Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 18.04.09 - klo:09:55

Tuossa karjakoossa robottinavettaan riittää isäntä tekemään hoitotyöt, lypsyasema systeemiin tarvitaan kaksi.

Tässä se harha on. Ainut taloudellinen peruste roboinvestoinnille on työn säästö. Todellisuudessa se ei kuitenkaan toteudu.

Eipä toteudu, ei ei. Lypsyasemia on niin poskettomankin tehokkaita että kaksi ihmistä pystyy hoitaa parissa tunnissa millaisen lehmämäärän tahansa. Samalla tulee optinen kontakti jokaiseen eläimeen ja eläimelle jonkinlainen ihmiskosketus. Ja jos robonavetassa tulee häiriötilanne niin on todellisia ongelmia, näitä on yleensä sillointällöin.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 18.04.09 - klo:09:55

No mitäs tuommonen 2x6 tai 2x8 sitten uutena maksaa? Veikkaisin 50t€:a. Robotti maksaa noin 130t€, eli erotusta 70t€. Meniskö lypsyllä pesuineen 65 lehmän karjassa 5h/päivä? Sitä varten palkataan työntekijä, jolle maksetaan 10€/h + sivukulut eli 15€/h. Eli työntekijä maksaa 15€/h x 5h / d x 365 =26700€/a. Jos oletetaan, että robotti poistetaan viidessä vuodessa ja lypsyasema kymmenessä, niin robotin vuotuiskustannus on 26000€ ja lypsyasema + työntekijä maksaa 31700€. Tuossa karjakoossa robottinavettaan riittää isäntä tekemään hoitotyöt, lypsyasema systeemiin tarvitaan kaksi. Tietysti jos on investoinut edulliseen emäntään, niin sitten laskelma heittää häränpyllyä... 

(tää on sitä Mustialan oikovaa matikkaa, Adam voi esittää jonkun fiksun laskeman tähän kohtaan) 

Eikös Astronautille ole se ronski 2400€/kk, joka sisältää kaiken?

Ei ihan kaikkea. Siitä puuttui varusteita, mutta kyllä sillä lypsämään pääsee. Ja se on 3 vuoden sopimus (28800€/a). Mutta robon ostaminen vs vuokraaminen kallistuu helposti vuokraamiseen, kun tuki tulee kuitenkin lypsyaseman hinnan mukaan ja huolto kuuluu lypsypalvelussa hintaan.

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 18.04.09 - klo:11:57

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 18.04.09 - klo:09:55

Tuossa karjakoossa robottinavettaan riittää isäntä tekemään hoitotyöt, lypsyasema systeemiin tarvitaan kaksi.

Tässä se harha on. Ainut taloudellinen peruste roboinvestoinnille on työn säästö. Todellisuudessa se ei kuitenkaan toteudu.

Eipä toteudu, ei ei. Lypsyasemia on niin poskettomankin tehokkaita että kaksi ihmistä pystyy hoitaa parissa tunnissa millaisen lehmämäärän tahansa. Samalla tulee optinen kontakti jokaiseen eläimeen ja eläimelle jonkinlainen ihmiskosketus. Ja jos robonavetassa tulee häiriötilanne niin on todellisia ongelmia, näitä on yleensä sillointällöin.

Mitä se poskettoman tehokas lypsyasema maksaa per lypsettävä tuossa alle 70 lehmän karjakoossa?

Robottihan vapauttaa juurikin tekemään sitä tuttuvuutta lehmien kanssa.

Lainaus käyttäjältä: rene - 18.04.09 - klo:12:35

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 18.04.09 - klo:11:57

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 18.04.09 - klo:09:55

Tuossa karjakoossa robottinavettaan riittää isäntä tekemään hoitotyöt, lypsyasema systeemiin tarvitaan kaksi.

Tässä se harha on. Ainut taloudellinen peruste roboinvestoinnille on työn säästö. Todellisuudessa se ei kuitenkaan toteudu.

Eipä toteudu, ei ei. Lypsyasemia on niin poskettomankin tehokkaita että kaksi ihmistä pystyy hoitaa parissa tunnissa millaisen lehmämäärän tahansa. Samalla tulee optinen kontakti jokaiseen eläimeen ja eläimelle jonkinlainen ihmiskosketus. Ja jos robonavetassa tulee häiriötilanne niin on todellisia ongelmia, näitä on yleensä sillointällöin.

Mitä se poskettoman tehokas lypsyasema maksaa per lypsettävä tuossa alle 70 lehmän karjakoossa?

Robottihan vapauttaa juurikin tekemään sitä tuttuvuutta lehmien kanssa.

No se kyllä maksaa kokonaishintana saman kuin se maksaisi kahdellesadalle tjsp. Yhtä lypsettävää kohden aika paljon. Investointina kuitenkin pitkäikäinen eikä ole pullonkaulana lehmämäärän lisäämiselle.

