Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: skuutteri - 30.08.22 - klo:20:01

Otsikko: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: skuutteri - 30.08.22 - klo:20:01
Mitäs arvon kolleegat on mieltä syysvehnän muokkauksesta savimaalla, ja varsin kuivalla. Täällä Lohjan nurkilla ei tuota vettä ole montaa milliä tullut viimeiseen kuukauteen joten ei hotsittais alkaa noita savilohkareita murjomaan kyntöauralla. Kultivointia olen kokeillut aiemmin joskin kosteampaan maahan ja se toimi kohtalaisesti, miten mahtaisi lautasäestys toimia jos sen saisi vaan puremaan maahan?
Itselläni on vähän skeptinen suhde tuohon saunakukkien multaimeen (lautasäkeeseen), joskin tuo lohko on melko siistissä kunnossa tiiviin ohrakasvuston jäljiltä. Ei siis huvittaisi myöskään mitään syysrikkatorjuntaa tehdä..
Kyntöhän olisi paras vesitilan tekijä mutta tuo maaperä on vaan kuivana melko mahdoton kynnettävä ja vielä mahdottomampi muokattava jos ei vettä tule reilusti. Joskus katkoin äkeen piikkejä kuivassa savilouhikossa aikani kunnes runnoin lautasäkeellä lohkareet pieniksi ja siten sain syysrapsin siemenet kylvettyä ainakin silmiltä piiloon. Eihän ne tietty itäneet ennen kunnon sateita..
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: Rakkine - 30.08.22 - klo:20:31
Samat ajatukset. Aion suorakylvää kovan savimaan omalla, lajitellulla
mutta peittaamattomalla siemenellä, ilman lannoitetta, minimipanostuksen yritys tällä kertaa. Keväällä sit reilummin lannoitetta, jos selviää yli talven.
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: -SS- - 30.08.22 - klo:22:55
Pienempien tilojen lautasmuokkareilla ja kultivaattoreilla ei syvää kraapua kivikovaan peltoon oikein saa. Semmoinen lisäpainotettu Väderstad topdown voisi toimia.

Kuivassa kyntämällä saa hiukan kosteutta, sitten heti äestys matalaan raskaalla äkeellä, tai tasausäkeellä. Lautasmuokkari pyöräyttää kivikovat viilunpätkät ympäri. Kynnössä myös kuivan vuoden jääntiohra menee suurimmaksi osaksi piiloon.

Kyllä eturiviläisten runsaammat  panostukset syksyn viljelytoimiin  näkyvät keväällä. Peittaus, Sluxx, kahukärpästorjunta, viirukaskastorjunta siitä viikon päästä, aikainen Mateno Duo, mangaanit ja hifos ruiskutteet syyskuun lopulla,  lokakuulla-marraskuulla  yksi tai kaksi Proline-käsittelyä. Lannoitteeksi tietenkin 180 kg Y6. Tai 25 tonnia typpivapaata karjanlantaa.

Se on vaan tunnustettava, että kasitonnareita ei toistuvasti korjata, jos huippusatotiedettä ei noudateta.

-SS-
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: ja101 - 31.08.22 - klo:06:53
Eiks se syysvehnän kylvöaika ole vasta kuukauden päästä siellä Lounais Suomessa? Eiköhän se siihen mennessä ehdi vettäkin työntää, että maa pehmenee..
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: skuutteri - 31.08.22 - klo:09:39
Eiks se syysvehnän kylvöaika ole vasta kuukauden päästä siellä Lounais Suomessa? Eiköhän se siihen mennessä ehdi vettäkin työntää, että maa pehmenee..
Tähtäilen kylvöä sinne 20.9. +-5 päivää eli aikaa on vielä hyvin mutta sääennuste näyttää vaan kuivaa seuraavat 10 päivää ja parin edellispäivän 5mm sade ei kyllä kastellut mitään. Toivottavasti vettä tulee vielä ennen kylvöjä. Pitäiskö ajaa 15.  päivä puimakone pellonlaitaan, se yleensä nostaa sadepilviä...
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: -SS- - 31.08.22 - klo:11:30
Lohjalla on tullut alle 20 mm elokuussa. Maa on todella kuivaa. Sänkimaat ovat vähintään 5 cm aivan tuhkaa. Suorakylvössä joutuu menemään syvälle.

