Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Hollannin farmareilta happi loppuu..  (Luettu 11056 kertaa)

Super-electric

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 649
Hallinto vaatii karjan määrän puolittamista, jotta EU määräykset täytetään. Liikaa typpeä vapautuu ympäristöön..

https://www.politico.eu/article/netherlands-nitrogen-headache-pollution/

Lihansyönti on viherkommunistien mukaan ympäristörikos.. ja sitä tullaan kaikin keinoin rajoittamaan..

https://www.breitbart.com/europe/2019/10/16/incredible-pictures-thousands-of-tractors-shut-down-highways-in-farmers-anti-green-madness-protest/




Viimeksi muokattu: 21.10.19 - klo:19:35 kirjoittanut Super-electric

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12039
Vs: Hollannin farmareilta happi loppuu..
Jenkkifarmarit nauraa partaansa.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64945
Vs: Hollannin farmareilta happi loppuu..
ois kiva kun joku keksis mistä alkais rajoittaa nuita viherkommareita .     joku juttu mitä net harrastaa ja se osotettais haitalliseks ympäristölle..

Töveli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2622
Vs: Hollannin farmareilta happi loppuu..
"Asun paljon Ranskassa ja Englannissa, ja on melkein jännä lukea lehdistä, miten paljon mellakoita siellä on. Ihme ja kumma, me jotka siellä asutaan ei koskaan nähdä niitä." https://yle.fi/uutiset/3-11031580

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5271
Vs: Hollannin farmareilta happi loppuu..
On sielläkin meno vähän siistiytynyt, mutta 80-luvulla  siellä asuessani kävin mm. tiloilla, joilla oli 100 lypsylehmää ja 7 ha peltoa, tai 400 lihasikaa koristekanervapuutarhan vieressä - en saanut selville, minne lanta roudattiin...

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Hollannin farmareilta happi loppuu..
On sielläkin meno vähän siistiytynyt, mutta 80-luvulla  siellä asuessani kävin mm. tiloilla, joilla oli 100 lypsylehmää ja 7 ha peltoa, tai 400 lihasikaa koristekanervapuutarhan vieressä - en saanut selville, minne lanta roudattiin...
Saksaan junalla..
Näin luin aikoinani jostakin. Jutussa oli jopa mainittu kustannukset ja ihmettelin siinä, että miten homma voi olla kannattavaa..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Hollannin farmareilta happi loppuu..
On sielläkin meno vähän siistiytynyt, mutta 80-luvulla  siellä asuessani kävin mm. tiloilla, joilla oli 100 lypsylehmää ja 7 ha peltoa, tai 400 lihasikaa koristekanervapuutarhan vieressä - en saanut selville, minne lanta roudattiin...
Saksaan junalla..
Näin luin aikoinani jostakin. Jutussa oli jopa mainittu kustannukset ja ihmettelin siinä, että miten homma voi olla kannattavaa..

Niihin aikoihin kun Suomi liittyi eu:hun oli Suomessa sikoja keskimäärin 4 kpl/. Varsinais-Suomi oli silloin possuisin maakunta, ruhtinaalliset 24 kärsää per ha. Tanskassa oli tuolloin 240 sikaa peltohehtaaria kohti. Hollannissa oli tuolloi 400 sikaa per ha. Ja muut elikot kussakin maassa päälle. Ei Hollannissa tuolloin ollut kovin montaa peltoneliömetriä per elukka jos olisi laskenut märehtijät ja siipikarjan mukaan.

Se kannattavuus tulee tuotanoltaan suurissa mutta pinta-alaltaan pienissä maissa ihan siitä, että homma osataan todella hyvin, volyymi on erittäin suuri, työmenekki per työntekijä on pieni ja hyväksytään se että kate on erittäin pieni ja välillä ollaan hieman tappiolla.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Hollannin farmareilta happi loppuu..
On sielläkin meno vähän siistiytynyt, mutta 80-luvulla  siellä asuessani kävin mm. tiloilla, joilla oli 100 lypsylehmää ja 7 ha peltoa, tai 400 lihasikaa koristekanervapuutarhan vieressä - en saanut selville, minne lanta roudattiin...
Saksaan junalla..
Näin luin aikoinani jostakin. Jutussa oli jopa mainittu kustannukset ja ihmettelin siinä, että miten homma voi olla kannattavaa..

