Lainaus käyttäjältä: ja101 - 15.08.21 - klo:17:38

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 15.08.21 - klo:13:15

ja101 ainaski oppinu ruikuttamaan et viljan korkee hinta romuttaa possuissta saatavan tuoton. Eikös se ollu nii viljan 130 €/t hinnalla possukasvatus oli kannattavaa ja 160€/t ei juur jääny mitää työpalkkaa ja jos hinta o 185 €/t kasvatus tappiollista.

Kuitenki hää toisaalla kehus viljan varastointii ja myynnin ajottamista hintapiikkiin. Luulin ettei myyntiviljan hinta vaikut jos ite kasvatetaa viljat niil omil possuil.

Seura tekee kaltaisekseen, meinaan et kyl tääl se ruikuttaminen muiltakin onnistuu.. 

Mitä kirjoittamaasi asiaan tulee niin juu näin se suunnilleen itsellä menee. Tällä hetkellä ohran hinta jo sellainen, että taidan jättää sikalan tyhjäksi, talkoilkoot muut. Talvelle varatut ohrat taidan myydä sit kun hinta kipuaa kakkosella alkavaan lukemaan..

Tuota en ole koskaan ymmärtänyt.
Jos tuotat itse ohran siolle, mitä väliä sillä on paljonko ohran hinta maailmalla on?

Sama kun viljanviljeliä tuottaisi omat apulannat, ja jättäisi kylvämättä jos maailmalla apulannan hinnat olisivat korkeat.

Kuhan ihmettelen vaan.

Ja kun omissa viljelyssä ei haluaisi mennä sieltä mistä aita on matalin.

Niin mä en enää tuota omia rehuviljoja sioille. Kaikki on ostoviljaa. Mutta olkoon se omaa tuotantoa tai ostettua niin kyllä mä olen aina laskenut sen saanko sille viljalle lisäarvoa syöttämällä niille sioille vai en. Tällä hetkellä lisäarvoa ei saa.

Jos olisi omaa tuotantoa niin voihan sen tietysti ajatella että se vilja maksaa vain tuotantokustannuksen verran, mutta kyllä siinä pettää silloin itseään.

Mutta laskutaitoja on monia. Vertausta apulanta juttuun en kyllä ymmärrä... vai tarkoitatko tässä nyt jotenkin eläinten lannan arvoa vai mitä?

Itse ajatellut, että sillähän tää homma vielä pyörii kun niin moni ei halua mennä siitä mistä aita on matalin, en mäkään. Mutta mitä enemmän "valveutuneisuus" lisääntyy ja laskutaito kasvaa niin saatta joskus vielä tulla vihervassareille nälkäkin..

Mutta yritän ainakin toistaiseksi vielä täysillä tässä, vaikka luomussa olenkin. Onhan se kyllä käynyt mielessä vln peltoja niitellessä et jos tekisi vain tätä hommaa niin n. 650e/ha olisi tienesti miinus vuosittainen niittokulu. Heti kun alkaa muokkaamaan, kylvämään jne niin alkaa kulua syntymään. Tavanomaisella puolella tulee sitten vielä mahdolliset apulannat ja kasvinsuojeluaineet. Ja jos sattuu satoakin tulemaan niin kuivauskin maksaa. Tuskin kai se kovin väärin on jos sanotaan et 5 tonnin sato täytyisi saada perusviljasta et pääsee plussalle. Kuinka moni saa vuosittain läpi talon 5t/ha? Veikkaan et aika harva. Silloin jos ei niin joka kerta syödään sitä lähes varmaa tukieuropottia.

Näin lyhyesti karrikoiden, jokainen voi laskea omalta kohdaltaan. Mutta minkäs teet maailmassa kun ei ole nälkä niin jatketaan tätä pelleilyä..

