Nuo tiuhat imuojat ja resursseja säästämättä tehdyt ojitukset ovat olleet tuttu näky isommilla lohkoparannusalueilla. Silti vesi kimmeltää pinnassa nyt toukokuun sateiden jälkeen, ja vesilinnut kahlailevat. Vielä viikon päästä "nahka" kiiltelee kevytmuokattujen tilapäisjärvien pohjilla. Tuntuu vähän siltä, että jokin vielä tuntematon ilmiö ulosmittaa nämä mammuttiojituksien hyödyt.

Yksi mahdollinen johtolanka voisi olla Kotkaniemen koetilan syvätiivistyskoe, jonka teho pysyi koko tarkkailujakson, vähintään noin 20 vuotta, hyvänä.

-SS-

Kaipa itse salaojissa harvemmin vikaa on? Mitä voisi olla, pitää kysyä. Onko putket menneet tukkeen kiintoaineksesta? Sehän voi olla pääsyy toimimattomuuteen,mutta mikä sen aiheuttanut? Onko routa liikuttanut putkia vai joku vanha liitos auennut tai tiiliputki rikkoutunut, tai jossain pellolla tehdyssä viemäröinti tai johtoasennuksissa salaojia, joita on jouduttu katkaisemaan, korjausta ei ole suoritettu kunnolla.
Tai sitten veden ruoste on tukkinut putket.
Eiköhön silti tiivistymät ole suurin syy ettei salaojat toimi, jolloin ne kyllä toimivat, kunhan se vesi vain sinne pääsisi.
1900-luvun alkupuoliskon hevosmaatalouden aikana sarkaojat riitti kuivaamaan pellon kuin pellon, ja varmasti oli maat pehmeämpiä kuin nykyään. Mutta sillon vuoroviljely  ja viljelykierto sekä kesannointi olikin itsestään selvyyksiä.

Muuten, jopa raamatusta, Mooseksen kirjasta,  saa paremmat viljelyohjeet kuin mitä nykyään mikään tieteellinenkään taho  antaa,siellähän mm. käsketään antaa maan levätä joka seitsemäs vuosi, eli kesannointi joka seitsemäs vuosi voisi olla hyvä idea,se käy järkeen,eli lepo maalle, mutta eihän nykyinen tehokkuuden ihannointi tälläistä hyväksy.

Sellaisen huomion olen tehnyt, että useita vuosia suorakylvetyt, tai matalaan muokatut pellot kärsineet eniten näistä kevätsateista.

Sellaisen huomion olen tehnyt, että useita vuosia suorakylvetyt, tai matalaan muokatut pellot kärsineet eniten näistä kevätsateista.

lounaiskolkassa on paljon kyntöpeltoja, joissa samaa ongelmaa. Jos hakee syitä miksi vesi ei mene muokkaus- tai kyntöanturasta läpi, niin kyllä niitä löytyy. Routa tuskin ylsi kyntöanturaa rikkomaan, poikkeuksellisen märkä kevät ja sitten näitä pidempiaikaisia syitä, kolmannes pelloista vuokrapeltoja, jotka käydään kylvämässä kelillä kuin kelillä, konekannan järeytyminen ja yksipuolinen viljelykierto. Juurikasmaat hyvänä esimerkkinä, keväällä sotketaan  aikaisissa kylvöissä ja 6-rivinen nostokone marraskuussa viimestelee loput, kyntäminen 25 cm ei auta tässä enää asiaa, pahentaa varmaan entisestään. Ongelma ratkaistaan siirtämällä/pilaamalla aina uusi lohko, kunnes kaikki pellot on pilalla ja lopetetaan jurtin viljely. Heinäpellotkin sadaa tiivistettyä näillä painavilla noukinvaunuilla ja lietekärryillä.  Syvältä tiivistetyn maan toipuminen vie kuitenkin vuosia. Samat koneet kuin Keski-Euroopassa eivät välttämättä sovi, kun meillä kasvukausi on pari kuukautta lyhyempi.

Viiden vuoden takainen ura, josta puutavaraa ajettiin yli tuhat mottia, kesän kuivimpaan aikaan pellon poikki, näkyy edelleen. Ajokoneen urissa vilja on 20 cm lyhyempää ja sato olematon. Sinänsä kiitollista maata muokata, kun märkänäkään traktorin pyörä ei uppoa ripaansa enempää maahan vaikka vesi kelluisi urissa. Tiivistymän saa yhdessä vuodessa tehtyä, mutta palautuminen kestääkin vuosia. Joku sanoi muutamia vuosia sitten, että 100 ha tilalla 100 hv traktori riittää hyvin, myydäänkö tämmösiä enää muuta kuin mönkkärikaupoissa? 

Sama havainto, vaihtoivat kauan sitten pellon yli menevän korkeajännitelinjan tolpat talvella pahimpaan kuraiseen aikaan, ajoivat melko isolla kaivinkoneella sen linjan lyttyyn, jopa raskaalla telakoneella oli vaikeuksia tulla pois, viiden - kuuden vuoden ajan nousi tallatuille kohdille märkiä lähteitä, eli näytti siltä, että vesi nousi niillä paikoilla pintaan, vaikka oli kalteva pelto siinä,  ajojäljet näkyivät kesällä kellertävinä saman ajan, kunnes tuli maata halkova kuiva kesä, olisiko ollut 1992.  Halkeamat ulottuivat varmasti salaojaoputkistoon asti.

Siitä asti ei ole "lähteitä" niillä kohdin ollut.

