• Tavallinen aihe

Aihe Projekti :Kannatava viljely 2021  (Luettu 11023 kertaa)

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 297
Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Maailmassa tuotetaan ruokaa n.10 miljardille ihmiselle. Syöjiä on n.7 miljardia ja ehkä 4-5 miljardilla on varaa ostaa kunnolla ruokaa. Sato/tuotostasot nousee keskimäärin 1-5% vuodessa. Eli Kehä on päättymätön. Siinä on sama kielletäänkö luomu tai hömpät, ei sillä ole väliä. Silloin vain tulee lisää tavaraa markkinoille. Viljeliöiden pitäisi tehdä kollektiivinen suunana muutos LUOMU viljelyyn ilman OSTOPANOKSIA. silloin satotasot tippuisi ehkä 50% ja hinta nousisi tuotteilla 100-200%. Kannatavuus olisi parempi, kun ostopanoksiin ei menisi hinnan korotus heti, vaan jäisi viljeliöiden taskuun.

Rakkine

  • Vieras
Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Maailmassa tuotetaan ruokaa n.10 miljardille ihmiselle. Syöjiä on n.7 miljardia ja ehkä 4-5 miljardilla on varaa ostaa kunnolla ruokaa. Sato/tuotostasot nousee keskimäärin 1-5% vuodessa. Eli Kehä on päättymätön. Siinä on sama kielletäänkö luomu tai hömpät, ei sillä ole väliä. Silloin vain tulee lisää tavaraa markkinoille. Viljeliöiden pitäisi tehdä kollektiivinen suunana muutos LUOMU viljelyyn ilman OSTOPANOKSIA. silloin satotasot tippuisi ehkä 50% ja hinta nousisi tuotteilla 100-200%. Kannatavuus olisi parempi, kun ostopanoksiin ei menisi hinnan korotus heti, vaan jäisi viljeliöiden taskuun.

En usko hintojen nousuun, tavanomaisesti tuotettua viljaa tuotaisiin silloin ulkomailta.

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 297
Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Maailmassa tuotetaan ruokaa n.10 miljardille ihmiselle. Syöjiä on n.7 miljardia ja ehkä 4-5 miljardilla on varaa ostaa kunnolla ruokaa. Sato/tuotostasot nousee keskimäärin 1-5% vuodessa. Eli Kehä on päättymätön. Siinä on sama kielletäänkö luomu tai hömpät, ei sillä ole väliä. Silloin vain tulee lisää tavaraa markkinoille. Viljeliöiden pitäisi tehdä kollektiivinen suunana muutos LUOMU viljelyyn ilman OSTOPANOKSIA. silloin satotasot tippuisi ehkä 50% ja hinta nousisi tuotteilla 100-200%. Kannatavuus olisi parempi, kun ostopanoksiin ei menisi hinnan korotus heti, vaan jäisi viljeliöiden taskuun.

En usko hintojen nousuun, tavanomaisesti tuotettua viljaa tuotaisiin silloin ulkomailta.

Siis kollektiivinen suunnan muutos pitäisi koskea koko maailman ruuan tuotantoa. Googlen hakukoneeseen "regeratiivinen viljely" ja sieltä erään pohjois-dakotalaisen tekstitetty esitys.

Tosin ehkä viljely tavan nimi pitäisi olla pikemminkin "bisnes mielinen viljely".

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15990
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Tuo esilletuotu nihilistinen sanoma kulkee laajasti ainakin amerikkalaisen luomubisneksen seurassa. Todennäköisesti ovat saksalaisten 1930-luvun steineristien perua. Ajatus on todellakin rajoittaa ruuan saatavuutta siirtymälä luomuun, ja realistisesti myös sen kertovat, että noin ehkä puolelle miljardille silloin riittää palan painetta, eivät ole erityisesti luonnonsuojelijoita, suhtautuvat ilmastonmuutoksiin ym. asioihin hyvin skeptisesti, mutta niitä vaan ..ituttavat ne muunväriset apinat.

-SS-

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 297
Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Tuo esilletuotu nihilistinen sanoma kulkee laajasti ainakin amerikkalaisen luomubisneksen seurassa. Todennäköisesti ovat saksalaisten 1930-luvun steineristien perua. Ajatus on todellakin rajoittaa ruuan saatavuutta siirtymälä luomuun, ja realistisesti myös sen kertovat, että noin ehkä puolelle miljardille silloin riittää palan painetta, eivät ole erityisesti luonnonsuojelijoita, suhtautuvat ilmastonmuutoksiin ym. asioihin hyvin skeptisesti, mutta niitä vaan ..ituttavat ne muunväriset apinat.

