Mun mielestä tässä tuli hyvin esiin se, mitä kutsutaan hajaannukseksi. Kaikki tietävät, ettei tämä korkeampi hinta etelässä olisi edes demokraattisesti mahdollista. Mutta ettei edes spekulatiivisella asteella asiaa pystytä visioimaan, on ongelmallista.

"mahdotonta ajatella, että valio paikkaisi hallinnon virheitä" ja "kenen laskelmia käytetään oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi"

Valio tai mikä tahansa muu yritys voi "paikata" hallinnon "virheitä" tai "epäoikeudenmukaisuuksia", jos se on laillista ja hyödyttää yritystä ja sen omistajia. Mun mielestäni molemmat kriteerit täyttyy tässä ajatusleikissä.

Mitä tulee oikeudenmukaisuuteen, niin miten se mitataan? Tässä ja nyt vai myöhemmin, mahdollisesti parantuneen tuloksen tuomalla lisäarvolla? Toisella tulos tiedetään etukäteen eli mitään ei saa muuttaa ja toisessa on pakko ottaa riski, jotta lisäarvolla olisi edes mahdollisuus realisoitua. Ja se tuntuu olevan osuustoiminnan kompastuskivi.

Ja mitä on oikeudenmukaisuus? Onko se sitä, että kaikki saavat saman hinnan? Mun mielestä se on tasa-arvoisuutta, ei oikeudenmukaisuutta. Ja mitä on sitten tasa-arvo?

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 10.04.09 - klo:12:05

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 10.04.09 - klo:12:01

Lainaus käyttäjältä: apemies - 10.04.09 - klo:11:54

Tuntuu hurjalta ajatus, jossa Valio alkaisi poliitttisten päätösten epäkohtia hinnoittelulla oikomaan. Edessä olisi loputon suo... Kenen laskelmia käytettäisiin oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi? Kuten tiedämme litratuki on vain osa kokonaisuutta.

Samaa mieltä täällä.

On kestämätöntä, että yksittäinen toimija markkinoilla joutuisi korjailemaan hallinnon virheitä. Ajaudutaan pian tilanteeseen, missä hallinto tuudittautuu siihen, että kyllä Valio korjaa. Jos maidonjalostaja alkaa maksaa eri hintoja eri tukialueille, ollaan pahasti heikoilla jäillä, vaikka tarkoitus on hyvä.

Lopettakaa jo. Utopinen ajatus tuli heittyä kahden rommikaakaon jälkeen...

mitä tästä opimme ei kannata alkoholin vaikutuksen alaisena avata agronettiä

en ole kyl kuullut tuos takaisin osto tapauksesta mut jos maito on myyty valiolta pois niin kai sen ostanut meijeri saa itse päättää meneekö maito valiolle takaisin vai myykö sen "arlalle" siinä teille hurskastelijoille

Saa toki, mutta kusivat siinä muroihin samalla...  

Pikkumeijerit eivät tarvinneet viime vuonna kilpailuviraston määräämää kiintiötään. Koska Venäjän vienti veti vielä syksyllä, joten Valio luonnollisesti pyrki täyttämään kysynnän. Se sai ostettua takaisin maitoa, koska kilpailuvirasto ei voinut puuttua takaisin ostoon. Arla-Ingman taas sai lisättyä/halusi lisätä markkinaosuuttaan Suomessa ja olisi ostanut lisää maitoa, mutta Valio ei sitä myymään kun sitä itsekkin tarvitsi. Siksi etenkin Kuusamon juustotehdas ajettiin alas ja keskityttiin tuoretuotteisiin siirtämällä pohjoisen tuotantoalueen maitoa Suonenjoelle ja Hämeenlinnaan. Koska kaikki yksiköt haluttiin täysillä toimimaan alettiin tuomaan Ruotsista maitoa. Samaan aikaan Venäjän kauppa alkoi Valiolla kusta... Ja siitä tämä ajatus sitten lähti...

Mun mielestä tässä tuli hyvin esiin se, mitä kutsutaan hajaannukseksi. Kaikki tietävät, ettei tämä korkeampi hinta etelässä olisi edes demokraattisesti mahdollista. Mutta ettei edes spekulatiivisella asteella asiaa pystytä visioimaan, on ongelmallista.

***OK, siis pelkkää teorialeikkiä.

Jos otetaan lähtökohdaksi riittävä tuotanto etelän nestemarkkinoille. Kumpi on tehokkaampi keino lisätä tuotanto?

A) Maksaa pistehintaa koko eteläiselle alueelle?

