Lainaus käyttäjältä: apemies - 25.04.09 - klo:08:27

Voisiko kevyt pintakuormitus olla yksi agronicin vahvuuksista? Ei tule kasvustotappioita...

Liekö tuo ero merkityksellinen... painoa on kumminkin ihan tarpeeksi, jos levitysajankohta säiden puolesta pielessä.

ps Pohohojanmaalla ei ole laatukamaa maatalouteen koskaan rakennettu..... agribonusnusten tähden ei kannata moiseen sortua.

***En tiedä onko suuri yleisö väärässä, mutta taitaa agronic olla eniten myyty vaunu 20 kuution kokoluokassa viimeisen vuoden aikana?

Lainaus käyttäjältä: UCD - 25.04.09 - klo:08:47

Lainaus käyttäjältä: apemies - 25.04.09 - klo:08:27

Voisiko kevyt pintakuormitus olla yksi agronicin vahvuuksista? Ei tule kasvustotappioita...

Liekö tuo ero merkityksellinen... painoa on kumminkin ihan tarpeeksi, jos levitysajankohta säiden puolesta pielessä.

ps Pohohojanmaalla ei ole laatukamaa maatalouteen koskaan rakennettu..... agribonusnusten tähden ei kannata moiseen sortua.

***En tiedä onko suuri yleisö väärässä, mutta taitaa agronic olla eniten myyty vaunu 20 kuution kokoluokassa viimeisen vuoden aikana?

Agrimarketissa myydään bonusnususkoisille mitä vaan ja paljon. 

Koska muuten parasta kalustoa on myyty eniten?

Koita ny hyvä mies uskoa, että laatukalusto ei kuulu kahden pääketjun valikoimiin. 

 

Lainaus käyttäjältä: apemies - 25.04.09 - klo:10:51

Lainaus käyttäjältä: UCD - 25.04.09 - klo:08:47

Lainaus käyttäjältä: apemies - 25.04.09 - klo:08:27

Voisiko kevyt pintakuormitus olla yksi agronicin vahvuuksista? Ei tule kasvustotappioita...

Liekö tuo ero merkityksellinen... painoa on kumminkin ihan tarpeeksi, jos levitysajankohta säiden puolesta pielessä.

ps Pohohojanmaalla ei ole laatukamaa maatalouteen koskaan rakennettu..... agribonusnusten tähden ei kannata moiseen sortua.

***En tiedä onko suuri yleisö väärässä, mutta taitaa agronic olla eniten myyty vaunu 20 kuution kokoluokassa viimeisen vuoden aikana?

Agrimarketissa myydään bonusnususkoisille mitä vaan ja paljon. 

Koska muuten parasta kalustoa on myyty eniten?

Koita ny hyvä mies uskoa, että laatukalusto ei kuulu kahden pääketjun valikoimiin. 

 

***No bonusten tekijä kauppoja ei tavata tehdä. Kun hankkii vaunua omaan käyttöön tahtoo noiden ns. laatukoneiden hinnat karata turhan korkealle.

Lainaus käyttäjältä: UCD - 25.04.09 - klo:10:54

Lainaus käyttäjältä: apemies - 25.04.09 - klo:10:51

Lainaus käyttäjältä: UCD - 25.04.09 - klo:08:47

Lainaus käyttäjältä: apemies - 25.04.09 - klo:08:27

Voisiko kevyt pintakuormitus olla yksi agronicin vahvuuksista? Ei tule kasvustotappioita...

Liekö tuo ero merkityksellinen... painoa on kumminkin ihan tarpeeksi, jos levitysajankohta säiden puolesta pielessä.

ps Pohohojanmaalla ei ole laatukamaa maatalouteen koskaan rakennettu..... agribonusnusten tähden ei kannata moiseen sortua.

***En tiedä onko suuri yleisö väärässä, mutta taitaa agronic olla eniten myyty vaunu 20 kuution kokoluokassa viimeisen vuoden aikana?

Agrimarketissa myydään bonusnususkoisille mitä vaan ja paljon. 

Koska muuten parasta kalustoa on myyty eniten?

Koita ny hyvä mies uskoa, että laatukalusto ei kuulu kahden pääketjun valikoimiin. 

 

***No bonusten tekijä kauppoja ei tavata tehdä. Kun hankkii vaunua omaan käyttöön tahtoo noiden ns. laatukoneiden hinnat karata turhan korkealle.

