Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Maatalous vs ohijuoksutukset / saastutus matematiikkaa  (Luettu 7550 kertaa)

JäyhäJököttäjä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 282
Koska aihepiriä on käsitelty useissa eri ketjuissa tämän häviämisen jälkeen, niin näyttää siltä, että aihepiiriin on kiinnistusta. Niinpä yritän palauttaa omat kirjoitukseni. Onneksi välimuisti on keksitty.

JäyhäJököttäjä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 282
Matematiikkaa vasta-alkajille, osa 1.

Mutta ensiksi kemiaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aineen_h%C3%A4vi%C3%A4m%C3%A4tt%C3%B6myyden_laki

Kun fosforia on peltoon laitettu, niin
a) se on poistunut sadossa
b) se on jäljellä maaperässä
c) se on huuhtoutunut vesistöön ja sitä kautta Itämereen

Mutta kun ice ja co säännöllisen epäsäännöllisesti tuovat nämä "pienet lorahdukset" esille ja kertovat, että nehän ne vasta saastuttavatkin, maatalous ei lainkaan.

Mutta Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle tulee jätevedessä noin 1.700 kiloa fosforia päivässä. Se tekee noin 650.000 kiloa vuodessa. Siis sisään tuleva fosfori. Nyt on lainkaan ota esille paljonko menee ulos, koska niitä lukujahan aina vääristelään. Eikös?

Suomessa on noin 2,2 miljoonaa peltohehtaaria. Jos ajatellaan, että fosfori menisi tasaisesti joka peltohetaarila, niin jotta tulisi tuo 650.000 kiloa niin se tarkoittaa vain 0,3 kiloa hehtaaria kohti.

Kun Suomessa Yaran mannekiineina yhä edelleen pyritään lannoittamaan ns tappiin eli maksimit niin se tarkoittaa fosforimäärää 4.000 kilon viljasatoa varten. Keskimääräinen satotaso on kuitenkin noin 3.700 kiloa. Se tarkoittaa noin 7,5% ylilannoitusta joka vuosi. Joka fosfori ei siis mene satoon. Maalajeja ja kasveja jne on erilaisia, mutta vaikkapa tuosta kotieläintilan 15 kilon maksimista tuo 7,5% on 1,125 kiloa.

Koska maan fosforiluvut tuntuvat kuitenkin olevan enemmän laskussa kuin nousussa ja tuo aineen häviämättömyys on voimassa, päätyy tuo ylimäärä Itämereen.

Mutta matematiikka ja kemia yhdessä valitettavasti antavat lopputuloksen että vaikka Viikinmäen puhdistamo ylijuoksuttaisi joka päivä koko sinne tulevan tavaran, päästö Itä¤mereen on pienempi kuin pelloilta.

Niin että jos joku kuutio joskus lorahtaa, niin se on se kuuluisi hyttysen pissi maatalouteen verrattuna. Valitettavasti.

Nyt jos puhutaan nykytilanteesta? Vai historiasta?

Ja Suomenlahden heikkoon tilaan on kolme syytä. Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Tai Pietari, Pietari ja Pietari. Jos hiukan vertailee valuma-alueiden kokoa (Venäjä, Viro, Suomi) ja merialueen syvyyttä ja tilavuutta niin ollaan taas matematiikan kanssa tekemisissä. Ei tarvinne enempää opettaa matematiikan alkeita?

Ja Turun edustan Saaristomeri on matala ja tilavuudeltaan tosi pieni verrattuna Perämereen.

Ja se historia. Itsekin olen aikanaan asunut alle kilometrin pässä teurastamosta, jonka jätteiden käsittely oli suora putki jokeen. Samoin Suomen vaurauden luoneet sellutehtaat laskivat täysin puhdistamattomat jätevedet suoraan vesistöihin ja Itä¤mereen. Ja tuolloin 60- ja 70-luvuilla noista oli vielä suurin osa laskemassa vesiään Saaristomereen tai Suomenlahteen? Taitaa olla vielä nykyäänkin. Sellaisella valuma-alueella? Ja myös yhdyskuntien jätevedet päätyivät puhdistamattomina suoraan vesistöihin. Ja ne ravinteet ovat edelleen Itämeressä.