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 15.08.21 - klo:13:15

ja101 ainaski oppinu ruikuttamaan et viljan korkee hinta romuttaa possuissta saatavan tuoton. Eikös se ollu nii viljan 130 €/t hinnalla possukasvatus oli kannattavaa ja 160€/t ei juur jääny mitää työpalkkaa ja jos hinta o 185 €/t kasvatus tappiollista.

Kuitenki hää toisaalla kehus viljan varastointii ja myynnin ajottamista hintapiikkiin. Luulin ettei myyntiviljan hinta vaikut jos ite kasvatetaa viljat niil omil possuil.

Seura tekee kaltaisekseen, meinaan et kyl tääl se ruikuttaminen muiltakin onnistuu.. 

Mitä kirjoittamaasi asiaan tulee niin juu näin se suunnilleen itsellä menee. Tällä hetkellä ohran hinta jo sellainen, että taidan jättää sikalan tyhjäksi, talkoilkoot muut. Talvelle varatut ohrat taidan myydä sit kun hinta kipuaa kakkosella alkavaan lukemaan..

Et oo aatellut, että juuri tuolla tavalla romautat sen ohran hinnan vähintään maailmanmarkkinahinta-itämerivähennys... Kun tuskin oot ainoa, ja hups, ohraa onkin markkinoilla riittämiin ja hinta kyykkää. Ellet myy ohria samantien, etkä jää odottelemaan EHKÄ nousevaa hintaa.

Kaikille yksittäisen tilan hehtaareille ei saa 650 € hömppäheinätukia,tulee tietyt prosenttimäärät pinta-aloissa vastaan. Jos saisi,olisi näitä 100% hömppäheinätiloja paljon enemmän kuin nykyään. Olisin itsekin.

Lainaus käyttäjältä: Kysmyskyy - 15.08.21 - klo:17:26

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 15.08.21 - klo:17:10

Mietinpä vaan, miten satotasot voi samassakin kylässä vaihdella. Naapuri sai kilometrin päässä ohraa vissiin melkein kolminkertaisen määrän....

No voisiko syynä olla maalajit eli jotkut maat kestää kylvön päälle heti isotkin sateet ja sen jälkeen tulevat pitkät poudat?
Kun taas toiset maat kovettuu niistä isoista  sateista ja pitkä pouta ihan myrkkyä sen jälkeen?

Näin kävi ainakin mulla ja lohkot ihan 2km säteellä toisistaan

Samanlaista savea uskoisin olevan naapurillakin, tosin saanut kuivalantaa viime vuosina. Omat kylvökset eivät ainakaan kuorettuneet, pinnalle tultuaan oraat olivat aika nätit, pensomista ei tapahtunut oikein nimeksikään.

Olisikohan kilometrin päähän kuitenkin osunut joku vesikuuro enemmän...? Paha mennä sanomaan.

Ravinteet pitkässä juoksussa ympättynä (kotieläintila, kotilohkot) ja yksikin kuuro heinäkuun alussa, sato eriluokkaa. Tuplalietteen saanut kohta oli sekaisin etäpellolla, kärryllisen kokoinen koeruutu poikkipeltoon. Kuivanneessa hiekkaharjanteessakin kasvoi ihan jonkinlaista jyvää, ja vieressä käytännössä nollaa, missä "normaali" lannoitus eli aikalailla tappiin vedetty. Satomittari näytti tuossa tuplalietteen saaneessa kohdassa lukuja mitä kuuluukin näyttää. Vaihtelu oli tänä vuonna suurinta koskaan, edes 2018 ei ollut yhtä heikkoa heikoissa kohdissa eli hyvät kohdat pukkas tänäkin vuonna kovasti jyvää. Puimurin satokartta seuraa täysin maalajien rajoja, kuitenkin lannoitus oli suurempaa noissa heikosti kasvaneissa kohdissa.

