Agronet

Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Ruisrypsimohralvehnä - 08.09.19 - klo:18:53

Otsikko: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 08.09.19 - klo:18:53
Nyt kun puinnit ovat loppusuoralla heräsi kiinnostus kannattavaan viljelyyn 2021. Millä saa kasvinviljelytilan kannattavaksi jos lähtökohtaisesti maksetaan viljasta keskimäärin 120 E/tonni ja Brexitin tulo lokakuun lopussa 2019 näyttää entistäkin varmemmalta. Se vähentää maataloustukia huomattavasti. Itse tämän iltapäivän käyttänyt 2021 budjetointiin. Tottakai luvut ovat pelkkää arvailua, mutta olen käyttänyt niissä ainoastaan alas päin suuntautuvia lukuja tulopuolella. Samalla suunnitellut säästökohteita, jotta tuloksen saisi plussan puolelle ilman puun myyntejä.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: ja101 - 08.09.19 - klo:21:05
Nyt kun puinnit ovat loppusuoralla heräsi kiinnostus kannattavaan viljelyyn 2021. Millä saa kasvinviljelytilan kannattavaksi jos lähtökohtaisesti maksetaan viljasta keskimäärin 120 E/tonni ja Brexitin tulo lokakuun lopussa 2019 näyttää entistäkin varmemmalta. Se vähentää maataloustukia huomattavasti. Itse tämän iltapäivän käyttänyt 2021 budjetointiin. Tottakai luvut ovat pelkkää arvailua, mutta olen käyttänyt niissä ainoastaan alas päin suuntautuvia lukuja tulopuolella. Samalla suunnitellut säästökohteita, jotta tuloksen saisi plussan puolelle ilman puun myyntejä.
Vuokraamalla tai myymällä pellot jollekkin jolla rahaa riittää..
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: -SS- - 09.09.19 - klo:14:36
Nyt kun puinnit ovat loppusuoralla heräsi kiinnostus kannattavaan viljelyyn 2021. Millä saa kasvinviljelytilan kannattavaksi jos lähtökohtaisesti maksetaan viljasta keskimäärin 120 E/tonni ja Brexitin tulo lokakuun lopussa 2019 näyttää entistäkin varmemmalta. Se vähentää maataloustukia huomattavasti. Itse tämän iltapäivän käyttänyt 2021 budjetointiin. Tottakai luvut ovat pelkkää arvailua, mutta olen käyttänyt niissä ainoastaan alas päin suuntautuvia lukuja tulopuolella. Samalla suunnitellut säästökohteita, jotta tuloksen saisi plussan puolelle ilman puun myyntejä.

Miksi huolehtia asioista etukäteen, koska kansallinen tukipainotus nytkin on lähes 2/3 ? Jos se EU-kolmasosa pienenee vaikka puoleen, koko tilan tukipotti pienenee alle 20%. Ja tämä 20% vieläpä luvatusti kompensoidaan eläintaloudelle.  Lisäksi tilanne riippuu siitä, mikä on lähtötaso, jos Esimerkiksi AB tilan keskimääräinen tukitaso  on ollut se 462 - 510 euroa hehtaarilta, niin satasen putoaminen on melko iso muutos asiaan. Jos taas kyse on C-alueen eläintilasta, jolla saattaa olla tiettyjä lisiä, satasen putoaminen tonnista tarvitsee ehkä vain pienistä ylellisyyksistä luopumista.

Tämä ulkopuoliselle vaikutukselle immuuni kansallinen tukijärjestelmä ei voi laajeta lähes toiselle puoliskolle Suomen (perustuki)peltoja, eli AB-alueen ( ja osin C) kasvinviljelyalueelle, koska rahoitusongelma on ilmeinen.

Jos sellaista strategiaa ajattelee, että eläinluomuun siirtyminen on se ratkaisu, siinäkin tulee pää vetävän käteen, koska muutkin ajattelevat samaa, nämä kansalliset tukimuodot silloin välttämättä laimentuvat, luomuruis onkin yhtäkkiä satasen nin kuin muillakin, ja lähikaritsateurastamot tukkeutuvat. Eli ennustan, että vuokrissa jos yrittäisi tinkiä 100 €/ha, kustannuksissa ja hävikissä 50 €/ha , tilanteen pystynee joten kuten normalisoimaan.  Huomaa, että jokainen yrittää ohellasi tehdä  samaa, joten viljelykasvivalintatemput ja tuotantotukien kärkkyminen, varastospekuloiminen, käytettyihin koneisiin turvautuminen, panosten kilpailuttaminen, vedät siinä asiassa samasta köydestä kuin muut, siellä valitettavasti ei tule olemaan mitään "löysiä" rahoja säästettäväksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 09.09.19 - klo:19:04
Nyt kun puinnit ovat loppusuoralla heräsi kiinnostus kannattavaan viljelyyn 2021. Millä saa kasvinviljelytilan kannattavaksi jos lähtökohtaisesti maksetaan viljasta keskimäärin 120 E/tonni ja Brexitin tulo lokakuun lopussa 2019 näyttää entistäkin varmemmalta. Se vähentää maataloustukia huomattavasti. Itse tämän iltapäivän käyttänyt 2021 budjetointiin. Tottakai luvut ovat pelkkää arvailua, mutta olen käyttänyt niissä ainoastaan alas päin suuntautuvia lukuja tulopuolella. Samalla suunnitellut säästökohteita, jotta tuloksen saisi plussan puolelle ilman puun myyntejä.

