Agronet

Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Moottoripolkupyörä Man - 12.03.20 - klo:12:00

Otsikko: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 12.03.20 - klo:12:00
Tämä on nyt vähän kuin tuolla pelloillakin.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006436213.html

Kun näitä akseleita on vino pino vehkeissä tai kauheat renkaat tai kauheat telat, niin mitä kaikkea yleensä oletetaan ns. olevaksi. Kun on sitä massaa ja kokoa, niin näillä pitkillä laitteilla ja monilla akseleillahan yritetään estää sitä paineaallon nopeaa nousua tai jotain.

Varsinkin kun tiet eivät ole suoria ja täysin tasaisia ilman mäkiä, niin otetaanko koskaan huomioon sitä energiaa, mikä kohdistuu maahan.

Jos ajaa suolla jollakin koneella niin että se pysyy pinnalla, niin nopeuden noustessa saattaa tapahtua sukellus. Eli nythän ei lisätty kuormaa, ei akseleita ei mitään. Paitsi nopeutta. Ja sitä kautta maahan kohdistuvaa energiaa.

Heitetään pyssyn luodilla puuta. Kylkeen kopsahtaa ja häviää tietenkin jonnekin maahan. Ammutaan se samanlainen luoti, niin johan menee läpi puusta. Eli pikkuisen potkua, niin alkaa tapahtumaan.

Eli tämä energian anteeksiantamattomuus ja sitä kautta maaperän ominaistaajuus ja erilaisten maannosten resonanssitaajuus.
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: ht - 12.03.20 - klo:15:37
Tuo menee samojen pykälien sisään kuin nykypäivän normaali 9-akselinen täysperäyhdistelmä.

Teiden kestämisestä en sano mitään.
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 12.03.20 - klo:15:47
Tuo menee samojen pykälien sisään kuin nykypäivän normaali 9-akselinen täysperäyhdistelmä.

Teiden kestämisestä en sano mitään.

No tässä ei kyse ollutkaan akseleiden lukumäärästä vaan niiden kautta maahan siirtyneessä energiassa.
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: W124 - 12.03.20 - klo:19:10
Tuo menee samojen pykälien sisään kuin nykypäivän normaali 9-akselinen täysperäyhdistelmä.

Teiden kestämisestä en sano mitään.

No tässä ei kyse ollutkaan akseleiden lukumäärästä vaan niiden kautta maahan siirtyneessä energiassa.

Joo se nopeus vaikuttaa. Siinä yhdistelmän edessä menee aalto, kun maa joustaa edessä ja nopeuden kasvaessa jousto ei ehdi tapahtua vaan murtuu. Ja sama juttu jäällä ja huterolla sillalla. Kun ajaa kovempaa niin murtuu helpommin ja nimenomaan siitä ajoneuvon edestä - ei takaa kuten piirretyissä.
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 12.03.20 - klo:19:48
Jääteillä ei sais ajaa kovaa. Ja onhan niillä pienet nopeusrajoitukset.

Nyt jos ajatellaan, että se painava kone lähtee liikkeelle. Se ei ihan puhaltamalla lähde. Jos ja kun tämä aaltoliike syntyy, niin maaperän muuttuessa aalto saattaa murtua. Amplitudi ei päällysteellä ole suuri, mutta aallon voimakkuus riippuu myös siitä ajoneuvon liike-energiasta. Isolla massalla se on suurempi ja siihen ei vaikuta akseleiden määrä tai renkaiden koko.

Kyse onkin vaan siitä, kuinka maaperä imaisee tämän energian. Ja mitä se tekee maaperälle.

Jos joku hiiri roudaa 10 tn soraa pellolla paikasta a paikkaan b samaa polkua pitkin, se joutuu tekemään aika monta reissua. Jos sitten ajetaan se kerralla autolla, niin aikamoiset jäljet jää. Vaikka auton renkaan kosketuspinta-ala olisikin paljon suurempi, kuin hiiren varpaan. Ja jos maa on hiukan märkää, hiiri saa tehtyä reissut uppoamatta. Auto todennäköisesti tekee aika urat.
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: traktorikuski - 12.03.20 - klo:20:06

Nyt jos ajatellaan, että se painava kone lähtee liikkeelle. Se ei ihan puhaltamalla lähde. Jos ja kun tämä aaltoliike syntyy, niin maaperän muuttuessa aalto saattaa murtua. Amplitudi ei päällysteellä ole suuri, mutta aallon voimakkuus riippuu myös siitä ajoneuvon liike-energiasta. Isolla massalla se on suurempi ja siihen ei vaikuta akseleiden määrä tai renkaiden koko.