-SS-

Kyllä Regressiivinen(uudistava)viljely ihan muuhun perustuu kuin johonkin steinerismiin. Siinä pyritään sitomaan ravinteita ilmasta ja käyttämään sisäistä kiertoa. Yritetään myös sitoa hiiltä lisää maahan ja maan kasvukunnon parantamisen kautta pyritään parempiin satoihin. Esim. kierrätyslannoiteissa saataa ravinteet olla kasvien kannalta paremmassa muodossa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15990
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Siinä pyritään sitomaan 1) ravinteita ilmasta ja 2) käyttämään sisäistä kiertoa.

1) Ai ravinteita ? Typpi on yksipuolisesti ainoa ravinne, jota pystytään ilmasta pidättämään. Eli pidetään vihreää aurinkokennoa ruuantuotanon sijasta metsistä raivatulla alalla. Muut ravinteet on edelleen louhittava, kaivettava, jos ne tuodaan käsittelemättömänä paikan päälle, rekkarallilla, niin niistä saadaan sitten joku 0,5 - 2% kasvien hyväksikäytettäväksi. ja silloin menee se typenkeräyskin hukkaan kun kasvit kituvat kalin, fosforin ja muiden mineraalien puutteessa. Toki jos on vahvaa keinolannoitetaloutta siinä lähistöllä, niin voi uskotella, että se lanta sinne peltoon tuotuna on tullut siihen peltoon taivaasta.

2) Tuossahan se olennainen on, sisäinen kierto, toisaalta se on valmiiksi olemassa luonnontilaisessa metsämaassa. Miksi 80% vanhan metsän ja suon luonnontilaisesta maaperänhiilestä pitää raivaamalla tuhota, että saadaan aikaiseksi "sisäinen kierto" ?

-SS-

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 297
Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Siinä pyritään sitomaan 1) ravinteita ilmasta ja 2) käyttämään sisäistä kiertoa.

1) Ai ravinteita ? Typpi on yksipuolisesti ainoa ravinne, jota pystytään ilmasta pidättämään. Eli pidetään vihreää aurinkokennoa ruuantuotanon sijasta metsistä raivatulla alalla. Muut ravinteet on edelleen louhittava, kaivettava, jos ne tuodaan käsittelemättömänä paikan päälle, rekkarallilla, niin niistä saadaan sitten joku 0,5 - 2% kasvien hyväksikäytettäväksi. ja silloin menee se typenkeräyskin hukkaan kun kasvit kituvat kalin, fosforin ja muiden mineraalien puutteessa. Toki jos on vahvaa keinolannoitetaloutta siinä lähistöllä, niin voi uskotella, että se lanta sinne peltoon tuotuna on tullut siihen peltoon taivaasta.

2) Tuossahan se olennainen on, sisäinen kierto, toisaalta se on valmiiksi olemassa luonnontilaisessa metsämaassa. Miksi 80% vanhan metsän ja suon luonnontilaisesta maaperänhiilestä pitää raivaamalla tuhota, että saadaan aikaiseksi "sisäinen kierto" ?

-SS-

Niin no miksi ylipäätään pitää viljellä. Järkevää olisi metsittää pellot että hiilidioksiidi sitoutuisi maahan.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15990
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Siinä pyritään sitomaan 1) ravinteita ilmasta ja 2) käyttämään sisäistä kiertoa.

1) Ai ravinteita ? Typpi on yksipuolisesti ainoa ravinne, jota pystytään ilmasta pidättämään. Eli pidetään vihreää aurinkokennoa ruuantuotanon sijasta metsistä raivatulla alalla. Muut ravinteet on edelleen louhittava, kaivettava, jos ne tuodaan käsittelemättömänä paikan päälle, rekkarallilla, niin niistä saadaan sitten joku 0,5 - 2% kasvien hyväksikäytettäväksi. ja silloin menee se typenkeräyskin hukkaan kun kasvit kituvat kalin, fosforin ja muiden mineraalien puutteessa. Toki jos on vahvaa keinolannoitetaloutta siinä lähistöllä, niin voi uskotella, että se lanta sinne peltoon tuotuna on tullut siihen peltoon taivaasta.