Niihin aikoihin kun Suomi liittyi eu:hun oli Suomessa sikoja keskimäärin 4 kpl/. Varsinais-Suomi oli silloin possuisin maakunta, ruhtinaalliset 24 kärsää per ha. Tanskassa oli tuolloin 240 sikaa peltohehtaaria kohti. Hollannissa oli tuolloi 400 sikaa per ha. Ja muut elikot kussakin maassa päälle. Ei Hollannissa tuolloin ollut kovin montaa peltoneliömetriä per elukka jos olisi laskenut märehtijät ja siipikarjan mukaan.

Se kannattavuus tulee tuotanoltaan suurissa mutta pinta-alaltaan pienissä maissa ihan siitä, että homma osataan todella hyvin, volyymi on erittäin suuri, työmenekki per työntekijä on pieni ja hyväksytään se että kate on erittäin pieni ja välillä ollaan hieman tappiolla.
Väittäisin, että sika-alalla suomi on ihan kilpailukykyinen tuotannon mittareilla mitattuna euroopan kärkimaiden kanssa. Miksi sitten homma toisaalla rokkaa edelleen, kun toisaalla meinataan hukkua suohon? Volyymi ja lyhyet välimatkat selittävät varmasti edelleen jotain, vaikka suomessakin panostetaan kokoajan rakennemuutokseen. Työ on euroopassa halvempaa kuin suomessa. Rakentamisen vaatimukset ovat vaativammat niin ilmaston kuin viranomaistenkin puolesta.

Lisäksi pitää muistaa, että esim. tanskassa sikatilojen konkursseja on huomattavasti enemmän kuin suomessa. Bisnestä pidetään terveenä tekohengityksellä jossa suurimpia velkoja aina leikataan veke ja uusi toimija aloitta "puhtaalta pöydältä". Tähänkö suomessakin ollaan menossa? Esimakua on jo muutamasta tapuksesta..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Super-electric

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 649
Vs: Hollannin farmareilta happi loppuu..
Ranskassa farmarit krpntyivät ja lähtivät trktrimarssille.. Taas maanviljelijä on syyllinen.

https://summit.news/2019/11/27/french-farmers-descend-on-paris-in-fresh-revolt-against-globalist-regulations/

No eipä hätää.. EU pistää ison pyörän pyörimään niin johan loppuu moinen hullutus.. siis maanviljelys ja karjatilat..

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.560593

Viimeksi muokattu: 28.11.19 - klo:16:07 kirjoittanut Super-electric

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64945
Vs: Hollannin farmareilta happi loppuu..
on se vaan ihmo kun tuolla lähtövät nuin isolla porukalla liikkeelle ja saavat nuin paljon haittaa.   toista se on tiällä.   veeti pui vain nyrkkikyllikkiä taskussaan...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19863
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Hollannin farmareilta happi loppuu..
Työ on euroopassa halvempaa kuin suomessa. Rakentamisen vaatimukset ovat vaativammat niin ilmaston kuin viranomaistenkin puolesta.

Noita voisi purkaa hiukan, ilman että tuodaan jotakin yksittäistä kohtaa esille. Tanskan sikateollisuudessa on esimerkiksi Danish Crownilla niin tehokas teurastamo, että läpäisee 100000 sikaa viikossa. Vuodessa Tanskassa teurastetaan 30 miljoonaa sikaa. Kyllä siinä hiukan yksikköhinnan täytyy laskea. Lihotussikaloissa käsittääkseni keskimäärin 2000 sikapaikkaa. 5000 sikalaa Tanskassa.  Palkkatasoon vetoaminen myös ihmetyttää, eikö Suomessakin voi palkata kaukomailta vierastyöläisiä ? Eivät tanskalaisten, saksalaisten tai näiden läntisten naapurimaiden kansalaisten keskipalkat alempia juurikaan ole verrattuna Suomeen ?

Teollisuuden keskipalkkataso eri Euroopan maissa:



Ehkä Tanskassa panostetaan siihen eläintuotantoon sinänsä eikä itketä puuttuvia hehtaareja, joita ei pääse takavarikoimaan kasvinviljelijöiltä. Tanskassa on suunnilleen sama määrä viljeltyjä peltohehtaareita kuin Suomessa.

