Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Sukutilan myynti, uhka vai mahdollisuus?  (Luettu 9506 kertaa)

vhpht21

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4
Onko joku myynyt sukutilansa x- vuotta spv:n jälkeen ns vapaaehtoisesti? Kaduttaako vai paraniko elämänlaatu? Tuliko seuraamuksia tukipuolelta/pankista/verottajalta? Mitä ottaa huomioon jos lähtisi tämmöistä toteuttamaan, vaikka x siirtymäajalla myymällä peltoja tms ja samalla makselisi velkoja aina myyntisummalla pois? Saisikohan sitä henkisen ja fyysisen terveyden sekä itsekunnioituksensa taas jollekin tolalle, jos luopuisi koko tilasta? Alkaisi elää omaa elämäänsä eikä tekohengittäisi sukutila- ihannetta?

vakka

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 254
Vs: Sukutilan myynti, uhka vai mahdollisuus?
Ajattelet vaan sitä tilaa tilana eikä minään sukutilana ja teet ratkaisusi sen mukaan.

Paalimies

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1547
Vs: Sukutilan myynti, uhka vai mahdollisuus?
Itse olen huono neuvomaan, kun tämä tila ei ole vaihtanut omistajaa suvun kesken kun vanhempieni kanssa ja historiaa on tiedossa 1850 luvulle ja sinä aikaina on aina myyty eteenpäin. Konkursseja ei ole ollut, eli ”vapaaehtoisia” kauppoja. Tuntuisi kyllä pahalta tässä vaiheessa heittää pyyhe kehään vanhempiani kohtaan ja heidän elämäntyötään kohtaan. Mutta järjellä pitää pystyä ajattelemaan ja oma terveys edellä.

Varmasti kannattaa myydä jos pankin kanssa asiasta pääsee sopuun ja miksei pääse. 5- vuotta oli muistaakseni omassa Spv kaupassa jatkamis velvoite.

Viimeksi muokattu: 25.12.21 - klo:21:56 kirjoittanut Paalimies

PelleH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 992
Vs: Sukutilan myynti, uhka vai mahdollisuus?
Se on lauluissa vaan,"mullasta maan,mistä isät ylpeinä katsovat poikiaan",teet ratkaisut omista lähtökohdista.
Ja elät sen mukaan. Turha niistä maatuneista esi-isistä huolta on kantaa,elävistä ennenminkin.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Sukutilan myynti, uhka vai mahdollisuus?
Mitä itse muutamia sivusta seurannut niin pari juttua nousee. Monestikkaan se jatkaja ei välttämättä ole halukas edes jatkamaan mutta väkipakolla tila myydään(lahjoitetaan). Näistä on sitten tullut eri asteisia ongelmia. Onpa niitä ajautunut konkurssiinkin jatkajan toimesta. Alun alkaen olisi siis edellisen polven hyvä miettiä ihan järjellä et onko jatkaja oikeasti halukas jatkamaan vai velvoitaako sukutila rasite.

Toisekseen jos edellinen polvi on jättänyt kaikki investointi luonteiset hommat tekemättä viimeiset 30v tai vastaavasti on investoitu yli niin jatkajalla on aika hankala työmaa aloittaa jos tila ei ole elinkelpoinen kuin proagrin laskelmissa tai vaihtoehtoisesti velkapiikki kasvaa kohtuuttoman isoksi ja tuotantosuuntakin on jo jatkajan puolesta valittu ja siihen sitoutuu miljoona velka. Keskusteluja kannattaisi käydä reilusti ennakkoon että onko halua jatkaa ja jos jatkaa niin mitä haluaisi tehdä ja investoida sen mukaan.