B) Valita riittävä määrä tosi yrittäjää, jotka sitoutuvat laajentamaan 600 lehmän yksiköihin?

eli inkku halusi lähteä viemään markkina osuutta pakatulla maidolla kun juustoloita ajettiin alas,valiolla kyl pyritään jalostamaan tuotteita eikä ajeta juustoloita kiinni,tässä jo voidaan spekuloida et arlalle tuli hätä käteen kun valio teki huipputulosta venäjän markkinoilla ja piti nopeasti ryhtyä puikottamaan purkkimaitoa markkinoille ja syyttää valiota et ei toimiteta mitä so*****,kyllä täs voidaan kehittää salaliittoteorioita mut tanskanmaalla se mätä on

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 10.04.09 - klo:14:40

Mun mielestä tässä tuli hyvin esiin se, mitä kutsutaan hajaannukseksi. Kaikki tietävät, ettei tämä korkeampi hinta etelässä olisi edes demokraattisesti mahdollista. Mutta ettei edes spekulatiivisella asteella asiaa pystytä visioimaan, on ongelmallista.

***OK, siis pelkkää teorialeikkiä.

Jos otetaan lähtökohdaksi riittävä tuotanto etelän nestemarkkinoille. Kumpi on tehokkaampi keino lisätä tuotanto?

A) Maksaa pistehintaa koko eteläiselle alueelle?

B) Valita riittävä määrä tosi yrittäjää, jotka sitoutuvat laajentamaan 600 lehmän yksiköihin?

joka on konkassa parin vuoden sisällä ja sitten muut tuottajat maksaa tätä yritystä pystyyn,pientä provoa jos ei joku ymmarra

B) Valita riittävä määrä tosi yrittäjää, jotka sitoutuvat laajentamaan 600 lehmän yksiköihin?

Luuletko, että löytyy se vajaa sata 600 lypsävän yksikön tekijää, jos pistehinnoittelua ei hyväksytä? Nytkin nuo "bisnespihatot" tuntuu nousevan pohjoisemmaksi. Pistehinnoittelulla voitaisiin korvata tilieroa pieniin tuoretavaraan keskittyviin meijereihin...

täs voidaan kehittää salaliittoteorioita mut tanskanmaalla se mätä on

Näinkin. Veikkaan että pahinta ei ole nähty.  Imme varmaan tietäisi asiasta, mutta on hiljaa... (tosin ymmärrän kyllä, että miksi)

Lainaus

B) Valita riittävä määrä tosi yrittäjää, jotka sitoutuvat laajentamaan 600 lehmän yksiköihin?

Luuletko, että löytyy se vajaa sata 600 lypsävän yksikön tekijää, jos pistehinnoittelua ei hyväksytä? Nytkin nuo "bisnespihatot" tuntuu nousevan pohjoisemmaksi. Pistehinnoittelulla voitaisiin korvata tilieroa pieniin tuoretavaraan keskittyviin meijereihin...

***Niin teorian lähtökohtana on Adamin heittämä ajatus nimeomaan pistehinnoittelusta.

Toisaalta pistehinnoittelu on tätä päivää jo nyt osuuskunnissa, vai miksikä muuksikaan luomu-lisää voidaan kutsua...

joka on konkassa parin vuoden sisällä ja sitten muut tuottajat maksaa tätä yritystä pystyyn,pientä provoa jos ei joku ymmarra

***Eiku tässä tapahtuis niin, että nämä suuryksiköt joutuis muutaman vuoden päästä ehdottamaan meille torppareille lisähintaa ettei maidontuotanto loppuisi C-alueelta

Lainaus käyttäjältä: apilas - 10.04.09 - klo:15:12

joka on konkassa parin vuoden sisällä ja sitten muut tuottajat maksaa tätä yritystä pystyyn,pientä provoa jos ei joku ymmarra

***Eiku tässä tapahtuis niin, että nämä suuryksiköt joutuis muutaman vuoden päästä ehdottamaan meille torppareille lisähintaa ettei maidontuotanto loppuisi C-alueelta

Kallista kettuilua, kun tiedät itse hyvin paljonko tuommosessa reilun 100 lypsävän yksikössä tekee tukiero c1 vs b... 

Voi voi taas. Jos nyt kummiskin paalutettais tuo pistehinta käsite edes kohdilleen. Osuuskunta määrittelee tuottajille maksettavan tuotteen hinnan. Tämä kokonaishinta koostuu perushinnasta ja erilaisista laatu, sopimus yms. lisäosista. Osuusteurastamo puolella hinnastossa on mm parttialisä. Keskeisintä tässä on, että tämä hinnastorakenne on kaikille osuuskunnan jäsenille julkinen ja sovelletaan samoin. Tämän hinnaston vahvistaa osuuskunnan hallinto (hallitus) ja siten se on täysin osuuskunnan toiminta idean mukaista. Eri alueille mahdollisesti maksettava erilainen hinta esim tukieroja paikkaamaan, ei todellakaan sotisi osuustoiminan periaatteita vastaan.

