• Tavallinen aihe

Aihe Meneekö tää ihan näin?  (Luettu 3485 kertaa)

Moottoripolkupyörä Man

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1013
Meneekö tää ihan näin?
Tämä on nyt vähän kuin tuolla pelloillakin.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006436213.html

Kun näitä akseleita on vino pino vehkeissä tai kauheat renkaat tai kauheat telat, niin mitä kaikkea yleensä oletetaan ns. olevaksi. Kun on sitä massaa ja kokoa, niin näillä pitkillä laitteilla ja monilla akseleillahan yritetään estää sitä paineaallon nopeaa nousua tai jotain.

Varsinkin kun tiet eivät ole suoria ja täysin tasaisia ilman mäkiä, niin otetaanko koskaan huomioon sitä energiaa, mikä kohdistuu maahan.

Jos ajaa suolla jollakin koneella niin että se pysyy pinnalla, niin nopeuden noustessa saattaa tapahtua sukellus. Eli nythän ei lisätty kuormaa, ei akseleita ei mitään. Paitsi nopeutta. Ja sitä kautta maahan kohdistuvaa energiaa.

Heitetään pyssyn luodilla puuta. Kylkeen kopsahtaa ja häviää tietenkin jonnekin maahan. Ammutaan se samanlainen luoti, niin johan menee läpi puusta. Eli pikkuisen potkua, niin alkaa tapahtumaan.

Eli tämä energian anteeksiantamattomuus ja sitä kautta maaperän ominaistaajuus ja erilaisten maannosten resonanssitaajuus.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2238
  • Pölhöjen pölhö
Vs: Meneekö tää ihan näin?
Tuo menee samojen pykälien sisään kuin nykypäivän normaali 9-akselinen täysperäyhdistelmä.

Teiden kestämisestä en sano mitään.
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

Moottoripolkupyörä Man

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1013
Vs: Meneekö tää ihan näin?
Tuo menee samojen pykälien sisään kuin nykypäivän normaali 9-akselinen täysperäyhdistelmä.

Teiden kestämisestä en sano mitään.

No tässä ei kyse ollutkaan akseleiden lukumäärästä vaan niiden kautta maahan siirtyneessä energiassa.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

W124

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 219
Vs: Meneekö tää ihan näin?
Tuo menee samojen pykälien sisään kuin nykypäivän normaali 9-akselinen täysperäyhdistelmä.

Teiden kestämisestä en sano mitään.

No tässä ei kyse ollutkaan akseleiden lukumäärästä vaan niiden kautta maahan siirtyneessä energiassa.

Joo se nopeus vaikuttaa. Siinä yhdistelmän edessä menee aalto, kun maa joustaa edessä ja nopeuden kasvaessa jousto ei ehdi tapahtua vaan murtuu. Ja sama juttu jäällä ja huterolla sillalla. Kun ajaa kovempaa niin murtuu helpommin ja nimenomaan siitä ajoneuvon edestä - ei takaa kuten piirretyissä.

Moottoripolkupyörä Man

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1013
Vs: Meneekö tää ihan näin?
Jääteillä ei sais ajaa kovaa. Ja onhan niillä pienet nopeusrajoitukset.

Nyt jos ajatellaan, että se painava kone lähtee liikkeelle. Se ei ihan puhaltamalla lähde. Jos ja kun tämä aaltoliike syntyy, niin maaperän muuttuessa aalto saattaa murtua. Amplitudi ei päällysteellä ole suuri, mutta aallon voimakkuus riippuu myös siitä ajoneuvon liike-energiasta. Isolla massalla se on suurempi ja siihen ei vaikuta akseleiden määrä tai renkaiden koko.

Kyse onkin vaan siitä, kuinka maaperä imaisee tämän energian. Ja mitä se tekee maaperälle.