2) Tuossahan se olennainen on, sisäinen kierto, toisaalta se on valmiiksi olemassa luonnontilaisessa metsämaassa. Miksi 80% vanhan metsän ja suon luonnontilaisesta maaperänhiilestä pitää raivaamalla tuhota, että saadaan aikaiseksi "sisäinen kierto" ?

-SS-

Niin no miksi ylipäätään pitää viljellä. Järkevää olisi metsittää pellot että hiilidioksiidi sitoutuisi maahan.

Juuri näin.

Ja jos metsää raivataan kolme yksikköä luomuviljelyyn ja yksi yksikkö tehoviljelyyn, nähdään mikä homman nimi on. Allikko on edelleen iso ja voi hyvin.

-SS-

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 297
Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Siinä pyritään sitomaan 1) ravinteita ilmasta ja 2) käyttämään sisäistä kiertoa.

1) Ai ravinteita ? Typpi on yksipuolisesti ainoa ravinne, jota pystytään ilmasta pidättämään. Eli pidetään vihreää aurinkokennoa ruuantuotanon sijasta metsistä raivatulla alalla. Muut ravinteet on edelleen louhittava, kaivettava, jos ne tuodaan käsittelemättömänä paikan päälle, rekkarallilla, niin niistä saadaan sitten joku 0,5 - 2% kasvien hyväksikäytettäväksi. ja silloin menee se typenkeräyskin hukkaan kun kasvit kituvat kalin, fosforin ja muiden mineraalien puutteessa. Toki jos on vahvaa keinolannoitetaloutta siinä lähistöllä, niin voi uskotella, että se lanta sinne peltoon tuotuna on tullut siihen peltoon taivaasta.

2) Tuossahan se olennainen on, sisäinen kierto, toisaalta se on valmiiksi olemassa luonnontilaisessa metsämaassa. Miksi 80% vanhan metsän ja suon luonnontilaisesta maaperänhiilestä pitää raivaamalla tuhota, että saadaan aikaiseksi "sisäinen kierto" ?

-SS-

Niin no miksi ylipäätään pitää viljellä. Järkevää olisi metsittää pellot että hiilidioksiidi sitoutuisi maahan.

Juuri näin.

Ja jos metsää raivataan kolme yksikköä luomuviljelyyn ja yksi yksikkö tehoviljelyyn, nähdään mikä homman nimi on. Allikko on edelleen iso ja voi hyvin.

-SS-

No jos projektina on kannattava maatalous, niin kannattavinta on metsittää ne teho pellotkin. Metsä kasvaa suht vähällä vaivalla.

Suuri sato ei pitäisi olla se itseis arvo mitä tavoitellaan, vaan se että viljely kannattaa ja tuo maksimaalisen voiton.

Sato tasot kasvaa vuodessa 1% ja yleensä tuotostasot kaikessa maataloudessa. Tämä johtaa tuottajahintojen laskuun, mikä taas näkyy kannatavuudessa.

Ruisrypsimohralvehnä

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 172
Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Tuo yhden prosentin vuosittainen satomäärän laskennallinen kasvu kun lajikkeet paranee kuulostaa ihan realistiselta., mutta se ei vielä ratkaise kannattavan viljelyn problematiikkaa.  Mutta on hyvä ja suuntaus oikea. 100 ha viljatilalla keskimääräinen viljamäärä koko Suomen keskiarvolla on 450 000 kg ja siihen prosentti lisää niin sadonkasvu on 4500 kg kertaa keskivertohinta 150 euroa.. Niin vuosittainen myynnin lisäys 675 euroa. Hyvä alku kannattavaan viljelyyn. Käyttämällä vain uutuus lajikkeita. Jotenkin kun seuraa lajikkeiden määrää eri viljakasveilla niin lajikeluettelossa on todella iso määrä eri lajikkeita.

Yksi kannattavan viljelyn ajatus voisi olla että siirtyy rikkakasvitorjunnassa vuosittaisen torjunnan periaatteesta joka toisen vuoden torjuntaan. Onko jollain raatilaisella pitkäaikaista kokemusta kyseisestä menettelytavasta.. Onko rikkaheinät vallanneet pellon. 