Mutta se historiasta. Nykyisyys? Teollisuus, yhdyskunnat ja muut on saatu aika lailla kuriin. Niinpä suurin päästöjen lähde on nykyisin maatalous. Se on matemaattisesti laskettavissa.


Vastataas näihin samalla kertaa kaikkiin.

En tiedä mist olet häröillyt tuon 10kg? MInä pohjaan tietoni mm kepulaisen linnakkeen eli maa- ja metsätalousministeriön tähän

https://mmm.fi/documents/1410837/3476612/MYTTEHO_Liite1_Toimenpidearviot_27022020.pdf/50024a11-9563-e6bd-ac07-353f1620393c/MYTTEHO_Liite1_Toimenpidearviot_27022020.pdf

tutkimukseen. Jossa todetaan mm nin, että

"Ravinnetaselaskelmien mukaan väkilannoitefosforia on käytetty viime vuosina keskimäärin noin 5 kg/ha, kun taas kotieläinten lanta sisältää fosforia koko peltoalalle laskettuna noin 9 kg/ha. Näin ollen keskimääräinen fosforilannoitus Suomessa on noin 14 kg/ha, mikä vastaa Ravinnelaskurilla arvioiden ympäristökorvauksen sallimaa enimmäismäärää poislukien satotasokorjaus ja lantapoikkeus. "

Eli sellaisen 14 kg/ha menee, mistä tuo 10 kg on peräisin?

Ja vielä. että

"Viimeisimmän Ravinnelaskurilla tehdyn arvion mukaan fosforin tarpeen mukainen lannoitus olisi Suomessa kaikki viljelykasvit ja peltoala mukaanlukien keskimäärin 9 kg/ha, ja näin toimimalla maan fosforipitoisuudesta riippuva liuenneen fosforin kuormitusriski voisi vähentyä 20 vuodessa noin 30 %. Arvio on samansuuruinen kuin Lemola ym. (2013) aikaisemmin esittämä. Laskelma osoittaa, että keskimääräien fosforilannoitus (14 kg/ha) on noin 50 %suurempaa kuin sen tarve."

Lisäksi taulukossa 3 sivulla 7 on tällaista:

Taulukko 3.Typpi-ja fosforitaseet ennen Euroopan Unioniinliittymistä (1990-1994) sekä eri ympäristöohjelmakau-silla (Luke tilastopalvelu, http://stat.luke.fi/indikaattori/typpi-ja-fosforitase).
Kausi  Typpitase (kg/ha)   Fosforitase (kg/ha)
1990-1994  72,2                    18,5
1995-1999  70,8                    12,8
2000-2006  54,6                      7,6
2007-2013  47,6                      4,0
2014-2016  48,1                      3,8

Koko EU-aika on peltoihin syydetty enemmän fosforia kuin sieltä on tullut. Vasta aivan viime tukikausilla on päästy tuohon 3-4 kilon ylimäärään. Joka siis on nelinkertainen siihen, mitä tuossa edellä esitin. Ja tämä laskelma ei siis ole viherpiiperoiden ympäristöministeriöstä vaan kepulinnake maa- ja metsätalousministeriöstä.

Mutta että lähtötietoni olivat ihan kohdallaan, lopputulos oli vain optimistinen, todellisuus on paljon heikompi.

Ja tuosta aineen häviämättömyydestä johtuen, niin jonnekinhan se fosfori päätyy. Koska viljavuusluvut heikkenevät, se ei jää sinne peltoon. Pohjavesiä tutkitaan sen verran ahkerasti, että jos se sinne päätyisi niin se tiedettäisiin kyllä. Se voi jäädä alkuun jonnekin ojan pohjalle, mutta ennemmin tai myöhemmin tuo ylimäärä päätyy vesistöön ja sitäkautta ennemmin tai myöhemmin Itä¤mereen. Taitaa tuo luokkaa 2,2 miljoona hehtaaria kertaa neljä eli lähes 9.000.000 kiloa fosforia olla enemmän jos vertailukohdaksi otettaisiin se, että kaikki yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot lorauttaisivat kaiken ohijuoksutuksina.