Tanskassa maataloustukien määrä on noin 35% maatalouden myyntituotoista, Suomessa tukien määrä on 190% maatalouden tuotoista. Ei Tanska niin paljon erilainen maa ole kuin Suomi, ei sitä ainakaan voi kehitysmaaksi nimittää tai entiseksi itäblokin bulgariaksikaan. Eli olisiko ero itse teuraseläinbisneksen rakenteessa ?

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Hollannin farmareilta happi loppuu..
Työ on euroopassa halvempaa kuin suomessa. Rakentamisen vaatimukset ovat vaativammat niin ilmaston kuin viranomaistenkin puolesta.

Noita voisi purkaa hiukan, ilman että tuodaan jotakin yksittäistä kohtaa esille. Tanskan sikateollisuudessa on esimerkiksi Danish Crownilla niin tehokas teurastamo, että läpäisee 100000 sikaa viikossa. Vuodessa Tanskassa teurastetaan 30 miljoonaa sikaa. Kyllä siinä hiukan yksikköhinnan täytyy laskea. Lihotussikaloissa käsittääkseni keskimäärin 2000 sikapaikkaa. 5000 sikalaa Tanskassa.  Palkkatasoon vetoaminen myös ihmetyttää, eikö Suomessakin voi palkata kaukomailta vierastyöläisiä ? Eivät tanskalaisten, saksalaisten tai näiden läntisten naapurimaiden kansalaisten keskipalkat alempia juurikaan ole verrattuna Suomeen ?

Teollisuuden keskipalkkataso eri Euroopan maissa:



Ehkä Tanskassa panostetaan siihen eläintuotantoon sinänsä eikä itketä puuttuvia hehtaareja, joita ei pääse takavarikoimaan kasvinviljelijöiltä. Tanskassa on suunnilleen sama määrä viljeltyjä peltohehtaareita kuin Suomessa.

Tanskassa maataloustukien määrä on noin 35% maatalouden myyntituotoista, Suomessa tukien määrä on 190% maatalouden tuotoista. Ei Tanska niin paljon erilainen maa ole kuin Suomi, ei sitä ainakaan voi kehitysmaaksi nimittää tai entiseksi itäblokin bulgariaksikaan. Eli olisiko ero itse teuraseläinbisneksen rakenteessa ?

-SS-
Olet siinä oikeassa, että teurastustoiminta on euroopassa tehokasta verrattuna suomeen. Ensiksikin täällä tehdää yhtä vuoroa, kun euroopassa teurastetaan ympäri vuorokauden. Lisäksi ainakin saksassa käytetään itäeurooppalaista halpatyövoimaa. Nykyään voi olla että ne tuodaan jo nykyisin kauempaa. Välimatkat ovat lyhyempiä jne. Kaikista näistä johtuen se teurastus kustannus per eläin  on halvempi kuin suomessa. Näin olen lukenut ja on tätä kerrottukkin. En sitten tiedä onko totta.

Tuottajalle tuo ei tanskassakaan tai saksassakaan välttämättä näy. Euroopassalihan hinnassa on kuitenkin enemmän eloa. Esim. Nyt lähennellään kahta euroa kun meikäläiset jää puoleentoista. Kiina vetää hyvin. Toisaalta joskus tanskalainen kolleega on saanut vain 1,2 euroakin kilolta. Käsittääkseni suomessa on pyritty tähän tasaiseen hintaan sen vuoksi, että eläimet liikkuisivat tasaisesti eikä esim. Joulu aiheuttaisi ruuhka piikkejä. Ennen jouluksi siis aina nousi hinta ja kaikki halusivat myydä silloin.

Suomessa lihotussikaloiden keskikoko on kenties jossakin tuhannen paikan paikkeilla. Tästä tulee ainakin se tilanne että päätoimista sikatoimintaa tuo ei ole. Kuluja syntyy tästäkin. Pelloilta tanskassa otetaan suurempia satoja ja paskaa niille saa ajaa enemmän kuin täällä. Sikaa kohti siis peltoa tarvitaan vähemmän. Lisäksi pellot voivat olla lähempänä.

