Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Super-electric - 21.10.19 - klo:19:23
-
Hallinto vaatii karjan määrän puolittamista, jotta EU määräykset täytetään. Liikaa typpeä vapautuu ympäristöön..
https://www.politico.eu/article/netherlands-nitrogen-headache-pollution/
Lihansyönti on viherkommunistien mukaan ympäristörikos.. ja sitä tullaan kaikin keinoin rajoittamaan..
https://www.breitbart.com/europe/2019/10/16/incredible-pictures-thousands-of-tractors-shut-down-highways-in-farmers-anti-green-madness-protest/
-
Jenkkifarmarit nauraa partaansa.
-
ois kiva kun joku keksis mistä alkais rajoittaa nuita viherkommareita . joku juttu mitä net harrastaa ja se osotettais haitalliseks ympäristölle..
-
"Asun paljon Ranskassa ja Englannissa, ja on melkein jännä lukea lehdistä, miten paljon mellakoita siellä on. Ihme ja kumma, me jotka siellä asutaan ei koskaan nähdä niitä." https://yle.fi/uutiset/3-11031580
-
On sielläkin meno vähän siistiytynyt, mutta 80-luvulla siellä asuessani kävin mm. tiloilla, joilla oli 100 lypsylehmää ja 7 ha peltoa, tai 400 lihasikaa koristekanervapuutarhan vieressä - en saanut selville, minne lanta roudattiin...
-
On sielläkin meno vähän siistiytynyt, mutta 80-luvulla siellä asuessani kävin mm. tiloilla, joilla oli 100 lypsylehmää ja 7 ha peltoa, tai 400 lihasikaa koristekanervapuutarhan vieressä - en saanut selville, minne lanta roudattiin...
Saksaan junalla..
Näin luin aikoinani jostakin. Jutussa oli jopa mainittu kustannukset ja ihmettelin siinä, että miten homma voi olla kannattavaa..
-
On sielläkin meno vähän siistiytynyt, mutta 80-luvulla siellä asuessani kävin mm. tiloilla, joilla oli 100 lypsylehmää ja 7 ha peltoa, tai 400 lihasikaa koristekanervapuutarhan vieressä - en saanut selville, minne lanta roudattiin...
Saksaan junalla..
Näin luin aikoinani jostakin. Jutussa oli jopa mainittu kustannukset ja ihmettelin siinä, että miten homma voi olla kannattavaa..
Niihin aikoihin kun Suomi liittyi eu:hun oli Suomessa sikoja keskimäärin 4 kpl/. Varsinais-Suomi oli silloin possuisin maakunta, ruhtinaalliset 24 kärsää per ha. Tanskassa oli tuolloin 240 sikaa peltohehtaaria kohti. Hollannissa oli tuolloi 400 sikaa per ha. Ja muut elikot kussakin maassa päälle. Ei Hollannissa tuolloin ollut kovin montaa peltoneliömetriä per elukka jos olisi laskenut märehtijät ja siipikarjan mukaan.
Se kannattavuus tulee tuotanoltaan suurissa mutta pinta-alaltaan pienissä maissa ihan siitä, että homma osataan todella hyvin, volyymi on erittäin suuri, työmenekki per työntekijä on pieni ja hyväksytään se että kate on erittäin pieni ja välillä ollaan hieman tappiolla.
-
On sielläkin meno vähän siistiytynyt, mutta 80-luvulla siellä asuessani kävin mm. tiloilla, joilla oli 100 lypsylehmää ja 7 ha peltoa, tai 400 lihasikaa koristekanervapuutarhan vieressä - en saanut selville, minne lanta roudattiin...
Saksaan junalla..
Näin luin aikoinani jostakin. Jutussa oli jopa mainittu kustannukset ja ihmettelin siinä, että miten homma voi olla kannattavaa..
Niihin aikoihin kun Suomi liittyi eu:hun oli Suomessa sikoja keskimäärin 4 kpl/. Varsinais-Suomi oli silloin possuisin maakunta, ruhtinaalliset 24 kärsää per ha. Tanskassa oli tuolloin 240 sikaa peltohehtaaria kohti. Hollannissa oli tuolloi 400 sikaa per ha. Ja muut elikot kussakin maassa päälle. Ei Hollannissa tuolloin ollut kovin montaa peltoneliömetriä per elukka jos olisi laskenut märehtijät ja siipikarjan mukaan.