Matematiikka on ihmeelllistä, eikö olekin? Samoin kuin kemia. Eksakteja tieteitä. Ainakin perustasolla eli 2 + 2 = 4. Se voi joillekin tietty olla vaikea ymmärtää.

JäyhäJököttäjä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 282
Niin. Jos nyt lähdetään liikkeelle vaikka tuosta

https://mmm.fi/documents/1410837/3476612/MYTTEHO_Liite1_Toimenpidearviot_27022020.pdf/50024a11-9563-e6bd-ac07-353f1620393c/MYTTEHO_Liite1_Toimenpidearviot_27022020.pdf

ja

Taulukko 3.Typpi-ja fosforitaseet ennen Euroopan Unioniinliittymistä (1990-1994) sekä eri ympäristöohjelmakau-silla (Luke tilastopalvelu, http://stat.luke.fi/indikaattori/typpi-ja-fosforitase).
Kausi  Typpitase (kg/ha)   Fosforitase (kg/ha)
1990-1994  72,2                    18,5
1995-1999  70,8                    12,8
2000-2006  54,6                      7,6
2007-2013  47,6                      4,0
2014-2016  48,1                      3,8

Niin ennen EU-aikaa maataloudessa meni siis luokkaa 15 kg/ha ylimääräistä  fosforia per hetaari ja per vuosi = 33.000.000 kiloa vuodessa ja vertailukohdaksi otetaan tuo puhdistamoiden koko vuoden ohijuoksutus 4.125.000 kiloa? Niin kummalla olisi syytä enemmän korjata ja puhdistella niitä vanhoja syntejä tai vanhoja päästöjä? Teollisuus tietty tuohon lisäksi ja se on ollut aikanaan tosi merkittävä kyllä. Mutta ilman mm teurastamojen ja metsäteollisuuden päästöjä olisi jäänyt aika monet maatalouden suolarahat saamatta.

Laitetaanko kaikki puhdistamaan vanhat syntinsä? Vai lähdetänkö siitä, mikä on nykytilanne ja mihin se pitäisi saada?


Onneksi jotkut tekevät töitä asian muuttamiseksi.

Rakennuttajan mukaan uudesta puhdistamosta tulee tehokkaampi kuin Viikissä sijaitsevasta maanalaisesta jätevedenpuhdistamosta. Eikä siinä vielä kaikki:

“ Uskaltaisin väittää, että valmistumassa on koko Pohjoismaiden tehokkain asukasjätevedenpuhdistamo. 99 prosenttia fosforista poistetaan tuolta jätevedestä Itämerta kuormittamasta, HSY:n Inkinen toteaa."

https://yle.fi/uutiset/3-10833050

“Tässä tulee ravinteiden poisto olemaan huippuluokkaa, tästä tulee energian suhteen ehkä täysin omavarainen puhdistamo, tähän tullaan myöhemmin asentamaan ravinteiden talteenottolaitteistoa, millä tehdään ihan ravinnetuotteita puhdistetusta jätevedestä."


Toinen mikä ihmetyttää on se, että toisaalta sanotaan, että "Ei se fosfori mihinkään pellosta huuhtoudu, se on sitoutunut maahiukkasiin" mutta sitten kun tuota puhdistamojen fosforia käytetään erilaisten asioiden tekemiseen niin "Kaikki puhdistamoilta viherrakentamiseen ajettu fosfori huuhtoutuu suoraan Itämereen". Niin että sitoutuuko se fosfori nyt niihin maahiukkasiin vai huuhtoutuuko se?


Mutta tuossa
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/438410/asarja11.pdf?sequence=1&isAllowed=y
löytyy tutkimus ajalta ennen viherpiiperöitä, ihan maatalouden omaa tutkimusta.

"Huuhtoutuneen fosforin määrät vaihtelivat ensimmäisenä vuonna 27-398 g/ha ja toisena vuonna 188-1680 g/ha. Fosforipitoisuudet olivat yleensä pienempiä kuin aikaisemmin MTT:n Kotkanojan huuhtoutumiskentältä mitatut."