PISTEHINTA meininkiä on sitten toiminta, jossa yksittäiselle tilalle maksetaan ihan eri perusteilla kuin hinnastossa määrätään syystä tai toisesta ja hiljaa hissukseen.

Näin se vaan menee.

"näin se vaan menee" kehui eräs ison tilan kahres vuores kaatanut isäntä aloittaessaan

"näin se vaan menee" kehui eräs ison tilan kahres vuores kaatanut isäntä aloittaessaan

Niin jotku kaatuu saappaat jalassa/ryminällä  ja sitten jotku toiset isuisän perintö reinot jalassa.... ja kukaan ei huomaa mitään.

Toinen kysymys mikä minua kiinnostaa on se, että miksi tuotanto kasvaa noin voimakkaasti sika ja siipikarjapuolella, jos tuotanto ei kerran ole kannattavaa ?

Rakennekehitys. On panostettu isoihin yksiköihin kun on nähty ja laskettu että yksikköä päälle tulevan tuottomarginaalin koko ajan pienentyessä pitää yksikön olla tarpeeksi iso jotta se antaisi elannon eli käteen jäävä tulo on riittävän suuri. Kaikki jotka suinkin haluavat mukana pysyä laajentavat. Sattui silmiini juttu lähialueen paikallislehdestä sikayrittäjästä. Totesi jutussa jotenkin niin että tuhat emakkoa on niin pieni yksikkö että vaihtoehdot on joko laajentaa tai hiljakseen kuihtua pois ja lopettaa tuotanto. Että silleen... Tuollainen pikku yksikkö...

Kun ei ole voinut laskea tukien pysyvyyden eikä suuruuden varaan niin se on johtanut siihen että laajennetaan. Kuitenkaan pieniä yksiköitä ei ole vielä tippunut samassa tahdissa pois. Niistä moni on jäähdyttelijä, ei jatkajaa, ei lainoja, tuotanto jatkuu kun tavallaan pääomakulu on pieni ja on totuttu tuottamaan vaikka kannattavuus ei niin hyvä olekaan. Eli eletään tilannetta jossa tulevaisuuteen tähtäävät isot tuottajat ovat laajentaneet tai laajentamassa mutta niiden tieltä todennäköisesti väistyvät pienet tilat eivät vielä ole väistyneet. Tämähetkinen tilanne lienee että noin 30% tiloista tuottaa noin 70% lihasta. Eli 70% pieniä tiloja kun väistyy niin aletaan olla aika lähellä sitä tilannetta jossa rakennekehitys alkaa olla tarpeeksi tehtynä... Mutta tämä selittää pitkälle sen miksi kokonaistuotanto on tässä vaiheessa kasvanut.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 10.04.09 - klo:10:46

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 10.04.09 - klo:10:06

Lainaus käyttäjältä: apilas - 09.04.09 - klo:15:17

jos veeti ja brotkomiehet lähtee kans talkoisiin yks centtihän ei paljoa oo.hmm kyllä e-suomen muut tuottajat on jättäneet nautasektorin oman onnensa nojaan

Vika on kuitenkin jossakin muussa kuin maidontuotantosektorin sisäisessä tulonjaossa ja tukialue-erossa? Siinähän ei ole mitään vikaa vaan sika- ja broilerituottajat ovat syyllisiä?

Joo, näinhän se on, tukialuejako kun tehtiin, niin siihen tuli myös sellainen ehto, ettei tuotanto saa kasvaa C-alueella tasosta joka oli 1995.
Maito ja lihapuolella tuotanto ei ole kasvanut tuosta tasosta, mutta siipikarja ja sikapuolella on kasvanut, miksi maito ja naudanlihan pitäisi kärsiä sika ja siipikarjapuolen möhläyksestä.

Toinen kysymys mikä minua kiinnostaa on se, että miksi tuotanto kasvaa noin voimakkaasti sika ja siipikarjapuolella, jos tuotanto ei kerran ole kannattavaa ?

Emojen määrä on lapissa yli kaksinkertaistunut, miksi sen takia minulta leikataan reilu satanen emon tuesta, eli 35 prosenttia

Totta, mutta lihantuotantoa ei mitata emojen määrällä vaan kiloina ja lihasta noin 80 %:tia tulee sonnikasvattamoista, niin emojen tuottamalla lihan määrällä ei paljon ole velä merkitystä, eli pääosa naudanlihasta tulee maitotilojen jälkeläisiltä.
Tämänhän sinä olet kokoajan tiennyt, mutta mitäpä sitä tosiasioista keskustelemaan kun aina voi väitellä asian vierestä ....
Ei kukaan mittaa tuotetun maidon määrää navetoiden määrällä, eikä kuljettua matkaa kenkien määräällä, yhtä epäloogista on mitata tuotetun lihan määrää emolehmien määrällä.