Se kannattavuus tulee tuotanoltaan suurissa mutta pinta-alaltaan pienissä maissa ihan siitä, että homma osataan todella hyvin, volyymi on erittäin suuri, työmenekki per työntekijä on pieni ja hyväksytään se että kate on erittäin pieni ja välillä ollaan hieman tappiolla.
Väittäisin, että sika-alalla suomi on ihan kilpailukykyinen tuotannon mittareilla mitattuna euroopan kärkimaiden kanssa. Miksi sitten homma toisaalla rokkaa edelleen, kun toisaalla meinataan hukkua suohon? Volyymi ja lyhyet välimatkat selittävät varmasti edelleen jotain, vaikka suomessakin panostetaan kokoajan rakennemuutokseen. Työ on euroopassa halvempaa kuin suomessa. Rakentamisen vaatimukset ovat vaativammat niin ilmaston kuin viranomaistenkin puolesta.
Lisäksi pitää muistaa, että esim. tanskassa sikatilojen konkursseja on huomattavasti enemmän kuin suomessa. Bisnestä pidetään terveenä tekohengityksellä jossa suurimpia velkoja aina leikataan veke ja uusi toimija aloitta "puhtaalta pöydältä". Tähänkö suomessakin ollaan menossa? Esimakua on jo muutamasta tapuksesta..
-
Ranskassa farmarit krpntyivät ja lähtivät trktrimarssille.. Taas maanviljelijä on syyllinen.
https://summit.news/2019/11/27/french-farmers-descend-on-paris-in-fresh-revolt-against-globalist-regulations/
No eipä hätää.. EU pistää ison pyörän pyörimään niin johan loppuu moinen hullutus.. siis maanviljelys ja karjatilat..
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.560593
-
on se vaan ihmo kun tuolla lähtövät nuin isolla porukalla liikkeelle ja saavat nuin paljon haittaa. toista se on tiällä. veeti pui vain nyrkkikyllikkiä taskussaan...
-
Työ on euroopassa halvempaa kuin suomessa. Rakentamisen vaatimukset ovat vaativammat niin ilmaston kuin viranomaistenkin puolesta.
Noita voisi purkaa hiukan, ilman että tuodaan jotakin yksittäistä kohtaa esille. Tanskan sikateollisuudessa on esimerkiksi Danish Crownilla niin tehokas teurastamo, että läpäisee 100000 sikaa viikossa. Vuodessa Tanskassa teurastetaan 30 miljoonaa sikaa. Kyllä siinä hiukan yksikköhinnan täytyy laskea. Lihotussikaloissa käsittääkseni keskimäärin 2000 sikapaikkaa. 5000 sikalaa Tanskassa. Palkkatasoon vetoaminen myös ihmetyttää, eikö Suomessakin voi palkata kaukomailta vierastyöläisiä ? Eivät tanskalaisten, saksalaisten tai näiden läntisten naapurimaiden kansalaisten keskipalkat alempia juurikaan ole verrattuna Suomeen ?
Teollisuuden keskipalkkataso eri Euroopan maissa:
(https://tyoelama-duunitori.imgix.net/wp-content/uploads/2019/06/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva-2019-6-19-kello-8.42.38.png?auto=format&h=1024&w=1024)
Ehkä Tanskassa panostetaan siihen eläintuotantoon sinänsä eikä itketä puuttuvia hehtaareja, joita ei pääse takavarikoimaan kasvinviljelijöiltä. Tanskassa on suunnilleen sama määrä viljeltyjä peltohehtaareita kuin Suomessa.
Tanskassa maataloustukien määrä on noin 35% maatalouden myyntituotoista, Suomessa tukien määrä on 190% maatalouden tuotoista. Ei Tanska niin paljon erilainen maa ole kuin Suomi, ei sitä ainakaan voi kehitysmaaksi nimittää tai entiseksi itäblokin bulgariaksikaan. Eli olisiko ero itse teuraseläinbisneksen rakenteessa ?
-SS-
-
Työ on euroopassa halvempaa kuin suomessa. Rakentamisen vaatimukset ovat vaativammat niin ilmaston kuin viranomaistenkin puolesta.