Miksi huolehtia asioista etukäteen, koska kansallinen tukipainotus nytkin on lähes 2/3 ? Jos se EU-kolmasosa pienenee vaikka puoleen, koko tilan tukipotti pienenee alle 20%. Ja tämä 20% vieläpä luvatusti kompensoidaan eläintaloudelle.  Lisäksi tilanne riippuu siitä, mikä on lähtötaso, jos Esimerkiksi AB tilan keskimääräinen tukitaso  on ollut se 462 - 510 euroa hehtaarilta, niin satasen putoaminen on melko iso muutos asiaan. Jos taas kyse on C-alueen eläintilasta, jolla saattaa olla tiettyjä lisiä, satasen putoaminen tonnista tarvitsee ehkä vain pienistä ylellisyyksistä luopumista.

Tämä ulkopuoliselle vaikutukselle immuuni kansallinen tukijärjestelmä ei voi laajeta lähes toiselle puoliskolle Suomen (perustuki)peltoja, eli AB-alueen ( ja osin C) kasvinviljelyalueelle, koska rahoitusongelma on ilmeinen.

Jos sellaista strategiaa ajattelee, että eläinluomuun siirtyminen on se ratkaisu, siinäkin tulee pää vetävän käteen, koska muutkin ajattelevat samaa, nämä kansalliset tukimuodot silloin välttämättä laimentuvat, luomuruis onkin yhtäkkiä satasen nin kuin muillakin, ja lähikaritsateurastamot tukkeutuvat. Eli ennustan, että vuokrissa jos yrittäisi tinkiä 100 €/ha, kustannuksissa ja hävikissä 50 €/ha , tilanteen pystynee joten kuten normalisoimaan.  Huomaa, että jokainen yrittää ohellasi tehdä  samaa, joten viljelykasvivalintatemput ja tuotantotukien kärkkyminen, varastospekuloiminen, käytettyihin koneisiin turvautuminen, panosten kilpailuttaminen, vedät siinä asiassa samasta köydestä kuin muut, siellä valitettavasti ei tule olemaan mitään "löysiä" rahoja säästettäväksi.

-SS-
Nimenomaan huolehtia 2021 vuoden kannattavasta viljelystä. Eihän voi olla investointeja suunnitellessa, edes jollainen käsitys tulevasta kannattavuudesta. Pankit varmaan lainottaa, mutta kuinka teet niitä lainan hakua varten liiketoiminta suunnitelman, niin täytyyhän siihen saada totuudenmukaisia lukuja. Ei riitä että teettää sen jollain, joka saa sen aina näyttämään siltä että tämä on hyvin kannattavaa toimintaa. Itselle kun tehtiin 2000-luvun alussa liiketoimintasuunnitelma ja sitä jälkikäteen seuranneena, niin sen antamat luvut ovat jostain hatusta temmattuja. Sitäkö tämä Suomen maatalous tulee tulevaisuudessa olemaan, että jokainen joka sitä harjoittaa hyppää täyteen tietämättömyyteen liikevaihdosta. Kuluja voi karsia tiettyyn rajaan asti, ja näkisin että tehdyt sopimukset , oli sitten vuokra, viljely, hinnankiinnitys, urakointi tai muista sopimuksista näyttelevät isoa roolia siitä mitä jää viivan alle. Itse 2021 näyttää kohtuu hyvältä, kun vaan saan pidettyä menobudjetista kiinni. Tulobudjettiin kun ei itse paljon pysty vaikuttamaan.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: andypoge - 09.09.19 - klo:21:18
Jotta pystyisi suunnittelemaan tulevaa, pitäisi tietää jotain tulevasta tuki- ja säädöspolitiikasta. Esim. tilatuen ja ympäristötuen 2021-2027 ehdot. Veikkaan samanlaista viivästysfarssia kuin viime kerralla. 5-6 vuotta on liian lyhyt aika useimpien investointien kuolettamiseen. Liian vaikea asia poliitikoille ymmärtää?
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: ja101 - 09.09.19 - klo:21:23
Nyt kun puinnit ovat loppusuoralla heräsi kiinnostus kannattavaan viljelyyn 2021. Millä saa kasvinviljelytilan kannattavaksi jos lähtökohtaisesti maksetaan viljasta keskimäärin 120 E/tonni ja Brexitin tulo lokakuun lopussa 2019 näyttää entistäkin varmemmalta. Se vähentää maataloustukia huomattavasti. Itse tämän iltapäivän käyttänyt 2021 budjetointiin. Tottakai luvut ovat pelkkää arvailua, mutta olen käyttänyt niissä ainoastaan alas päin suuntautuvia lukuja tulopuolella. Samalla suunnitellut säästökohteita, jotta tuloksen saisi plussan puolelle ilman puun myyntejä.