"Ensimmäisenä koevuonna (Taulukko 5) viljelijöiden pelloilla kahdeksan salaojaloh-kon kokonaisfosforin huuhtoutuma jäi alle 230 gramman hehtaarilta. Tämä luku on Jokioisilla Kotkanojan huuhtoutumisken-tällä salaojavesien mukana tulleen fosfori-huuhtoutuman keskiarvo vuosina 1983-86 vuosivaihtelun ollessa 0,10-0,35 kg/ha (Turtola & Jaakkola 1987"

Tuoltakin
http://www.tukisaatio.fi/tietopankki/3232/salaojavalunnan-liukoisen-fosforin-pitoisuuteen-vaikuttavia-tekijoita/
löytyy että
"Fosforia arvioidaan Suomessa huuhtoutuvan salaojien kautta pelloilta vesistöihin keskimäärin 0,3-0,6 kg ha-1 vuodessa. "

Mutta jos nyt lähdetään tuosta 0,3 kg / ha / vuosi, niin matematiikkaa kertoo, että salaojien kautta pelloilta tulee fosforia vuodessa 2,200.000 * 0,3 = 660.000 kiloa. Eli suurin piirtein sama määrä, joka Viikin puhdistamoon menee sisään. Jos lorahduttaisvat koko vuoden kaiken yli niin se vastaisi salaojien kautta tulevaa fosforia ja on kolminkertainen siihen, mitä puhdistamoista tulee läpi.

Nyt täällä yksi jos toinenkin on puhunut siitä, että suurin osa fosforista menee pintavaluntana ja huuhtoutumana. Jota ympäristötuen toimenpiteillä on yritetty vähentää. Mutta kokonaismäärä lienee edelleen silti se luokkaa 3 kg / ha salaojat plus huutoutuma. Joka tekee edelleen maataloudesta suurimman fosforikuormittajan.

Tämä on sitten taas viherpiiperoiden salajuonia tietty mutta tuolta
https://asiakas.kotisivukone.com/files/biolaitosyhdistys.palvelee.fi/tiedostot/2011seminaari/salo.pdf
löytyy piirakkakuvio fosforipäästöistä olisiko sivu 34 kun sivunumerot puuttuvat. Mutta siellä todetaan myös sivulla 26, että
"Viherrakentamisen osuus kokonaiskuormituksesta marginaalinen"

Puhdistamolietteen käytöstä ja vaarallisuudesta ja muusta löytyy paljonkin materiaalia mm
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/543281/luke-luobio_58_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/puhdistamolieteopas_201320032014s.pdf

JäyhäJököttäjä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 282
Minä pidän seuraavaa lähdettä jonkun verran arveluttavana. Mutta joidenkin mielestä se saattaa olla tavallisesti juotettava lähde, niin pistetään nyt tuo MTKn juttu tähän mukaan

https://www.mtk.fi/-/itameren-ravinnekuormitus

"Itämereen tulee ravinteita suorana pistekuormana teollisuudesta, yhdyskunnista ja kalankasvatuksesta. Hajakuormitusta tulee jokivesien mukana, suoraan meren rannalta sekä ilmalaskeumana. Maa- ja metsätaloudesta aiheutuva kuormitus on tyypillistä hajakuormitusta kuten myös luonnonhuuhtouma. "

"Suomen maatalouden aiheuttama kuormitus Itämereen

Suomen maatalouden osuus Itämeren kokonaistyppikuormituksesta oli runsas 3 % ja kokonaisfosforikuormituksesta vajaa 5 % vuonna 2014 (taulukko 1). Suomen vuotuinen typpi- ja fosforikokonaiskuormitus Itämereen oli keskimäärin 3 820 t fosforia (P) ja 89 400 t typpeä (N) vuosina 2011-2016. Vuonna 2014 Suomen osuus Itämeren N- ja P-kuormituksesta oli noin 10 %. Typestä noin 86 % ja fosforista 94 % tuli jokien kautta. Maatalouden osuus vesitse tulevasta kuormasta oli noin 38 % (N) ja 53 % (P)."

