ai hitto!   tuo onki hyä juttu!    onkohan kaupat viälä auki??

Kyllä ne näin arkena on. Varmaan liki kaikki kello 17.00 MIKKELISSÄKIN, monet on auki yhdeksään

Myö ja101:n kanssa ei hötkyillä, myö aloitellaan vasta siinä äitienpäivän tienoilla, niin kuin aina ennenkin.
Sitäpaitsi Accuweather ennustaa pirun kylmää huhtikuuta, tulevan viikonlopun  lämpöaallon ei pidä antaa hämätä, et ois tulossa aikanen kevät.

Siellä varsinais-Suomessa näyttää asenne olevan se, että hermostuneisuus nousee samassa tahdissa lämpömittarin elohopean nousemisen kanssa.

Niin, täällä on edelleen voimassa se minuuttisavisääntö. Ja ottaen huomioon että tilakoot kasvaa kasvamistaan niin kylvöikkuna on melko kapea. Talviaikainen kasvipeite toki antaa vähän lisäaikaa muttei pelasta.

Hain yhdeltä etälohkolta paaleja. Lunta varmaan n. 30cm siinä paalirivin lappiossa ja tien reunassa sellainen penkka, että en uskaltanut kärryt peräs sinne ajaa. Nupilla paalin kans piti hetki ryntätä, että meni läpi.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 27.03.25 - klo:08:30

Myö ja101:n kanssa ei hötkyillä, myö aloitellaan vasta siinä äitienpäivän tienoilla, niin kuin aina ennenkin.
Sitäpaitsi Accuweather ennustaa pirun kylmää huhtikuuta, tulevan viikonlopun  lämpöaallon ei pidä antaa hämätä, et ois tulossa aikanen kevät.

Siellä varsinais-Suomessa näyttää asenne olevan se, että hermostuneisuus nousee samassa tahdissa lämpömittarin elohopean nousemisen kanssa.

Niin, täällä on edelleen voimassa se minuuttisavisääntö. Ja ottaen huomioon että tilakoot kasvaa kasvamistaan niin kylvöikkuna on melko kapea. Talviaikainen kasvipeite toki antaa vähän lisäaikaa muttei pelasta.

Tiedä nyt onko se ihan minutista kiinni mut sama se itsellä ainakin on. Jos vielä harrastelisi laahavantaalla niin hankalampaa olisi. Suorakylvökone antaa pelivaraa kun muokatussakin voi vielä kylvöä syventää...

Epäilisin sarkasmin tulevan siitä et ainakin täällä ne on aina ne samat viljelijät joiden pellot kuivuu käsiin. Sama porukka käy saveamassa kylätien joka kevät.. 
Itse olen pitänyt et savea ei kannata liian aikaisin mennä vaivaamaan sillä ei tee kuin haittaa. Toki mahtuu tänne niitä kesäkuunkin kylväjiä jotka kylvävät silloin kun näiden aikaisimpien viljat kasvavat jo kortta. Ja tämä voi tapahtua rajaojan molemmin puolin.. 

Mut jokainen tehköön niinkuin haluaa. Täällä ei ole vielä tarvetta hätäillä onhan vasta maaliskuu..

Täällä on jo tasuroitu, ekat oli liikkeellä reilu viikko sitten.

Kaikki viimisen viikon kuluessa olleet pakkasaamut on käytetty hyväks syysviljojen ja nurmien lannoittamiseen.

Onkos tasurointiinkin hyödynnetty pakkasta vai ovatko pellot niin kuivia et onnistuu jo muutenkin vaurioittamasta peltoa? 

Täällä ne harvat kynnösten harjat ovat kyllä harmaita mut viilujen pohjalla voi olla viekä vettäkin. Ei tuollaista parane vielä mennä ajelemaan..

niiinpä.   suotta sitä aikaista kun vuosien keskilämpö otetaan kuiteskin jostain.    kylmä huhtikuu on ollu jo vuosia aika varmaa kun maaliskuu on "lämmin".   ja sit onkin toukokuu normaali ja sit touhu päälle ja korjuu sit kun on valmista.     turha tuota murehtia vielä.