Miksi huolehtia asioista etukäteen, koska kansallinen tukipainotus nytkin on lähes 2/3 ? Jos se EU-kolmasosa pienenee vaikka puoleen, koko tilan tukipotti pienenee alle 20%. Ja tämä 20% vieläpä luvatusti kompensoidaan eläintaloudelle.  Lisäksi tilanne riippuu siitä, mikä on lähtötaso, jos Esimerkiksi AB tilan keskimääräinen tukitaso  on ollut se 462 - 510 euroa hehtaarilta, niin satasen putoaminen on melko iso muutos asiaan. Jos taas kyse on C-alueen eläintilasta, jolla saattaa olla tiettyjä lisiä, satasen putoaminen tonnista tarvitsee ehkä vain pienistä ylellisyyksistä luopumista.

Tämä ulkopuoliselle vaikutukselle immuuni kansallinen tukijärjestelmä ei voi laajeta lähes toiselle puoliskolle Suomen (perustuki)peltoja, eli AB-alueen ( ja osin C) kasvinviljelyalueelle, koska rahoitusongelma on ilmeinen.

Jos sellaista strategiaa ajattelee, että eläinluomuun siirtyminen on se ratkaisu, siinäkin tulee pää vetävän käteen, koska muutkin ajattelevat samaa, nämä kansalliset tukimuodot silloin välttämättä laimentuvat, luomuruis onkin yhtäkkiä satasen nin kuin muillakin, ja lähikaritsateurastamot tukkeutuvat. Eli ennustan, että vuokrissa jos yrittäisi tinkiä 100 €/ha, kustannuksissa ja hävikissä 50 €/ha , tilanteen pystynee joten kuten normalisoimaan.  Huomaa, että jokainen yrittää ohellasi tehdä  samaa, joten viljelykasvivalintatemput ja tuotantotukien kärkkyminen, varastospekuloiminen, käytettyihin koneisiin turvautuminen, panosten kilpailuttaminen, vedät siinä asiassa samasta köydestä kuin muut, siellä valitettavasti ei tule olemaan mitään "löysiä" rahoja säästettäväksi.

-SS-
Nimenomaan huolehtia 2021 vuoden kannattavasta viljelystä. Eihän voi olla investointeja suunnitellessa, edes jollainen käsitys tulevasta kannattavuudesta. Pankit varmaan lainottaa, mutta kuinka teet niitä lainan hakua varten liiketoiminta suunnitelman, niin täytyyhän siihen saada totuudenmukaisia lukuja. Ei riitä että teettää sen jollain, joka saa sen aina näyttämään siltä että tämä on hyvin kannattavaa toimintaa. Itselle kun tehtiin 2000-luvun alussa liiketoimintasuunnitelma ja sitä jälkikäteen seuranneena, niin sen antamat luvut ovat jostain hatusta temmattuja. Sitäkö tämä Suomen maatalous tulee tulevaisuudessa olemaan, että jokainen joka sitä harjoittaa hyppää täyteen tietämättömyyteen liikevaihdosta. Kuluja voi karsia tiettyyn rajaan asti, ja näkisin että tehdyt sopimukset , oli sitten vuokra, viljely, hinnankiinnitys, urakointi tai muista sopimuksista näyttelevät isoa roolia siitä mitä jää viivan alle. Itse 2021 näyttää kohtuu hyvältä, kun vaan saan pidettyä menobudjetista kiinni. Tulobudjettiin kun ei itse paljon pysty vaikuttamaan.
Ton liiketoimintasuunnitelman/likwin teko nyt on yksi naurettavuus muutenkin. Se nyt vain tehdään sukupolven vaihdoksen tai investoinnin alla sen vuoksi, että kun joku laki näin määrää. Jokainen osaa itsekkin laskea, että mitä tapahtuu eri skenaarioilla.

Mitä pankin lainoittamiseen tulee niin perusmaajussin on yhä vaikeampi saada lainaa. Pankit metsästää niitä asiakkaita joilla on kyky maksaa lainansa, mutta edelleen tarvitsevat sitä. Lainanantoahan on pankkien bisnes. Maatalouteen on pesiytynyt sijoittamisen kulttuuri. Tästä oli pikku uutinen maastullissa äskettäin, jossa oltiin huolissaan, oliko se nyt saksassa, peltojen päätymisestä ei viljelijöille. Mitä kauemmin suomessa jatketaan tätä monimuotoisuus hömpötystä niin peltohan on sellaiselle jolla paalua on niin hyvä sijoitus. Jos aatellaan että 10ke lykkään hehtaariin ja vuosittain ottaa siitä 500e tukina korkoa niin se on 5% lähes sataprosenttisesti taattua rahaa. Jokainen voi sitten muutella luvut mieleisekseen. Viljelemällä jotain höpöhöpö juttua voi vielä nykästä pääkaupunkiseudun hippipiireissä hyvät katteet.

