Kyllä nyt melko pakkaset hoitelevat kaurat pois. Hyvästi kesti pakkanen viime yönä yhdeksän ja puoli tuntia . -5:ssä oli alimmillaan.

Onneksi syysvehnä on ihan pientä, ei nähtävästi kiusaantunut uudelleen routaantuvasta maasta kovasti.

-SS-

Syysvehnät on hurjan näköisiä nyt ja niitä on viljelyssä paljon. En ole ikinä nähnyt keväällä noin hyvännäköisi syysvehniä. Tämä sade teki vielä niille hyvää. 
Kasitonnarit tulee olemaan normisatoa ja parhailta tulee selvästi viisinumeroisia satoja.

Ei nyt oikeastaan paljon, Uudellamaalla ei ole juurikaan syysvehniä, ykköstien pohjoispuolella vain yksittäisiä paloja.

Juu nyt pitäisi jotenkin saada lisälannoitusta piilotetuksi; valkuaispitoisuudet saattavat muuten  alkaa 8:lla ensi syksynä.

Täällä oli maa roudassa kovien yöpakkasten viikon aikana, ei kyllä syysvehnä kehittynyt yhtään sillä välillä.
Ruis on kaksitonnarivauhdissa, hiukan jätin harvakkoa mäkeen, jotta saan syksyksi tuoretta rukiinsiementä. Taas mennään pintalevityksellä ensi syksynä, mutta niin päin, että levitetään sängelle, kultivaattorilla perään ja tasoitus perässä vedettävällä parrulla.

Toivon kokeilun onnistuvan paremmin  sillä tavalla, vesitila olisi parempi.

-SS-

Kyllä Siuntion suunnassa näytti syysvehnää olevan.
Aja sitä teidän tietä tänne päähän siinä on komeita syysvehnälohkoja.

Juu kaikki syysvehnät mitä nähnyt on komeita.
Syksyllä on vehnää tarjolla paljon.

Joko syksyn vehnät on puitu, kuivattu ja toimitettu käyttöön ?
3-4 viikon sadejakso alkaen heinäkuun puolestavälistä.......

Joko syksyn vehnät on puitu, kuivattu ja toimitettu käyttöön ?
3-4 viikon sadejakso alkaen heinäkuun puolestavälistä.......

Joo, viljelijät on aina vihaisia, kun Luke tai joku muu taho julkaisee satoennusteita pitkin kesää, mutta nyt viljelijät on ruvenneet ihan itse niitä julkaisemaan, ja vielä näin aikaisessa vaiheessa.

Make:
Kasitonnarit tulee olemaan normisatoa ja parhailta tulee selvästi viisinumeroisia satoja.
AP120:
Juu kaikki syysvehnät mitä nähnyt on komeita.
Syksyllä on vehnää tarjolla paljon.

Ensin 2018 kuivuus tuonne heinäkuun puoliväliin ja sen perään 2017 vuoden sateet. Ei paljon tartte puida kymppitonnin satoja, tai siis viideltä hehtaarilta

Ensin 2018 kuivuus tuonne heinäkuun puoliväliin ja sen perään 2017 vuoden sateet. Ei paljon tartte puida kymppitonnin satoja, tai siis viideltä hehtaarilta

Eiks paalimiehelle vielä ole tullut selväksi, että 2017 oli satovuosi eikä katovuosi 😉
Samalla lailla kun viime vuosikin oli aivan loistava sateineen. Meille molemmat vuodet ovat näyttäytyneet pelkästään katovuosina..

Suomi on tietysti iso maa ja paikalliset olosuhteet voivat poiketa paljonkin, joiltakin vaan tuntuu tämä unohtuvan.. 2016 vuosi on lähihistorian paras omalla kohdalla...

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 07.05.21 - klo:21:54

Joko syksyn vehnät on puitu, kuivattu ja toimitettu käyttöön ?
3-4 viikon sadejakso alkaen heinäkuun puolestavälistä.......

Joo, viljelijät on aina vihaisia, kun Luke tai joku muu taho julkaisee satoennusteita pitkin kesää, mutta nyt viljelijät on ruvenneet ihan itse niitä julkaisemaan, ja vielä näin aikaisessa vaiheessa.

Make:
Kasitonnarit tulee olemaan normisatoa ja parhailta tulee selvästi viisinumeroisia satoja.
AP120:
Juu kaikki syysvehnät mitä nähnyt on komeita.
Syksyllä on vehnää tarjolla paljon.

No jo taas on herkkää.

Onhan se niinkin, että syysvehnä ei juuri enää kesällä voi epäonnistua, jos on huhtikuun lopussa puoleen sääreen. Keinolannoituksen määrä sanelee sitten sadon hyvin tarkkaan, jos karjanlantaa ei ole rajoituksetta käytettävissä.  Nykylajikkeilla valkuaisen hallinta onkin keinolannoitetaloudessa ainoa haaste, korrenlujuus, kasvintuhoojat ja taudit eivät niinkään. Auran tahi Urhon sai hävitetyksi useampaan kertaankin, vaikka kuinka hieno oras keväällä olisi ollut. Kirkkaankeltainen ruostekasvusto kesällä, viimeistään lamalako elokuussa.