Tietenkin akseleiden lukumäärä ja renkaiden koko vaikuttaa. Vähän turhaa spekulaatiota tällaisella foorumilla tuolla tietopohjalla. Kyllä näitä akseli- ja rengassääntöjä laativilla on laskutaitoa eri tavalla. Muutenhan tässä määrättäisiin kaikki kuljetukset hiirten tehtäväksi.
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 12.03.20 - klo:20:38

Nyt jos ajatellaan, että se painava kone lähtee liikkeelle. Se ei ihan puhaltamalla lähde. Jos ja kun tämä aaltoliike syntyy, niin maaperän muuttuessa aalto saattaa murtua. Amplitudi ei päällysteellä ole suuri, mutta aallon voimakkuus riippuu myös siitä ajoneuvon liike-energiasta. Isolla massalla se on suurempi ja siihen ei vaikuta akseleiden määrä tai renkaiden koko.

Tietenkin akseleiden lukumäärä ja renkaiden koko vaikuttaa. Vähän turhaa spekulaatiota tällaisella foorumilla tuolla tietopohjalla. Kyllä näitä akseli- ja rengassääntöjä laativilla on laskutaitoa eri tavalla. Muutenhan tässä määrättäisiin kaikki kuljetukset hiirten tehtäväksi.

Joo, mut ei ne akselit tai renkaat vaikuta siihen energiaan, jonka massa ja liike aiheuttavat. Ja tämä energia on se, joka tekee tuhoja.

Ja kun toohotetaan että isot renkaat ovat parempia, kuin pienet renkaat suhteessa pinta-paineeseen, kaikissa näissä testeissä ja mainoksissa unohdetaan tuo liike-energia ja sen luomat ilmiöt.
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: ht - 12.03.20 - klo:20:57
No kai sen kaikki täälläkin ymmärtää, että jos laitetaan 70 tonnia yhden ykköspyöräakselin päälle, niin tie menee p*skaksi. Mutta jos se sama massa jaetaan 9 akselille missä on yhteensä 28 pyörää, niin ei se tie ainakaan ihan heti hajoa. Myös siinä tapauksessa, että vauhtia on kaheksankymppiä.
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 12.03.20 - klo:21:40
No kai sen kaikki täälläkin ymmärtää, että jos laitetaan 70 tonnia yhden ykköspyöräakselin päälle, niin tie menee p*skaksi. Mutta jos se sama massa jaetaan 9 akselille missä on yhteensä 28 pyörää, niin ei se tie ainakaan ihan heti hajoa. Myös siinä tapauksessa, että vauhtia on kaheksankymppiä.

Edelleenkin ei kyse ole akselimassoista tai muista, vaan siitä massaan ja nopeuteen liittyvästä energiasta ja sen aikaansaannoksista. Tähän asiaan ei ole mitään hajua tai tietoa, mutta tämä energian luoma aaltoliike ja taajuuden vaihtelut suhteessa tien kestävyyteen tai vaikka pellon tiivistymiseen, ovat mielenkiintoinen juttu.

Tästä kun ei ole kuin käytännön kokemuksia ja ne ovat aina olleet sellaisia, että samalla massalla pysyy pinnalla tai sukeltaa, riippuen täysin nopeudesta. Ja miten sitten käy kun tämä aallon harja saavutetaan hirveällä nopeudella niin, että pinta ei ehdi edes morjensta sanoa.

Vedessä tämä on helppo havainnoida. Mutta pelto tai tie ei ole samalla tavalla homogeeninen elementti kuin vesi ja ne eivät myöskään palaudu minkään gravitaation vaikutuksesta takaisin samantien.


Joku oikein viisas voisi valaista asiaa.
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: metsajussi - 12.03.20 - klo:22:06
Tarpeeksi vauhtia niin pysyy pinnalla. Moottorikelkkakin kulkee järvessä veden pinnalla...

 ;D
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: ht - 12.03.20 - klo:22:17
Joku oikein viisas voisi valaista asiaa.