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1317
Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Ei olla kuitenkaan huolissaan, tulevaisuus saattaa aukaista peltoviljelyyn ihan suotuisia näkymiä. Ajat ovat muuttumassa.
Miten ajat ovat muuttumassa?
Jos puheet näistä ilmastomuutoksen torjumisesta johtavat tekoihin, niin hiilen sidonta voi tulla erääksi pellonkäytön muodoksi ja siitä saisi korvauksen.
Peltojen metsitys voi tulla myöskin korvattavaksi toimeksi. Esimerkiksi 90- luvulla pellonmetsityksen tuki oli muistaakseni noin 2000 mk /ha 10vuoden ajan ja päälle ilmaiset taimet. Nykyrahassa tuo olisi noin 500 e/ha.


mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 297
Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Tuo yhden prosentin vuosittainen satomäärän laskennallinen kasvu kun lajikkeet paranee kuulostaa ihan realistiselta., mutta se ei vielä ratkaise kannattavan viljelyn problematiikkaa.  Mutta on hyvä ja suuntaus oikea. 100 ha viljatilalla keskimääräinen viljamäärä koko Suomen keskiarvolla on 450 000 kg ja siihen prosentti lisää niin sadonkasvu on 4500 kg kertaa keskivertohinta 150 euroa.. Niin vuosittainen myynnin lisäys 675 euroa. Hyvä alku kannattavaan viljelyyn. Käyttämällä vain uutuus lajikkeita. Jotenkin kun seuraa lajikkeiden määrää eri viljakasveilla niin lajikeluettelossa on todella iso määrä eri lajikkeita.

Yksi kannattavan viljelyn ajatus voisi olla että siirtyy rikkakasvitorjunnassa vuosittaisen torjunnan periaatteesta joka toisen vuoden torjuntaan. Onko jollain raatilaisella pitkäaikaista kokemusta kyseisestä menettelytavasta.. Onko rikkaheinät vallanneet pellon.

Tuo prosentin kasvu pelkästään parempina lajikkeita käyttämällä vaatisi vastaavan peltomäärän laskun että viljan hinta pysyisi edes ennallaan. Muun tekniikan kehitys lannoiteiden ja kasvinsuojeluaineiden kanssa puhutaan varmaan 5-10% sadon keskimääräisestä lisätä. Paremmat sadot voi tuntua lyhyellä tähtäimellä tilakohtaisesti järkevältä, mutta pitkällä tähtäimellä silloin peltoalan on pakko radikaalisti vähentyä ja lohko kokojen kasvaa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15990
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Tuo yhden prosentin vuosittainen satomäärän laskennallinen kasvu kun lajikkeet paranee kuulostaa ihan realistiselta., mutta se ei vielä ratkaise kannattavan viljelyn problematiikkaa.  Mutta on hyvä ja suuntaus oikea. 100 ha viljatilalla keskimääräinen viljamäärä koko Suomen keskiarvolla on 450 000 kg ja siihen prosentti lisää niin sadonkasvu on 4500 kg kertaa keskivertohinta 150 euroa.. Niin vuosittainen myynnin lisäys 675 euroa. Hyvä alku kannattavaan viljelyyn. Käyttämällä vain uutuus lajikkeita. Jotenkin kun seuraa lajikkeiden määrää eri viljakasveilla niin lajikeluettelossa on todella iso määrä eri lajikkeita.

Yksi kannattavan viljelyn ajatus voisi olla että siirtyy rikkakasvitorjunnassa vuosittaisen torjunnan periaatteesta joka toisen vuoden torjuntaan. Onko jollain raatilaisella pitkäaikaista kokemusta kyseisestä menettelytavasta.. Onko rikkaheinät vallanneet pellon.

Jos hyvin onnistuu, niin savimailla pari vuotta menee hyvin, rukiilla ei tarvitse kuin saada voimaa kasvuun, niin rikkatorjuntaa ei tarvitse juurikaan; juola häviää monivuotisesta ruismaasta. Kevätviljoilla pitää käyttää vanhoja erittäin pitkäkortisia lajikkeita, joita nykynuoriso ei varmasti jaksa koukkia 40-jalkaisilla rumpupuimureillaan. Rikkatorjunnan hinta toisaalta on niin alhainen, että siinä sadonlisä on säännöllisesti suurempi kuin tautitorjunnan vaste. Rikkakasvin ruokkiminen kun ei paranna mitään nurmirehua saati sitten viljaa.