Noita voisi purkaa hiukan, ilman että tuodaan jotakin yksittäistä kohtaa esille. Tanskan sikateollisuudessa on esimerkiksi Danish Crownilla niin tehokas teurastamo, että läpäisee 100000 sikaa viikossa. Vuodessa Tanskassa teurastetaan 30 miljoonaa sikaa. Kyllä siinä hiukan yksikköhinnan täytyy laskea. Lihotussikaloissa käsittääkseni keskimäärin 2000 sikapaikkaa. 5000 sikalaa Tanskassa. Palkkatasoon vetoaminen myös ihmetyttää, eikö Suomessakin voi palkata kaukomailta vierastyöläisiä ? Eivät tanskalaisten, saksalaisten tai näiden läntisten naapurimaiden kansalaisten keskipalkat alempia juurikaan ole verrattuna Suomeen ?
Teollisuuden keskipalkkataso eri Euroopan maissa:
(https://tyoelama-duunitori.imgix.net/wp-content/uploads/2019/06/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva-2019-6-19-kello-8.42.38.png?auto=format&h=1024&w=1024)
Ehkä Tanskassa panostetaan siihen eläintuotantoon sinänsä eikä itketä puuttuvia hehtaareja, joita ei pääse takavarikoimaan kasvinviljelijöiltä. Tanskassa on suunnilleen sama määrä viljeltyjä peltohehtaareita kuin Suomessa.
Tanskassa maataloustukien määrä on noin 35% maatalouden myyntituotoista, Suomessa tukien määrä on 190% maatalouden tuotoista. Ei Tanska niin paljon erilainen maa ole kuin Suomi, ei sitä ainakaan voi kehitysmaaksi nimittää tai entiseksi itäblokin bulgariaksikaan. Eli olisiko ero itse teuraseläinbisneksen rakenteessa ?
-SS-
Olet siinä oikeassa, että teurastustoiminta on euroopassa tehokasta verrattuna suomeen. Ensiksikin täällä tehdää yhtä vuoroa, kun euroopassa teurastetaan ympäri vuorokauden. Lisäksi ainakin saksassa käytetään itäeurooppalaista halpatyövoimaa. Nykyään voi olla että ne tuodaan jo nykyisin kauempaa. Välimatkat ovat lyhyempiä jne. Kaikista näistä johtuen se teurastus kustannus per eläin on halvempi kuin suomessa. Näin olen lukenut ja on tätä kerrottukkin. En sitten tiedä onko totta.
Tuottajalle tuo ei tanskassakaan tai saksassakaan välttämättä näy. Euroopassalihan hinnassa on kuitenkin enemmän eloa. Esim. Nyt lähennellään kahta euroa kun meikäläiset jää puoleentoista. Kiina vetää hyvin. Toisaalta joskus tanskalainen kolleega on saanut vain 1,2 euroakin kilolta. Käsittääkseni suomessa on pyritty tähän tasaiseen hintaan sen vuoksi, että eläimet liikkuisivat tasaisesti eikä esim. Joulu aiheuttaisi ruuhka piikkejä. Ennen jouluksi siis aina nousi hinta ja kaikki halusivat myydä silloin.
Suomessa lihotussikaloiden keskikoko on kenties jossakin tuhannen paikan paikkeilla. Tästä tulee ainakin se tilanne että päätoimista sikatoimintaa tuo ei ole. Kuluja syntyy tästäkin. Pelloilta tanskassa otetaan suurempia satoja ja paskaa niille saa ajaa enemmän kuin täällä. Sikaa kohti siis peltoa tarvitaan vähemmän. Lisäksi pellot voivat olla lähempänä.
Rakennukset voidaan tehdä kevyimmillä eristyksillä ja sialla on tanskassa lähes puolet vähemmän tilaa käytössä kuin suomessa. Lääkityksiin ei mene turhaan aikaa kun lääkkeet annetaan varmuuden vuoksi koko erälle. Hännät typistetään jo porsaana ettei hännänpurennasta tule ongelmaa.
Tanskasta en tiedä, mutta saksassa maksetaan lihasialle häntätukea mikäli elukalla on 3/4 hännästä tallella. Tuki on 16e per sika ja välityspossulla 5e. Meillä pitää hännät olla kokonaan tallella ja euroakaan niistä ei saa enempää.