Jos joku hiiri roudaa 10 tn soraa pellolla paikasta a paikkaan b samaa polkua pitkin, se joutuu tekemään aika monta reissua. Jos sitten ajetaan se kerralla autolla, niin aikamoiset jäljet jää. Vaikka auton renkaan kosketuspinta-ala olisikin paljon suurempi, kuin hiiren varpaan. Ja jos maa on hiukan märkää, hiiri saa tehtyä reissut uppoamatta. Auto todennäköisesti tekee aika urat.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

traktorikuski

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 191
Vs: Meneekö tää ihan näin?

Nyt jos ajatellaan, että se painava kone lähtee liikkeelle. Se ei ihan puhaltamalla lähde. Jos ja kun tämä aaltoliike syntyy, niin maaperän muuttuessa aalto saattaa murtua. Amplitudi ei päällysteellä ole suuri, mutta aallon voimakkuus riippuu myös siitä ajoneuvon liike-energiasta. Isolla massalla se on suurempi ja siihen ei vaikuta akseleiden määrä tai renkaiden koko.

Tietenkin akseleiden lukumäärä ja renkaiden koko vaikuttaa. Vähän turhaa spekulaatiota tällaisella foorumilla tuolla tietopohjalla. Kyllä näitä akseli- ja rengassääntöjä laativilla on laskutaitoa eri tavalla. Muutenhan tässä määrättäisiin kaikki kuljetukset hiirten tehtäväksi.

Moottoripolkupyörä Man

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1013
Vs: Meneekö tää ihan näin?

Nyt jos ajatellaan, että se painava kone lähtee liikkeelle. Se ei ihan puhaltamalla lähde. Jos ja kun tämä aaltoliike syntyy, niin maaperän muuttuessa aalto saattaa murtua. Amplitudi ei päällysteellä ole suuri, mutta aallon voimakkuus riippuu myös siitä ajoneuvon liike-energiasta. Isolla massalla se on suurempi ja siihen ei vaikuta akseleiden määrä tai renkaiden koko.

Tietenkin akseleiden lukumäärä ja renkaiden koko vaikuttaa. Vähän turhaa spekulaatiota tällaisella foorumilla tuolla tietopohjalla. Kyllä näitä akseli- ja rengassääntöjä laativilla on laskutaitoa eri tavalla. Muutenhan tässä määrättäisiin kaikki kuljetukset hiirten tehtäväksi.

Joo, mut ei ne akselit tai renkaat vaikuta siihen energiaan, jonka massa ja liike aiheuttavat. Ja tämä energia on se, joka tekee tuhoja.

Ja kun toohotetaan että isot renkaat ovat parempia, kuin pienet renkaat suhteessa pinta-paineeseen, kaikissa näissä testeissä ja mainoksissa unohdetaan tuo liike-energia ja sen luomat ilmiöt.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2238
  • Pölhöjen pölhö
Vs: Meneekö tää ihan näin?
No kai sen kaikki täälläkin ymmärtää, että jos laitetaan 70 tonnia yhden ykköspyöräakselin päälle, niin tie menee p*skaksi. Mutta jos se sama massa jaetaan 9 akselille missä on yhteensä 28 pyörää, niin ei se tie ainakaan ihan heti hajoa. Myös siinä tapauksessa, että vauhtia on kaheksankymppiä.
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

Moottoripolkupyörä Man

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1013
Vs: Meneekö tää ihan näin?
No kai sen kaikki täälläkin ymmärtää, että jos laitetaan 70 tonnia yhden ykköspyöräakselin päälle, niin tie menee p*skaksi. Mutta jos se sama massa jaetaan 9 akselille missä on yhteensä 28 pyörää, niin ei se tie ainakaan ihan heti hajoa. Myös siinä tapauksessa, että vauhtia on kaheksankymppiä.

Edelleenkin ei kyse ole akselimassoista tai muista, vaan siitä massaan ja nopeuteen liittyvästä energiasta ja sen aikaansaannoksista. Tähän asiaan ei ole mitään hajua tai tietoa, mutta tämä energian luoma aaltoliike ja taajuuden vaihtelut suhteessa tien kestävyyteen tai vaikka pellon tiivistymiseen, ovat mielenkiintoinen juttu.