Eli? Fosforikuorma Suomesta 3.820 tonnia. Fosforista 94% tulee jokien kautta. Se tekee sitten 3.590 tonnia jokien kautta ja tästä 38% maatalouden kuormaa. Eli maataloudesta 1.365 tonnia. Se tekee 0,6 kiloa hehtaarille.

Tämä siis tavallisesti juotettavista lähteistä. Tekee edelleen maataloudesta merkittävästi suuremman kuormittajan kuin muut. Erinäisestä edunvalvonta  yms intresseistä johtuen suhtaudun näihin lukuihin hieman varovaisesti. Pohjautuvat varmaan johonkin tutkimukseen, mutta koska lähes kaikki muut julkaistut selvitykset näyttävät yhdenmukaista poikkeamaa näistä luvuista, niin se viittaa siihen, että jotakin puuttuu. Kun tuo 0,6 on aika lähellä tuota salaojista tulevaa fosforia, niin onko mahdettu unohtaa pintavalunta kokonaan ja lähdetään siitä, että pintavaluntaa ei ole.

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Sun nyt täytyisi vaan ymmärtää se, että maahan kylvetty fosfori ei monessakaan tapauksessa ehdi elämänsä aikana itämereen saakka. Eli suoria johtopäätöksiä ei voi vetää Suomessa käytetyistä fosforilannoitteista.

Joen varrella olevan pellon eroosiofosfori on aivan eri asia, kuin sellaisessa paikassa, missä isoa viemäriä ei ole lähimaillakaan ja suurin osa vedestä imeytyy maahan.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Matematiikkaa vasta-alkajille, osa 1.

Mutta ensiksi kemiaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aineen_h%C3%A4vi%C3%A4m%C3%A4tt%C3%B6myyden_laki

Kun fosforia on peltoon laitettu, niin
a) se on poistunut sadossa
b) se on jäljellä maaperässä
c) se on huuhtoutunut vesistöön ja sitä kautta Itämereen


Homma menee hieman monimutkaisemmaksi, tähän prosessiin joudut lisäämään myös biologian.
Tuosta puuttuu vielä vaihtoehto d) sitoutuu tiukasti maahiukkaseen.
Mystinen kesälaatumies

JäyhäJököttäjä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 282
Sun nyt täytyisi vaan ymmärtää se, että maahan kylvetty fosfori ei monessakaan tapauksessa ehdi elämänsä aikana itämereen saakka. Eli suoria johtopäätöksiä ei voi vetää Suomessa käytetyistä fosforilannoitteista.

Ehkä. Esimerkiksi tuolta
https://salaojayhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/05/web_maanvesijaravinnetalous_B5_2016.pdf
löytyy mielenkiintoisia tietoja. Mm että

"Arvioiden mukaan Suomessa ihmi-sen aiheuttamasta fosforikuormituksesta pintavesiin maatalouden osuus on nykyisin noin 60 % (Nyroos ym. 2006)."

joka on samaa luokkaa kuin tutkimukset yleensä ja "hiukan" poikkeaa noista MTKn luvuista. Sitten mm että

"Karkeat keskiarvot suomalaisilta pelloilta tulevasta koko-naiskuormituksesta  liikkuvat  0,5–2  kilon  välillä  hehtaarilta."

ja tämä on tosi mielenkiintoista

"Jos tur-vekerros on ohut ja sen alla on kohtalaisen hienojakoista kivennäismaata, alaspäin liikku-van veden mukana kulkeutuva fosfori pidättyy siihen. Sen sijaan paksuturpeisilla mailla huuhtoutumisriski on hyvin suuri jopa muutamien kilojen luokkaa, vaikka käytetty lannoitemäärä olisi suositusten mukainen (Saarela ja Vuorinen 2008). "

kun siellä pohjoisessa niitä turvemaita raivataan. Myös tämä

"Osa 1960-luvulla annetuista lannoitteista on edellä esitettyjen laskelmien mukaan ehtinyt jo kulkeutua arviolta 0,4–0,8 m:n syvyyteen ja muutaman vuosikymmenen kuluttua salaojien kautta tapahtuva liukoisen fosforin huuhtouma saattaa kasvaa merkittävästi. "

on tosi mielenkiintoinen juttu. Kun aineen häviämättömyyden lain mukaan jos se ei ole vesistöissä niin jossakinhan se 10+ kiloa ylimääräistä fosforiaper vuosi muutaman vuosikymmenen ajan on. Jos se on syvemmissä maakerroksissa niin saattapa hyvikin käydä juuri noin, että kohta salaojista pukkaa fosforia reilusti.





