Niin on mullakin mennyt pavut parina vuonna pieleen.
Keväällä näyttää hyvältä, tasainen nätisti taimella ja ajattelee että tänä vuonna onnistuu.
Sitten tulee kesäkuun lopun heinäkuun helteet ja kuivuus.
Papu ei näytä kestävän sitä. Tänä vuonna kun sitten alkoi viimein satamaan aattelin jos se siitä vielä tokenisi, mutta kukinta oli kuivuuden takia jo loppunut. Eikä se sitä uudestaan näytä aloittavan.
Maanperä vaikutus pavulla on hyvä eikö viitsi pavusta luopua kahden huonon vuoden jälkeenkään.
Varsinkin kun sieltä on aikasempina vuosina tullut ihan hyvin.

Papu on ihan kannattava kasvi "välikasvina" jos on omaa siementä. Jos kesällä näyttää että ei tuu mitään niin ei muuta kuin syysviljamaata siitä..

Muuten näissä erikoisemmissa kasveissa ei ole kuin yksi ongelma, viljely varmuus. Joskus voi tulla hyvä sato ja joskus täysin nolla.

Herne kyllä voittaa härkäpavun viljelyvarmuudessa. Herne kestää kuivuutta paremmin,ainoa
mikä herneen tappaa,on liika sade. Ja sitten se meneekin aika totaalisesti. Härkäpapu sadot
ovat kyllä menneet viimevuosina  kanssa melko totaalisesti pieleen. Tai jos on tonni pari
tullut niin ei se paljon lämmitä.

Etten tiedä sitten onko järkeä. Voi olla, että perinteinen viherlannoitusnurmi ja tukien nosteleminen on se järkevin välikasvivaihtoehto viljalle.

Viherlannoitusnurmi olisi järkiratkaisu monessakin mielessä, mutta sen tuki pudotettiin surkeaksi ja kasvipeitteisyyteenkään ei enää käy. Silti on kierrossa mukana mulla tavanomaisessa. Tasaa työhuippuja ja antaa typpeä ja juurimassaa.

Papu on ihan kannattava kasvi "välikasvina" jos on omaa siementä. Jos kesällä näyttää että ei tuu mitään niin ei muuta kuin syysviljamaata siitä..

Muuten näissä erikoisemmissa kasveissa ei ole kuin yksi ongelma, viljely varmuus. Joskus voi tulla hyvä sato ja joskus täysin nolla.

Ensi keväänä vaihdan kontun louheen, ja parilla eri lannoite määrällä.
Sitä sitten pari vuotta, ja jos ei.
Niin sitten jää nolla panostuksella välikasviksi, kyllä sieltä aina siemen määrän talteen saa.
Kyllä se pelto aina pavun jälkeen paremmin satoa antaa.

Omaksi mielipiteeksi on muodostunut että hernettä jatkossakin.Jos sen saa tälläisen kesän / syksyn jälkeen puitua ja sato kuitenkin kohtuullinen 2900 kg/ha vaikka maahan jäi reilusti palkoja kun ei pöydälle ulettunut ja jälkiversonneita odotellessa valmistuvaksi osa paloista jo aukesi.Ilman apulantaa,Mistralia roskille ja Moddus Ämmää kortta vahvistamaan.Parempana kasvukautena tuo pärjää vielä reilusti paremmin.Öljykasveihin verrattuna ei tarvitse päivystää ruiskun kanssa sen koommin.Ja sai vielä sepelkyyhkyn rintafileitä lisukkeeksi vaikka ei omistakaan mitään tuliaseita  .

 -90 luvun loppupuolelta lähtien öljykasvit on teettänyt enemmän töitä ja satotaso on ennenminkin laskenut.Jossain vaiheessa siementen peittausaine muuttui,sillä oli vaikutusta ja kun kirppoja ja muita ruiskutti aivan tavallisella aineella niin vähintään viikko oli pelto puhdas.Nykyään ei noin käy.