Tästä kun ei ole kuin käytännön kokemuksia ja ne ovat aina olleet sellaisia, että samalla massalla pysyy pinnalla tai sukeltaa, riippuen täysin nopeudesta. Ja miten sitten käy kun tämä aallon harja saavutetaan hirveällä nopeudella niin, että pinta ei ehdi edes morjensta sanoa.

Vedessä tämä on helppo havainnoida. Mutta pelto tai tie ei ole samalla tavalla homogeeninen elementti kuin vesi ja ne eivät myöskään palaudu minkään gravitaation vaikutuksesta takaisin samantien.


Joku oikein viisas voisi valaista asiaa.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2867
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Meneekö tää ihan näin?
Tarpeeksi vauhtia niin pysyy pinnalla. Moottorikelkkakin kulkee järvessä veden pinnalla...

 ;D

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2238
  • Pölhöjen pölhö
Vs: Meneekö tää ihan näin?
Joku oikein viisas voisi valaista asiaa.

Väärä paikka. Ehkä jostain muualta löytyy.




Tuosta aaltoliikkeestä sen verran, että nopeuden ja kokonaismassan lisäksi myös massajakauma sekä pintapaine vaikuttavat. Tämän takia ei riitä pelkästään 9 akselia, vaan pitää myös pysyä ns. siltasäännön rajoissa. Eli äärimmäisten akselien väli pitää olla tietty, ja myös telien akselivälien pitää olla riittävän suuret.

Tuohon kylälle on tulossa elementinajoon tuollainen 5-akselinen puolikas 16 m pitkänä.  Kärrin takimmaisista akseleista toinen on ohjautuva ja toinen pakko-ohjattu. Vetäjä on vain 3-akselinen, yhdistelmäpaino 68 t.
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

icefarmer

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19659
  • vastustan
Vs: Meneekö tää ihan näin?
No kai sen kaikki täälläkin ymmärtää, että jos laitetaan 70 tonnia yhden ykköspyöräakselin päälle, niin tie menee p*skaksi. Mutta jos se sama massa jaetaan 9 akselille missä on yhteensä 28 pyörää, niin ei se tie ainakaan ihan heti hajoa. Myös siinä tapauksessa, että vauhtia on kaheksankymppiä.
eiköös poliisit ole aina pitäneet puukuskeja vähän pöljinä kun ne luulee jotta puu on yöllä kevyempää, mentiinkö jopa parempaan suuntaan kun nyt saa laillisesti viedä enemmillä akseleilla niin paljon kun kyydissä pysyy.... ennenhän  tuo vietiin seitsemällä akselilla mihin nyt tarvitaan yhdeksän :-\ :-\ :-\ :-\

Edelleenkin ei kyse ole akselimassoista tai muista, vaan siitä massaan ja nopeuteen liittyvästä energiasta ja sen aikaansaannoksista. Tähän asiaan ei ole mitään hajua tai tietoa, mutta tämä energian luoma aaltoliike ja taajuuden vaihtelut suhteessa tien kestävyyteen tai vaikka pellon tiivistymiseen, ovat mielenkiintoinen juttu.

Tästä kun ei ole kuin käytännön kokemuksia ja ne ovat aina olleet sellaisia, että samalla massalla pysyy pinnalla tai sukeltaa, riippuen täysin nopeudesta. Ja miten sitten käy kun tämä aallon harja saavutetaan hirveällä nopeudella niin, että pinta ei ehdi edes morjensta sanoa.

Vedessä tämä on helppo havainnoida. Mutta pelto tai tie ei ole samalla tavalla homogeeninen elementti kuin vesi ja ne eivät myöskään palaudu minkään gravitaation vaikutuksesta takaisin samantien.


Joku oikein viisas voisi valaista asiaa.
Kaiken sen minkä Italian mafia joutuu tekemään laittomasti voi Suomessa tehdä laillisesti...