JäyhäJököttäjä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 282
Matematiikkaa vasta-alkajille, osa 1.

Mutta ensiksi kemiaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aineen_h%C3%A4vi%C3%A4m%C3%A4tt%C3%B6myyden_laki

Kun fosforia on peltoon laitettu, niin
a) se on poistunut sadossa
b) se on jäljellä maaperässä
c) se on huuhtoutunut vesistöön ja sitä kautta Itämereen


Homma menee hieman monimutkaisemmaksi, tähän prosessiin joudut lisäämään myös biologian.
Tuosta puuttuu vielä vaihtoehto d) sitoutuu tiukasti maahiukkaseen.

Olet oikeassa. Mutta mm tuon
https://www.salaojayhdistys.fi/fi/2015/10/maan-vesi-ja-ravinnetalous-ojitus-kastelu-ja-ymparisto/
ja tuon
https://www.mtk.fi/-/maan-fosforivarat-ja-viljelymaan-fosforilukujen-kehittyminen
ja monen muunkin tutkimuksen (mm Elonen, Kaila, Jaakkola, ajalta ennen viherpiiperoita) mukaan maanesteessä vallitsee tietty tasapaino liukoisen ja vaikealiukoisen välillä. Mutta jos kun maa on kyllästetty fosforilla, niin tällöin liukoisen osuus pysyy ja kaikki liukoisessa muodossa oleva on alttiina huuhtoutumiselle.

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Linkkejä löytyy ja kopipaste toimii.

Jos nyt ihan oikeasti jotain yrittäisit artikuloida, niin putsaa ainakin nuo tavuviivat pois noista suorista kopioinneista.

Voinhan minäkin arvioida, että tutkimusten ja arvioiden mukaan tutkijat ovat arvioineet tissinkoittajien olevan homoja. Tämähän on yleensä vain vittuilua. Aivan samanlainen todellisuusperiaate on sun linkeissä. Parempi tutkimus on aina sellainen, missä maatalouden fosforikuormitus on mahdollisimman suuri. Ja pienemmän kuormituksen tutkimus on aina vähän semmoinen hassu tutkimus.

Voitko väittää, että tämän tyyppiset tutkimukset ovat tehty oikeassa järjestyksessä? Eli tutkimuksen jälkeen on tehty johtopäätökset, eikä siten että ensin on tehty johtopäätös ja sen ympärille on rakennettu tutkimus.

Oli agenda maajussien puolesta tai maajusseja vastaan, tällaiset tutkimukset yleensä tehdään valmiin tuloksen ympärille. Ei varmaan huonoa aasinsiltaa voi vetää ilmastokeskusteluun, koska se on täysin samanlaista.

Asiaa, jota ei voi aukottomasti todistaa tai jossa on aivan liikaa muuttuvia tekijöitä, yritetään todistaa kokoajan olemattomaksi tai olevaksi. Riippuen siitä, kumpi todellisuus on tarkoitus todistaa.

Yksi esimerkki on litteä maa. Jotkut ihan oikeasti uskovat maan olevan litteä ja sitä todistellaan mitä ihmeellisimmillä asioilla.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

JäyhäJököttäjä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 282
Linkkejä löytyy ja kopipaste toimii.

Jos nyt ihan oikeasti jotain yrittäisit artikuloida, niin putsaa ainakin nuo tavuviivat pois noista suorista kopioinneista.

Voinhan minäkin arvioida, että tutkimusten ja arvioiden mukaan tutkijat ovat arvioineet tissinkoittajien olevan homoja. Tämähän on yleensä vain vittuilua. Aivan samanlainen todellisuusperiaate on sun linkeissä. Parempi tutkimus on aina sellainen, missä maatalouden fosforikuormitus on mahdollisimman suuri. Ja pienemmän kuormituksen tutkimus on aina vähän semmoinen hassu tutkimus.