Pari vuotta on nyt opeteltu härkäpavun viljelyä, mutta tuntuu siltä, että tämäkin kaatuu tähän ilmastonmuutokseen. Vuosi sitten oli jotain puitavaa, vaikka kuivuus tuhosi kasvuston. Tänä kesänä taimettuminen onnistui hienosti, mutta kesäkuu tuhosi kasvuston siihen malliin, että ei mitään kuivuriin asti menevää satoa tullut. Härkäpapu olisi hyvin kustannustehokas, kun lannoitus on hyvin kevyt ja kasvinsuojelua ei periaatteessa tarvita lainkaan. Ongelmat on sitten siinä puinti/kuivaus vaiheessa. Nyt oli kasvusto melkein puoli vuotta maassa, vajaa pari viikkoa sitten puin pois. Sain puimurin elevaattorin sellaiseen ryönään, että ei ole ikinä ollut. Ihmettelen, että kone ei hajonnut. Tällä kertaa olin vaihteeksi hyvin kiitollinen tästä kotimaisesta merkistä. En tiedä miten tuo ryönä olisi muissa saatu puhdistettua.

 

No sait sentään lokakuulla pois, toisinkuin eräät.   

Ensi keväänä vaihdan kontun louheen,

Minä taas ajattelin vaihtaa Louhen Kontuun. Aika moni on nyt sanonut, että Kontu oli viimeinen lajike, joka toimi. Minulla oli nyt Louhea ja kaverilla samalla aukealla Sampoa. Kylvöajoissa taisi olla viikon ero, mutta ihan samalla tavoin mukavasti taimettui. Sampo kuitenkin kesti jostain syystä tuota kuivuutta paremmin. Olen sitä mieltä, että aikaisempana lajikkeena se kasvoi nopeammin ja peitti osaltaan maan. Louhi oli liian hidas ja juroili kunnes maa oli palanut ympäriltä. Siitä olikin sitten vaikea nousta.

Rapsin puintikosteus muuten oli 8%, kun asettui hetken puinnin jälkeen. Eli rapsi kuivuu ihan hyvin kuulakkaan kylmänä ja tuulisena loppusyksyn päivänä Pitää säästellä jossakin sen aikaa että saa lisää puiduksi, syysrapsia tai syysrypsiä.

-SS-

Rapsin puintikosteus muuten oli 8%, kun asettui hetken puinnin jälkeen. Eli rapsi kuivuu ihan hyvin kuulakkaan kylmänä ja tuulisena loppusyksyn päivänä Pitää säästellä jossakin sen aikaa että saa lisää puiduksi, syysrapsia tai syysrypsiä.

-SS-

4.10 puin rahtina DK7130 kevätrapsia, eka kertaa koskaan ja luulenpa, ettei oo viime vuosikymmeninä kenelläkään ollutkaan. 8ha ja 20tn+ kuivana, myytyjä kiloja. Puintikosteus oli 25%:n nurkilla, vaakalta laskien paljon enemmänkin, vaikka puintikeli oli tuolloin loppusyksyn paras. Ennuste näytti pahalta eteenpäin, ja sitä on ollutkin, sen jälkeen ei olisi ollut ainoatakaan puintipäivää eikä luvassa enää olekaan, pellotkin ihan velliä. Oli valittava puidaanko, vai odotellaanko jotain ihmettä. Eilen kuulin analyysin noista, ja olikin yllättäen priimaa tavaraa, plussaa tuli mukavasti. Oletin että lehtivihreän kanssa todellisia ongelmia, mutta mitä vielä. Kasvusto oli sekalaista, paljon meni peltoon puolivalmista kun tarkoituksella hellävarainen puinti ettei tulis säiliöön. Ehkä tuota saa/joutuu puimaan jatkossakin, mutta ei voi kovin suurta pinta-alaa olla ja varauduttava totaaliseen tuhoon.
Harmillisesti ei ollut kevätrypsiä verrokkina, mutta syysrypsillä aloitettiin puinnit ja niistä sato vain vähän vähemmän mutta kuivana. Syysrapsi kärsi erimalliin kesän keleistä ja talvehtiminenkin oli heikompaa kuin samalla lohkolla olleella syysrypsillä, ja oli paikoin melkoista sekulia, piti poimia sieltä täältä parhaita paikkoja pois. Syysrypsiä päässyt puimaan 3 vuonna, syysrapsia kahtena vuonna. Syysrypsit on puitu aina kylvön jälkeen pl. yksi epäonnistunut kevätviljaan kylvetty tuplakylvö. Syysrapsista puitu huima keskisato yhtenä vuonna, mutta ehkä jo 5 vuotta mennyt ihan poskelleen, ei oikeen oo tuotto/panos suhde kohdillaan kun talvehtiminen vähintäänkin nopanheittoa ja vain kutosella voittaa... 

