Mitä eroa noissa murskissa on vaikka maskioon tai capeen? Ovatko roottorit säteeltään pienempiä vai mikä mahdollistaa vauhdin?

Sitä ollaan ihmettellyt. Etumurska on Carroy gf210, mutta ei tehdas enää tee semmosia, kuhn ja nobili ainakin tekee vastaavan näköisiä. Taka on ino, ajaa asiansa tossa
Voiko olla vain se että koko yhdistelmä on kevyt, suht suoria välityksia voaan, erityisen avaria tai korkea kammoisia ne ei ole kumpikaan, on niissä vasta kampaakin . Hihna välitys on niissä kaikissa, ja noissa puistoissa tyhmä ajaa rallia, polkypyöriä, uria, kiviä, puliukkojaki voi nukkua ohdakeen seassa. 5kmh vielä kerkii mukana, ja tapahtuu, yli kolme m/veto
Jos kysyjällä on etu nostolaite ja voa, eiku ostamaan etumurskaa ja se piennar kaveriksi siihen.  Hiljaa hyvää tulee....

https://www.maskinisten.net/userpix/22199_1ZH2G13ZFLLW01531046420.jpg
Vanhat leikkurit ja tylsillä terillä, tossa paikassa missä kuva napattu on nyt raide jokerin kiskot

Mulla on jotenkin sellainen kuva nuista alppitraktoreista, että ovat aika heikkoa tekoa.
Kaupungithan nuita omistaa ja käyttää viheralueiden hoitoon silloin kun eivät ole pajalla. Tietenkin kaupungin käyttö on mitä sattuu olemaan.

Noissa perusmurskissa on kyllä momenttia ja ilmanvastustakin, mutta tekeekö se sitten sitä että haukkaa liian suuren palan suurella imuilmalla. Ainakin nuo reippaat apilat ja mailaset alentavat ajonopeutta, vaikka veturissa olisikin tehoa. Alkaa vain pyörittää ruohomassaa ja terät eivät enää toimi. Pienempi roottori "mahtuu" pyörimään paremmin sekamelskassa, mutta johonkin sillä on myös negatiivista vaikutusta. Leikkuujälki tai ajonopeuden laskeminen.

Toisaalta, jos niittää parikytäheppasella ja siinä niittokone. Ja perus hömppäilyssä sitä aikaa yleensä on, jos pinta-alat ovat pienet. Sitten jos haluaa sen heinän murskata, niin murskaa sitten kun se on siinä vähän kuivunut tai muuten vaan kuollut glyfosta tai muusta. Silloin se menee vähän kuin pakkaskelissäkin. Ei tosin niin hyvin kuin pakkasella.

Voiko olla myös niin yksinkertaista että y terä käy helpommin ja se ilmavastus pienempi kun vasara? Joka sitten runsaamalla kasvustossa on se merkittävä tekijä?

Kevyt rakenteisiä ne on, oisko nostolate kuin ford nelitonnisessa. Mekaaninen hidas ja maantie vaihde, kuitenkin hydrolla nollasta maksimiin vajaa 40kmh

En nyt linkitä, mutta youtube täynnä alppitraktoreita hurjissa rinteissä, kuppi penkki siinä on jo vakiona

Ajan  shulten vaakatasomurskaimella.Tekee karhon taakse lautasten väliin mitkä pyrivät vastapäivään.En usko että voi kertaalleen ajamisen jälkeen kylvää. Mikäli haluaa hyvän murskauksen kannattaa ajaa toisen kerran vinoon edellisestä murskauksesta niin jälki on hyvä. Voimaa ensimmäinen ajokerta vaatii paljon mikäli kyseessä kunnon heinä. Toinen ajokerta ei vaadi voima . Koneen leveys 4.6m.

Luomu- ja karjahenkilöt ovat olleet kyseiseen kamppeeseen tyytyväisiä. Menneen kesän jäljiltä rehutilanne oli jo niin hyvä, että kolmatta satoa ei tar*****, niin vaakamurskaajalla sai pellon paremmin talvehtivaan kuntoon. Kannattaa ottaa mallia noista eli ei päästetä kasvustoja täyteen mittaan vaan tehdään kesän aikana puhdistusniittoja. Silloin murskattava materiaali on vähäisempää ja kökköjä ym. tulee vähemmän. Juuri tuollaista käyttötapaa vaakataso suosiikin eli on nopea ajaa isojakin aloja. Jos tarkoituksena on kylvää heinämaihin syksyllä jotain, niin joka tapauksessa heinämaat joutuu niittämään melko ajoissa, että kerkiää uusi odelma kasvaa ottamaan glyfosaatti vastaan. Sitten meneekin taas muutama viikko, että kasvusto on kuollut. Kyllä tällaisen käsittelyn jäljiltä pitäisi heinämaa pystyä kylvämään.

Koneen valinnassa kiinnittäisin huomiota siihen, että kyseisen kamppeen kulmavaihteilla on 5-6 vuoden takuu. Se kannattaa hyödyntää, kun sellainen on kerran saatavissa. Koneen rakenteella on siinä mielessä merkitystä, että esim. joku Spearheadin kansirakenne on sokkeloinen sekamelska tukirakenteita ja kannen päälle kertyy sitten moskaa, joka on työläs siivota. Muuten tämäkin toki ihan toimiva kampe.

Parit luomu tilaa sivusta katsottuna, niitto kone jo töissä parhaimmillaan toukokuussa, ei saa päästä ne rikat silleen että siemen varisee, eli usein ja silloin vähemmän massa.

Sen voi tehä niin monella tavalla, kai joutuu kattoo vähän eri tavalla jos esm glyfon satavuus ja hinta nousee rajusti vielä tästä.  Toki on muita aineita, mutta niitten kin hinta, mites ennen vanhaa ne pärjäs ilman aineita?

Parit luomu tilaa sivusta katsottuna, niitto kone jo töissä parhaimmillaan toukokuussa, ei saa päästä ne rikat silleen että siemen varisee, eli usein ja silloin vähemmän massa.

Sen voi tehä niin monella tavalla, kai joutuu kattoo vähän eri tavalla jos esm glyfon satavuus ja hinta nousee rajusti vielä tästä.  Toki on muita aineita, mutta niitten kin hinta, mites ennen vanhaa ne pärjäs ilman aineita?

Kun tulisi sopivat plussakelit vesisateen kera niin kävisi jyräämässä lumet pelloilta joissa juolaa.. eli keinotekoinen jääpolte.. pitäis vielä ainakin etelässä onnistua?..

Mulla on jotenkin sellainen kuva nuista alppitraktoreista, että ovat aika heikkoa tekoa.

Niitä on tehnyt muutkin kuin aebi. Tosin aebi on tainnut ostaa tämänkin firman. Räpsin kuvia v. 2007 Naudersin lähellä
https://pic.useful.fi/nJ20sLvjW.jpg
https://pic.useful.fi/SeHbvJbqW.jpg
https://pic.useful.fi/Dc1h_IztD.jpg
Muoks. Die in Schwanberg gross gewordene Firma und Marke Rasant ist 1998 von Aebi übernommen worden.