Ai niin meinasi oikein unohtua. Asia josta viljanviljelijät jaksavat aina muistuttaa. Vilja on suomessa halvempaa kuin euroopassa. Myönnän että näin on ja tilanne on väärin. Mutta jos se yhtään lohduttaa niin myös sika on suomessa euroopan halvinta.
-
ainakin saksassa käytetään itäeurooppalaista halpatyövoimaa.
sialla on tanskassa lähes puolet vähemmän tilaa käytössä kuin suomessa.
Tönnies-teurastamon käyttämästä vuokratyövoimasta on ollut dokkaria. Tuossa sanotaan mm., että puolet työntekijöistä tulee vuokrafirmoista, lähtömaina mm. Romania. Yksi kertoo nettotuntipalkakseen 5 €, brutto ehkä 7.
Isäntä, jolla on 9000 sikaa vuodessa, sanoo yhdestä siasta jäävän itselle 15 €. Siitä on siis jo rakennuskulutkin pois.
https://www.youtube.com/watch?v=_5IZbR0ZKdQ Sakukuluttaja arvostaa sikaa, joten se näkyy myös hinnassa.
Saksassa porsitusosastot ovat samaa tavaraa kuin Suomessa, mutta seinät ovat kyllä todella lähellä toisiaan.
-
ainakin saksassa käytetään itäeurooppalaista halpatyövoimaa.
sialla on tanskassa lähes puolet vähemmän tilaa käytössä kuin suomessa.
Tönnies-teurastamon käyttämästä vuokratyövoimasta on ollut dokkaria. Tuossa sanotaan mm., että puolet työntekijöistä tulee vuokrafirmoista, lähtömaina mm. Romania. Yksi kertoo nettotuntipalkakseen 5 €, brutto ehkä 7.
Isäntä, jolla on 9000 sikaa (ilmeisesti vuodessa), sanoo yhdestä siasta jäävän itselle 15 €. Siitä on siis jo rakennuskulutkin pois.
https://www.youtube.com/watch?v=_5IZbR0ZKdQ Sakukuluttaja arvostaa sikaa, joten se näkyy myös hinnassa.
Saksassa porsitusosastot ovat samaa tavaraa Suomessa, mutta seinät ovat kyllä todella lähellä toisiaan.
Niin olihan siitä se dokkarikin jota en kyllä ole nähnyt mutta muistan siitä puhutun silloin kun taidettiin näyttää ihan ylellä. Suomessa ei teurastamohenkilökunta edes pieraise 5€. Bruttopalkka varmaan jossain 15-20€ välillä ehkä.
Minkä maan kansalainen tuo isäntä oli? Olikohan luvusssa mahdolliset tuet mukana? Suomessa ei kyllä tuollaista rahaa saa jäämään elukasta käteen jos rakennuskuluja on katettavana. Vanhalla sikalalla hyvällä onnistumisella tuon voi saada muuten ei.
Viimeistä lausetta en ymmärrä.. Rakennuksia ei todellakaan voi verrata toisiinsa itämeren vastakkaisissa päissä.
-
Sikatila on Saksassa 20 km päässä tuosta Tönnies'in teurastamosta.
Joo, ulkoseinien laadusta ja hinnasta en lausunut, vaan kalusteista. Isännän rakennuslaina on 20-vuotinen. Kuivaruokinnan yleisyys on aika mielenkiintoista.
-
Rakennukset voidaan tehdä kevyimmillä eristyksillä ja sialla on tanskassa lähes puolet vähemmän tilaa käytössä kuin suomessa.
Tämä on juuri sitä mitä tarkoitin, että tukivaatimuksiin ja selittelyihin esitetään ympäripyöreitä, kuten "puolet" tai "lähes olematon" tai "paljon vähemmän" . Katsoin Tanskan sekä Suomen vähimmäisvaatimukset (Suomen 2018 alusta voimaan tulleet uudet pinta-alat, hyvinvointitukioppaasta Liite 2) . Tanskan tiedot ovat sikateollisuuden laatumanuaalista.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Sikala_pinta_ala.jpg)
Jokin muu tekijä kuitenkin sikataloudessa on, mikä Tanskassa on johtanut esimerkiksi Danish Crownin maailman johtavaksi sianlihan viejäksi. Sopimussikaloissaan on jo pyritty Tanskan minimivaatimukset ylittävään typistyksen vähentämiseen, emakoitten olojen parantamiseen ja muutenkin näyttäisi olevan suomalaisia säädöksiä sovellettu. Perinteet näitä asioita pitelevät, raha ei taida olla suurin yksittäinen syy.