Väärä paikka. Ehkä jostain muualta löytyy.




Tuosta aaltoliikkeestä sen verran, että nopeuden ja kokonaismassan lisäksi myös massajakauma sekä pintapaine vaikuttavat. Tämän takia ei riitä pelkästään 9 akselia, vaan pitää myös pysyä ns. siltasäännön rajoissa. Eli äärimmäisten akselien väli pitää olla tietty, ja myös telien akselivälien pitää olla riittävän suuret.

Tuohon kylälle on tulossa elementinajoon tuollainen 5-akselinen puolikas 16 m pitkänä.  Kärrin takimmaisista akseleista toinen on ohjautuva ja toinen pakko-ohjattu. Vetäjä on vain 3-akselinen, yhdistelmäpaino 68 t.
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: icefarmer - 12.03.20 - klo:22:36
No kai sen kaikki täälläkin ymmärtää, että jos laitetaan 70 tonnia yhden ykköspyöräakselin päälle, niin tie menee p*skaksi. Mutta jos se sama massa jaetaan 9 akselille missä on yhteensä 28 pyörää, niin ei se tie ainakaan ihan heti hajoa. Myös siinä tapauksessa, että vauhtia on kaheksankymppiä.
eiköös poliisit ole aina pitäneet puukuskeja vähän pöljinä kun ne luulee jotta puu on yöllä kevyempää, mentiinkö jopa parempaan suuntaan kun nyt saa laillisesti viedä enemmillä akseleilla niin paljon kun kyydissä pysyy.... ennenhän  tuo vietiin seitsemällä akselilla mihin nyt tarvitaan yhdeksän :-\ :-\ :-\ :-\

Edelleenkin ei kyse ole akselimassoista tai muista, vaan siitä massaan ja nopeuteen liittyvästä energiasta ja sen aikaansaannoksista. Tähän asiaan ei ole mitään hajua tai tietoa, mutta tämä energian luoma aaltoliike ja taajuuden vaihtelut suhteessa tien kestävyyteen tai vaikka pellon tiivistymiseen, ovat mielenkiintoinen juttu.

Tästä kun ei ole kuin käytännön kokemuksia ja ne ovat aina olleet sellaisia, että samalla massalla pysyy pinnalla tai sukeltaa, riippuen täysin nopeudesta. Ja miten sitten käy kun tämä aallon harja saavutetaan hirveällä nopeudella niin, että pinta ei ehdi edes morjensta sanoa.

Vedessä tämä on helppo havainnoida. Mutta pelto tai tie ei ole samalla tavalla homogeeninen elementti kuin vesi ja ne eivät myöskään palaudu minkään gravitaation vaikutuksesta takaisin samantien.


Joku oikein viisas voisi valaista asiaa.
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: Hervast - 12.03.20 - klo:23:13
Olen huomannut että valtatiet tuppaavat halkeilemaan nykyisin myös pituussuunnassa, eli se olis tulkittavissa siten että teiden rungot eivät enää kestä. Ehkä niiden käyttöikä on lopussa tai sitten nopeudet ja massat ovat kasvaneet niin paljon että tiet hajoavat het päällystyksestä seuraavana vuonna.
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: Green New Dealer - 12.03.20 - klo:23:33
No kai sen kaikki täälläkin ymmärtää, että jos laitetaan 70 tonnia yhden ykköspyöräakselin päälle, niin tie menee p*skaksi. Mutta jos se sama massa jaetaan 9 akselille missä on yhteensä 28 pyörää, niin ei se tie ainakaan ihan heti hajoa. Myös siinä tapauksessa, että vauhtia on kaheksankymppiä.

Edelleenkin ei kyse ole akselimassoista tai muista, vaan siitä massaan ja nopeuteen liittyvästä energiasta ja sen aikaansaannoksista. Tähän asiaan ei ole mitään hajua tai tietoa, mutta tämä energian luoma aaltoliike ja taajuuden vaihtelut suhteessa tien kestävyyteen tai vaikka pellon tiivistymiseen, ovat mielenkiintoinen juttu.

Tästä kun ei ole kuin käytännön kokemuksia ja ne ovat aina olleet sellaisia, että samalla massalla pysyy pinnalla tai sukeltaa, riippuen täysin nopeudesta. Ja miten sitten käy kun tämä aallon harja saavutetaan hirveällä nopeudella niin, että pinta ei ehdi edes morjensta sanoa.