Mutta nyt kun ilmrisesti on jo vellit housussa niin ei niitä ratkasuja kannata kenenkään muun kantilta tehdä kuin omalta. Nykyinen tukijärjestelmä mahdollistaa melko helpon viljelyn ja lähes varman tulon melko pienillä töillä, mut jos haluaa irrottautua kokonaan niin jos alueen vuokratasot on kovat niin parempaan taloudelliseen tulokseen pääsee vuokraamalla. Myynti on aina lopullinen vaihtoehto joten siitä pitää olla kyllä varma.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

PelleH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 992
Vs: Sukutilan myynti, uhka vai mahdollisuus?
Ja aina kannattaa pitää mielessä,että maa ja metsätilan spv on myös verottajan suosimaa.
Tai lahjanomaisena kauppana suht edullistakin. Nimittäin maatilalla on aika hyvä vakuusarvo,
nykyään kun pankit vaativat reaalivakuuksia,niin tuo kortti kannattaa myös ottaa huomioon.
Voi olla jatkajalle hyvinkin mieluisa ominaisuus. Järjestelmä,kuten edellä todettiin,antaa
monenmoisia ratkaisuja viljelyyn. Ja aina voi vuokrata jos homma ei jostain syystä huvita tai
muuten nappaa.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8339
Vs: Sukutilan myynti, uhka vai mahdollisuus?
Useamman jotain 50 ha tilan tiedän, joissa on tehty spv tai saatu perintönä yritetään viljellä se 5 vuotta, ettei mee perintäveroja. Parin vuoden jälkeen muut bisnekset on kasvaneet ja sitten joku muu hoitaa viljelyn ja omistaja ottaa tuet.
Mystinen kesälaatumies

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Sukutilan myynti, uhka vai mahdollisuus?
Useamman jotain 50 ha tilan tiedän, joissa on tehty spv tai saatu perintönä yritetään viljellä se 5 vuotta, ettei mee perintäveroja. Parin vuoden jälkeen muut bisnekset on kasvaneet ja sitten joku muu hoitaa viljelyn ja omistaja ottaa tuet.

Luulen että likimain puolet Suomen pienemmistä maatiloista on olemassa verotuksellisista syistä. Perintöveron takia ja/tai siksi että "maatalouden" käyttöön voi hankkiä yhtä sun toista välttämätöntä josta saa alvit pois ja lopunkin voi vähentää verotuksessa. Saattaa selittää sitä miksi pienen kasvinviljelytilan ei ole tapana tehdä juuri lainkaan tulosta  :-X

Paalimies

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1547
Vs: Sukutilan myynti, uhka vai mahdollisuus?
Tuossa osut kyllä oikeaan. Ja ikävä kyllä tuon mahdollistaa monet nautakarja tilat jotka kuvittelevat saavansa halpaa lähes ilmaista rehua kun kerää tuollaisten tilojen pelloilta heinät. Pahimmassa tapauksessa lannoittaa pellot ja tekee viljelytyöt. Niitä sopimuspeltoja.

Joskus olen kerännyt, mutta pyrkinyt välttämään.

PelleH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 992
Vs: Sukutilan myynti, uhka vai mahdollisuus?
No,se on pieni haitta tälläisessa yhteiskunnassa,missä julkisella puolella,varsinkin
hallinnossa,on vähintään kolmannes ns.suojatyöpaikkoja. Ja kaikki valtion piikkiin.
Vähennellään alvit rauhassa ja hyvällä omallatunnolla vaan. Veikkaus ja yle korruptiosta
ei viitsi edes vääntää.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Sukutilan myynti, uhka vai mahdollisuus?
No,se on pieni haitta tälläisessa yhteiskunnassa,missä julkisella puolella,varsinkin
hallinnossa,on vähintään kolmannes ns.suojatyöpaikkoja. Ja kaikki valtion piikkiin.
Vähennellään alvit rauhassa ja hyvällä omallatunnolla vaan. Veikkaus ja yle korruptiosta
ei viitsi edes vääntää.

Tästä olen samaa mieltä, jos on itselle kannattavaa tehdä yhteistyötä verotussyistä viljelevän kanssa niin miksei, jos olisin itse johonkin palkkatyöhön päätynyt niin "viljely" jotta saa ostettua työkalut, (traktori)mönkijät yms. ihan eri kustannuksella kiinnostaisi varmasti. Kyllä kannattaa pelata niillä korteilla jotka on jaettu eikä nostaa kättä pystyyn että nyt minulle jaettiin vähän liian hyvät.