-SS-

Ruisrypsimohralvehnä

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 172
Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
 Suomi ehdottaa EU:n maatalousrahojen rajun leikkauksen loiventamista
Pääministeri Rinteen mukaan kritiikki kuuluu asiaan.


STT

Suomen esittelemä pohjapaperi EU:n tulevien vuosien rahankäytöstä on saanut jäsenmaista kovaa kritiikkiä. Keskustelua jatketaan perjantaina EU-huippukokouksessa, jossa pääministeri Antti Rinne (sd.) esittelee puheenjohtajamaan pohjapaperin.

Päätöksiä tuskin on luvassa, koska budjettineuvotteluissa ollaan vielä alussa, eikä jäsenmailla ole paineita päästä ratkaisuun. Uusi budjettikausi käynnistyy vasta vuoden 2021 alusta.

STT:n tietojen mukaan Suomi tuo päämiesten pöytään paperin, jossa esitetään maatalousrahoihin esitetyn leikkauksen kohtuullistamista.

Komissio on esittänyt maatalousrahoihin merkittävää leikkausta. Esityksen mukaan maatalouteen käytettäisiin vuosina 2021–2027 alle 29 prosenttia rahoista, kun aiemmalla kaudella osuus oli noin 35 prosenttia.

Jäsenmaiden tuntoja viime kuukausina kuunnellut Suomi lyö pöytään perjantaina uuden numeron. Pohjapaperin mukaan maatalouden osuus olisi 30,5–30,9 prosenttia.

Maatalousrahat ovat joutumassa leikkuriin osana laajempaa kulukuuria. Menoja on pienennettävä, koska merkittävä nettomaksaja Britannia lähtee, eivätkä useimmat EU-maat ole järin halukkaita maksamaan lisää jäsenmaksuja. Lisäksi EU-mailla on lukuisia uusia kohteita, joihin ne ohjaisivat rahaa. Niitä ovat niin ilmasto, maahanmuutto kuin puolustuskin.

Itäisempi Eurooppa moittii

Samalla ovat pienenemässä varsinkin itäisemmälle Euroopalle tärkeät koheesiorahat. Komissio on esittänyt, että budjetista noin 29 prosenttia käytettäisiin aluerahoihin verrattuna viime kauden 34 prosenttiin. Suomen paperissa osuudeksi ehdotetaan 29,6–29,8 prosenttia.

Leikkausehdotus on merkittävä, ja on saanut Visegrad-ryhmän maat Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian takajaloilleen ja arvostelemaan kovin sanoin Suomea.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) pitää arvostelua normaalina. Suomen tekemä pohjapaperi heijastaa hänen mukaansa niitä kahdenvälisiä keskusteluita, joita Suomi on käynyt kaikkien EU-maiden kanssa.

Suomi esittää seitsemän vuoden rahoituskehyksen suuruudeksi 1,03–1,08 prosenttia bruttokansantulosta. Ehdotuksellaan Suomi kallistuu tiukan budjetin linjalle.

–  Se on jonkin verran alle komission esityksen (noin 1,1), mutta päälle 1,0:n, johon jotkut maat ovat enintään suostuvaisia, Rinne selitti torstaina Brysselissä.

Kovimpaan prosenttijengiin ovat EU-maista kuuluneet Saksa, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta. Toisaalta on maita, jotka haluavat kasvattaa budjettia komission ehdotusta suuremmaksi.

EU-maat ovat sopineet, että ratkaisua budjetista yritetään saada jo joulukuun huippukokouksessa. Suomi pyrkii tätä tavoitetta kohti, vaikka yleisesti tiedetään, että vaikeisiin budjettipäätöksiin tarvitaan enemmän aikaa.

Vaikeuskerrointa lisää se, että huippukokouksia johtava Donald Tusk on päättämässä kautensa marraskuun loppuun. Tusk ei välttämättä halua taakakseen enää ylimääräistä budjettihuippukokousta marraskuussa.

Oikeusvaltiomekanismi odottaa päätöksiä

EU-johtajien on otettava kantaa myös esitykseen EU-rahan sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Ruisrypsimohralvehnä

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 172
Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Suomi ehdottaa EU:n maatalousrahojen rajun leikkauksen loiventamista
Pääministeri Rinteen mukaan kritiikki kuuluu asiaan.