 3 kertaa päivässä lypsyä melko vaikea toteuttaa asemalla jollei ole ainakin 5 henkilöä tilalla töissä. Toki löytyy niitä jotka kahestaan lypsää 3 kertaa päivässä mut eipä silloin ole juuri muuta elämää. Robottilypsyssä juuri poikineet maitotykit käy lypsyllä jopa 4-5 kertaa ja uskosin sen olevan eduksi utareterveydelle ja siten myös lehmien kestävyydelle. 

 Lypsy navettahommista raskainta ja se tehtävä joka kerta huolella ja siksi ainkin itse mielelläni lypsyn antasin punakoneelle.

Totta tuokin, ja jos koneelle annat lypsyn niin punakone on luultavasti paras.

Punakone nimeltään Svetlana / Fladimir

Lainaus käyttäjältä: apemies - 18.04.09 - klo:10:28

Eikös se ole ihan selvä, että jos lypsää haluaa, niin ostaa lypsyaseman. Jos taas haluaa hoitaa asiat toisin, niin ostaa robotin. Ihan turha tästä elämää suurempaa asiaa tehdä, kyllä sitä  plus/miinus-merkkistä kannattavuutta löytyy molemmilla lypsytavoilla.

sinullahan ymmärtääkseni on robotteja? etkö sinä sitten halunnut lypsää?

kyseenalaistin vain robotin hinnan. ja että kuinka pitkälle tulevaisuuteen suunnittelukuluja riittää vielä maksatettavaksi robottien hinnoissa? itse ainakin luokittelen robotin samalle viivalle 2x8 kalanruodon kanssa. ja siinä vaiheessa kun täytyisi laittaa toinen robotti niin hivenen ruotoon jatketta ja nopeampaa poistumista portteihin.

kuuleman mukaan yhden robotin yksiköitä alkaa pian olemaan todella vaikeuksissa. 

***Jep robotit hoitaa lypsämisen, koska itsellä ei ole mitään mielekiintioa lypsämiseen. Tämä tapa hoitaa lehmiä sopii ainakin meikäläiselle.

Saisi ne robojen hinnat myös allekirjoittaneen puolesta laskea, mutta minkäs teet kun linjat puhaltaa punaisenaan sinistä roboa. Markkinat pitää hinnat korkealla.

^^ punaisena sinistä ja sinisenä punaista 

.... mutta onpa talossa edes joku kone, joka tekee tunteja hintansa eteen. Robotti ei ole sellaisen ihmisen kone, jota ei lehmät kiinnosta muuta kuin sen lypsyn aikaisen "kontaktin" (joka muuten isolla, tehokkaalla asemalla on ehkä jotain ihan muuta kuin saattaisi kuvitella) verran...

No mitäs tuommonen 2x6 tai 2x8 sitten uutena maksaa? Veikkaisin 50t€:a. Robotti maksaa noin 130t€, eli erotusta 70t€. Meniskö lypsyllä pesuineen 65 lehmän karjassa 5h/päivä? Sitä varten palkataan työntekijä, jolle maksetaan 10€/h + sivukulut eli 15€/h. Eli työntekijä maksaa 15€/h x 5h / d x 365 =26700€/a. Jos oletetaan, että robotti poistetaan viidessä vuodessa ja lypsyasema kymmenessä, niin robotin vuotuiskustannus on 26000€ ja lypsyasema + työntekijä maksaa 31700€.

Pitipä katsoa laskelmaasi oikein toiseen kertaan, jäi sen verran ajatus pyörimään... En vieläkään löydä tuosta päätä enkä häntää. Laskelman mukaan automaattilypsy lähes tuplaisi tuotetut maitolitrat per tehty ihmistyötunti asemalypsyyn verrattuna. Se ei ole totta, vaan mielikuva!

Keskustelun avauksessa esitettiin kysymys: mihin robojen hinta perustuu? Apemies tähän esitti hyvän vastauksen: markkinoihin.
 
 Investoimalla automaatioon yritys (tässä tapauksessa maitotila) yleensä hakee säästöjä työvoimakuluihin. Tarkoitus on, että säästö on suurempi kuin investoinnin kustannukset. Tällä tavalla ajateltuna "automaatille" syntyy markkinahinta eli hinta on niin alhaalla, että ostaja saa hyödyn, toisaalta taas niin korkea, että myyjän bisnes pyörii myös.

Lypsyrobottien kohdalla tilanne on ilmeisesti se, että tämä "oikea" markkinahinta ei määräydykään todellisten talouslukujen varaan, vaan myyjien erittäin taitavat organisaatiot ovat onistuneet luomaan niin vahvan mielikuvan, että markkinahinta määräytyy tästä mielikuvasta laskelmiin vedettyjen oletusten perusteella.