Vedessä tämä on helppo havainnoida. Mutta pelto tai tie ei ole samalla tavalla homogeeninen elementti kuin vesi ja ne eivät myöskään palaudu minkään gravitaation vaikutuksesta takaisin samantien.

Joku oikein viisas voisi valaista asiaa.
evoluutio on jo korjannut pois ne, jota eivät tajunneet, että kun moottorin voima siirretään vetäville takapyörille ja vetopiste on liian ylhäällä, niin traktori pyörähtää ympäri.

Vetävän pyörän kautta moottorin voima rasittaa maata ja sama voima joka tarvitaan vetämään kuormaa, on vastavoima kärryn liikettä jarruttaville pyörille. Maan pehmeys vaikuttaa molempiin, kovalla kuivalla savella tai kestopäällysteellä vetovoiman tarve on murto-osia. Kuinka suuri rasitus pilaa maan lopulliseti?
Paikalla seisovan kappaleen voima on helppo, joku pintapaine tasaisella alustalla ei oikein kerro mitään, liikkuvan kappaleen kallistuessa voimat ovat moninkertaiset. Peruslähtökohdat ovat nämä "fergusonin" mekaniikan peruslait, jatkuvuus ja dynamiikka.

Työn kannalta merkittävää on se, saadaanko kuorma perille vai aiheutetaanko pellon kasvukunnolle peruuttamatonta haittaa samalla, ja kumman euromääräinen arvo on isompi?
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: sorkkis - 13.03.20 - klo:08:50
Tarpeeksi vauhtia niin pysyy pinnalla. Moottorikelkkakin kulkee järvessä veden pinnalla...

 ;D
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Ranskaliset tekivät natsimiehitys aikana silla . Natsiupseeri epäili kestävyyttä ja Ranskalainen ehdotti usean kuormurin ajamista sillalle täydessä lastissa ja komppanian verran miehistöä , jos silta kestää tuon se kestää mitä vain . Entä jos ei kestä ? No aina parempi sanoin Ranskalainen .
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: Cutana - 13.03.20 - klo:10:10
Tarpeeksi vauhtia niin pysyy pinnalla. Moottorikelkkakin kulkee järvessä veden pinnalla...

 ;D
Jäällä liikkumiseen on ihan taulukko nopeuksien suhteen,jään paksuus vaikuttaa asiaan.
Juuri tuo vasta aalto kyseessä,jos ei muuten niin rantaan tulessa pettää kun aalto nostaa jäätä.
Eli rauhallisesti tai urku auki,tosin rantautuminen kahtasataa voi olla haasteellista.
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 13.03.20 - klo:10:53
Tarpeeksi vauhtia niin pysyy pinnalla. Moottorikelkkakin kulkee järvessä veden pinnalla...

 ;D
Jäällä liikkumiseen on ihan taulukko nopeuksien suhteen,jään paksuus vaikuttaa asiaan.
Juuri tuo vasta aalto kyseessä,jos ei muuten niin rantaan tulessa pettää kun aalto nostaa jäätä.
Eli rauhallisesti tai urku auki,tosin rantautuminen kahtasataa voi olla haasteellista.

Tämä on yks hyvä esimerkki siitä, miten massan liike-energia vaikuttaa. Tätä aaltoahan pyritään hallitsemaan siltasäännöllä ja akselisijoituksilla.

Mutta edelleen tämä energiakysymys. Jos ajettava pinta olisi niin ideaalinen, että se ei antaisi periksi millään muodoin. Silloin ei tarvittaisi siltasääntöäkään. Mutta kun ei ole.

Jos kävelee suolla ja pysyy pinnalla, niin koko pitäjä ei sitä huomaa. Mutta jos vaikka 20tn liikkuu suolla ja pysyy pinnalla, sen tärinän erottaa puista aika kaukaakin. Nyt sen siltasäännön saa taas tähän, kun nostaa sen pinnalla pysyvän 20tn:n massan etenemisnopeutta. Ennen pitkään siitä tulee sukellusvene.