Rakennukset voidaan tehdä kevyimmillä eristyksillä ja sialla on tanskassa lähes puolet vähemmän tilaa käytössä kuin suomessa. Lääkityksiin ei mene turhaan aikaa kun lääkkeet annetaan varmuuden vuoksi koko erälle. Hännät typistetään jo porsaana ettei hännänpurennasta tule ongelmaa.

Tanskasta en tiedä, mutta saksassa maksetaan lihasialle häntätukea mikäli elukalla on 3/4 hännästä tallella. Tuki on 16e per sika ja välityspossulla 5e. Meillä pitää hännät olla kokonaan tallella ja euroakaan niistä ei saa enempää.

Ai niin meinasi oikein unohtua. Asia josta viljanviljelijät jaksavat aina muistuttaa. Vilja on suomessa halvempaa kuin euroopassa. Myönnän että näin on ja tilanne on väärin. Mutta jos se yhtään lohduttaa niin myös sika on suomessa euroopan halvinta.

Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12039
Vs: Hollannin farmareilta happi loppuu..
ainakin saksassa käytetään itäeurooppalaista halpatyövoimaa.
sialla on tanskassa lähes puolet vähemmän tilaa käytössä kuin suomessa.
Tönnies-teurastamon käyttämästä vuokratyövoimasta on ollut dokkaria. Tuossa sanotaan mm., että puolet työntekijöistä tulee vuokrafirmoista, lähtömaina mm. Romania. Yksi kertoo nettotuntipalkakseen 5 €, brutto ehkä 7.
Isäntä, jolla on 9000 sikaa vuodessa, sanoo yhdestä siasta jäävän itselle 15 €. Siitä on siis jo rakennuskulutkin pois.
https://www.youtube.com/watch?v=_5IZbR0ZKdQ Sakukuluttaja arvostaa sikaa, joten se näkyy myös hinnassa.
Saksassa porsitusosastot ovat samaa tavaraa kuin Suomessa, mutta seinät ovat kyllä todella lähellä toisiaan.

Viimeksi muokattu: 30.11.19 - klo:16:56 kirjoittanut pig24

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Hollannin farmareilta happi loppuu..
ainakin saksassa käytetään itäeurooppalaista halpatyövoimaa.
sialla on tanskassa lähes puolet vähemmän tilaa käytössä kuin suomessa.
Tönnies-teurastamon käyttämästä vuokratyövoimasta on ollut dokkaria. Tuossa sanotaan mm., että puolet työntekijöistä tulee vuokrafirmoista, lähtömaina mm. Romania. Yksi kertoo nettotuntipalkakseen 5 €, brutto ehkä 7.
Isäntä, jolla on 9000 sikaa (ilmeisesti vuodessa), sanoo yhdestä siasta jäävän itselle 15 €. Siitä on siis jo rakennuskulutkin pois.
https://www.youtube.com/watch?v=_5IZbR0ZKdQ Sakukuluttaja arvostaa sikaa, joten se näkyy myös hinnassa.
Saksassa porsitusosastot ovat samaa tavaraa Suomessa, mutta seinät ovat kyllä todella lähellä toisiaan.
Niin olihan siitä se dokkarikin jota en kyllä ole nähnyt mutta muistan siitä puhutun silloin kun taidettiin näyttää ihan ylellä. Suomessa ei teurastamohenkilökunta edes pieraise 5€. Bruttopalkka varmaan jossain 15-20€ välillä ehkä.

Minkä maan kansalainen tuo isäntä oli? Olikohan luvusssa mahdolliset tuet mukana? Suomessa ei kyllä tuollaista rahaa saa jäämään elukasta käteen jos rakennuskuluja on katettavana. Vanhalla sikalalla hyvällä onnistumisella tuon voi saada muuten ei.

Viimeistä lausetta en ymmärrä.. Rakennuksia ei todellakaan voi verrata toisiinsa itämeren vastakkaisissa päissä.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12039
Vs: Hollannin farmareilta happi loppuu..
Sikatila on Saksassa 20 km päässä tuosta Tönnies'in teurastamosta.
Joo, ulkoseinien laadusta ja hinnasta en lausunut, vaan kalusteista. Isännän rakennuslaina on 20-vuotinen. Kuivaruokinnan yleisyys on aika mielenkiintoista.

Viimeksi muokattu: 30.11.19 - klo:12:33 kirjoittanut pig24