Lypsyjärjestelmien vertailukelpoinen arviointi on käytännössä mahdotonta tällä tasolla. Aina verrataan halpaa asemaa ja robottia. Pistäkää rinnakkain samat investointikustannukset. Asemalla 130k€ tarkoittaa 2x10+ajolaite, sisältäen odotusalueen (40 lehmää=60m2) rakennuskustannuksen. Sillä lypsää robotillisen alle tunnissa, yksi henkilö. Tämähän on tehtävä keskimäärin 2,5 kertaa päivässä, jos robottiin vertaa. Tuota noin 2,5h:n päivittäistä työtähän robotti korvaa, ei muuta. Siitä pois saataneen puolet tai vähemmän. Rahaksi muutettuna noin 400 h vuodessa tekisi palkasta riippuen 7-9000 euroa kokonaiskustannusta, mutta yhdellä robotilla tämä on pois yrittäjätulosta. Toki 400 h on merkittävä työnvähennys henkilötasolla ja mahdollisesti juuri se kynnys, joka mahdollistaa yhden henkilön hoitaman yksikön. Särkymisvaraa ei kuitenkaan jää, eikä mahdolliseen toiminnan kasvuun ole juuri synergiaa tarjolla uponneiden kustannusten puolella.

Mun mielestä asemaa ei kannata harkita, jos investoidaan suhteellisen lähelle asutusta tms "laajennus"estettä tai valtavia kasvuhaluja ei ole. Yli sadan lehmän yksikössä on jo riittävästi mahdollisuuksia työmenekin minimoimiseen ja toisaalta töiden rytmittämiseen, kunhan alussa vain muistetaan, ettei se oma työpaikka saa maksaa mitä vain. Euro/litra on ehdoton maksimi investointikustannuksena.

Aseman ja automaattien ero on siinä kasvupotentiaalissa ja suuremmassa toimintamahdollisuuksien määrässä. Haittapuolena on asemalla yksitoikkoinen työ.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 18.04.09 - klo:09:55

No mitäs tuommonen 2x6 tai 2x8 sitten uutena maksaa? Veikkaisin 50t€:a. Robotti maksaa noin 130t€, eli erotusta 70t€. Meniskö lypsyllä pesuineen 65 lehmän karjassa 5h/päivä? Sitä varten palkataan työntekijä, jolle maksetaan 10€/h + sivukulut eli 15€/h. Eli työntekijä maksaa 15€/h x 5h / d x 365 =26700€/a. Jos oletetaan, että robotti poistetaan viidessä vuodessa ja lypsyasema kymmenessä, niin robotin vuotuiskustannus on 26000€ ja lypsyasema + työntekijä maksaa 31700€.

Pitipä katsoa laskelmaasi oikein toiseen kertaan, jäi sen verran ajatus pyörimään... En vieläkään löydä tuosta päätä enkä häntää. Laskelman mukaan automaattilypsy lähes tuplaisi tuotetut maitolitrat per tehty ihmistyötunti asemalypsyyn verrattuna. Se ei ole totta, vaan mielikuva!

Keskustelun avauksessa esitettiin kysymys: mihin robojen hinta perustuu? Apemies tähän esitti hyvän vastauksen: markkinoihin.
 
 Investoimalla automaatioon yritys (tässä tapauksessa maitotila) yleensä hakee säästöjä työvoimakuluihin. Tarkoitus on, että säästö on suurempi kuin investoinnin kustannukset. Tällä tavalla ajateltuna "automaatille" syntyy markkinahinta eli hinta on niin alhaalla, että ostaja saa hyödyn, toisaalta taas niin korkea, että myyjän bisnes pyörii myös.

Lypsyrobottien kohdalla tilanne on ilmeisesti se, että tämä "oikea" markkinahinta ei määräydykään todellisten talouslukujen varaan, vaan myyjien erittäin taitavat organisaatiot ovat onistuneet luomaan niin vahvan mielikuvan, että markkinahinta määräytyy tästä mielikuvasta laskelmiin vedettyjen oletusten perusteella.

Piti alkaa tavamaan läpi omaa laskelmaa, kun tipuin kärryiltä tuosta kommentistasi. Täytyy kyllä ihmetellä missä kohtaa otan kantaa maitomääriin. Selitäppä tuo jos viittit! 

Lisätiedoksi: Laskelman piti ottaa oikovan matikan kautta kantaa lypsyjärjestelmän valintaan. Oletuksena oli, että laajennetaan tuotantoa ja sopiva karjakoko olisi 60-70 lypsävää. Oletuksena otettiin 2x6 tai 2x8 asema, koska ne sopivat kyseiselle karjakoolle. Tuotantoa ei laajenneta tuosta saman sukupolven aikana. Adamin valitsema 2x10 on yli-investointi, eikä silti takaa että yksi ihminen riittää päivittäiseksi työvoimaksi. Poistoajaksi (joka siis on aivan eri asia, kuin takaisinmaksuaika) otin oletetun teknisen kestoiän ilman peruskorjausta, eli robotille viisi vuotta ja asemalle 10 vuotta. Laskelmassa ei huoltokustannuksia arvosteta, koska en tunne asemalypsimien huollon tarvetta, mutta kuulemma sielläkin huoltomiestä tarvitaan. 