Eilen sain äkkikuuron tulemaan päälle, kun ajoin kuivan vehnäkuorman ilman pressua pihamaalle ja kävin kaffeella sisällä. Eli toimii.

-SS-
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: -SS- - 31.08.22 - klo:11:35
Eiks se syysvehnän kylvöaika ole vasta kuukauden päästä siellä Lounais Suomessa? Eiköhän se siihen mennessä ehdi vettäkin työntää, että maa pehmenee..

Huomasin viime keväänä, että viimeiset kylvökset heräsivät mutu-tuntumalla  keväällä paremmin, oikein tunteella kylvetyt rehevät kasvustot tukehtuivat jään alle. En tiedä mikä olisi mahdollinen syy, ehkä pieni oras pystyisi sinnittelemään tukehtumatta pitempään kuin pitemmälle kasvanut ?

Yleensä syksyllä vähän pitemmälle ehtinyt kasvusto on ollut parempi keväällä. Savihiesulla minulla joskus aikanaan oli kolmen kylvöajan koe, jossa keskimmäinen, 15.9 kylvetty tuhoutui täysin. Syksy tosin oli sateinen. Liettyminen oli suurin syy, rehevä kasvusto toipui, myöhemmin kylvetty sai kuohkeamman murukerroksen päällensä.

-SS-
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: ja101 - 31.08.22 - klo:14:05
Eiks se syysvehnän kylvöaika ole vasta kuukauden päästä siellä Lounais Suomessa? Eiköhän se siihen mennessä ehdi vettäkin työntää, että maa pehmenee..

Huomasin viime keväänä, että viimeiset kylvökset heräsivät mutu-tuntumalla  keväällä paremmin, oikein tunteella kylvetyt rehevät kasvustot tukehtuivat jään alle. En tiedä mikä olisi mahdollinen syy, ehkä pieni oras pystyisi sinnittelemään tukehtumatta pitempään kuin pitemmälle kasvanut ?

Yleensä syksyllä vähän pitemmälle ehtinyt kasvusto on ollut parempi keväällä. Savihiesulla minulla joskus aikanaan oli kolmen kylvöajan koe, jossa keskimmäinen, 15.9 kylvetty tuhoutui täysin. Syksy tosin oli sateinen. Liettyminen oli suurin syy, rehevä kasvusto toipui, myöhemmin kylvetty sai kuohkeamman murukerroksen päällensä.

-SS-

Viime talvelta itsellä samanlainen kokemus. Ekoja kylvettiin joskus syyskuun alkupuolella muistaakseni. Viimeinen kylvös joskus syyskuun lopulla. Tämä viimeinen selvisi talvesta parhaiten.

Toki myös sellaisia huhuja kuullut et skagen olisi selvinnyt ceylonia paremmin. Ehkä se sit täytyy skagen ottaa tohon rinnalle ja katsoa tuleeko eroja..
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: -SS- - 31.08.22 - klo:15:05
Skagen talvehtii paremmin, ei jää epäilyksen sijaa edes. Mutta se on vaateliaampi maanlajissa, lannoituksessa, laontorjunnassa ja etenkin - huom luomuviljely - taudintorjunnassa. Skagenissa on huomattavasti parempi vaste tautitorjunnalle, ja se on suurin selittävä tekijä sille, että hyvänä syysvehnävuonna Skagenista korjataan kasitonnareita ja Ceylonista vain 6.5 - tonnareita.

Jos syysvehnää ei kerkiä kesällä varta vasten  kasvattamaan, jää Skagen vain tyydyttäväksi sadoltaan. Hl- paino on silloin alhainen (Skagenille muutenkin luonteenomaista)  ja valkuaispitoisuus mahdollisesti alhaisempi.