Voitko väittää, että tämän tyyppiset tutkimukset ovat tehty oikeassa järjestyksessä? Eli tutkimuksen jälkeen on tehty johtopäätökset, eikä siten että ensin on tehty johtopäätös ja sen ympärille on rakennettu tutkimus.

Oli agenda maajussien puolesta tai maajusseja vastaan, tällaiset tutkimukset yleensä tehdään valmiin tuloksen ympärille. Ei varmaan huonoa aasinsiltaa voi vetää ilmastokeskusteluun, koska se on täysin samanlaista.

Asiaa, jota ei voi aukottomasti todistaa tai jossa on aivan liikaa muuttuvia tekijöitä, yritetään todistaa kokoajan olemattomaksi tai olevaksi. Riippuen siitä, kumpi todellisuus on tarkoitus todistaa.

Yksi esimerkki on litteä maa. Jotkut ihan oikeasti uskovat maan olevan litteä ja sitä todistellaan mitä ihmeellisimmillä asioilla.

Minä laitan lainaukset lainausmerkkeihin ja jätän silleen, jotta tiedettäisiin, että ne ovat lanaksia toisten teksteistä, eivät minun sepittämäni väitteitä tyyliin "Maatalous ei saastuta, asutus saastuttaa".

Tuossa on juurikin siksi linkkejä maatalouden 70- ja 80-lukujen tutkimuksiin maatalouden tutkijoiden tekeminä, jotta ei oltaisi siinä tilanteessa, että "johtopäätös on tehty ennen tutkimusta". Tuohon aikaan tutkimuksilla ei ollut vielä pelkäämääsi poliittista  agendaa. Korkeintaan taloudellinen jos Kemira rahoitti. Tosin Kemira tietääkseni teki omaa tutkimusta, ei juurikaan rahoittanut muita. Mutta valitettavasti nuo tutkimukset kertovat suurin piirtein samaa, kuin nämä väittämäsi mukaan halutun tuloksen ympärille tehdyt tutkimukset. Miksiköhän?

42

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8842
  • Israel, lähi idän ainoa demokratia
Sun nyt täytyisi vaan ymmärtää se, että maahan kylvetty fosfori ei monessakaan tapauksessa ehdi elämänsä aikana itämereen saakka. Eli suoria johtopäätöksiä ei voi vetää Suomessa käytetyistä fosforilannoitteista.

Joen varrella olevan pellon eroosiofosfori on aivan eri asia, kuin sellaisessa paikassa, missä isoa viemäriä ei ole lähimaillakaan ja suurin osa vedestä imeytyy maahan.
En lukenut jäyhiksen koko manifestiä paitsi alkua, miten se  fosfori ny kaikkialta suomesta ny itämereen joutuu, ajattele ny vaikka keski tai itä suomea?

Toki on ymmärrettävää jos stadilainen ostaa luomutomaattia joka on viljelty itäsuomessa ja paskoo sen sitten itämereen, niin tässä on selkeä yhteys.

Laitoin jäyhikselle myös kysymyksen johon hän ei kiireiltään ehtinyt vastaamaan > mitä pitäisi tehdä, lopetetaanko suomen maatalous niin itämeri pelastuisi?

Huhuuu ollaanko siellä ?

Dialogi jähiksen kanssa taisi katketa jo alkuunsa ;)

Viimeksi muokattu: 05.08.20 - klo:14:46 kirjoittanut 42

   cría cuervos y te sacarán los ojos

JäyhäJököttäjä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 282
En lukenut jäyhiksen koko manifestiä paitsi alkua, miten se  fosfori ny kaikkialta suomesta ny itämereen joutuu, ajattele ny vaikka keski tai itä suomea?