Perusmaajussille ei siis enää ole tilausta. Tarkoituskaan ei ole tuottaa mitään kunhan luot mielikuvia kieli poskella. Ei ketään kiinnosta onko kaikilla ruokaa ja mitä se maksa...
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Rakkine - 09.09.19 - klo:22:34
Satanen per /ha  jos lähtee tuista, on se ainakin mulle tiukka paikka, sit kysytään et lopetanko heti, vai ajanko homman hallitusti alas niin, että koneet ajetaan loppuun, vuokria tingitään alaspäin ja tehdän vain välttämättömät jutut.
Paljon riippuu tietysti tukiehdoista.  Byrokratia varmastl lisääntyy, hömppäheinäversioita tulee 75 erilaista....jne.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: ja101 - 10.09.19 - klo:07:37
Hömppäheinistä kun tehtäisiin vaan yksi versio, jonka korvaus taso on niittokulu niin ei muut tuet tippuisi niin paljon. Ei taida vain tuollainen toteutua...
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Oksa - 10.09.19 - klo:08:18
eikös juuri se kiinnosta kuin halvalla se ruoka saataan kauppoihin?     ja se että sitä tuotetaan kannattavasti on niitä lillikan varsia.   tuillahan se maailma pyörii..
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: ilkka - 10.09.19 - klo:10:39
Hömppäheinistä kun tehtäisiin vaan yksi versio, jonka korvaus taso on niittokulu niin ei muut tuet tippuisi niin paljon. Ei taida vain tuollainen toteutua...

Juu kuten myös luomulle 50 %velvote latausnurmille korvauksena niittokulu.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: -SS- - 10.09.19 - klo:15:15
Hömppäheinistä kun tehtäisiin vaan yksi versio, jonka korvaus taso on niittokulu niin ei muut tuet tippuisi niin paljon. Ei taida vain tuollainen toteutua...

Juu kuten myös luomulle 50 %velvote latausnurmille korvauksena niittokulu.

Kohta tulee katkeruudesta, kateudesta, kupin menemisestä nurin, luomun perusteettomasta vastaisuudesta ym. syytöksiä olan takaa ! Onneksi minun nyt ei tarvinnut tuota kommenttia kirjoittaa, että olen tällä kertaa viaton.

-SS-
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 10.09.19 - klo:17:55
Rukiin hinta pitää kolminkertaistaa.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: ja101 - 10.09.19 - klo:20:50
Hömppäheinistä kun tehtäisiin vaan yksi versio, jonka korvaus taso on niittokulu niin ei muut tuet tippuisi niin paljon. Ei taida vain tuollainen toteutua...

Juu kuten myös luomulle 50 %velvote latausnurmille korvauksena niittokulu.

Käy mulle vaikka luomuun siirryinkin.. mä kun olen sitä mieltä että luomussakin pitäisi tuottaa jotain..
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Oksa - 11.09.19 - klo:07:58
eikös useimmat kuiteskin jotain tuotakin?    ainakin täällä päin hyvää mieltä..
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Kaikki - 11.09.19 - klo:08:22
Hömppäheinistä kun tehtäisiin vaan yksi versio, jonka korvaus taso on niittokulu niin ei muut tuet tippuisi niin paljon. Ei taida vain tuollainen toteutua...

Juu kuten myös luomulle 50 %velvote latausnurmille korvauksena niittokulu.

Käy mulle vaikka luomuun siirryinkin.. mä kun olen sitä mieltä että luomussakin pitäisi tuottaa jotain..
... muutakin kuin roskaa ja mielikuvia .

Kaikki jatkoi sinun keskenjääneen ajatuksesi loppuun  :D
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 11.09.19 - klo:13:48
Onko luomu muuten rajattu johonkin tarkasteluikkunaan vai kuuluuko siihen myös luonnolliset ilmiöt esim. maapallon ulkopuolella.

Eli tosi luomua olisi kasvattaa kasvit avaruudessa, koska siellä olosuhteet ovat todella luonnolliset verrattuna maapallon kaltaiseen suljettuun systeemiin.

Siten maapallon luonnonmukainen viljely tarkoittaisi sitä, että ruokaa ei saataisi tarpeeksi kaikille ihmisille ilman, että kaikki metsät raivataan pelloiksi pois hiilinieluista. Eli vaihtoehtona olisi pienentää ihmisten lukumäärää. Jos vihreät ajattelisivat luomun näin pitkälle, he hajoaisivat ja tukehtuisivat kauhuunsa.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: -SS- - 11.09.19 - klo:16:45
Eli vaihtoehtona olisi pienentää ihmisten lukumäärää. Jos vihreät ajattelisivat luomun näin pitkälle, he hajoaisivat ja tukehtuisivat kauhuunsa.

Siis elintasomaiden suurkaupungeissa asuvien suoran toiminnan vihreissä aktivisteissa on jo valmiiksi olemassa syvälle rakennettu ihmisviha, eli tuo ei olisi mikään ongelma ekologisen liikkeen kärkijoukoille, voitaisiin jopa sanoa ekologiselle militialle.

-SS-
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Mietin vaan, että... - 11.09.19 - klo:20:05
Pahin  -oikea telaketjuvihreä - ihmisvihaaja, asuu saaressa.