Syysvehnää nyt pari kaapillista puituna, sato hyvä. Jopa parempi kuin odotin, kun alkoi vaalenemaan osittain jo heinäkuun alussa.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 15.08.21 - klo:17:38

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 15.08.21 - klo:13:15

ja101 ainaski oppinu ruikuttamaan et viljan korkee hinta romuttaa possuissta saatavan tuoton. Eikös se ollu nii viljan 130 €/t hinnalla possukasvatus oli kannattavaa ja 160€/t ei juur jääny mitää työpalkkaa ja jos hinta o 185 €/t kasvatus tappiollista.

Kuitenki hää toisaalla kehus viljan varastointii ja myynnin ajottamista hintapiikkiin. Luulin ettei myyntiviljan hinta vaikut jos ite kasvatetaa viljat niil omil possuil.

Seura tekee kaltaisekseen, meinaan et kyl tääl se ruikuttaminen muiltakin onnistuu.. 

Mitä kirjoittamaasi asiaan tulee niin juu näin se suunnilleen itsellä menee. Tällä hetkellä ohran hinta jo sellainen, että taidan jättää sikalan tyhjäksi, talkoilkoot muut. Talvelle varatut ohrat taidan myydä sit kun hinta kipuaa kakkosella alkavaan lukemaan..

Et oo aatellut, että juuri tuolla tavalla romautat sen ohran hinnan vähintään maailmanmarkkinahinta-itämerivähennys... Kun tuskin oot ainoa, ja hups, ohraa onkin markkinoilla riittämiin ja hinta kyykkää. Ellet myy ohria samantien, etkä jää odottelemaan EHKÄ nousevaa hintaa.

Nyt ei ole pelkoa ohravuoresta vaikka ostajat kaikkoaisi ostolaidalta. Jyviä ei vaan tule vaikka puimatta on vielä paljon. Vielä ei tiedä kuinka pysyväksi tämä uusi säätyyppi jää. Mitään takeita ei ole, että syyskuussa selkiäisi. Vehnän hinta sen kuin nousee muiden ohella ja paras vehnälohko (siemeneksi) odottelee valmistusmista sateissa. Tuon jos saisi talteen, tekisi tiliä. Siinä on vaan se JOS.

Nyt ei ole pelkoa ohravuoresta vaikka ostajat kaikkoaisi ostolaidalta. Jyviä ei vaan tule vaikka puimatta on vielä paljon. Vielä ei tiedä kuinka pysyväksi tämä uusi säätyyppi jää. Mitään takeita ei ole, että syyskuussa selkiäisi. Vehnän hinta sen kuin nousee muiden ohella ja paras vehnälohko (siemeneksi) odottelee valmistusmista sateissa. Tuon jos saisi talteen, tekisi tiliä. Siinä on vaan se JOS.

Kyllä ohralaivojakin vientiin ehkä voisi saada, jos kotimaan ostajat nyrpistävät neniänsä.
Ohralla, vehnällä, öljykasveilla ja vähäisemmässä määrin kauralla on maailmanmarkkinat olemassa.
Elokuu on useimmiten vuoden sateisin kuukausi, syyskuussakin on todennäköisemmin poutaa sadealueitten välissä.

Elokuussa sateet kuivuvat kuitenkin nopeammin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 15.08.21 - klo:17:38

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 15.08.21 - klo:13:15

ja101 ainaski oppinu ruikuttamaan et viljan korkee hinta romuttaa possuissta saatavan tuoton. Eikös se ollu nii viljan 130 €/t hinnalla possukasvatus oli kannattavaa ja 160€/t ei juur jääny mitää työpalkkaa ja jos hinta o 185 €/t kasvatus tappiollista.

Kuitenki hää toisaalla kehus viljan varastointii ja myynnin ajottamista hintapiikkiin. Luulin ettei myyntiviljan hinta vaikut jos ite kasvatetaa viljat niil omil possuil.

Seura tekee kaltaisekseen, meinaan et kyl tääl se ruikuttaminen muiltakin onnistuu.. 

