Elikkä kun lopputulos tiedetään niin kaava kyllä saadaan tehtyä .

Ei ihan metsästä tuokaan ajattelu... Joissain asioissa voi myös yrittää laskea. Esim. virheen mahdollisuus, sellaisen hinta ja vielä vaihtoehtoisia tapoja välttää virhe ja sen kustannus.
Omakohtainen esimerkki: hyllyssäni on 80-luvulta Työtehoseuran julkaisu "kuivaheinän korjuuketjun mitoitus" (nimi muistinvarainen). Siinä oli haettu säädataa pitkältä aikajaksolta heinäntekokuukauden aikana. Sitten laskettiin rehuarvojen muutoksia korjuun viivästyessä, puntaroitiin tarvittavien poutapäivien määrää, jotta saataisiin tavara kuivana sisään, perusteltiin lupa epäonnistua kerran kymmenessä vuodessa ym. Tämän kaiken jälkeen lopputulema oli, että kapasiteettia pitäisi olla sen verran, että neljässä päivässä saadaan sato talteen.
Itsellä on tarkoitus ainakin toistaiseksi pyrkiä kuiva(väki)heinään karkearehuna, allekirjoittaneen pinta-aloilla neljän päivän (siis neljä päivää kuivuriin ajoa) konekapasiteetti on erittäin edullinen hankkia. Kunhan alaa saadaan lisää ja peltojen kuntoa parannettua, alkaa todennäköisesti urakoitsijan metsästys (monivuotinen sopimus), jos sellaisia siinä vaiheessa näillä nurkin vielä pyörii.
Edelläoleva on vahvasti yksinkertaistettu (ja saatan muistaa väärinkin, en viitsi nyt lähteä kaivamaan opusta hyllystä). Käsittääkseni tämän lannan kasvustoonlevityskysymyksenkin voisi ratkaista noin, mutta saattaa mennä useimpien viljelijöiden kapasiteetin ulkopuolelle kaivaa tarkempiin laskelmiin tarvittavat lähtötiedot - sikäli kun niitä on saatavilla. Silloin pitää toimia perstuntumalta. Toiset ovat siinä parempia kuin toiset, toiset parempia perustelemaan tehdasuutta maalia konekentälle seisomaan.
Petri
Petri