Pentti Linkola.

Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 11.09.19 - klo:21:42
Ollaan päästy jo hyvään vaiheeseen tässä projektissa : Kannattava viljely 2021 , kun on mainittu Pentti Linkola. Mutta syvällisemmin kun ajattelee niin siinä se ratkaisu varmaankin on. Eli tekemättä mitään muuta kuin jättämällä tukihakemuksen niin tekee parhaan tuloksen . Ja samalla luonto säästyy..Fossiilista polttoainetta ei kulu, rekat ei hae viljoja kuivurilta, koneet säästyy, ja aikaa jää paljon tähdellisempäänkin tekemiseen. Tässä ajatuksessa on puolet tottakin. Mielenkiinnosta täytyy laskea tuon "viljelytavan" kannattavuus kertoimet. Palaan asiaan kun laskelmat on tehty..
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 28.09.19 - klo:11:54
Keksin millä saan kannattavuuden nousuun.  Pistän pellot pakettiin ja ostan tämän maatilan missä on "eu-tukikelpoista METSÄÄ".  Sitten vaan käyn päivätöissä ja nostan tukirahat metsistä.

"Talon vierellä peltoaluetta ja EU-tukikelpoista metsää ja myös myytävää metsää. Mahdollisuus päästä paikalliseen metsästysseuraan."

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-maatilat/h%C3%A4meenlinna/14928011 (https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-maatilat/h%C3%A4meenlinna/14928011)
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: ja101 - 28.09.19 - klo:16:49
Keksin millä saan kannattavuuden nousuun.  Pistän pellot vuokralle tai myyntiin ja ostan siitä saaduilla rahoilla niitä metsäpalstoja ja käyn päivätöissä ja hoitelen metsiä

Korjasin tuon oikein..
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Agraaari - 29.09.19 - klo:21:21
j
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 30.09.19 - klo:14:20
Tässä tän päivän paininut tän todetun ongelman kanssa jonka nimi on Kannatava viljely 2021. Brexit alkaa lähentyä. Vuosittain 9 prosenttia maitotiloista lopettaa, Kasvinviljeytilojen vuosittaista lopetus prosenttia en ole vielä nähnyt, mutta sitä odotellessa ja tällä viljanhinnalla varmaan liikutaan samoissa prosenteissa kuin maitotiloillakin. Tietysti se antaa muille lisää peltoa kun muut lopettelee, mutta..Onko suuruus ainoa tapa saada viljely kannattavaksi. Omalla tilalla budjetti näyttää 2021 kohtuu hyvältä, joten sitä kohti mennään ja laajenetaan jos tuotanton alusalaa saa vuokrattua lisää.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: ilkka - 30.09.19 - klo:15:13
Millanen sulla on vuokrataso €/ha, jotta laajentaminen on vielä kannattavaa ?
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: -SS- - 30.09.19 - klo:17:31
Salossa on taas 59 hehtaaria vuokramaita jaossa. Viime syksyn perusteella varmasti saa itselle viljelyyn jos laittaa 670 €/ha perustasoksi. Mitään mahtavia eivät lohkot ole kasvukunnoltaan, usein se viimeinen vuosi on menty imuroimalla loputkin ravinteet pois.

Olen saanut käsityksen, että luomurehun tuotannossa on kyseinenkin vuokrataso vieläkin hyvin kannattava. Tavanomaisessa kasvinviljelyssä ei tahdo päästä edes tuonsuuruisiin myyntituottoihin, koska fosforitasotkin ovat olleet 2,5 luokkaa, sen verran paaleja imuroitu niiltä.

Nyt sitten vielä tulee kalkituskannustin, saa option toiseen viisivuotisjaksoon, mikäli kaupunki ei halua ottaa sitä peltoa johonkin muuhun käyttöön. Hyvä diili.

-SS-
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: ja101 - 30.09.19 - klo:21:28
Tässä tän päivän paininut tän todetun ongelman kanssa jonka nimi on Kannatava viljely 2021. Brexit alkaa lähentyä. Vuosittain 9 prosenttia maitotiloista lopettaa, Kasvinviljeytilojen vuosittaista lopetus prosenttia en ole vielä nähnyt, mutta sitä odotellessa ja tällä viljanhinnalla varmaan liikutaan samoissa prosenteissa kuin maitotiloillakin. Tietysti se antaa muille lisää peltoa kun muut lopettelee, mutta..Onko suuruus ainoa tapa saada viljely kannattavaksi. Omalla tilalla budjetti näyttää 2021 kohtuu hyvältä, joten sitä kohti mennään ja laajenetaan jos tuotanton alusalaa saa vuokrattua lisää.
Mä en oikein usko tuohon kasvinviljelytilojen samaan lopettamisprosenttiin kuin maitotiloilla. Ne maitotilat siirtyy yleensä aina kasvinviljelytiloiksi.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 01.10.19 - klo:07:58
Millanen sulla on vuokrataso €/ha, jotta laajentaminen on vielä kannattavaa ?
En mene Euromääriin tässä ketjussa vuokrahintojen osalta, koska Suomi on laaja maa ja peltojen koko ja PH:arvot vaihtelevat. Pellon vuokrahinta on vähän sama kuin auton osto. Mersun hinnalla ei saa ladaa..Vai kuinka päin se menikään. :) Mutta liikevaihdosta prosentillisesti tuotantoa alusalan vuokriin saa maksimissaan mennä 15 prosenttia, jos keskimäärin oman pellon määrä on 25 prosenttia kokonais alasta. Niin kauan kuin ostopellon hinta pitää maksaa jo verotetusta tulosta niin maataloutta ei voi kutsua yritystoiminnaksi. Hallituksen täytyisi ensi tilassa tehdä päätös että pellon ostohinta on saatava vähennetävä verotuksessa samanlailla kuin koneet ja kalusto. 
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: ilkka - 01.10.19 - klo:12:16
Voihan sen suoran vastauksen noinkin kiertää.
Viljasta kuitenkin maksetaan suunnilleen samanverran  ompa pellot minkäkokoisia tahansa ja pH mitä tahansa.