Nyt kun tie kohtaa sen massan, niin ensimmäisenä siihen kohdistuu etupyörät. Ja sitä kautta koko paskan liike-energia. Ja tämän energian vuoksi kohtaaminen on aika vihainen tapahtuma. Voisi arvailla, että tämä aaltoliike, mikä syntyy massan painovoimasta, muokkautuu tämän liike-energian vuoksi jollakin lailla. Perustuuko se ns. seisovan aallon suhteen rikkomiseen vai mihinkä.

Sinänsä mielenkiintoinen aihe, koska isojen koneiden aiheuttamat tiivistymät pelloilla ja isojen autojen aiheuttamat tievauriot ovat tosiasioita. Vaikka olisi kuinka isot renkaat ja vaikka kuinka monta akselia. Jostain se johtuu, mutta mistä.
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: metsajussi - 13.03.20 - klo:11:47
Jos alusta myötää (palautuen) niin sillä on silloin jokin etenevä ominaistaajuus, resonanssitaajuus. Jos vierivä kuormitus etenee nopeutta joka vahvistaa tätä resonanssia (summautuu siihen vahvistuen) niin silloin alkaa amplitudi kasvaa, voimat suurenevat ja jossain voi tapahtua jotain hassua...

Jos alusta myötää joka tapauksessa, niin suurella nopeudella etenevä kuorma aiheuttaa eteensä samalla nopeudella etenevän eränlaisen 'shokkiaallon' joka voi myös esim heijastua jostakin edessä olevasta kantavammasta esteestä (esim lähelle pintaa tuleva kallio tai muu muu muutos tien rakenteessa) ja sitten summautuu siihen vastaantulevaan aaltoon. Lopputulos on taas sitten joko vaimentuminen tai vahvistuminen, riippuu aaltojen vaiheiden tilasta.

Vetävät akselit aiheuttavat vielä enemmän vinoon suuntatuvia kuormavektoreita kuin vapaasti pyörivät, samoin jarrutukset; ja resonansseja voinee tapahtua jopa eri akselien välillä.
Yhtälö tuskin on yksinkertainen, siihen vaikuttavat ajoneuvon nopeus ja massa, maaperän ominaisuudet ja tien rakenne, renkaat, akselimäärä ja niiden sijainti ja painonjakauma niiden kesken ja muut 10 tuntematonta parametria..

Teoria toiminee huonosti jollain kuivalla moreenilla, mutta näillä riittämättömästi perustetuilla vanhoilla teillä pintakerrokset voivat levätä suorastaan vellovan savipatjan päällä. Näkee kun katsoo raskaan yhdistelmän etenemistä kelirikon aikaan, tie joustaa kuin vesisänky ja taikinamainen savikura tursuaa halkeamista ylös.

Tämä on omaa arveluani, ei perustu mihinkään virallisen tietoon. Sellaistakin voisi löytyä jos keksisi sopivat hakusanat.
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: metsajussi - 13.03.20 - klo:11:58

Jos kävelee suolla ja pysyy pinnalla, niin koko pitäjä ei sitä huomaa. Mutta jos vaikka 20tn liikkuu suolla ja pysyy pinnalla, sen tärinän erottaa puista aika kaukaakin. Nyt sen siltasäännön saa taas tähän, kun nostaa sen pinnalla pysyvän 20tn:n massan etenemisnopeutta. Ennen pitkään siitä tulee sukellusvene.

Suo on kyllä aika mielenkiintoinen asia noin kantavuuden puolesta. Se voi kohtuullisesti kantaa hitaasti ja rauhallisesti liikkuvan, mutta ei pidä jättää yöksi samaan paikkaan seisomaankaan. Tai ainakin kannattaa illalla vetää se vaijeri jo valmiiksi 'rannalle'...
Se sitova pintakerros voi antaa hiljalleen periksi, ja sen rikkouduttua ei sitten olekaan kuin yksi suunta ja se on alas :-(
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: Agraaari - 15.03.20 - klo:04:17
Tarpeeksi vauhtia niin pysyy pinnalla. Moottorikelkkakin kulkee järvessä veden pinnalla...

 ;hymyy tukkarejjakka pysy........aika palio
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: Agraaari - 15.03.20 - klo:04:21
nii et paljon tukkirekan nopeus etn opysyios pinnalla
Otsikko: Vs: Meneekö tää ihan näin?
Kirjoitti: Agraaari - 15.03.20 - klo:04:26
sori mut hytkyr