Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 04.01.22 - klo:14:21

Miten joku halpa "sähkösylinteri" ohjaamaan vipua?

Sähkösylinteriä kattelinkin vipua ohjaamaan, yksi olisikin omasta takaa, on vaan turhan hidas, iso ja voimakas. Paineilmasylinteri olisi ehkä hyvä, mutta traktorissa ei ole paineilmaa.

Miten sähkölohko toimii käytännössä ? Onko se päällä ja pois tai pystyykö käyttämään kuten käsikäyttöistäkin ?

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 04.01.22 - klo:15:36

Miten sähkölohko toimii käytännössä ? Onko se päällä ja pois tai pystyykö käyttämään kuten käsikäyttöistäkin ?

Joissakin sähkölohkoissa on säilytetty myös mekaaninen käyttömahdollisuus, ainakin lohkoon suoraan  liitetyllä käyttövivulla . Massikan sähkölohkoissa on tosi kätevä kun niitä pystyy siitä koneen takaa myös kädellä komentamaan. Esim hydraulista työntövartta on oikein näppärä säätää kun kiinnittää tai irrottaa työkonetta. Pitää tietysti katsoa ettei ole sormet välissä. Ja kannattaa muistaa deaktivoida ohjaamosta se sähköpuoli ennen kuin vääntää manuaalisesti; se sähköinen propoäly tykkää kyttyrää kun se huomaa että kara liikkuu ilman sen osallisuutta asiaan. Alkaa vaan vilkuttaa valoaan ja aloittaa siltä seisomalta korpilakon. Kyllä se saa on/off vaihtoa riittävän monta kertaa kuittailemalla taas yhteistyöhaluiseksi mutta helpompaa on näpätä se sähkö pois jo ennalta. Vipstaakikin liikkuu kevyemmin kun sähkö ei yritä laittaa koko ajan hanttiin. Tuo on yksi niitä pikkujuttuja jotka tekevät päivästä heti paremman :-) Samoin jos vaikka pienllä montulla varustetulla kuivurilla tms haluaa nostaa kippiä hiljalleen tilanteen mukaan niin tuolla on tosi helppoa hoitaa homma ilman että tarvitsee könytä ohjaamoon...

Myös Walvoilin DPC130 pöytä ainakin hydr.esiohjattuna sisältää myös mekaanisten vipujen 'juuret' ja niistä voi komentaa halutessaan.  Huoltohommissa hyvä kun siitä voi vaikka päästää jostain linjasta paineet pois kun kone on sammuksissa. En tiedä onko täyssähköversiossa tuota mahdollisuutta. Samoihin osiin liittyy myös mekaaniset säätöruuvit joilla voi kunkin karan kummankin suunnan max. liikettä rajoittaa. Primitiivinen mutta toimiva pysyväisluonteinen säätö liikenopeuksille.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 04.01.22 - klo:18:32

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 04.01.22 - klo:15:36

Miten sähkölohko toimii käytännössä ? Onko se päällä ja pois tai pystyykö käyttämään kuten käsikäyttöistäkin ?

Joissakin sähkölohkoissa on säilytetty myös mekaaninen käyttömahdollisuus, ainakin lohkoon suoraan  liitetyllä käyttövivulla . Massikan sähkölohkoissa on tosi kätevä kun niitä pystyy siitä koneen takaa myös kädellä komentamaan. Esim hydraulista työntövartta on oikein näppärä säätää kun kiinnittää tai irrottaa työkonetta. Pitää tietysti katsoa ettei ole sormet välissä. Ja kannattaa muistaa deaktivoida ohjaamosta se sähköpuoli ennen kuin vääntää manuaalisesti; se sähköinen propoäly tykkää kyttyrää kun se huomaa että kara liikkuu ilman sen osallisuutta asiaan. Alkaa vaan vilkuttaa valoaan ja aloittaa siltä seisomalta korpilakon. Kyllä se saa on/off vaihtoa riittävän monta kertaa kuittailemalla taas yhteistyöhaluiseksi mutta helpompaa on näpätä se sähkö pois jo ennalta. Vipstaakikin liikkuu kevyemmin kun sähkö ei yritä laittaa koko ajan hanttiin. Tuo on yksi niitä pikkujuttuja jotka tekevät päivästä heti paremman :-) Samoin jos vaikka pienllä montulla varustetulla kuivurilla tms haluaa nostaa kippiä hiljalleen tilanteen mukaan niin tuolla on tosi helppoa hoitaa homma ilman että tarvitsee könytä ohjaamoon...