Niinpä. A:n ja K:n tarkoitus onkin myydä isännille "omaan käyttöön". Sehän onkin suomalaisen agribusinesketjun ja siipiveikkojen elinehto...

Onko järkee vai ei..... 

 

Niinpä. A:n ja K:n tarkoitus onkin myydä isännille "omaan käyttöön". Sehän onkin suomalaisen agribusinesketjun ja siipiveikkojen elinehto...

Onko järkee vai ei..... 

Sitä pitää pohtia aina tapauskohtaisesti. Excel-laskennalla mitään ei kannattaisi juuri tehdä itse, vaan ottaa urakoitsija joka liikkuun, mutta harvalla on peltokuviot, tarpeet ja ympäristön urakointitarjonta niin kohdallaan, että voisi Exceliin luottaa. Tiedän kyllä mm. Kopolan Pohjois-Pohjanmaalla, joka on myynyt viimeisenkin traktorin ja keskittyy luomulehmien (oliskohan niitä nykyään jotain parisataa) lypsyyn, mutta hänellä onkin maantiede ja urakoitsijaympäristö kohdallaan.

Apemies joskus totesi, että ydinprosessit on parempi pitää omassa hanskassa. Jokainen sitten itse määrittelee, mitkä ovat oman toiminnan ydintä. Toiset ovat parempia fokusoimaan kuin toiset.

Petri

Petri

17m3 agronic multaimella ja pumppukuormaajalla laitettiin porukan koneeksi, jos hintaa vertaa muihin niin  edullisempi on.
ei vielä ite ole ajettu kärryllä joten ie tiedä sitä sen enempää kehua tai morkata.
Tutulla ollu multain useamman vuoden ja tuntui olevan ihan tyytyväinen.
Matalamultain  tekee viillon pellon pintaan ja valuttaa lietteen sen päälle,tarkoitus on saada liete kasvuston juureen josta se pääsee imeytyyn.Onhan se vetotehon vaatimus ihan eri tämän tyyppisellä kuin ison uran aukaisevalla. Euroopassakin näyttäisi olevan suuntaus tämän tyyppisiin ratkaisuihin tai laahavantaisiin.
Letkulevittimellä tähän asti levitetty,hyvin on nurmilla sekin menetelmä toiminut.

Sitä pitää pohtia aina tapauskohtaisesti. Excel-laskennalla mitään ei kannattaisi juuri tehdä itse, vaan ottaa urakoitsija joka liikkuun, mutta harvalla on peltokuviot, tarpeet ja ympäristön urakointitarjonta niin kohdallaan, että voisi Exceliin luottaa. Tiedän kyllä mm. Kopolan Pohjois-Pohjanmaalla, joka on myynyt viimeisenkin traktorin ja keskittyy luomulehmien (oliskohan niitä nykyään jotain parisataa) lypsyyn, mutta hänellä onkin maantiede ja urakoitsijaympäristö kohdallaan.

Apemies joskus totesi, että ydinprosessit on parempi pitää omassa hanskassa. Jokainen sitten itse määrittelee, mitkä ovat oman toiminnan ydintä. Toiset ovat parempia fokusoimaan kuin toiset.

Petri

Petri

Muistelisin tuon kopolan itse vaikuttaneen vahvasti urakoitsijaverkoston syntyyn.....

Ydinprosesseista samaa mieltä. Määrittelyyn vaikuttaa kyllä aika moni asia ekonomian lisäksi.

Muistelisin tuon kopolan itse vaikuttaneen vahvasti urakoitsijaverkoston syntyyn.....

Ydinprosesseista samaa mieltä. Määrittelyyn vaikuttaa kyllä aika moni asia ekonomian lisäksi.

Kopola lienee aika pioneereja tässä. Hänellä oli heti alkuun tarjota järjellinen määrä tekemistä, että urakoitsijaksi uskaltaa ryhtyä. Eli hän ratkaisi muna-kana-ongelman.

Muistan jo hamalla 80-luvulla silloinen Juvan suurin maitotilallinen totesi, ettei mitään järkeä investoida 40 ha vilja-alalla omaan leikkuupuimuriin. Taskulaskin pelitti oikein, vaikka sitä moni "kylänmies" ihmettelikin. Mutta hänellä olikin tarjolla sellainen työmaa, että parin hehtaarin avo-ojapeltojen puiminen ei urakkamiehen listalla kovin korkealle noussut, jos vaihtoehtona oli nämä hehtaarit. Eli tarjontaakin syntyi.