-SS-
-
Tanskassa valtio on pyrkinyt edistämään sitä, että sianlihantuotanto on vientiala. Sikaa tulee 8x oman kulutuksen verran. Kyse lienee investointituista. Tämän tueksi ei oo tarjota käyriä eikä linkkejä, kunhan muistelen. Konkurssiherkkyys saattaa liittyä helpolla rahoituksella työntämiseen.
Toisaalta Tanskassa työskennelleet ukrainalaiset ovat jutelleet työstään siellä. Porsitusosastokierroksella esim. ruokinnan tarkistamista vaativat havainnot laitetaan kämmentietokoneelle ja lopuksi se kytketään ruokintatietokoneeseen, jolloin ruokintaohjelma päivittyy. Suomessa kierretään kynä-lehtiötyylillä ja kierroksen päätteeksi mennään sinne wedan/bigdutchmanin eteen näpyttelemään muutokset käsin. Kun jokin paikka menee rikki, tanskalaisisäntä soittaa korjaajan paikanpäälle. Suomessa kun jotain menee rikki, sitä katsellaan pitkään, paitsi jos liemiruokintaputki on revennyt.
-
On hyvä, että tänne alkoi ilmestyä ammatilaisten omaa pohdintaakin, kauan sitä pitikin kaivaa, on helppoa väistää miettimistä, ja sitten vaan otetaan se häntä ja seinän eristevahvuus esille.
Satotasoonkin vertaaminen on ontuvaa, sillä Suomessa kyllä eläintila saa sen pari ohratonnia kansallisena ja eläinlisätukena, ihan korjattavan sadon kyytipojaksi. Eivät Tanskassakaan keskisadot ylitä ohralla kuutta tonnia. Suomessa on päästy 4,5 tonniin monenakin vuonna. Siinä ovat myös näennäisviljelijät mukana. Ostoviljan pitäisi olla kaiken järjen mukaan jopa 40 euroa tonnilta Tanskaa halvempaa, itämerivähennyksen ansiosta. GMO soijaa tuodaan Tanskaan siinä kuin tännekin.
-SS-
-
Mitäpä tähän lisäämään kun SS tuntee alan paremmin kuin sikatalouden parissa töitä tekevät.
Luulisi silloin tietävän myös että 2018 pinta-aloihin annettiin siirtymäaika 2025 vuoteen asti. Tai toisin sanoen edellistä siirtymäaikaa vaan jatkettiin. Samanlaista siirtymää on käsittääkseni tanskassakin menossa, mutta kaikki vanhat sikalat sielläkin menevät vanhoilla pinta-aloilla ja muilla säännöillä.
Itsellä ei ihan tuoretta kokemusta saksan sikatiloista, mutta ainakin 10 vuotta sitten kun siellä kävin tutustumassa pariin sikalaan joista toinen oli rakenteilla ja toinen juuri valmistunut niin ero suomen rakentamistapaan oli selvä. Ensiksikin edelleen rakennetaan kokoritilälattialla. Tämä ei rakentamisvaiheessa tuo välttämättä säästöä, mutta eipä tarvi hoitajan paskaa kolata. Mitään lämmitystä ei ollut. Siirrettävää puhallinta käytettiin toisessa kun pesun jälkeen osasto kuivattiin. Toisessa sikalassa ilmastointi pelasi niin avoimesta keskikäytävästä ilma johdettiin osaston ovessa olevan aukon kautta osastoon ja poisto imuri imaisi sen ulos samantien oven yläpuolelta. Osastossa oli todella huono ilma. Osastossa oli neljä karsinaa jokaisessa 30 sikaa. Mitottiin siinä porukalla että noin puoli neliötä oli per sika. Karsinat olivat siis täysiä. Kaukalo oli n. Parin metrin pätkä johon kyllä tuli ruokaa kokoajan, vedet laskettiin kuivaruuan päälle. Ei ollut vesinippoja. Tämä oli siis uusi sikala..
Mutta mitäpä näitä juttelemaan.