Myös Walvoilin DPC130 pöytä ainakin hydr.esiohjattuna sisältää myös mekaanisten vipujen 'juuret' ja niistä voi komentaa halutessaan.  Huoltohommissa hyvä kun siitä voi vaikka päästää jostain linjasta paineet pois kun kone on sammuksissa. En tiedä onko täyssähköversiossa tuota mahdollisuutta. Samoihin osiin liittyy myös mekaaniset säätöruuvit joilla voi kunkin karan kummankin suunnan max. liikettä rajoittaa. Primitiivinen mutta toimiva pysyväisluonteinen säätö liikenopeuksille.

Kiitos tiedosta mikä on selkeyttävä . Tarkoitin voiko sähkötoimista käyttää kuin käsin . ÖÖÖÖ.
Siis niinku Käytetään sähköllä mutta niin kuin käsikäyttöistä . Eli voi siis säätää .

En ihan ehkä jummartanut kysymystä, mutta tosiaan jos sähkölohkossa on myös mekaaninen käyttömahdollisuus niin vastaus on kyllä. Useimmissa tuota mahdollisuutta ei ole.

Muutenhan sähkö(propo)lohkoa voi säätää sähköllä yhtä tarkasti kuin manuaalilohkoa, sillä erolla että siihen ohjausälyyn voi yleensä vielä ohjelmoida kiihtyvyydet, hidastuvuudet ja max. liikenopeuden, mahdollisesti myös minimin.
Jos kyse on on/off-sähkölohkosta niin sitten se on kaikki tai ei mitään... sillä ei paljoa hifistellä.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 05.01.22 - klo:11:27

En ihan ehkä jummartanut kysymystä, mutta tosiaan jos sähkölohkossa on myös mekaaninen käyttömahdollisuus niin vastaus on kyllä. Useimmissa tuota mahdollisuutta ei ole.

Muutenhan sähkö(propo)lohkoa voi säätää sähköllä yhtä tarkasti kuin manuaalilohkoa, sillä erolla että siihen ohjausälyyn voi yleensä vielä ohjelmoida kiihtyvyydet, hidastuvuudet ja max. liikenopeuden, mahdollisesti myös minimin.
Jos kyse on on/off-sähkölohkosta niin sitten se on kaikki tai ei mitään... sillä ei paljoa hifistellä.

Juurikin näin kysyin ja kiitos vastauksesta . Itseasiassa yks asiakas kysy multa miten ne toimii ja lupasin kysyä täältä .

Nuo ohjelmoitavat sitten tietokoneen vaatii ? Vaatiiko ?

Käyttötarkoitus on kylvökoneen sylinterin nosto/lasku sähköisesti, automaattisesti.
Systeemin ollessa valmiudessa (ei kuitenkaan noston aikana) pitää nostolaite ja etukuormaaja toimia.

Kylvökoneen oma ohjauspoxi vissiinkin ohjaa kylvökoneen nostoa /laskua
Sähköventtiilin kautta, vaiko vielä lisänä trimblen  GPS 
Onko ohjauspoxissa säätöaikaa nosto lasku toiminnoille ajallisesti, esim 20 sek.
Sähköventtiilin ohjaukseen monenlaista  systeemiä, alkaen
Perus  on/ off, päätyen tietokoneohjattuihin ratkaisuihin

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 05.01.22 - klo:11:27

En ihan ehkä jummartanut kysymystä, mutta tosiaan jos sähkölohkossa on myös mekaaninen käyttömahdollisuus niin vastaus on kyllä. Useimmissa tuota mahdollisuutta ei ole.

