tässä vaan tahtoo olla samat ongelmat kuin sorkkiksen aurinkopanelihommissa elikkä pimeät yöt ja pilviset päivät 
Pilvisenäkin päivänä lämpökeräimiin jää lämpöenergiaa noin 300-400W/m2 teholla, maksimitehot ovat 800-1000W/m2. Arvioin jo valmiiksi laskelmissani puolipilvisen sään. On huomattava, että kylmä ilma sellaisenaankin pidättää kosteutta viljasta, joten suuri viljatilavuus ja hyvä puhallus toimivat kostella viljalla ympäri vuorokauden, ja kostea vilja kuivuu aina. Lisälämpöä tarvitaan vain vähän aikaa, sillä saadaan kosteus alle 14%. On muistettava, että lämpökeräimet pystyvät hyödyntämään 70% isomman osan auringon säteilyenergiasta, myös hajasäteilystä, verrattuna sähköpaneeleihin.
Yöllä voisi käyttää paria 25 kW ilmalämpöpumppua, sillä edellytyksellä, että sisään imettävän ilman lämpötila olisi yli 10 astetta. Alle tämän joudutaan esilämmittämään jollakin muulla tavalla.
Hakekonttikuivurihuoneet löytyvät suurilta kuivurivalmistajilta, ja niihin saadaan varmasti korotettuja valtiontukia, se on päätoimisille tiloille toimiva ratkaisu. Biokaasu ja vetykin toimivat öljyn sijasta melko vähin muutoksin. Maa/biokaasulla ja vedyllä lämmitettäessä voisi harkita suoralämmitteisen kuivuriuunin hankkimista, koska hyötysuhde niissä on hyvä, ja rakenne on yksinkertainen.
Myös pellolla vilja kuivuu, lajikevalinnalla ja viljelytavalla voi säätää viljan valmistumista koko syksyn kuivausmahdollisuuteen. Syysohrasta kevätrapsiin kuluu kaksi kuukautta, vähintään neljä täyttä kuivauserää ! Viimeiset viljat voivat jäädä varastoon kuivaajaan itseensä. Tässä esimmäisillä 30 asteen kesähelteillä
parissa päivässä sain 15,5 % kaurasiilojen kosteuden laskemaan 8,5%:iin ! Sen verran kului sähköä, että Caruna alkoi lähettelemään sähköposteja, että meillä olisi joku sähkövuoto jossakin. Kun liittymän nimessä on sana "kuivuri" , täytyy todeta, että ihminen ei ole kyseistä varoitusta varmaan kyhännyt.
-SS-