-
Sitä en kiistä ettei suomessa parannettavaa ole ja joissakin asioissa suomi on edellä kuten esim. Siinä että täällä eläintauteja on huomattavasti vähemmän. Ja isoissa sikamaissa hommaa tehdään varmasti vielä tehokkaammin ja ammattimaisemmin.
-
Vaikkakin aiheena on vihreä vallankumous Hollannissa, niin Saksan sioista edelleen: Kuulostaa siltä, että kymenlaaksolaiset on viety väärään kohteeseen. Itse haluaisin nähdä sekä kylmäporsitus- että kylmäloppukasvatusratkaisuja paikan päällä. Netistähän niitä näkee, mutta jotain jää auki. Saksalaisissa kasvatuskokeissa rehunkulutuksessa ei ollut suuria eroja.
-
Mitäpä tähän lisäämään kun SS tuntee alan paremmin kuin sikatalouden parissa töitä tekevät.
Niin, nyt alkaa jänkytys eikä selvä argumentointi ? Eikö ole hävettävää kun ammattilainen osoittelee sormella aina jotakin muuta syytä ongelmiinsa, kuten:
- sivutoimiviljanviljelijää Suomessa.
- päätoimista viljanviljelijää Suomessa
- piensikaloita Suomessa
- tukipolitiikkaa Suomessa, joka epäreilusti alikompensoi paikallista surkeutta liian pienellä tukierolla verrattuna muualle Eurooppaan
- hömppäheinän viljelijää Suomessa
Sitten kun nämä syytökset menevät hutiksi, osoitetaan
- tehokkaampaa ja suurempaa siankasvattajaa Euroopassa
Ja loppujen lopuksi jos tarkkaan katsoo sitä kättä, niin kolme sormea osoittaa itseen päin.
-SS-
-
Mitäpä tähän lisäämään kun SS tuntee alan paremmin kuin sikatalouden parissa töitä tekevät.
Niin, nyt alkaa jänkytys eikä selvä argumentointi ? Eikö ole hävettävää kun ammattilainen osoittelee sormella aina jotakin muuta syytä ongelmiinsa, kuten:
- sivutoimiviljanviljelijää Suomessa.
- päätoimista viljanviljelijää Suomessa
- piensikaloita Suomessa
- tukipolitiikkaa Suomessa, joka epäreilusti alikompensoi paikallista surkeutta liian pienellä tukierolla verrattuna muualle Eurooppaan
- hömppäheinän viljelijää Suomessa
Sitten kun nämä syytökset menevät hutiksi, osoitetaan
- tehokkaampaa ja suurempaa siankasvattajaa Euroopassa
Ja loppujen lopuksi jos tarkkaan katsoo sitä kättä, niin kolme sormea osoittaa itseen päin.
-SS-
Miksi et itse aloita tai ole aikoinaan aloittanut sikataloutta kun tämä kerran on niin kannattava bisnes.
On uskomatonta, että kyseenalaistetaan asian tuntevat ihmiset ihan kun he turhaan asiasta jauhaisivat. Samalla kuitenkin itse sätitään viljelyn kannattavuutta tai ainakin naapurin isoa luomuviljelijää. Toiset saa valittaa, sikamies ei.
-
Sianlihantuotannon tehokkuushan on helppo mitata numerofaktoilla. Porsastuotannossa porsaiden määrä per emakko ja lihasiantuotannossa päiväkasvu ja rehunkulutus lisäkasvukiloa kohden. Näitä kun vertailee eri maiden kesken, niin on helppo sanoa missä homma osataan parhaiten. Tosin minä en näitä numerofaktoja viitsi alkaa kaivelemaan, kun asia ei niin paljoa kiinnosta.
Mutta turha kinastella, numerot puhuu puolestaan.
-
On uskomatonta, että kyseenalaistetaan asian tuntevat ihmiset ihan kun he turhaan asiasta jauhaisivat. Samalla kuitenkin itse sätitään viljelyn kannattavuutta tai ainakin naapurin isoa luomuviljelijää. Toiset saa valittaa, sikamies ei.
Tuo hikeentyminen olennaisesti tarkoittaa, että sinulla ei siis ollut mitään toimivaa argumenttia. Sinulla, jonka hampaissa nimenomaan koko ajan ovat muualta tuloja saavat, kasvinviljelijät, osa-aikaviljelijät, hömppäheinänviljelijät, muille maksetut tuet ja maanomistajat, jotka eivät halua luovuttaa maitaan ja tukiaan teikäläiselle takavarikoitavaksi.