Lakoherkkyys muutenkin harmittaa, kun laontorjunnan riskit ovat näillä yleensä kuivilla seudulla kovin suuret tuoreempiin peltoihin verrattuna. Torjumattomuus sitten vastaavasti lyö toiselle korvalliselle. Ceylonilla ei tarvitse oikeastaan kevätlannoituksen ja saunakukantorjunnan jälkeen miettiä yhtään mitään.

Ei koske Pohjanmaata.

-SS-
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: ijasja2 - 03.09.22 - klo:09:51
Lakoherkkyys muutenkin harmittaa, kun laontorjunnan riskit ovat näillä yleensä kuivilla seudulla kovin suuret tuoreempiin peltoihin verrattuna. Torjumattomuus sitten vastaavasti lyö toiselle korvalliselle. Ceylonilla ei tarvitse oikeastaan kevätlannoituksen ja saunakukantorjunnan jälkeen miettiä yhtään mitään.

Ei koske Pohjanmaata.

-SS-

Ceylon sai "korrensääteeksi" broadwayn, ei muuta. Tautitorjunta tähkälle jne. normaalisti, osa täysin multamaatakin missä kasvustojen pystyssä pysyminen haastavaa ja jarruista huolimatta yleensä lakoviljaa. Naudan lietettä alle ennen kylvöä, keväällä jaettu lannoitus joista toinen säätökartan mukaan, jossa piirtelin ko. lakoherkät alueet laihemmalle. Toimi hyvin, kasvusto ns. täydellistä mutta pysyi täysin pystyssä. Ainakaan lakoa ei ennen puintia ole havaittavissa, syysvehnä edelleen puimatta kun kasvu jatkunut viime aikoihin saakka. Skagen ois kova, mutta se lakoherkkyys. Jos toisella lajikkeella pärjää ilman jarrua, se on kova juttu kuten edellä mainittu, kuivuus aina peikkona ja silloin jarrusta karuimmissa kohdissa haittaa.
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: klapikasa - 05.09.22 - klo:07:43
Ceylon jos vaan antaa, on kyllä potentiaalia ilman taikatemppuja, m85 täytteen 15prosenttista yhdeltä hehtaarilta pari v sitte, Viime vuonna kuivuus ja toinen täydentävä annos ei des sulannut koko kesänä, tää vuosi kierteli puimurilla rikkaruoho seos  jossa tähkiä sessa, osittain niukka lannoitus antoi isoja pulleita jyviä tankkiin pari m3.
Seo oli kyllä semmonen soppa joka moni muu ei olis edes puinnut, mutta luulen että puimurin kokeilu siinä, jyvät isoja rikat kuivuneet, kuivaa, sen takia puimuri kykeni erottaa noinkin hyvin. Sitten kuin tasaisest rikaton pieniä tähkiä quarna, tankki täyttyi yhtä hitaasti....

On kyllä ruti kuivaa, ei kummosta kastettakaan, 50 prosentin kosteus iltapäivisin, en tiedä millä ryhtyis muokkaamaan, pinta on kyllä muruinen mutta sen alla varmaan sitkeen kovaa, näillä pö hinnoilla, ja sitten muokata kynnös vielä.
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: -SS- - 05.09.22 - klo:12:43
Ceylon jos vaan antaa, on kyllä potentiaalia ilman taikatemppuja, m85 täytteen 15prosenttista yhdeltä hehtaarilta pari v sitte

On muistettava, että Skagen antaisi siinä tilanteessa yli 125 hl. Pidän kuitenkin sitä 25 hl hankkimista lajiketta vaihtamalla liian tarkkana hommana korrensäätelyn ja muun tautitorjunnan haasteineen. Ja valkuainen on sen prosentin alempi, johtuen lannoitusrajoista, jotka pätevät keinolannoituksessa tarkasti, koska ne on printattu säkin kylkeen.