Muutenhan sähkö(propo)lohkoa voi säätää sähköllä yhtä tarkasti kuin manuaalilohkoa, sillä erolla että siihen ohjausälyyn voi yleensä vielä ohjelmoida kiihtyvyydet, hidastuvuudet ja max. liikenopeuden, mahdollisesti myös minimin.
Jos kyse on on/off-sähkölohkosta niin sitten se on kaikki tai ei mitään... sillä ei paljoa hifistellä.

Juurikin näin kysyin ja kiitos vastauksesta . Itseasiassa yks asiakas kysy multa miten ne toimii ja lupasin kysyä täältä .

Nuo ohjelmoitavat sitten tietokoneen vaatii ? Vaatiiko ?

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 05.01.22 - klo:11:50

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 05.01.22 - klo:11:27

En ihan ehkä jummartanut kysymystä, mutta tosiaan jos sähkölohkossa on myös mekaaninen käyttömahdollisuus niin vastaus on kyllä. Useimmissa tuota mahdollisuutta ei ole.

Muutenhan sähkö(propo)lohkoa voi säätää sähköllä yhtä tarkasti kuin manuaalilohkoa, sillä erolla että siihen ohjausälyyn voi yleensä vielä ohjelmoida kiihtyvyydet, hidastuvuudet ja max. liikenopeuden, mahdollisesti myös minimin.
Jos kyse on on/off-sähkölohkosta niin sitten se on kaikki tai ei mitään... sillä ei paljoa hifistellä.

Juurikin näin kysyin ja kiitos vastauksesta . Itseasiassa yks asiakas kysy multa miten ne toimii ja lupasin kysyä täältä .

Nuo ohjelmoitavat sitten tietokoneen vaatii ? Vaatiiko ?

Ei normaalisti. Näitä on niin moneen lähtöön ja tarpeeseen että ei voi vastata tyhjentävästi.

Yksinkertaisimmmillaan koko ohjausäly (ja vahvistin) on integroitu suoraan kahvoihin ja ohjelmointi tapahtuu asettamalla nappulasta ohjelmoinitila päälle ja opettamalla halutut nopeudet 'kädestä pitäen'. Esimerkkinä vaikka tämä:

http://www.rotecengineering.fi/tuotteet/ergo-digistick-ohjauskahvat/

Useimmissa suurvalmistajien systeemeissä on erillinen älyboksi (tai useampi) joita ohjelmoidaan joko laitteen omalta näytöltä, läppärillä tai kahvoilla tai omalla säätöpalikalla. Vanhoissa systeemeissä voi olla penkin alla ihana kehikko täynnä irtokortteja ja säätöpotikoita, esim vanhat motot  :-(

Suurissa kokonaisuuksissa, laivoissa, tehtaissa ym purkkia voi säätää vaikka prosessitietokone,  teollisuuslogiikka tms. Ja kaupallisten koneiden säätö on yleensä integroitu koneen omaan asetus- ja valvontanäyttöön yhdeksi osa-alueeksi. Siitä ne Ponssen tai Hitachin asetukset löytyvät, tavalla tai toisella.

Nykyään tyypillinen pienkäyttäjän ratkaisu on systeemiin liittyvä pieni näyttö jolta asetukset voi tehdä. Varmaan myös kännyltä bluetoothin yli pääse joitakin säätämään.
Tässä yksi uusimmista:

https://www.usevolt.fi/index.php/fi/

Tarkoitus ei ole mainostaa, systeemejä löytyy isoilta ja pieniltä valmistajilta, joka lähtöön.

Tuossa Keslan ProC:

https://www.youtube.com/watch?v=OX6zY90HQSc

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 05.01.22 - klo:11:50

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 05.01.22 - klo:11:27

En ihan ehkä jummartanut kysymystä, mutta tosiaan jos sähkölohkossa on myös mekaaninen käyttömahdollisuus niin vastaus on kyllä. Useimmissa tuota mahdollisuutta ei ole.