Kymmeniä vuosia sokerijuurikkaalla ollut pelto kesti pehmetä noin 12 vuotta, yksipuolisella rukiin ja syysvehnän viljelyllä. Arveluttavan korkeat vihreän vinoneliön viljavuudet ja erittäin tiheä ojitus, rinteestä huolimatta, eivät tunnu sadossa näkyvän.  Epäilen, että tiivistymisongelmia edelleen on. Syysrapsia on haaveissa vielä joskus laittaa, siinä on vahva juuri.

-SS-

Muokkauskiertokin voi olla paikallaan, kun selvittelee rakenneongelmien taustoja. Ei kynnä säännöllisesti, vaan satunnaisesti, eikä pidä sängellä talven yli montaa vuotta peräkkäin. Näillä konsteilla maata tulee käsiteltyä eri syvyyksistä ja itsellekin on helpompaa, kun keväällä on aina joku lohko, josta pääsee aloittelemaan ja muut saavat vielä kuivua rauhassa. Tosin vuodet osaa olla sellaisia, että välillä kuivaa kaikki käsiin parissa päivässä ja välillä on märkyyttä joka paikassa vaikka olisi käsitelty millaisilla konsteilla hyvänsä.

Yksi vannoutunut takapotkuisäntä sanoi siihen aikaan kun nelivetoja alkoi olla joka talossa että hokin jäljet näkyy tähkässä.Tarkoitti että pääsee pellolle kelillä kuin kelillä ja pilataan maat tiiveiksi.Väistämättä näkyy jossain vaiheessa sadossa.

Kylvöistä puheenollen.ajelin tänään mutkan Ylivieska.Kannus,Toholampi suunnalla.Kauhavan jälkeen näytti paljon olevan kylvämätöntä,osin koskemattomakin maita.Osa kylvetyistä ok ja osa harvenneita.Omalla kylällä näkyi yksi isäntä kylvävän uudelleen pahasti liettyneen pellon.

Nyt kylvettävät saavuttaa noita aikaisempia jos sääennusteet pitää paikkansa.

Syyskynnetyillä on nyt parhaat oraat. Se vaan on niin että kyntäminen on vähentynyt yleisesti ja märkänä keväänä se kostautuu. Tietysti oikein kuivina kevätkesinä kynnetyillä on ne huonoimmat oraat, toisaalta kynnetyille pääsee varsin aikaisin touolle, ja kevätkosteuden voi käyttää näin hyväksi.

Niin vain meni loputkin siemenet maahan toukokuun puolella. Savimaat sai kylvää nyt optimiolosuhteissa. Jännä nähdä kuinka ottavat kiinni ennen sateita kylvettyjä.

Sellaisen huomion olen tehnyt, että useita vuosia suorakylvetyt, tai matalaan muokatut pellot kärsineet eniten näistä kevätsateista.

Eivät kaikki . Kyntämättömät kuivaa kyllä nyt hitaasti mutta aamulla mennessäni uudellemaalle oli sellaisia lohkoja ajettu ja ajettiin pintamuokkareilla . Iltapäivällä näyttivät jo melko kuivilta . Kynnettyjä mitä olivat äestäneet oli märkiä vielä iltapäivälläkin .
Melko vaisua on tapahtumat pelloilla . Kirkkonummella oli aamulla melko viileätä kun hommia tehtiin . Nytkin täällä koskella pilvessä eikä tuule joten huonosti kuivaa . 

Tänään tullut vastaan äkeitä ja kyvökoneita, yks pelto oli käyty äkeellä kierros ja poistunnut, märkää?

Vähän näkyy halla nirhaisseen ohran oraita.Pieniä alueita että latvat vaalenneet mutta lämpöä riittää nyt ja ensi viikolla lupailee sade- ja ukkoskuuroja,pian vaaleat kohdat häviää.

Herne näyttää siltä että perjantai iltana pitää antaa Mistraalia,kasvaa pian ohi roskaruiskutuksen jos heittää kelit epävakaaksi.

Vähän näkyy halla nirhaisseen ohran oraita.Pieniä alueita että latvat vaalenneet mutta lämpöä riittää nyt ja ensi viikolla lupailee sade- ja ukkoskuuroja,pian vaaleat kohdat häviää.

Herne näyttää siltä että perjantai iltana pitää antaa Mistraalia,kasvaa pian ohi roskaruiskutuksen jos heittää kelit epävakaaksi.

No se halla tästä vielä onkin puuttunut.
Tällainen kevät sitä pistää miettimään pistääkö pennsselit santaan...
Ei ne kasvukaudet muutenkaan tässä parina vutena niin ihanteelliset ole olleet ja ne "suuret" tukiaiset senkun pienenee.
Mutta jos maatalous loppuu täältä kokonaan niin mitä aletaan syyttämään kun meret rehevöityy vaan?

Niin...halla,hukkakaura ja Hankkija,siinähän ne on  . Näytti tosiaan joissain paikoissa latvat vaalenneen mutta ei kuitenkaan niin kylmää ole ollut että olisi oraat kaatuneet. Ei noista tiedä viikon päästä juuri mitään kun on lämpöä ja saavat vähän vettä. Tänä keväänä ei kuitenkaan tarvinnut lähteä kesken pois äestämästä lumisateen takia eikä äkeen piikit kolisseet routaa vasten.

Tämähän se on viljelyn suola,keväällä ei tiedä mitään tulevasta kesästä ja joskus syksyllä "tapellaan " sato talteen niin talven jälkeen taas uudella innolla kohti uusia mahdollisia pettymyksiä. Ei pysy kuitenkaan hengissä jos ei ole ruokaa..

Tänään aloitettu toinen kierros, on siis kylvöjä tehty ainakin tarpeeksi.
Saa nähdä olisiko pitänyt aloittaa toinen kylvökerta aikaisemmin, yllättävän kuivaa maata. Nämä saattaa jäädä itämättä taas kuivuuden tähden

Paska kevät kuten aikaisemmin sanoin