Mutta toki se että sivutoimiviljelyn ei ole tarkoituskaan olla kannattavaa varsinaisena liiketoimintana tai sivuammattina pitää huomioida kun näistä asioista keskustellaan.

Eastwood

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 628
  • Go ahead, make my day.
Vs: Sukutilan myynti, uhka vai mahdollisuus?
Kaduttaako vai paraniko elämänlaatu?

Näin kolmannen vuoden jälkeen voin edelleenkin sanoa: sekuntiakaan en ole katunut.

Ihan tiedä mitä tarkoitat x-vuosilla... Mutta itse myin pellot noin 15 vuoden jälkeen spv'stä. Molemmat vanhemmat tosin siinä vaiheessa jo poistuneet elävien kirjoista.
Useamman vuotta suunnitelma maataloudesta irtaantumisesta iti takaraivossa ja excelillä tuli väännettyä vaihtoehtoja. . Toistaiseksi pääoman tuotto on paremmalla tasolla kuin viljellessä. Muuta työtä en edelleenkään tee, mitä nyt raivaussahalla jonkin verran ulkoilen metsässä.
Eipä kyrsi enää viljelyn ainaiset vastoinkäymiset, eikä byrokraattien sekoilut, tai vihervassareiden kommentit. Hieman on soraääniä kantautunut suvun taholta, mutta ne ei mua hetkauta. Sen verran suolaisia spv-kauppoja on tässä historiassa, että lähinnä katson vain koston tapahtuneen. Jos ei olis sisarosuuksilla lypsetty aikoinaan tilaa niin rankasti, niin olis tilannekin ollut ehkä toinen.
Joka tapauksessa kyse on jatkajan elämästä, ei suvun. Ja voihan tilaa tarjota myös suvulle?
So What?!

seegeri

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1941
Vs: Sukutilan myynti, uhka vai mahdollisuus?
Ei tulis kuulonkaa et menisin myymään. Kevättä päin....

Eastwood

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 628
  • Go ahead, make my day.
Vs: Sukutilan myynti, uhka vai mahdollisuus?
Ei tulis kuulonkaa et menisin myymään.

Et varmasti ole ainoa.
Siltikin, olisi hauska kuulla miksi et? Omat valintansa pitäisi pystyä myös perustelemaan.
Yhtälailla, kaikki ketjua lukevat voisivat antaa omat perustelunsa.

a) Tykkäät maataloustyöstä
b) Maatalous on tuottavaa touhua
c) A ja B yhdessä
d) Et tiedä millä korvaisit maatalouden
e) Sukurasite liian iso ohitettavaksi
f) Liian radikaali liike
g) Liian pelottavaa
h) Jokin muu syy

Ei pidä kuvitella, että olisin maatalousvastainen. Päin vastoin, olen edelleen maatalouden ja maanvilelijöiden vankkumaton kannattaja. Olen vain sitä mieltä, että maatalouden harjoittajat on ajettu kovin ahtaalle, monelta eri taholta. Ja koska itselläni oli mahdollisuus "myydä viljely" ja saada toimeentulo siitä vapautuneen pääoman tuotolla, katsoin että tämä valinta pitää tehdä.
Onhan siis täysin posketonta, että maajussi saa paremman toimeentulon realisoimalla maataloutensa ja sen jälkeen mitättömällä työpanoksella, pääomatuloja nostellen. Tai no, valintani ja liikkeeni tehneenä, tämä tietysti loistavaa minun kannaltani.

Viimeksi muokattu: 30.12.21 - klo:12:36 kirjoittanut Eastwood

So What?!

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Sukutilan myynti, uhka vai mahdollisuus?
Ei tulis kuulonkaa et menisin myymään.

