Kesäkuun tokalla viikolla vaikutti siltä, että tästä tulee ihan hyvä vuosi, mutta juhannusviikon helle oli tosi paha ja vielä se, että tähän ei osunut mitään sateita. Toukokuun puolivälin kaurat ovat röyhyllä, mutta niin lyhyitä, ettei vastaavaa ole nähty kuin 2018. Tuntuu siltä, että vielä huonompaa kuin silloin. Maat meni niistä toukokuun sateista ihmeelliseen takalukkoon ja näyttää siltä, että tarvitsisivat reilun sateen noin kerran viikossa, että kasvu toimisi kunnolla. Kesäkuun alun kylvöt ja oraat olivat aivan huippua. Saivat 10 milliä vettä vielä kylvöjen päälle. Kuorettuman kanssa meinaisi tulla pahojakin vaikeuksia, mutta hanskasin tilanteen kohtuu hyvin. Nyttemmin se ei enää lohduta vaan harmittaa, kun en kylvänyt selvästi syvemmälle. En tiedä olisko auttanut, mutta aika jumivaa on kesäkuun alun kasvu ja peli on jo menetetty, kun kasvu on näin pitkällä. Helteet vievät kasvuasteita nopeasti eteenpäin ja jos vettä ei ole oikeaan aikaan käytössä, niin seuraukset ovat sitten sen mukaiset. Pahiten nokkiinsa on ottanut härkäpapu, joka ei ole puolessatoista kuukaudessa tullut oikein miksikään. Täytyy loppukuusta arvioida tilanne, voisiko vetäää glyfosaatin niskaan ja kylvää syysviljalle. Menee käytännössä lautasmuokkaajalla, kerta-ajolla kylvökuntoon. Syysvehnä ja osin ruis ovat kyllä komeaa katsottavaa ja tämän kesän ehdottomia onnistujia. Kuinkahan mahtaa käydä, jos tulee vielä reiluja sateita jossain vaiheessa, niin lähteekö viljat vielä versomaan uudelleen. Lannoitus on reilu fosforin osalta, mikä tietysti nyt menee osin hukkaan. Hyvin erikoinen kesä tämäkin jo tässä vaiheessa.