-SS-
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: seegeri - 05.09.22 - klo:17:55
Kyntö, kultivointi, lautasmuokkaus, kylvökoneena laahavannas, onko oikotietä?
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: klapikasa - 05.09.22 - klo:19:17
Ceylon jos vaan antaa, on kyllä potentiaalia ilman taikatemppuja, m85 täytteen 15prosenttista yhdeltä hehtaarilta pari v sitte

On muistettava, että Skagen antaisi siinä tilanteessa yli 125 hl. Pidän kuitenkin sitä 25 hl hankkimista lajiketta vaihtamalla liian tarkkana hommana korrensäätelyn ja muun tautitorjunnan haasteineen. Ja valkuainen on sen prosentin alempi, johtuen lannoitusrajoista, jotka pätevät keinolannoituksessa tarkasti, koska ne on printattu säkin kylkeen.

-SS-
Siis se mikä mä silloin sain, kyntö, jyrsinkylvö laahavannas jotain 15.9, pimeään. Keväällä kahdet lannoitukset jotain 140-160kg typee yhteensä, oilko mcpa ja jotain tautiaineita, loraus, ja puinti.

Nyt tänä vuonna, ne harvahkot tähkät, ja isohkot jyvät, aika paljon per ha pitää laittaa?

Niin rutikuivaa, savee, viime syksynä syyskynnetty, tänävuonna jyrsikylvetty, eli aika minimi tallattu. Oljet paalattu pois, potkaisin ja tuumin, meniskö ihan laahavantailla, jos ei, niin lannoitevantailla? Kuivaa, rutikuivaa, kyntö varmaan onnistuis, mutta pitää sitten tehä kuin yt videoissa, ajaa miltei rinnakain jyrsinkylvöö kynntövehkeen vireikkäin? Ja pöö palaa iloisesti?
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: Agronautti - 05.09.22 - klo:19:58

Ihmeen hyvin on sujunut kyntäminen Kymen savilla, ei tarvii paljoa ylimääräistä muokkailla.. Noh, nämä kynnöt ovat  kylläkin VLN:n ja syysvehnän jäljestä.
 Ainostaan ruiskutus/lannoitusjäljissä tulee isompaa ja tiukempaa savimöykkyä..  Näköjään 70hv takapotku+800l ruisku ja 80hv nelikko lannoituksissa suht. kapeilla renkailla saa saven tiukaksi.. :(
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: AP120 - 07.09.22 - klo:19:08
Pari päivää kultivoinut peltoja, keli on kyllä kohdallaan kun on niin kuivaa.
Maa muokkautuu todella hyvin
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: Mikkiss - 08.09.22 - klo:17:39
Pari päivää kultivoinut peltoja, keli on kyllä kohdallaan kun on niin kuivaa.
Maa muokkautuu todella hyvin

Täällä on niin kuivaa ettei kultivaattori tahdo mennä maahan kuin mettän reunois. Vaikka on pelkät kierreterät niin luulis menevän. Paluuaurakin kraappi vaan pintaa päisteissä, ku yhen kappalee kynsin. Valtaojan pohjat on tyhjii ja kohta kaivotki kuivuu...
Otsikko: Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kirjoitti: AP120 - 08.09.22 - klo:19:40
Pari päivää kultivoinut peltoja, keli on kyllä kohdallaan kun on niin kuivaa.
Maa muokkautuu todella hyvin

Täällä on niin kuivaa ettei kultivaattori tahdo mennä maahan kuin mettän reunois. Vaikka on pelkät kierreterät niin luulis menevän. Paluuaurakin kraappi vaan pintaa päisteissä, ku yhen kappalee kynsin. Valtaojan pohjat on tyhjii ja kohta kaivotki kuivuu...

Niin on täälläkin yhtä kuivaa.
Mutta kun on 5m leveä 5t painava värden kultivaattori, upoaa vaikka asfaltti tiehen.
Edessä täytyy kyllä olla muutama sata heppaa