Lasketaas vähän: 100 ha viljelyssä, josta 75 vuokrattua.
4 tn satotasolla 400 th tavaraa 'a 125 €/tn --> 50 000 + tuet n.50 000
100 000 josta 15 % --> 15 000  jaettuna 75 ha --> 200 €/ha

Jos taas ala kokonaisala olisi 50 ha, josta omaa 25 ha  vois maksaa samoilla spekseillä vuokraa 300 €/ha !!!!!!!!!

Laajentaminen kannattaa, koska kiinteet kulut ha kohti pienenevät. Vai mites se menikään ?

Ps.korjatkaa jos lasku- tai muuvirhe yllä.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: ja101 - 01.10.19 - klo:23:13
Millanen sulla on vuokrataso €/ha, jotta laajentaminen on vielä kannattavaa ?
En mene Euromääriin tässä ketjussa vuokrahintojen osalta, koska Suomi on laaja maa ja peltojen koko ja PH:arvot vaihtelevat. Pellon vuokrahinta on vähän sama kuin auton osto. Mersun hinnalla ei saa ladaa..Vai kuinka päin se menikään. :) Mutta liikevaihdosta prosentillisesti tuotantoa alusalan vuokriin saa maksimissaan mennä 15 prosenttia, jos keskimäärin oman pellon määrä on 25 prosenttia kokonais alasta. Niin kauan kuin ostopellon hinta pitää maksaa jo verotetusta tulosta niin maataloutta ei voi kutsua yritystoiminnaksi. Hallituksen täytyisi ensi tilassa tehdä päätös että pellon ostohinta on saatava vähennetävä verotuksessa samanlailla kuin koneet ja kalusto.
Siis näinhän se pitäisi mennä, että pellon sijainti, kasvukunto jne vaikuttaa hintaan, mutta ei se ainakaan täälläpäin näin mene. Siinä katotaan alueella maksettua hintaa ja sama pitää saadaa. Oli pellot sitten sarkaojissa tai pH alle 4. Ja sitten vielä tulee joku kiimainen laajentaja joka tuon maksaa. Eihän siinä sama tukiraha siitä tulee oli se pelto 100ha läntti keskellä aukeaa tai 0,1ha pala metsän keskellä. Ongelmahan ei muutu mihinkään ellei tukieuroja aleta jakamaan jotenkin muuten kuin ab ja c/kohdentamisalue tai ei jaolla. Kyseinen peltojen eriarvoistaminen taas ei ole kovinkaan helppoa ja kuka sen sitten määrittää mikä se oikea tukieuromäärä on ja sitä kautta hinta? Toinen mahdollisuus on tietysti se helpompi, että tiputetaan tukieuroja reippaasti pois ja kielletään maatalouden ulkopuolelta tulevan rahan käyttö peltomarkkinoihin niin silloin alkaa tulemaan tarjontaa ja näin ei tarvitse kuoria kuin parhaimmat päältä ja tällöin parhaimmista maksetaan enemmän.

Nooh oikeasti tuokaan ei varmaan toimi. Joku kultainen keskitie voisi olla se, että niistä metsälänteistä tarjottaisiin joku könttätuki kun sen metsittää. Laajojen keskellä olevat pikkuläntit jotka ovat aikojen saatossa kulkeutuneet jostakin syystä muiden kuin ympärillä olevein maanomistajien haltuun niin voitaisii yrittää järjestellä muuten. Metsitystukea noihin ei tule soveltaa. Metsitystuki tosin on aika ongelmallinen, kun samaan aikaan kuitenkin raivataan tuetonta peltoa. Tukea näille ei ainakaan saisi kyllä myöntää millään tavalla.