Katsotaan nyt, voisiko typpiruiskutuksella saada Ceylonin kirimään. Hiveniä thiotrakkia ja highfossia ym. niin että pää tärisee. Typpiliuosta on varattu 120 litraa hehtaarille.  Parisataakiloa salpeetaria lisäksi heinäkuun loppuun. Lannoitesuuttimet ovat hankalia, kun eivät sovi samaan mutteriin kuin muut suuttimet, ja näyttää olevan ne varsinaiset mutterit eri rungolle kuin itsellä on. Suurensinkin muutamien purkuruiskusta otettujen suutinmutterien reikää pyöreäksi, niin se leveämpi suutin menee siitä läpi, mutta pitää sitten pitää kiinnitettäessä suuttimesta kiinni ja suunnata asento vanhaan malliin. Ajattelin ensin käyttää noita karkeita tuulisuuttimia, mutta näkyy olevan kaupassa noita kolme- tai kuusireikäisiä varsinaisia lannoitesuuttimia.

Joskus taannoin innokkaana kokeilijana urealiuosta ja myös tuota typpiliuos 390 :a levittäneenä, lehtien ruskettuminen on ongelma kuivemmilla keleillä. Siksi nuo lannoitesuuttimet kiinnostavat.

-SS-

Tässä Etelä-Hämeessä on vaihtelevia syysviljoja. Oli reilusti lunta mutta ei routaa. Ajoissa kylvetyt syksyllä rehevät rukiit on huonoja tai välttäviä, kiitos lumihomeen. Syysvehnät on kohtuu hyviä. Eivät ole vielä kasvanut juurikaan, ja pakkaset on kiusannut. Maat on tiiviitä ja kovia, osa vehnistä on kylvetty hyvin kosteaan maahan.
Edelleen toivon vettä ja tietenkin lämpöä. Syysvehnistä voi tulla satoa ok, mutta hyviä ruukiita on vähän...
Proo Agrian kasvukausikatsauksessa kehuivat paksun lumipeitteen suojanneen syysviljoja hyvin. Ehkä isossa kuvassa näin, mutta tuo yleistys harmittaa. Hyvä lumipeite aika pitkään ja roudaton maa on syysviljoille huono asia. Mieluummin ottaisin pakkaset ja 10-20 senttiä lunta, ja nimenomaan ensin pakkasta, sitten vasta lunta... silloin pysyisi pöpöt loitolla

Tässä Etelä-Hämeessä on vaihtelevia syysviljoja. Oli reilusti lunta mutta ei routaa. Ajoissa kylvetyt syksyllä rehevät rukiit on huonoja tai välttäviä, kiitos lumihomeen. Syysvehnät on kohtuu hyviä. Eivät ole vielä kasvanut juurikaan, ja pakkaset on kiusannut. Maat on tiiviitä ja kovia, osa vehnistä on kylvetty hyvin kosteaan maahan.
Edelleen toivon vettä ja tietenkin lämpöä. Syysvehnistä voi tulla satoa ok, mutta hyviä ruukiita on vähän...
Proo Agrian kasvukausikatsauksessa kehuivat paksun lumipeitteen suojanneen syysviljoja hyvin. Ehkä isossa kuvassa näin, mutta tuo yleistys harmittaa. Hyvä lumipeite aika pitkään ja roudaton maa on syysviljoille huono asia. Mieluummin ottaisin pakkaset ja 10-20 senttiä lunta, ja nimenomaan ensin pakkasta, sitten vasta lunta... silloin pysyisi pöpöt loitolla

Voi myös olla niin, että lumihome yksistään ei olisi syynä rukiin nuutuneisuuteen. Rukiit eivät ole hyviä muuallakaan, vaikka ei ole ollut runsaasti lunta. Tämä muistuttaa vuoden 2013 huonoa ruisvuotta: lauha loppusyksy (lokakuu +2,6, marraskuu +4 , joulukuu +4 normaalia korkeampi keskilämpötila) , lauha keskitalvi, helmikuun pakkasviikkoa lukuunottamatta, vetiset lumihanget talvella,  rukiit ehkä eivät osanneet talveutua, ne kyllä ovat elossa, mutta eivät ne koko kesänä tokeennu kunnolla. Siemeneksi jätin mäensyrjää, koska siilossa kolme-neljä vuotta säilötty ruis ei jostakin syystä enää idä hyvin. Muuten kyllä en tarvitsisi ruista ollenkaan, ei kiloakaan.

-SS-

Juu, keväällä 2013 ei ollut ruispellossa lainkaan vihreää... 😊 Kyllä viime syksyn rukiita saattoi kiusata mm. Kahukärpänen tai märkyys myös.

Ruista ei kauheasti kylvössä näytä täälläpäin olevan. Jääntivilja on tehnyt niihin jonkinverran aukkoja. Ihan hyviltä nekin pääsääntöisesti näyttävät.
Syysvehnä ei enää hirmuisesti vettä tarvitse, eikä se toisaalta ihan helposti hukukaan. Tautitorjunta ennen kukintaa on yleensä paikallaan. Leipälaatua ei välttämättä kannata yrittäkään. Teollisuusvehnästäkin pääsääntöiseti saa kohtuullisen hinnan.