Tukahduttaminen onnistuu maaseudulla, UM.n tilanne taas kertoo että pääkaupunkiseudulla ei.
Sama taktiikka ei toimi kaikkialla. Maailmalla on kaupunkeja, joissa on 3-kertaisesti Suomen väestömäärä pienellä alueella. Silloin ulkonaliikkumiskielto voi olla ainoa mahdollisuus? Meilläkin toimien; suositukset, toimintaohjeet, määräykset, kiellot, rajoitukset ja pakkokeinot, pitäisi vaihdella maakunnittain ja paikkakunnittain. Ihan oma lukunsa on tietysti poliittiset paineet ja hallintorakenteet, halutaanko maakunnille tai kunnille antaa oikeuksia päättää omista tai omia asukkaitaan koskevista asioista?
Kun rahasta puhutaan, niin halutaan avata yhteiskunta, vaikka epidemian tiedetään vielä leviävän. Vähän kuin rikki olevan koneen käytön jatkaminen? Kukaan ei laske sairastumisaallon kustannuksia, jos halutaan laumasuojaa ja puolet sairastamaan. Sairaslomien tai hoitopäivien määrä kasvaisi ilmeisesti ennätysmäisesti, jokaisella on myös hintansa? Firman sulkeminen suunnitellusti kuukaudeksi on kustannustehokkaampaa, kuin että se pyörisi seuraavan puoli vuotta vajaateholla, eikö? Lentomatkustuksessa tai matkailussa sama, tuskin kannattaa, jos yli puolet maksavista asiakkaista puuttuu? Sairauden psykologinen puoli on myös hyvä tunnistaa, pelko ei poistu käskemällä.
Tukahduttamisen taktiikan puolesta puhuu myös toive rokotteen, lääkkeen, jonkun seurantasoftan tai hoitomuodon läpilyömisestä epidemian taltuttamisessa. Riskinä on myös se, ettei nykyinen virus sairastettuna takaa immuniteettia seuraavalle aallolle, kuten ei käy muissakaan kausi-influenssissa. Siksi tukahduttaminen, koska nyt on jo merkkejä, että on mahdollista, alkuaan sitä pidettiin jopa mahdottomana.