Et varmasti ole ainoa.
Siltikin, olisi hauska kuulla miksi et? Omat valintansa pitäisi pystyä myös perustelemaan.
Yhtälailla, kaikki ketjua lukevat voisivat antaa omat perustelunsa.

a) Tykkäät maataloustyöstä
b) Maatalous on tuottavaa touhua
c) A ja B yhdessä
d) Et tiedä millä korvaisit maatalouden
e) Sukurasite liian iso ohitettavaksi
f) Liian radikaali liike
g) Liian pelottavaa
h) Jokin muu syy


Minä lopetin koneurakoinnin ja keskityin maatalouteen. Pidin konehommista, mutta maatalous oli ja on edelleen jonkinlainen intohimo. Molempia ei jaksanut, joten piti valita.

Eli vastaus on c).

a) Tykkään todella maataloustyöstä. Koneet ovat kivoja, mutta kasvun ihme kiehtoo paljon. Kun sato kasvaa ja onnistuu, on sielussa rauha. Kun kaikki menee pieleen, on kannustetta korjata ongelmia ja tuottaa parempaa olosuhdetta kasvamiselle. Kun vielä saa työskennellä luonnon keskellä niin hyvässä kuin pahassa, tuntuu jotenkin hienolta. Idealismia? Ennemminkin fiilistä.

b) Maatalous voi olla tuottavaakin touhua. Meitä elää 2 ihmistä ihan mukavasti reilun 100 ha luomuviljatilalla. Lapsiakin ehdittiin urakointikauden jälkeen vähän aikaa vielä kasvattaa ennen kuin lähtivät maailmalle. Aina ei taloudenpito ole ollut ihan helppoa, mutta tarkalla suunnittelulla onnistuu kyllä. Itse asiassa nyt kannattaa paremmin, kuin urakoidessa. Kohtapuoliin alkaa jo velatkin olla maksetut. On niitä maksettukin. Seiniä ei ihan syödä, vaikka välillä hilkulla onkin. Investointeja tehdään tarpeen mukaan, mutta ylitehoa vältellään. Välillä tulee otettua omasta selkänahasta lisätehon tarve, mutta pääosin homma sujuu meidän kahden voimin riittävän hyvin. Metsärahaa tai sijoitusrahaa ei tilan pyörittämiseen käytetä. Yksityisiin menoihin ehkä. Sijoituksia tehdään jonkin verran, että eläkkeellä olisi sitten varaa olla ja ehkä poteakin vanhuutta. Tai jatkaa viljelyä niin pitkään kun mieli tekee. Jatkajasta ei tilalla ole varmuutta, mutta siinä kunnossa se on tarkoitus pitää, että jatkaminen on kohtuullisesti mahdollista.
Teetin tilasta talousanalyysin, että miltä tilanne näyttää ja mihin suuntaan olemme menossa. Analyysi näytti todella hyvältä.

Olen aika tyytyväinen olooni, pikkuisen kaipaan lisäapua joihinkin töihin. Veljenpoika voisi olla kiinnostunut. Oli viime kesänä muokkailemassa.

d) Sukurasitetta ei ole. Onneksi. Tosin en usko, että antaisin sen vaivata itseäni. Olen viljellyt matkan varrella kahta pitkän sukurasitteen tilaa, joista molemmissa tapauksissa tila myytiin suvusta pois. Toista viljelin vuokralaisena myyntiin asti, toisen ostin itse. Myyjät olivat hyvin tyytyväisiä ratkaisuun.

f) ja g) Joskus kun kaikki menee v....ksi, tulee mieleen palata vieraan palvelukseen konehommiin. Tuttuja töitä olisi, joten ei pelottaisi.

Olen kyllä seuraillut ratkaisuasi Eastwood. Arvostan päätöstäsi ja on hienoa, että olet onnistunut tekemään mieleisesi ratkaisun. Olen itse myös ajatellut, että jos maanviljely joskus alkaa ottaa päähän kovin pitkään, olen valmis tekemään saman ratkaisun aika nopeallakin aikataululla.
Don Essex