STT

Suomen esittelemä pohjapaperi EU:n tulevien vuosien rahankäytöstä on saanut jäsenmaista kovaa kritiikkiä. Keskustelua jatketaan perjantaina EU-huippukokouksessa, jossa pääministeri Antti Rinne (sd.) esittelee puheenjohtajamaan pohjapaperin.

Päätöksiä tuskin on luvassa, koska budjettineuvotteluissa ollaan vielä alussa, eikä jäsenmailla ole paineita päästä ratkaisuun. Uusi budjettikausi käynnistyy vasta vuoden 2021 alusta.

STT:n tietojen mukaan Suomi tuo päämiesten pöytään paperin, jossa esitetään maatalousrahoihin esitetyn leikkauksen kohtuullistamista.

Komissio on esittänyt maatalousrahoihin merkittävää leikkausta. Esityksen mukaan maatalouteen käytettäisiin vuosina 2021–2027 alle 29 prosenttia rahoista, kun aiemmalla kaudella osuus oli noin 35 prosenttia.

Jäsenmaiden tuntoja viime kuukausina kuunnellut Suomi lyö pöytään perjantaina uuden numeron. Pohjapaperin mukaan maatalouden osuus olisi 30,5–30,9 prosenttia.

Maatalousrahat ovat joutumassa leikkuriin osana laajempaa kulukuuria. Menoja on pienennettävä, koska merkittävä nettomaksaja Britannia lähtee, eivätkä useimmat EU-maat ole järin halukkaita maksamaan lisää jäsenmaksuja. Lisäksi EU-mailla on lukuisia uusia kohteita, joihin ne ohjaisivat rahaa. Niitä ovat niin ilmasto, maahanmuutto kuin puolustuskin.

Itäisempi Eurooppa moittii

Samalla ovat pienenemässä varsinkin itäisemmälle Euroopalle tärkeät koheesiorahat. Komissio on esittänyt, että budjetista noin 29 prosenttia käytettäisiin aluerahoihin verrattuna viime kauden 34 prosenttiin. Suomen paperissa osuudeksi ehdotetaan 29,6–29,8 prosenttia.

Leikkausehdotus on merkittävä, ja on saanut Visegrad-ryhmän maat Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian takajaloilleen ja arvostelemaan kovin sanoin Suomea.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) pitää arvostelua normaalina. Suomen tekemä pohjapaperi heijastaa hänen mukaansa niitä kahdenvälisiä keskusteluita, joita Suomi on käynyt kaikkien EU-maiden kanssa.

Suomi esittää seitsemän vuoden rahoituskehyksen suuruudeksi 1,03–1,08 prosenttia bruttokansantulosta. Ehdotuksellaan Suomi kallistuu tiukan budjetin linjalle.

–  Se on jonkin verran alle komission esityksen (noin 1,1), mutta päälle 1,0:n, johon jotkut maat ovat enintään suostuvaisia, Rinne selitti torstaina Brysselissä.

Kovimpaan prosenttijengiin ovat EU-maista kuuluneet Saksa, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta. Toisaalta on maita, jotka haluavat kasvattaa budjettia komission ehdotusta suuremmaksi.

EU-maat ovat sopineet, että ratkaisua budjetista yritetään saada jo joulukuun huippukokouksessa. Suomi pyrkii tätä tavoitetta kohti, vaikka yleisesti tiedetään, että vaikeisiin budjettipäätöksiin tarvitaan enemmän aikaa.

Vaikeuskerrointa lisää se, että huippukokouksia johtava Donald Tusk on päättämässä kautensa marraskuun loppuun. Tusk ei välttämättä halua taakakseen enää ylimääräistä budjettihuippukokousta marraskuussa.

Oikeusvaltiomekanismi odottaa päätöksiä

EU-johtajien on otettava kantaa myös esitykseen EU-rahan sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Tälläinen vääntö Suomen Ruokahuollon omavaraisuudesta. Mielenkiintoista luettavaa ja vielä mielenkiintoisempaa kuulla millaisia päätöksiä siellä tehdään. Onneksi en ole ehtinyt vielä laittaa niemäni uuden puimurin kauppakirjaan,  mutta jos 2021-2027 ohjelmakausi saadaan toteutettua asiallisella tasolla, on sekin mahdollista. Tällä hetkellä näyttää siltä että Brexit tekee hallaa Suomen tilanteelle.