Lasketko noilla avuilla VASTARANTA uudestaan...

Henkilökohtaisesti en usko robottilypsyyn siirtymisen vaikuttavan meijeriin toimitettujen maitomääriin pitkällä aikavälillä mitenkään. Alussa varmasti tuotos laskee jos kaikki ovat vanhoja lehmiä. Kavereideni (kaikilla vapaa liikenne) robottitiloilla vanhemmat lehmät käyvät lypsyllä 2,3-2,5 kertaa vrk ja nuoremmat 3,0-3,3 kertaa. En usko, että kovin oleellista vaikutusta sillä on, mutta kuten JiiWeekin totesi lehmien utareterveyteen yms lehmien hyvinvointiin, uskon sillä olevan suuri merkitys.

Se vähä mitä minä olen lypsytyötä tehnyt parsinavetassa ja korkeuden säädöllä varustetulla asemalla, olen kokenut sen varsin raskaaksi. Alle 150 lypsävän navetassa ei kannata kuvitella - ilman isoja hakkamaattomia perämettiä - että isäntä voisi jättää lypsyn pelkän palkkatyön varaan. Toivottavasti kukaan ei ole niin hölmö, että uskoo edullista ulkomaista työvoimaa riittää loputtomiin Suomen navetoihin. Hollannissa halvan työvoiman puute on jo este maitotilojen laajentumiselle. Jos robotti korvaakin vain 2-5h ihmistyön päivittäin - mikä on muuten (2,5hx365) 900h/a eli puolet normi työläisen vuositunneista - niin se tekee ison avun työssä jaksamiseen ja oletettavasti pääsee terveempänä eläkkeelle.

Sinänsä tämä robotti vs asema keskustelu on samaa tasoa, kuin DynaVt vs Vario tai Valio vs Ingman. Ne on yrityskohtaisia ratkaisuja. Jos lyhyenajan tavoite on saada käyntiin vajaan 150 lypsävän maidontuotanto yksikkö vähällä ulkoisen työvoiman tarpeella, joka voidaan pitkän aikavälin suunnitelmassa tuplata - on robotti luultavasti fiksumpi ratkaisu. Jos taas ajatellaan, että tehdään 200 lypsävän navetta ja laitetaan muutaman vuoden välein 200 parsipaikkaa lisää ja tavoite on 10 vuotta ja 1000 lehmää, niin lypsyasema on varmasti fiksumpi. Tavoitteita ja yrityksiä on niin kovin erilaisia... 

Piti alkaa tavamaan läpi omaa laskelmaa, kun tipuin kärryiltä tuosta kommentistasi. Täytyy kyllä ihmetellä missä kohtaa otan kantaa maitomääriin. Selitäppä tuo jos viittit! 

Lisätiedoksi: Laskelman piti ottaa oikovan matikan kautta kantaa lypsyjärjestelmän valintaan.

Viittin toki. Ymmärsin sun tarkoittavan, että asemalypsyssä tehdään 5 tuntia enemmän työtä päivässä. Jos kummassakin tapauksessa maitomäärä on sama, olet väittänyt robotilan tuottavan enemmän maitoa per työtunti???

Tätä oikovaa matikkaa itsekin harjoitan, kun en vaativampaakaan osaa... Oikovassakin laskutavassa pitää lähtötiedot kuitenkin olla oikein. Kommentillani halusin kiinnittää huomiota näiden lähtötietojen oikeellisuuteen; ovatko ne peräisin myyntimieheltä vai mistä?

Etelään voinee rakentaa kannattavan robottipihaton 130 lehmälle. Kaikissa muissa kokoluokissa kannattavuus löytyy ainoastaan asemalta.

Jos vaan ajattelee että tuotantoa lisätessä tulee lisärobotin tarve niin on lisäämisellä vähän enempi kynnystä. En ole ihan varma toteutuuko adam smithin robotillisen lypsäminen tunnissa yhdeltä ihmiseltä mutta ainakaan ei lypsyyn käytetyn ajan lisääntyminen estä eläinmäärän lisäämistä.
  Aina pitäisi ottaa huomioon mahdolliset muutokset tulevaisuudessa, jos syystä tai toisesta jotain tullaan myymään niin voi olla että robotista ei isoja summia taida saada. En nyt tiedä mahtaako sitten 2x10:stäkään saada mutta jos robotteja on pitänyt ostaa useampi...