Mutta tuohon lietteenlevitykseen: Jos ja kun epäilen Apemiehen tavoitteissa olevan lietelannan hyödyntämisen tehostaminen (Yaran turbulenttiset hinnat ym.), levitetään lanta kasvukaudella. Ei syksyllä. Näin joudutaan väistämättä nurmilevitykseen, jos vilja-alaa ei ole niin paljon, että olisi viljaa myyntiin asti.

Keväällä levitysaika pellon kuivumisen ja kasvuston heräämisen välillä on lyhyt. Kesällä se rehunteon jälkeinen "heti" -aikaikkuna on myös lyhyt. Jos ei ole tarjota niin paljoa levittämistä, että joku urakoitsija tulee paikalle juuri oikeaan hetkeen (jättää muut työmaat siksi aikaa), niin oma levityskalusto ei ole ollenkaan älytön vaihtoehto. Exceliin joutuu laittamaan tällöin hieman vakuutusmatematiikkaa sisään typenkäytön ja rehuhygienian (edelleen lopputuotteen laatu ym.) osalta, asioita ei yksinkertaisella tuotos-panos -laskennalla enää pysty ratkaisemaan.

Petri

Petri on aika hyvin perillä allekirjoittaneen ajatusmaailmasta konehankinnan osalta.

Näitä vaunujen hinnat ovat kuitenkin kivunneet sellaisille tasoille, että ns. laatuvaunuihin siirtyessä täytyisi löytää käyttöä myös oman tilan ulkopuolelta.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 25.04.09 - klo:15:28

Muistelisin tuon kopolan itse vaikuttaneen vahvasti urakoitsijaverkoston syntyyn.....

Ydinprosesseista samaa mieltä. Määrittelyyn vaikuttaa kyllä aika moni asia ekonomian lisäksi.

Kopola lienee aika pioneereja tässä. Hänellä oli heti alkuun tarjota järjellinen määrä tekemistä, että urakoitsijaksi uskaltaa ryhtyä. Eli hän ratkaisi muna-kana-ongelman.

Muistan jo hamalla 80-luvulla silloinen Juvan suurin maitotilallinen totesi, ettei mitään järkeä investoida 40 ha vilja-alalla omaan leikkuupuimuriin. Taskulaskin pelitti oikein, vaikka sitä moni "kylänmies" ihmettelikin. Mutta hänellä olikin tarjolla sellainen työmaa, että parin hehtaarin avo-ojapeltojen puiminen ei urakkamiehen listalla kovin korkealle noussut, jos vaihtoehtona oli nämä hehtaarit. Eli tarjontaakin syntyi.

Mutta tuohon lietteenlevitykseen: Jos ja kun epäilen Apemiehen tavoitteissa olevan lietelannan hyödyntämisen tehostaminen (Yaran turbulenttiset hinnat ym.), levitetään lanta kasvukaudella. Ei syksyllä. Näin joudutaan väistämättä nurmilevitykseen, jos vilja-alaa ei ole niin paljon, että olisi viljaa myyntiin asti.

Keväällä levitysaika pellon kuivumisen ja kasvuston heräämisen välillä on lyhyt. Kesällä se rehunteon jälkeinen "heti" -aikaikkuna on myös lyhyt. Jos ei ole tarjota niin paljoa levittämistä, että joku urakoitsija tulee paikalle juuri oikeaan hetkeen (jättää muut työmaat siksi aikaa), niin oma levityskalusto ei ole ollenkaan älytön vaihtoehto. Exceliin joutuu laittamaan tällöin hieman vakuutusmatematiikkaa sisään typenkäytön ja rehuhygienian (edelleen lopputuotteen laatu ym.) osalta, asioita ei yksinkertaisella tuotos-panos -laskennalla enää pysty ratkaisemaan.

Petri

Olet oikeassa. Itsellä tilanne kääntyi vissiin tuon kursivoidun puolelle ja vaihtoehto olisi todennäköisesti ollut oma kalusto vuoden-kahden sisällä. Nyt ei tartte murehtia sitäkään....

Keväällä levitysaika pellon kuivumisen ja kasvuston heräämisen välillä on lyhyt. Kesällä se rehunteon jälkeinen "heti" -aikaikkuna on myös lyhyt. Jos ei ole tarjota niin paljoa levittämistä, että joku urakoitsija tulee paikalle juuri oikeaan hetkeen (jättää muut työmaat siksi aikaa), niin oma levityskalusto ei ole ollenkaan älytön vaihtoehto. Exceliin joutuu laittamaan tällöin hieman vakuutusmatematiikkaa sisään typenkäytön ja rehuhygienian (edelleen lopputuotteen laatu ym.) osalta, asioita ei yksinkertaisella tuotos-panos -laskennalla enää pysty ratkaisemaan.