Mitä kirjoittamaasi asiaan tulee niin juu näin se suunnilleen itsellä menee. Tällä hetkellä ohran hinta jo sellainen, että taidan jättää sikalan tyhjäksi, talkoilkoot muut. Talvelle varatut ohrat taidan myydä sit kun hinta kipuaa kakkosella alkavaan lukemaan..

Et oo aatellut, että juuri tuolla tavalla romautat sen ohran hinnan vähintään maailmanmarkkinahinta-itämerivähennys... Kun tuskin oot ainoa, ja hups, ohraa onkin markkinoilla riittämiin ja hinta kyykkää. Ellet myy ohria samantien, etkä jää odottelemaan EHKÄ nousevaa hintaa.

No jos ei nouse ja romahtaa niin voi sitten taas ottaa elukoita. Jos nousee niin voi myydä. Ei mul oo mikään kiire odotellaan rauhas. Veikkaan ettei montaa viikkoo tarvii oottaa kun 200 puhkeaa..

Kaikille yksittäisen tilan hehtaareille ei saa 650 € hömppäheinätukia,tulee tietyt prosenttimäärät pinta-aloissa vastaan. Jos saisi,olisi näitä 100% hömppäheinätiloja paljon enemmän kuin nykyään. Olisin itsekin.

No juu ei. 30% se myyntikasvivaatimusko oli luomussa. Senkun vetelee keskipakolla vähän muokkailtuun peltoon niin homma on pulkassa. Kenties joskus kannattaa vähän puidakkin niin ei joudu vallan sertiä ostamaan. Ja niin voihan se nurmikin olla myyntikasvi ja luomussa ei päde edes viherrytämis vaatimukset. En nyt tarkkaan ole tutkinut miten tuo onnistuisi mut jotain ton suuntaista, onhan noita variaatioita.

No jos ei nouse ja romahtaa niin voi sitten taas ottaa elukoita. Jos nousee niin voi myydä.

Talossa kuitenkin pitää varmaan jollakin ajanjaksolla olla eläimiä, että saa kotieläinlisät. Tänä vuonna kotieläinkorotus vastannee pariakymppiä tonnilta, jos satotaso jää kolmeen tonniin.

-SS-

Kovin kiiruulla pyrkivät puimaan kypsiä ja kuivuneita vehniä ja ohria. Halikossa, Kuusjoella, monessa paikassa,  kaurojakin puivat. Tänään hyökkäsinkin loppuja Feedway-ohria puimaan, kun naapurikin oli aukealla puimassa. Pellolle kun pääsi, alkoi sataa vihmoa, ja lopulta kasteli ihan kunnolla. Ohranpölyinen puimuri on kyllä aikamoinen limakasa, kun saa sateen päällensä. Ei kun takaisin halliin.

Sitten aurinko alkoi paistaa, käväisin kaupungissa viemässä viljanäytteen ja tilasin erinomaisen kallista salpeetaria ensi kevääksi, ja sitten minä hyökkäsin ensimmäisenä pellolle, ja perässä naapuri. Otettiin mitä tunnissa sai, ja uusi pilvi purjehti päälle. Onneksi oli hyvä pressu kärryssä, sain kippailtua ohrat pois. Nyt alkoi oikein tasainen sade, tänään ei enää puida. Mutta kuivurissa sihisee märkä ohra.

Ilmatieteen laitoksen varoitus tuli näkyville, "Sadevaroitus: Iltapäivästä alkaen voi sataa runsaasti, yli 50 mm vuorokaudessa."  Kyllä tasaisemmilla pelloilla voi mennä useampi päivä puimaan pääsyssä, jos 50 mm pudottelee.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 16.08.21 - klo:07:15

No jos ei nouse ja romahtaa niin voi sitten taas ottaa elukoita. Jos nousee niin voi myydä.

Talossa kuitenkin pitää varmaan jollakin ajanjaksolla olla eläimiä, että saa kotieläinlisät. Tänä vuonna kotieläinkorotus vastannee pariakymppiä tonnilta, jos satotaso jää kolmeen tonniin.