Minä en koskaan ole sättinyt naapurin luomuviljelijää, eikä edes ole naapurissa, lähes 100 km matkaa. Se on vain hyvä tuoda esille, kun jotkut vannovat viljanviljelyn olevan hyvää hommaa, kunhan vaan traktorinrengas on asfaltilla kuuma, chaservaunut, rumpupuimurit uusinta uutta, ja viljakasat taivasalla, kuin Montanan 10000 eekkerin vehnätiloilla. Oliko se sitten kuitenkaan ?
Onpa täällä eräskin hömpän tuomitsija, joka on juuri alkanut hömppäilemään, luomutuella.
-SS-
-
On uskomatonta, että kyseenalaistetaan asian tuntevat ihmiset ihan kun he turhaan asiasta jauhaisivat. Samalla kuitenkin itse sätitään viljelyn kannattavuutta tai ainakin naapurin isoa luomuviljelijää. Toiset saa valittaa, sikamies ei.
Tuo hikeentyminen olennaisesti tarkoittaa, että sinulla ei siis ollut mitään toimivaa argumenttia. Sinulla, jonka hampaissa nimenomaan koko ajan ovat muualta tuloja saavat, kasvinviljelijät, osa-aikaviljelijät, hömppäheinänviljelijät, muille maksetut tuet ja maanomistajat, jotka eivät halua luovuttaa maitaan ja tukiaan teikäläiselle takavarikoitavaksi.
Minä en koskaan ole sättinyt naapurin luomuviljelijää, eikä edes ole naapurissa, lähes 100 km matkaa. Se on vain hyvä tuoda esille, kun jotkut vannovat viljanviljelyn olevan hyvää hommaa, kunhan vaan traktorinrengas on asfaltilla kuuma, chaservaunut, rumpupuimurit uusinta uutta, ja viljakasat taivasalla, kuin Montanan 10000 eekkerin vehnätiloilla. Oliko se sitten kuitenkaan ?
Onpa täällä eräskin hömpän tuomitsija, joka on juuri alkanut hömppäilemään, luomutuella.
-SS-
Kyllä se toimiva argumentti oli, mutta joillekkin kun ei vain mene jakeluun vaikka rautalangasta vääntäisi... Sikamies on aina rikas G-Mersulla ajelija. Ehkä näin olikin aiemmin, mutta nykyään rikkaus on kyllä kaukana. Tai sitten en vain osaa...
En edes tajua mistä tässä edes kinataan. Totuus on se, että sikabisnes on suomessa tällä hetkellä laskevan auringon ala eikä se ole mikään kultakaivos yleisesti. Se että tuotanto trimmattaisiin entisestään kovempaan tikkiin ei hommaa muuta radikaalisti koska parempien tuotantotulosten saaminen maksaa suhteessa hyötyyn liikaa. Näin olen se itse laskenut ja sen vuoksi teenkin homma vain sellaisella helposti saavutettavalla tasolla. Jos se sitten loppuu niin sitten loppuu.
Sianlihantuotannon tehokkuushan on helppo mitata numerofaktoilla. Porsastuotannossa porsaiden määrä per emakko ja lihasiantuotannossa päiväkasvu ja rehunkulutus lisäkasvukiloa kohden. Näitä kun vertailee eri maiden kesken, niin on helppo sanoa missä homma osataan parhaiten. Tosin minä en näitä numerofaktoja viitsi alkaa kaivelemaan, kun asia ei niin paljoa kiinnosta.
Mutta turha kinastella, numerot puhuu puolestaan.
Totta ja sama vika en jaksa alkaa numeroja kaivelemaan. Lopulta kyse on kuitenkin euroista ja niitä ei tällä hetkellä sikahommasta jää yhtään liikaa. Se että jos jossakin Tanskassa, Saksassa tai Hollannissa homma toimii niin siihen en osaa vastata miksi näin. Epäilyjä olen tähänkin ketjuun heittänyt.
-
onko lie "valvonta" lepsunpaa noissa? ainakii muutama varmeri on ihmotellu täkäläistä valvontaa...