Vedellä on sellainen kumma ominaisuus, että se virtaa aina alaspäin? Jos ei virtaa mereen, kehittyy suolajärvi ja tällaisia ei käsittääkseni Suomessa ole. Muista nyt tarkkaan miten noi valuma-alueet menivät, mutta itärajan pinnasta muistelisin lähes kaiken päätyvän joko Kymijoen tai Saimaan kanavan tai Imatrankosken kautta Suomenlahteen. Osa neukkulan kautta kiertäen. Alkaa pienestä ojasta tai purosta ja päätyen mahdollisesti monen puron järven joen kautta lopulta Suomenlahteen.
 
Keski-Suomi päätynee myös Kymijokea myöten Suomenlahteen.

JäyhäJököttäjä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 282
Laitoin jäyhikselle myös kysymyksen johon hän ei kiireiltään ehtinyt vastaamaan > mitä pitäisi tehdä, lopetetaanko suomen maatalous niin itämeri pelastuisi?

Tämä on ihan hyvä ehdotus. Pelastuisiko Itämeri sillä on toinen juttu. Mutta kun toistaiseksi on yritetty porkkanalla (ympäristötuki, ympäristökorvaus), jonka vaikuttavuus per siihen satsattu ero on ollut vähän niin ja näin. Parempi vastine rahalle olisi saatu, jos raha olisi sijoitettu yhdyskuntien viemäriverkkoon tai puhdistamoihin tai vaikka Pietarin tai Puolan kaupunkien puhdistamoihin. Jotain täytyisi miettiä, että vaste olisi parempi.
 

42

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8842
  • Israel, lähi idän ainoa demokratia
Laitoin jäyhikselle myös kysymyksen johon hän ei kiireiltään ehtinyt vastaamaan > mitä pitäisi tehdä, lopetetaanko suomen maatalous niin itämeri pelastuisi?

Tämä on ihan hyvä ehdotus. Pelastuisiko Itämeri sillä on toinen juttu. Mutta kun toistaiseksi on yritetty porkkanalla (ympäristötuki, ympäristökorvaus), jonka vaikuttavuus per siihen satsattu ero on ollut vähän niin ja näin. Parempi vastine rahalle olisi saatu, jos raha olisi sijoitettu yhdyskuntien viemäriverkkoon tai puhdistamoihin tai vaikka Pietarin tai Puolan kaupunkien puhdistamoihin. Jotain täytyisi miettiä, että vaste olisi parempi.
Mitä tulee Puolaan ja Venäjään sinne on korvamerkitsemällä siirretty rahaa puhdistamoihin jotta en tiedä auttaako lisärahoitus, toki Venäjällä on rahan tarvetta esim puolustusteollisuudessa jotta kaikki raha on sinne tervetullutta.

Entäs SE ympäristö korvaus > suomen peltojen fosfori pitoisuudet on laskeneet jo satoa rajoittavalle tasolle, eikös silloin voida sanoa jotta onhan tämä toiminut.

Taisit jo vastatakkin jotta suomen maatalous ei vaikuta itämeren pelastumiseen sitä eikä tätä , mutta kysytään ny kuitenkin>

Paljonko arvelet itämeren pelastuvan jos maatalous suomessa lopetettaisiin ja paljonko fosfori päästöt suomen alueelta pienentyisivät maatalouden lopettamisella?


   cría cuervos y te sacarán los ojos

JäyhäJököttäjä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 282
Taisit jo vastatakkin jotta suomen maatalous ei vaikuta itämeren pelastumiseen sitä eikä tätä , mutta kysytään ny kuitenkin>

Paljonko arvelet itämeren pelastuvan jos maatalous suomessa lopetettaisiin ja paljonko fosfori päästöt suomen alueelta pienentyisivät maatalouden lopettamisella?

Suomesta tulevat päästöt vähenisivät arvioijasta riipuen 40-60% eli noin puolittuisivat. Tosin pitemmällä viiveellä, alkuun voisivat jopa nousta, kannattaa tutustua noihin linkkeihini, jos TIETO eikä luulo asiasta kiinnostaa. Valitettavasti Itämeren päästöistä tuo olisi vain noin 5%. Kummatkin prosenttiluvut löytyvät mm tuosta MTK-linkistäni, Jos vain olisit viitsinyt lukea sen sijasta että heti alat vänkäämään vastaan. Ja eihän nyt MTK voi olla väärässä, eihän?