Tänään maakuntakierrokselta kotiin, ja näkyy joitakin puimattomia rypsipeltoja, yhden pellon nurkalla oli ihan tuoreehko nyykkäri pystyterä pöydässä kiinni. Voi olla että talvi tulee enneku tarttee kasvustoon tarjota.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.10.20 - klo:20:59

Rapsin puintikosteus muuten oli 8%, kun asettui hetken puinnin jälkeen. Eli rapsi kuivuu ihan hyvin kuulakkaan kylmänä ja tuulisena loppusyksyn päivänä Pitää säästellä jossakin sen aikaa että saa lisää puiduksi, syysrapsia tai syysrypsiä.

-SS-

4.10 puin rahtina DK7130 kevätrapsia, eka kertaa koskaan ja luulenpa, ettei oo viime vuosikymmeninä kenelläkään ollutkaan. 8ha ja 20tn+ kuivana, myytyjä kiloja. Puintikosteus oli 25%:n nurkilla, vaakalta laskien paljon enemmänkin, vaikka puintikeli oli tuolloin loppusyksyn paras. Ennuste näytti pahalta eteenpäin, ja sitä on ollutkin, sen jälkeen ei olisi ollut ainoatakaan puintipäivää eikä luvassa enää olekaan, pellotkin ihan velliä. Oli valittava puidaanko, vai odotellaanko jotain ihmettä. Eilen kuulin analyysin noista, ja olikin yllättäen priimaa tavaraa, plussaa tuli mukavasti. Oletin että lehtivihreän kanssa todellisia ongelmia, mutta mitä vielä. Kasvusto oli sekalaista, paljon meni peltoon puolivalmista kun tarkoituksella hellävarainen puinti ettei tulis säiliöön. Ehkä tuota saa/joutuu puimaan jatkossakin, mutta ei voi kovin suurta pinta-alaa olla ja varauduttava totaaliseen tuhoon.
Harmillisesti ei ollut kevätrypsiä verrokkina, mutta syysrypsillä aloitettiin puinnit ja niistä sato vain vähän vähemmän mutta kuivana. Syysrapsi kärsi erimalliin kesän keleistä ja talvehtiminenkin oli heikompaa kuin samalla lohkolla olleella syysrypsillä, ja oli paikoin melkoista sekulia, piti poimia sieltä täältä parhaita paikkoja pois. Syysrypsiä päässyt puimaan 3 vuonna, syysrapsia kahtena vuonna. Syysrypsit on puitu aina kylvön jälkeen pl. yksi epäonnistunut kevätviljaan kylvetty tuplakylvö. Syysrapsista puitu huima keskisato yhtenä vuonna, mutta ehkä jo 5 vuotta mennyt ihan poskelleen, ei oikeen oo tuotto/panos suhde kohdillaan kun talvehtiminen vähintäänkin nopanheittoa ja vain kutosella voittaa... 

Tänään maakuntakierrokselta kotiin, ja näkyy joitakin puimattomia rypsipeltoja, yhden pellon nurkalla oli ihan tuoreehko nyykkäri pystyterä pöydässä kiinni. Voi olla että talvi tulee enneku tarttee kasvustoon tarjota.

Eikös jo vkl maa kovetu pariksi päiväksi?

Satakunnas.. Kiikoinen Kankaanpää välillä vehnä odotteli puintia.. Joku clayson tais olla pellon laidalla

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 25.10.20 - klo:15:14

Ensi keväänä vaihdan kontun louheen,

Minä taas ajattelin vaihtaa Louhen Kontuun. Aika moni on nyt sanonut, että Kontu oli viimeinen lajike, joka toimi. Minulla oli nyt Louhea ja kaverilla samalla aukealla Sampoa. Kylvöajoissa taisi olla viikon ero, mutta ihan samalla tavoin mukavasti taimettui. Sampo kuitenkin kesti jostain syystä tuota kuivuutta paremmin. Olen sitä mieltä, että aikaisempana lajikkeena se kasvoi nopeammin ja peitti osaltaan maan. Louhi oli liian hidas ja juroili kunnes maa oli palanut ympäriltä. Siitä olikin sitten vaikea nousta.