Mitä tulee verovähennysoikeuteen niin mikäli kyseinen homma muuttuisi niin tuskin se peltojen hintaa laskisi, pikemmitenkin päinvastoin. Peltojen kysyntä on vain liian suurta tarjontaan nähden. Pelto nähdään joko hyvänä sijoituksena, kivana harrastuksena tai jotenkin muuten. Nykyhinnoilla bisneksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Se että millä tästä päästäisiin niin onkin sitten sellainen asia johon ei vastausta taida olla edes Karhisella. Nyt kuitenkin on tilanne se, että oikeasti ne jotka tuottavat ruokaa tälle kansalle saavat vähiten potista ja niillä tekee eniten tiukkaa taloudellisesti. Rahaa jaetaan mielikuvien toteutukseen ja huuhaa viljelyyn samalla kun asiassa nähdään kiva sijoituskohde.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: SKI - 03.10.19 - klo:14:21
Millanen sulla on vuokrataso €/ha, jotta laajentaminen on vielä kannattavaa ?
En mene Euromääriin tässä ketjussa vuokrahintojen osalta, koska Suomi on laaja maa ja peltojen koko ja PH:arvot vaihtelevat. Pellon vuokrahinta on vähän sama kuin auton osto. Mersun hinnalla ei saa ladaa..Vai kuinka päin se menikään. :) Mutta liikevaihdosta prosentillisesti tuotantoa alusalan vuokriin saa maksimissaan mennä 15 prosenttia, jos keskimäärin oman pellon määrä on 25 prosenttia kokonais alasta. Niin kauan kuin ostopellon hinta pitää maksaa jo verotetusta tulosta niin maataloutta ei voi kutsua yritystoiminnaksi. Hallituksen täytyisi ensi tilassa tehdä päätös että pellon ostohinta on saatava vähennetävä verotuksessa samanlailla kuin koneet ja kalusto.
Siis näinhän se pitäisi mennä, että pellon sijainti, kasvukunto jne vaikuttaa hintaan, mutta ei se ainakaan täälläpäin näin mene. Siinä katotaan alueella maksettua hintaa ja sama pitää saadaa. Oli pellot sitten sarkaojissa tai pH alle 4. Ja sitten vielä tulee joku kiimainen laajentaja joka tuon maksaa. Eihän siinä sama tukiraha siitä tulee oli se pelto 100ha läntti keskellä aukeaa tai 0,1ha pala metsän keskellä. Ongelmahan ei muutu mihinkään ellei tukieuroja aleta jakamaan jotenkin muuten kuin ab ja c/kohdentamisalue tai ei jaolla. Kyseinen peltojen eriarvoistaminen taas ei ole kovinkaan helppoa ja kuka sen sitten määrittää mikä se oikea tukieuromäärä on ja sitä kautta hinta? Toinen mahdollisuus on tietysti se helpompi, että tiputetaan tukieuroja reippaasti pois ja kielletään maatalouden ulkopuolelta tulevan rahan käyttö peltomarkkinoihin niin silloin alkaa tulemaan tarjontaa ja näin ei tarvitse kuoria kuin parhaimmat päältä ja tällöin parhaimmista maksetaan enemmän.

Nooh oikeasti tuokaan ei varmaan toimi. Joku kultainen keskitie voisi olla se, että niistä metsälänteistä tarjottaisiin joku könttätuki kun sen metsittää. Laajojen keskellä olevat pikkuläntit jotka ovat aikojen saatossa kulkeutuneet jostakin syystä muiden kuin ympärillä olevein maanomistajien haltuun niin voitaisii yrittää järjestellä muuten. Metsitystukea noihin ei tule soveltaa. Metsitystuki tosin on aika ongelmallinen, kun samaan aikaan kuitenkin raivataan tuetonta peltoa. Tukea näille ei ainakaan saisi kyllä myöntää millään tavalla.

Mitä tulee verovähennysoikeuteen niin mikäli kyseinen homma muuttuisi niin tuskin se peltojen hintaa laskisi, pikemmitenkin päinvastoin. Peltojen kysyntä on vain liian suurta tarjontaan nähden. Pelto nähdään joko hyvänä sijoituksena, kivana harrastuksena tai jotenkin muuten. Nykyhinnoilla bisneksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Se että millä tästä päästäisiin niin onkin sitten sellainen asia johon ei vastausta taida olla edes Karhisella. Nyt kuitenkin on tilanne se, että oikeasti ne jotka tuottavat ruokaa tälle kansalle saavat vähiten potista ja niillä tekee eniten tiukkaa taloudellisesti. Rahaa jaetaan mielikuvien toteutukseen ja huuhaa viljelyyn samalla kun asiassa nähdään kiva sijoituskohde.

Jännä juttu kun jokuaikasitten olin jutulla sellaisen henkilön kanssa joka työkseen välittää kiinteistöjä ja eritoten maatiloja niin tuo höpötti että tässä loimaan nurkilla olisi kauppa tyrehtynyt kun ei myyjät meinaa saada haluamiaan hintoja ja ne hinnat millä pelto liikkuu on jo melko kaukana siitä 15k€/ha huipuista mitä joskus jotkut hullut maksoivat.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: -SS- - 03.10.19 - klo:17:24
Jännä juttu kun jokuaikasitten olin jutulla sellaisen henkilön kanssa joka työkseen välittää kiinteistöjä ja eritoten maatiloja niin tuo höpötti että tässä loimaan nurkilla olisi kauppa tyrehtynyt kun ei myyjät meinaa saada haluamiaan hintoja ja ne hinnat millä pelto liikkuu on jo melko kaukana siitä 15k€/ha huipuista mitä joskus jotkut hullut maksoivat.