Vuoden keskilämpötila ei ole vakio ! Eli lämmintä talvea voi seurata lämmin kevät ja lämmin kesä. Maapallolla ei ole olemassa mitään mekanismia, joka laskee kalenterivuoden keskilämpötiloja ja säätää kuukausien ja vuodenaikojen lämpimyyttä ja kylmyyttä, niin että vuoden lopussa keskilämpötila asettuisi johonkin tarkkaan vakioarvoon. Pikemminkin vuosien keskilämpötilat ovat  hiljakseen hiipimässä ylös päin.

Esimerkiksi 1970- luvun puolivälin  lumettomien talvien jälkeen tuli lämmin loppuvuosikin.

Tutkimuksilla ei ole saatu minkäänlaista riippuvuutta talven, kevään, kesän ja syksyn säiden vaikutuksista järjestyksessä seuraavan tai sitä seuraavan vuodenajan säiden kanssa.

Toki on edelleen todennäköistä, että tulee kylmiä jaksoja jopa kesäksi. 1950- luvulla Keski-Pohjanmaalla ja Oulun läänissä viljasatoja vahingoittui, aikaisten elopakkasten takia. Nyt Oulun lämpösummat ovat samalla tasolla kuin 1950- luvun Varsinais-Suomessa.

-SS-

Sen sijaan vuotuinen kokonaissademäärä on alueellisesti  suht vakio, se ei paljoakaan vaihtele, sen sijaan vuoden sisällä sademäärät vaihtelee, ja tapahtuu kompensaatiota. Vähäsateista jaksoa seuraa runsassateinen jakso.
Nyt on alkuvuosi näillä kulmilla ollut vähäsateinen, ja tällä perusteella ennustankin että jossain  kohtaa se esterin perse aukeaa oikein kunnolla ja saadaan korvaus alkuvuoden vähäsateisuudelle, tapahtuuko se huhti- touko- kesä- vai heinäkuussa, jää nähtäväksi.

Rakkine, millä perusteella vuoden kokonaissademäärä olisi edes lähelläkään vakiota, jos esimerkiksi 50 vuoden aikasarjalla Salon mittausasemalla on satanut vuoden aikana suurimmillaan 908,6 mm (2008) ja pienimmillään 433,1 mm (2018) ?

-SS-

Rakkine, millä perusteella vuoden kokonaissademäärä olisi edes lähelläkään vakiota, jos esimerkiksi 50 vuoden aikasarjalla Salon mittausasemalla on satanut vuoden aikana suurimmillaan 908,6 mm (2008) ja pienimmillään 433,1 mm (2018) ?

-SS-

Totta kai hajontaa on, mutta kun katsot tarkemmin tilastoja, niin lopulta varianssi on aika pieni.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.03.25 - klo:18:06

Rakkine, millä perusteella vuoden kokonaissademäärä olisi edes lähelläkään vakiota, jos esimerkiksi 50 vuoden aikasarjalla Salon mittausasemalla on satanut vuoden aikana suurimmillaan 908,6 mm (2008) ja pienimmillään 433,1 mm (2018) ?

-SS-

Totta kai hajontaa on, mutta kun katsot tarkemmin tilastoja, niin lopulta varianssi on aika pieni.

Hmmm...sadeaineiston perusteella keskihajonta on yli 100 mm, eli 15% puoleen ja toiseen keskiarvosta. Varianssiluku (vuosisadantojen ja keskiarvon erotukset korotettuna toiseen potenssiin, saatujen lukujen keskiarvo) on suuri, koska siellä on äärimmäisiä sademääriä, sanamukaisesti toisena vuotena sataa vain puolet toisen vuoden sademäärästä !