Petri
[/quote]

Elikkä kun lopputulos tiedetään  niin kaava kyllä saadaan tehtyä .

Elikkä kun lopputulos tiedetään  niin kaava kyllä saadaan tehtyä .

Ei ihan metsästä tuokaan ajattelu... Joissain asioissa voi myös yrittää laskea. Esim. virheen mahdollisuus, sellaisen hinta ja vielä vaihtoehtoisia tapoja välttää virhe ja sen kustannus.

Omakohtainen esimerkki: hyllyssäni on 80-luvulta Työtehoseuran julkaisu "kuivaheinän korjuuketjun mitoitus" (nimi muistinvarainen). Siinä oli haettu säädataa pitkältä aikajaksolta heinäntekokuukauden aikana. Sitten laskettiin rehuarvojen muutoksia korjuun viivästyessä, puntaroitiin tarvittavien poutapäivien määrää, jotta saataisiin tavara kuivana sisään, perusteltiin lupa epäonnistua kerran kymmenessä vuodessa ym. Tämän kaiken jälkeen lopputulema oli, että kapasiteettia pitäisi olla sen verran, että neljässä päivässä saadaan sato talteen.

Itsellä on tarkoitus ainakin toistaiseksi pyrkiä kuiva(väki)heinään karkearehuna, allekirjoittaneen pinta-aloilla neljän päivän (siis neljä päivää kuivuriin ajoa) konekapasiteetti on erittäin edullinen hankkia. Kunhan alaa saadaan lisää ja peltojen kuntoa parannettua, alkaa todennäköisesti urakoitsijan metsästys (monivuotinen sopimus), jos sellaisia siinä vaiheessa näillä nurkin vielä pyörii.

Edelläoleva on vahvasti yksinkertaistettu (ja saatan muistaa väärinkin, en viitsi nyt lähteä kaivamaan opusta hyllystä). Käsittääkseni tämän lannan kasvustoonlevityskysymyksenkin voisi ratkaista noin, mutta saattaa mennä useimpien viljelijöiden kapasiteetin ulkopuolelle kaivaa tarkempiin laskelmiin tarvittavat lähtötiedot - sikäli kun niitä on saatavilla. Silloin pitää toimia perstuntumalta. Toiset ovat siinä parempia kuin toiset, toiset parempia perustelemaan tehdasuutta maalia konekentälle seisomaan.

Petri

Petri

Onkos kukaan koskaan kokeillut kylvää täydennysheinänsiementä sekoittamalla se lietekärryn säiliössä ja multaamalla maahan matalamultaimella? Polttaako liete siemenen tai meneekö liian syvään vai toimiiko? Levitystarkkuudesta joutuu ilman muuta joustamaan...

Lainaus käyttäjältä: UCD - 25.04.09 - klo:08:47

Lainaus käyttäjältä: apemies - 25.04.09 - klo:08:27

Voisiko kevyt pintakuormitus olla yksi agronicin vahvuuksista? Ei tule kasvustotappioita...

Liekö tuo ero merkityksellinen... painoa on kumminkin ihan tarpeeksi, jos levitysajankohta säiden puolesta pielessä.

ps Pohohojanmaalla ei ole laatukamaa maatalouteen koskaan rakennettu..... agribonusnusten tähden ei kannata moiseen sortua.

***En tiedä onko suuri yleisö väärässä, mutta taitaa agronic olla eniten myyty vaunu 20 kuution kokoluokassa viimeisen vuoden aikana?

onhan ne temponkin tuotteet myydyimpien listoilla vissi joskus olleet

Onkos kukaan koskaan kokeillut kylvää täydennysheinänsiementä sekoittamalla se lietekärryn säiliössä ja multaamalla maahan matalamultaimella? Polttaako liete siemenen tai meneekö liian syvään vai toimiiko? Levitystarkkuudesta joutuu ilman muuta joustamaan...

Oletko kokeillut sekoittaa apetta lehmän pötsissä?  

Jos lietevaunu olisi suorakylvökone, markkinoitaisiin sitä varmasti suorakylvökoneena.  


Apemies alkaa kallistua ehkä hivenen liikaa täpinöinnin puolelle..