-SS-

Juu kyllä. Tänä vuonna jo ollut riittävästi eläimiä. Joko liian paljon eläinpaikkoja tai liian vähän hehtaareja. 

Uusintakylvö kesäkuun alussa, nyt rypsillä ja hyvä että sitä, koska lähti hyvin kasvuun, juhannuksen seudun kaksi sadekuuroa, yht. 28 mm vielä auttoi lisää, ötöistäkään ei juuri ollut kiusaa, yhteensä 2  ruiskutuskierrosta riitti koko kesänä (Zetrola+Nexide ja myöhemmin Avaunt)
Ja vielä hyötyy rypsi sateistakin. Voi tulla ihan kelpo sato vielä.

Oikeastaan kesäkuun kylvöillä tuo kaksi ruiskutusta on aika lailla normaali tilanne, useana vuonna on päässyt  yhdelläkin ruiskutuksella, joskus menty jopa kokonaan ruiskuttamatta.

mistä siä oikeen keuhkoat?     ite puin ohrat joitten kosteus 9% ja se hyä kun ei tartenna kuivata vaan suoraan hinkaloon..   säästyy paljon.      ja kun ei jotkin jopa puimuria pellolle vie niin kait tuo pelkkää voittoa.    satokorjuuvelvotetta ei ole.

Kuivaahan tuo on, mutta kait kuivurin kautta ajoit. Älä kysy miksi. Esim Tanskan maajussit eivät paljonkaan kuivattele, mutta kuitenkin kuivaussiilot käytössä. Älä kysy miksi.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 14.08.21 - klo:09:17

mistä siä oikeen keuhkoat?     ite puin ohrat joitten kosteus 9% ja se hyä kun ei tartenna kuivata vaan suoraan hinkaloon..   säästyy paljon.      ja kun ei jotkin jopa puimuria pellolle vie niin kait tuo pelkkää voittoa.    satokorjuuvelvotetta ei ole.

Kuivaahan tuo on, mutta kait kuivurin kautta ajoit. Älä kysy miksi. Esim Tanskan maajussit eivät paljonkaan kuivattele, mutta kuitenkin kuivaussiilot käytössä. Älä kysy miksi.

Oon jauhanut kuivaamattomana (14-16%) , säilyvyydessä ei ongelmia mutta mylly imee paljon hitaammin huonosti pöyrivää hiomatonta jyvää. Tosin jos kuivaajan kiertonopeus on hidas niin ei ne jyvät siinä pakollisessa tunnin pyrähdyksessäkään hioonnu. Takavuosina kuivannut kuivaajalla jossa kiertonopeus 15-20min niin 50min kuivauksen jälkeen jyvät ihan erilaisia kuin ilman kuivausta. Nytkin parin kärryn pohjalla odottaa kuivaamattomana vajaita kuormia jotka voin lisätä viimeisten puintien sekaan täyttäen kuivaajan - tai sítten en. En edes oo mitannut toisen kärryn jyvien kosteutta. Joskus muinoin oon tyhjännyt rahtikuivaajan kuivaamia jyviä siilosta. Syy kuivaajan syöttölaitteen tukkeentuminen jolloin vain osa jyvistä kiersi ja osa valahti kuivaamattomina kuormaan tyhjäyksen aikana. Pihassa alkoi leijua sellainen vieno lämmenneen jyvä haju - siilosta tai paremminkin laarista. Kosteudet luokkaa 21-25%. Nekin kadotti hajunsa uudelleen kuivauksen jälkeen ja syötetty on noin 20v sitten.

https://youtu.be/8vb9-iR9e9c?t=60

Harry aloitti puinnit, ei mikään huono sato.....

https://youtu.be/8vb9-iR9e9c?t=60

Harry aloitti puinnit, ei mikään huono sato.....

Harryn mukaan meni rehuvehnäksi meni, ja kosteus alkoi nousta yli 16:n, jopa 17:ään. Harrylla ei nähtävästi ole kuivuria.

-SS-