Siis oletus siitä, että jos vaikka kolmena peräkkäisenä kuukautena olisi satanut vaikkapa vain 25 mm, olisi joinakin muina kuukausina sademääräien kompensoitava märkyydellä, jotta päästään johonkin maagiseen vuosisadannan keskiarvoon, on väärä !

Ilmatieteen Laitos on laskenut valmiiksi myös neljän virallisen vuodenajan sadannat, vaikka satoa ennustaa parhaiten huhtikuu-heinäkuu - väli, näkyy siellä selvästi vaikeat kesät ja suuret vaihtelut sielläkin. Salossa pienin kesän sademäärä oli 97,2 mm vuonna 2006, (117 mm vuonna 2018) , suurin 338,5 mm vuonna 1961m ( 323,8 mm vuonna 1988)

Tulee noilla sademäärillä eroa maaperän vesipitoisuuteenkin, vaikka multa kuinka muhevaa olisi.

-SS-

En ole niin numeromagian vallassa kuin SS. Asiat on niin kuin ne koetaan. Ja mä koen nyt  että kun nyt on ollut alkuvuosi niin vähäsateinen, niin kyllä sitä vettä rävähtää josaain vaiheessa oikein kunnolla, ehkä jo toukokuun viimeisellä viikolla tulee 150 mm. 😃😃
Intuitio kertoo sen mulle.
Luotan siihen enemmän kuin tilastoihin.

En ole niin numeromagian vallassa kuin SS. Asiat on niin kuin ne koetaan. Ja mä koen nyt  että kun nyt on ollut alkuvuosi niin vähäsateinen, niin kyllä sitä vettä rävähtää josaain vaiheessa oikein kunnolla, ehkä jo toukokuun viimeisellä viikolla tulee 150 mm. 😃😃
Intuitio kertoo sen mulle.
Luotan siihen enemmän kuin tilastoihin.

Tuos on sekin et 150mm toukokuun lopussa, sen huomaa taatusti. 150mm marraskuussa, aivan normaalia. 

Olen taipuvainen ajatteluusi et kohtuu kuivahko talvi ollut. Syksylläkään ei mitenkään erityisen paljon vettä tullut. Luulisi tuon joskus tasaavan tilastoa.

Toisaalta puintien päättymisestä vuodenvaihteeseen oli erittäin märkää. Samanlaista lienee ollut muuallakin, sänkipeltojen määrästä päätellen. Marraskuussa oli oikein tulvahuippu ja joessa oli vettä paljon enemmän kuin kevättulvien aikaan vuosiin. Teitä meni poikki, kun vesimassat vyöryivät rumpujen yli. Kuivakkuuden tekee nyt lumien vähyys. Salaojistakaan ei tule juuri mitään. Routaa on vielä pelloissa, että ei kai ne kaikki vedet ole edes ojiin asti pääseet. Toisaalta pellotkaan eivät lainehdi. Arvioisin, että jos ei vettä tule jossain vaiheessa lisää, niin toukojen päälle iskee perinteinen kuivuus, joka voi olla hyvinkin haastava.

....  Arvioisin, että jos ei vettä tule jossain vaiheessa lisää, niin toukojen päälle iskee perinteinen kuivuus, joka voi olla hyvinkin haastava.

Kyllä tuo on hyvin mahdollista, maan vesivarat alkavat painua alas, jollei pohjavettä pystytä padottamaan. Maaliskuun sademäärä jäänee alle 10 millimetrin !

Kylvöt voisi tulevan alkuviikon 15 asteen lämmöissä aivan hyvin tehdä, mutta kasvipeitetoimenpide pitänee peruuttaa, jos nyt lähtee rullailemaan sänkipellolle. Kynnökset voisi kylvää vaikka heti, mutta miten alas yölämpötilat menevät, ennusteessa on viitteitä siitä, että vuorokauden keskilämpötila jää muutamaan asteeseen, onko se kuolettava orastuville kevätviljoille, sepä on kiintoisa kysymys.

-SS-