millä näillä uusilla kaksitahoisilla ohrilla on paras kuivuuden kesto,kaikki kehuu omiaa ja kevereiden lajikkeita?.Takarivistä oikein selvää ota

Mielestäni Melius kestää kuivuutta, on kasvuaikaluokkaansa myöhäisempi. Feedway pärjäsi hyvin vuoden 2021 kuivuudessa; esimerkiksi Vertissä ei tähkä päässyt tupesta esille asti, vaan kuivui valkoiseksi.

Olen ajatellut Eastway-lajiketta kokeilla, laonkestävyyden vuoksi. Esimerkki erittäin heikosta kuivuudenkestosta, SW Mitja. Vierekkäin viljeltynä tuotti monitahoisen Elmeri-ohraan verrattuna noin 50%. Elmeri toisaalta silloin antoi korkeimman koskaan sillä pellolla näkemäni ennätyssadon, mikä ei vielä todista satotasosta mitään. Pitkäkortisen Elmerin puiminen oli tympeää. Claasin uusi 9 jalan  pöytä ei meinannut selvittää pitkää, lehtevää ja tiheää ohraa, korsi ei meinannut rapsakaksi muuttua ollenkaan.

Happamuudesta ei ollut kyse, pH 7.1.

-SS-

Eikös yleinen nyrkkisääntö ole että mitä pidempi korsi, sitä parempi kuivuudenkesto.
Boreal kehittää kovasti uusia monitahoisia aikaisia ohralajikkeita, luulen että nää aikaiset lajikkeet nääntyy keskikesän kuumuudessa ja kuivuudessa, jotka alkaa olla ihan säännöllisiä jokakesäisiä ilmiöitä. Itse en näihin aikaisiin monitahoisiin ohralajikkeisiin koske pitkällä tikullakaan. Vaikka niitä esitteissä ja mainoksissa kuinka kehuttaisiin.

Siis kaksitahoisista oli kyse, ja niissä on korrenpituudesta huolimatta pH-vaatimus korkeampi kuin monitahoisilla. Kuivuudenkesto kulkee happamuudensiedon kanssa käsi kädessä, sillä kuivassa happamuuden haitat korostuvat.

Esimerkkinä 2018 Kaarle vs. Vertti. Vertti tuotti lähes saman sadon aikaisuudestaan huolimatta. Vertin happamuudenkesto oli happaman maan kokeissa parempi kuin Kaarlen.

Onhan näitä myöhäisiä, Planet ym mutta itse haen keskimyöhäistä, lievästi happamuutta sietävää taudinkestävää lajiketta. Sellainen toimii vaihtelevissa olosuhteissa ja huonommilla palstoilla kokonaisuutena parhaiten. Lajike "Uta" on kiinnostava  mutta ei liene lantaruokitulla palstalla riittävän lujakortinen. Fantexia työnnetään kovin markkinoille. On ehkä liian täydellinen ollakseen totta.

-SS-

Planettia en sanoisi kuivan kestäväksi, -20 ja -21 olleet huonoja. Ei tämäkään vuosi hyvä ole ohran suhteen, mutra ehkä 3-4 t/ha voi tulla. Olikohan se -19, kun tuo otettiin viljelyyn niin silloin tuli 5 t pintaan.

Onko kokemuksia Vanillesta? Vai olisko Harbinger varmempi?

Vanillea ajattelin itse ensi kesälle myös. Kiinnostaisi jos kokemuksia jollain ? Miten on esim. kuivalannan kanssa , onko lakoherkkä ja tuo miten toimii eri maalajeilla ?

Eikös yleinen nyrkkisääntö ole että mitä pidempi korsi, sitä parempi kuivuudenkesto.
Boreal kehittää kovasti uusia monitahoisia aikaisia ohralajikkeita, luulen että nää aikaiset lajikkeet nääntyy keskikesän kuumuudessa ja kuivuudessa, jotka alkaa olla ihan säännöllisiä jokakesäisiä ilmiöitä. Itse en näihin aikaisiin monitahoisiin ohralajikkeisiin koske pitkällä tikullakaan. Vaikka niitä esitteissä ja mainoksissa kuinka kehuttaisiin.

Aikaisten lajikkeiden kasvurytmi on sen verran nopeampi kuin myöhäisten, että lyhytkin kuiva tai kuuma jakso vaikuttaa huomattavasti satoon. Myöhäisillä lajikkeilla kriittinen aikaikkuna on leveämpi. Tästä syystä myöhäisten lajikkeiden kuivuuden- ja toisaalta märkyydenkesto on ehkä paremmalla tasolla kuin aikaisten lajikkeiden. Toisaalta aikaiset ohrat valmistuvat melkein kolme viikkoa ennen kuin myöhäiset ohrat, joten siinä mielessä aikainen ohra on parempi syyskasvikiertoon.

Myöhäiset kaksitahoiset ovat lähes poikkeuksetta aikaisia monitahoisia lyhempikortisia. Tälläkö logiikalla myöhäisten kaksitahoisten pitäisi sietää aikaisia monitahoisia heikommin kuivuutta?

Vanillea ajattelin itse ensi kesälle myös. Kiinnostaisi jos kokemuksia jollain ? Miten on esim. kuivalannan kanssa , onko lakoherkkä ja tuo miten toimii eri maalajeilla ?

Kylvin yhden säkin vanillea siemeneksi. Täällä päin tuli kylvöjen päälle vähän turhan paljon vettä, joten osittain kärsi liiasta kosteudesta. Muuta en osaa sanoa kuin että tähkät on vähän pidempiä kuin planetissa (2-4 jyvää enempi)

Vanillesta on tullut kokemusta muutaman vuoden ajalta. Pärjännyt aika hyvin viime vuosien kuivuudessa, myöhäisenä ohrana ilmeisesti sietää kuivuutta aikaisia lajikkeita paremmin, tai sitten kuiva kausi ei ole osunut kasvun kannalta kriittisimpään aikaan. Lajikevalinnassa kriteereinä oli satotaso, lujakortisuus ja taudinkestävyys.