Muutenhan sähkö(propo)lohkoa voi säätää sähköllä yhtä tarkasti kuin manuaalilohkoa, sillä erolla että siihen ohjausälyyn voi yleensä vielä ohjelmoida kiihtyvyydet, hidastuvuudet ja max. liikenopeuden, mahdollisesti myös minimin.
Jos kyse on on/off-sähkölohkosta niin sitten se on kaikki tai ei mitään... sillä ei paljoa hifistellä.

Juurikin näin kysyin ja kiitos vastauksesta . Itseasiassa yks asiakas kysy multa miten ne toimii ja lupasin kysyä täältä .

Nuo ohjelmoitavat sitten tietokoneen vaatii ? Vaatiiko ?

Jotenkin osasin odottaa tätä tapahtumaa.

Tulihan se sieltä. 

Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 05.01.22 - klo:12:04

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 05.01.22 - klo:11:50

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 05.01.22 - klo:11:27

En ihan ehkä jummartanut kysymystä, mutta tosiaan jos sähkölohkossa on myös mekaaninen käyttömahdollisuus niin vastaus on kyllä. Useimmissa tuota mahdollisuutta ei ole.

Muutenhan sähkö(propo)lohkoa voi säätää sähköllä yhtä tarkasti kuin manuaalilohkoa, sillä erolla että siihen ohjausälyyn voi yleensä vielä ohjelmoida kiihtyvyydet, hidastuvuudet ja max. liikenopeuden, mahdollisesti myös minimin.
Jos kyse on on/off-sähkölohkosta niin sitten se on kaikki tai ei mitään... sillä ei paljoa hifistellä.

Juurikin näin kysyin ja kiitos vastauksesta . Itseasiassa yks asiakas kysy multa miten ne toimii ja lupasin kysyä täältä .

Nuo ohjelmoitavat sitten tietokoneen vaatii ? Vaatiiko ?

Jotenkin osasin odottaa tätä tapahtumaa.

Tulihan se sieltä. 

Face tuuttas varattua

En ihan ehkä jummartanut kysymystä, mutta tosiaan jos sähkölohkossa on myös mekaaninen käyttömahdollisuus niin vastaus on kyllä. Useimmissa tuota mahdollisuutta ei ole.

Muutenhan sähkö(propo)lohkoa voi säätää sähköllä yhtä tarkasti kuin manuaalilohkoa, sillä erolla että siihen ohjausälyyn voi yleensä vielä ohjelmoida kiihtyvyydet, hidastuvuudet ja max. liikenopeuden, mahdollisesti myös minimin.
Jos kyse on on/off-sähkölohkosta niin sitten se on kaikki tai ei mitään... sillä ei paljoa hifistellä.

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 05.01.22 - klo:17:57

Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 05.01.22 - klo:12:04

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 05.01.22 - klo:11:50

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 05.01.22 - klo:11:27

En ihan ehkä jummartanut kysymystä, mutta tosiaan jos sähkölohkossa on myös mekaaninen käyttömahdollisuus niin vastaus on kyllä. Useimmissa tuota mahdollisuutta ei ole.

Muutenhan sähkö(propo)lohkoa voi säätää sähköllä yhtä tarkasti kuin manuaalilohkoa, sillä erolla että siihen ohjausälyyn voi yleensä vielä ohjelmoida kiihtyvyydet, hidastuvuudet ja max. liikenopeuden, mahdollisesti myös minimin.
Jos kyse on on/off-sähkölohkosta niin sitten se on kaikki tai ei mitään... sillä ei paljoa hifistellä.

Juurikin näin kysyin ja kiitos vastauksesta . Itseasiassa yks asiakas kysy multa miten ne toimii ja lupasin kysyä täältä .

Nuo ohjelmoitavat sitten tietokoneen vaatii ? Vaatiiko ?

Jotenkin osasin odottaa tätä tapahtumaa.

Tulihan se sieltä. 

Face tuuttas varattua

Kuinka niin ?

Metsäjussi on niitä harvoja jotka oikeasti tietää asioista .