Tuttu sanoi, että kylvi Kontua ensimmäisen erän ennen viime kevään viileää jaksoa ja loput n. 10 pv myöhemmin lämpimän jakson alkaessa. Aikaisin kylvetty oli muistaakseni kesäkuun lopulla pituudeltaan puolisääreen ja myöhemmin kylvetty lähes tuplasti pidempää. Aikaisin kylvetyt lopulta murskattiin. En tiedä miten tuli satoa myöhemmin kylvetystä. Puinti kyllä oli mennyt aika myöhään. Että syy satoeroon saattaa olla lajikeominaisuuden lisäksi myös kylvöajankohta.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 28.10.20 - klo:23:19

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.10.20 - klo:20:59

Rapsin puintikosteus muuten oli 8%, kun asettui hetken puinnin jälkeen. Eli rapsi kuivuu ihan hyvin kuulakkaan kylmänä ja tuulisena loppusyksyn päivänä Pitää säästellä jossakin sen aikaa että saa lisää puiduksi, syysrapsia tai syysrypsiä.

-SS-

4.10 puin rahtina DK7130 kevätrapsia, eka kertaa koskaan ja luulenpa, ettei oo viime vuosikymmeninä kenelläkään ollutkaan. 8ha ja 20tn+ kuivana, myytyjä kiloja. Puintikosteus oli 25%:n nurkilla, vaakalta laskien paljon enemmänkin, vaikka puintikeli oli tuolloin loppusyksyn paras. Ennuste näytti pahalta eteenpäin, ja sitä on ollutkin, sen jälkeen ei olisi ollut ainoatakaan puintipäivää eikä luvassa enää olekaan, pellotkin ihan velliä. Oli valittava puidaanko, vai odotellaanko jotain ihmettä. Eilen kuulin analyysin noista, ja olikin yllättäen priimaa tavaraa, plussaa tuli mukavasti. Oletin että lehtivihreän kanssa todellisia ongelmia, mutta mitä vielä. Kasvusto oli sekalaista, paljon meni peltoon puolivalmista kun tarkoituksella hellävarainen puinti ettei tulis säiliöön. Ehkä tuota saa/joutuu puimaan jatkossakin, mutta ei voi kovin suurta pinta-alaa olla ja varauduttava totaaliseen tuhoon.
Harmillisesti ei ollut kevätrypsiä verrokkina, mutta syysrypsillä aloitettiin puinnit ja niistä sato vain vähän vähemmän mutta kuivana. Syysrapsi kärsi erimalliin kesän keleistä ja talvehtiminenkin oli heikompaa kuin samalla lohkolla olleella syysrypsillä, ja oli paikoin melkoista sekulia, piti poimia sieltä täältä parhaita paikkoja pois. Syysrypsiä päässyt puimaan 3 vuonna, syysrapsia kahtena vuonna. Syysrypsit on puitu aina kylvön jälkeen pl. yksi epäonnistunut kevätviljaan kylvetty tuplakylvö. Syysrapsista puitu huima keskisato yhtenä vuonna, mutta ehkä jo 5 vuotta mennyt ihan poskelleen, ei oikeen oo tuotto/panos suhde kohdillaan kun talvehtiminen vähintäänkin nopanheittoa ja vain kutosella voittaa... 

Tänään maakuntakierrokselta kotiin, ja näkyy joitakin puimattomia rypsipeltoja, yhden pellon nurkalla oli ihan tuoreehko nyykkäri pystyterä pöydässä kiinni. Voi olla että talvi tulee enneku tarttee kasvustoon tarjota.

Eikös jo vkl maa kovetu pariksi päiväksi?

Joo, tai huomiseksi aamupäiväksi kuivahtaa ku painuu yöksi pakkaselle. Jo kympiltä aamulla plussaa, iltapäivällä jo +4 lupailee ja siitä vain lämpenee kunnes seuraavana päivänä jo 8 astetta. Toki vettäkin voi sadella, viimeistään kolmen päivän päästä. Oishan tuo mahtavaa, kun ois öisin pakkasta ja päivällä nollassa, alkaisi maa kohmettumaan pikkuhiljaa. Niin märkää, ettei maa jäädykään kovin hetkessä.

ja surkiaan kuntoon on pikkutietkin mennä näillä ilmoilla.    kaipais kuivaa,  ja pikkupakkasta.