Salmonellabakteerin kemiallisessa torjunnassa pH:n pitäisi saada alle 4 tai yli 10. Ainakaan tavallisella maanparannuskalkilla ei pH:ta saa nostetuksi riittävän korkealle riittävän pitkäksi ajaksi, sillä lanta vastustaa pH:n nousua, ja palautuu lähemmäksi neutraalia säilytyksen aikana. Sammutettua kalkkia eli kalsiumhydroksidia käytetään 30 kg/lietetonni (Nordkalk) . 500 naudan karjassa sisäruokintakaudella kertyvän lietteen desinfiointiin siis pitää varata jopa 300 tonnia sammutettua kalkkia. Melkoinen kalkkisouvi, eikä ole enää halpaa.
Jos kuivikkeena käytetään turvetta, voi kalkkidesinfioinnin vaikutus olla vajavainen. Puhdistamolietteiden salmonellan ja muiden taudinaiheuttajien puhdistamisesta on paljon tutkimusta, eikä mikään keino ole täysin aukoton. Poltetulla kalkilla desinfiointi olisi samalla lämpö- ja kalkkidesinfiointi, se voisi olla yksi keino, mutta poltettu kalkki on sitten jo ärhäkkää käsitelläkin, annostelun säätö tarkempaa ja rasitukset laitteille suuremmat. Lietepumppuun laitettu poltetun kalkin annostelija keittelisi lietteen siinä samalla, koska poltetun kalkin "sammuttaminen" on melko höyryistä hommaa.
Karjatalouden tehostamisen kiivaimmassa vaiheessa pidettiin sitä hyvänä ideana, että tehdään lehmistä lihansyöjiä. Tämä myöhemmin osoittautui virhearvioksi, ja kannibaalilehmät alkoivat sairastaa ihmisiin mahdollisesti tarttuvaa BSE:tä. Nyt sitten kaikki luut ja muut jätteet pitää tuhkata ja käsitellä kuin ydinjätteenä. Ehkä jossakin vaiheessa tulevaisuudessa niittonurmien voimakas lannoittaminen lämpökäsittelemättömällä salmonellaa sisältävällä lannalla havaitaan riskiksi ? Erkki Joki-Tokolan mittauksissa (1998) saatiin tulos, että lietelannoitus lisää kasvuston kolibakteeripitoisuutta. Jos levitettävässä lannassa on salmonellaitiöitä, eikö myös näiden määrä voisi nousta rehussa myös ?
-SS-