Hervast

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9477
  • Backpack rap crap, yap-yap yackety-yack
Vs: Meneekö tää ihan näin?
Olen huomannut että valtatiet tuppaavat halkeilemaan nykyisin myös pituussuunnassa, eli se olis tulkittavissa siten että teiden rungot eivät enää kestä. Ehkä niiden käyttöikä on lopussa tai sitten nopeudet ja massat ovat kasvaneet niin paljon että tiet hajoavat het päällystyksestä seuraavana vuonna.
A hot blonde and a hot brunette, that was all the diversity we needed back in the 90's

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 307
Vs: Meneekö tää ihan näin?
No kai sen kaikki täälläkin ymmärtää, että jos laitetaan 70 tonnia yhden ykköspyöräakselin päälle, niin tie menee p*skaksi. Mutta jos se sama massa jaetaan 9 akselille missä on yhteensä 28 pyörää, niin ei se tie ainakaan ihan heti hajoa. Myös siinä tapauksessa, että vauhtia on kaheksankymppiä.

Edelleenkin ei kyse ole akselimassoista tai muista, vaan siitä massaan ja nopeuteen liittyvästä energiasta ja sen aikaansaannoksista. Tähän asiaan ei ole mitään hajua tai tietoa, mutta tämä energian luoma aaltoliike ja taajuuden vaihtelut suhteessa tien kestävyyteen tai vaikka pellon tiivistymiseen, ovat mielenkiintoinen juttu.

Tästä kun ei ole kuin käytännön kokemuksia ja ne ovat aina olleet sellaisia, että samalla massalla pysyy pinnalla tai sukeltaa, riippuen täysin nopeudesta. Ja miten sitten käy kun tämä aallon harja saavutetaan hirveällä nopeudella niin, että pinta ei ehdi edes morjensta sanoa.

Vedessä tämä on helppo havainnoida. Mutta pelto tai tie ei ole samalla tavalla homogeeninen elementti kuin vesi ja ne eivät myöskään palaudu minkään gravitaation vaikutuksesta takaisin samantien.

Joku oikein viisas voisi valaista asiaa.
evoluutio on jo korjannut pois ne, jota eivät tajunneet, että kun moottorin voima siirretään vetäville takapyörille ja vetopiste on liian ylhäällä, niin traktori pyörähtää ympäri.

Vetävän pyörän kautta moottorin voima rasittaa maata ja sama voima joka tarvitaan vetämään kuormaa, on vastavoima kärryn liikettä jarruttaville pyörille. Maan pehmeys vaikuttaa molempiin, kovalla kuivalla savella tai kestopäällysteellä vetovoiman tarve on murto-osia. Kuinka suuri rasitus pilaa maan lopulliseti?
Paikalla seisovan kappaleen voima on helppo, joku pintapaine tasaisella alustalla ei oikein kerro mitään, liikkuvan kappaleen kallistuessa voimat ovat moninkertaiset. Peruslähtökohdat ovat nämä "fergusonin" mekaniikan peruslait, jatkuvuus ja dynamiikka.

Työn kannalta merkittävää on se, saadaanko kuorma perille vai aiheutetaanko pellon kasvukunnolle peruuttamatonta haittaa samalla, ja kumman euromääräinen arvo on isompi?

Viimeksi muokattu: 12.03.20 - klo:23:36 kirjoittanut Green New Dealer

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18987
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Meneekö tää ihan näin?
Tarpeeksi vauhtia niin pysyy pinnalla. Moottorikelkkakin kulkee järvessä veden pinnalla...

 ;D
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Ranskaliset tekivät natsimiehitys aikana silla . Natsiupseeri epäili kestävyyttä ja Ranskalainen ehdotti usean kuormurin ajamista sillalle täydessä lastissa ja komppanian verran miehistöä , jos silta kestää tuon se kestää mitä vain . Entä jos ei kestä ? No aina parempi sanoin Ranskalainen .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .