On tämä niin väärin. Nyt kun on pystynyt toteamaan CL öljykasviaineiden tehon erilaisiin rikkakasveihin, viljelevät muut suuressa maailmassa jo ClearfieldŽ vehnää, ohraa, maissa ja erilaisia papuja, mutta ei meillä vaan..

Ja mikä mainiointa nykyisen vihreän diktatuurin uhkan aikana, kyse ei ole GMO-viljelykasvista, eikä glyfosaatin kestosta. Mutta miksei Suomessa ole ryhdytty toimeen, joissakin muissa EU-maissa on ainakin CL auringonkukka jo käytössä.

-SS-

Jollakin on kestorikkakasviongelma. 

En oikein ymmärrä miksi pitää olla cl-vehnää tai ohraa, mitä siinä voittaa? Ei näillä viljoilla ole mitään ylitsepääsemätöntä rikkaongelmaa nykyisillä rikkamyrkyilläkään. Varmaan  aika kalliita nuo cl-vehnän ja cl-ohran siemenet....agribisnes taas rahastamassa tyhmiä viljelijöitä?

En oikein ymmärrä miksi pitää olla cl-vehnää tai ohraa, mitä siinä voittaa? Ei näillä viljoilla ole mitään ylitsepääsemätöntä rikkaongelmaa nykyisillä rikkamyrkyilläkään. Varmaan  aika kalliita nuo cl-vehnän ja cl-ohran siemenet....agribisnes taas rahastamassa tyhmiä viljelijöitä?

No, kyllä kummasti tehuohrapeltoihin puintiajan alle ilmestyy glyfosaattiuria.  Tämä lähinnä on varautumista glyfosaatin täyskieltoon.

CL öljykasvit sopivat samalle vuodelle CL-viljojen kanssa , ei tarvitse varoa epätoivottuja vaikutuksia. Vehnän ja ohran ClearfieldŽ ruiskutukset onnistuvat samalla kalustolla ja samaan aikaan, sama ei onnistu Broadwaylla, Monitorilla, Attributilla.

-SS-

Miten nuo CL-geenit on saatu siirrettyä niin moniin eri kasvilajeihin?
CL härkäpapu olisi kyllä jees.

Kahtena vuonna oli CL-rapsia ja rikoista puhdasta oli. Hehtaarikustannus on vaan kovin kallis, näin pienviljelijälle.

Ei kai ole mitään estettä jos haluaa tuoda ulkomailta Clearfield viljalajikkeita viljeltäväksi? Ruokavirastossa vaan rekisteröityy siemenen tuojaksi ja pyytää tuontilupaa.
Ja tietty hoitaa rojaltit ja sopimusasiat lajikkeen omistajan kanssa. Ja torjunta-aineille Tukesilta tuonti- ja käyttöluvat. Vaan onko todellista tarvetta ja markkinoita?
Jos näille löytyisi markkinat niin kyllä kai alan liikkeet niitä toisivat.

Clearfield kasvit ovat hyviä työkaluja viljelyssä, mutta senkin saa pilattua. Tai oikeastaan se on vain kilpajuoksua aikaa vastaan. Mutta tietenkin jos työkaluja on useita erilaisia, niin voihan niitä tehokkaasti kierrättää. Kestihän roundupready-rikkakasvienkin kehittyminen jonkin aikaa. Ja rautaa nekin lopulta tottelevat.

Varsinkin Clamox on erittäin tehokas. Viikko ruiskutuksesta suuret kesantojuolaheinätupsut ovat hävinneet näkyvistä. Jos valvattia ja ohdaketta haluaa kurittaa kunnolla, Matrigon pesäkekäsittelynä Clamoxin jälkeen poistaa ongelman seuraaviksi vuosiksi.

Ainoa mikä Clamoxissa arveluttaa, on kuivan kesän mahdollinen maavaikutus syysvehnän kylvössä. Itse epäilin tuota tapahtuneen, eipä tuo iso ongelma, suunnittelee kierron, siten että on talvi ja syväkyntö välissä.

Galeraa en oppinut koskaan käyttämään ; 2018 kuiva kesä vioitti kirppojen raasimia lehtiä, omituista kiemuraa ja kituliasta kasvua ruiskutuksen jälkeen.

Cleravo, Clamoxin ohella toinen CL aine, ei mitään vioitusta, sirkkalehdeltä melkein kukintaan asti voinee laittaa. Targa ei vioita myöskään  ja luoho on sille herkkä.

Pohjavesialueelle  Matrigon, sekä Targa Super, ei taida muita saada. Vielä muutama vuosi sitten mielestäni Devrinol purkissa ei ollut pohjavesirajpitusta ? Saatoin haksahtaa huomaamattomuuttani siihen.

-SS-

Galeraa en oppinut koskaan käyttämään ; 2018 kuiva kesä vioitti kirppojen raasimia lehtiä, omituista kiemuraa ja kituliasta kasvua ruiskutuksen jälkeen.

Cleravo, Clamoxin ohella toinen CL aine, ei mitään vioitusta, sirkkalehdeltä melkein kukintaan asti voinee laittaa. Targa ei vioita myöskään  ja luoho on sille herkkä.

-SS-

Galeralla tosiaan sai vioitusta aikaan, mutta silloin oli syynä ohjeenmukainen joko iso käyttömäärä aineella tai kiinnitteellä, aikaa jo kymmenkunta vuotta.

Cleravo teki samaa tänä vuonna, todella paljon otti rypsi nokkiinsa mutta toipui. Kasvustot niin heikkoja, ettei olisi ollut varaa jarruttelulle. On toki paikannut hienosti, mutta rypsin osalta hyvän satovuoden aikaikkuna meni jo ajat sitten,  Toukuun sateiden myötä ja sitä seuranneen poikkeuksellisen viileän kelin. Ei tuo sadekaan olisi ollut niin katastrofi, mutta toppatakki ja pipo kelit pitkään harvensi itämään kykenevän rypsin.