Joo aika paljon nämä korkeata myyntihintaa ja ulkopuolelta nokittajia vihaavat loistavat
poissaolollaan juuri silloin kun hinnat ovat alamaissa, ja tiloja kaatuu vasemmalta ja oikealta velkoihinsa,
ja peltoja saisikin pilkkahintaan.

Uskallus nääs puuttuu, 1990 - luvun puolivälissä, EU:n alkuaikoina oli pessimismiä ilmassa, lama
oli syvä, eikä "ulkopuolista rahaa" ollut kellään. Osa finanssisijoittajista ja pankkimiehistä
keinui tuulessa hiljalleen puun oksassa, juuri silloin pitää panostaa "all-in" . Sitten kun hinnat taas
väistämättömästi alkavat laukata, halutaan valtion tulevan väliin ja estävän "vieraan varallisuuden"
käytön maatalousmaan ostoon, vaikka kyse on siitä, että jotkut vaan myöhästyvät,
kun odottelevat liian pitkään hintojen  vaan laskevan edelleen.

-SS-


Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: ja101 - 04.10.19 - klo:07:11
Jännä juttu kun jokuaikasitten olin jutulla sellaisen henkilön kanssa joka työkseen välittää kiinteistöjä ja eritoten maatiloja niin tuo höpötti että tässä loimaan nurkilla olisi kauppa tyrehtynyt kun ei myyjät meinaa saada haluamiaan hintoja ja ne hinnat millä pelto liikkuu on jo melko kaukana siitä 15k€/ha huipuista mitä joskus jotkut hullut maksoivat.

Joo aika paljon nämä korkeata myyntihintaa ja ulkopuolelta nokittajia vihaavat loistavat
poissaolollaan juuri silloin kun hinnat ovat alamaissa, ja tiloja kaatuu vasemmalta ja oikealta velkoihinsa,
ja peltoja saisikin pilkkahintaan.

Uskallus nääs puuttuu, 1990 - luvun puolivälissä, EU:n alkuaikoina oli pessimismiä ilmassa, lama
oli syvä, eikä "ulkopuolista rahaa" ollut kellään. Osa finanssisijoittajista ja pankkimiehistä
keinui tuulessa hiljalleen puun oksassa, juuri silloin pitää panostaa "all-in" . Sitten kun hinnat taas
väistämättömästi alkavat laukata, halutaan valtion tulevan väliin ja estävän "vieraan varallisuuden"
käytön maatalousmaan ostoon, vaikka kyse on siitä, että jotkut vaan myöhästyvät,
kun odottelevat liian pitkään hintojen  vaan laskevan edelleen.


-SS-

No ei nuo hinnat täällä ainakaan ole laskeneet. Eikä tiloja tiettävästi ole kaatumassa. Toki täällä ei noita 15k€ hintoja ole tiettävästi koskaan edes maksettu. Minusta tässä ei nyt vielä ole mitään all in tilannetta.  Voin toki olla väärässäkin, mutta eivät nuo hinnat ole missään suhteessa pellon tuottokykyyn perusviljelyssä, jotkin puutarhakasvit varmaan eri juttu. Onneksi noita aikoinaan on tullut hommattua, silloin eu:n alkuaikoina kun ne eivät vielä maksaneet mitään. Toki korotkin oli silloin olemassa.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: optimisti - 04.10.19 - klo:21:45
Kyllä se varmaankin on minimipanostuksilla mentävä. Jos saa sen 6tn /ha satoa, niin silloin jo vähän nähdä vaivaakin. Huonommat pellot heinälle jonka sitten niittelee kerran kesässä. Sadonkorjuu velvoite ei tule ehtoihin mukaan.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: teek - 05.10.19 - klo:21:32
Hömpät ja muut älyttömyydet prosentuaalisesti esim maks 5 prossaa pinta alasta, kaikki ympin älyttömät kasvipeitteisyys jne pois, hömpät maanlaajuisesti saman tuen alle, c hömppä ei ole parempaa hömppää kuin ab. Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa. Näillä päästäisiin jo aika paljon pois kaikkein turhimmista tuista. Minimin nostaminen 10 hehtaarin. Pieniä asioita joihin menee Suomen kokoisessa maassa paljon tukieuroja. Metsä kainaloita on kaikilla joissa ei viljely ole järkevää, mutta rajansa hömpötyksillä.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Rakkine - 05.10.19 - klo:22:47
Hömpät ja muut älyttömyydet prosentuaalisesti esim maks 5 prossaa pinta alasta, kaikki ympin älyttömät kasvipeitteisyys jne pois, hömpät maanlaajuisesti saman tuen alle, c hömppä ei ole parempaa hömppää kuin ab. Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa. Näillä päästäisiin jo aika paljon pois kaikkein turhimmista tuista. Minimin nostaminen 10 hehtaarin. Pieniä asioita joihin menee Suomen kokoisessa maassa paljon tukieuroja. Metsä kainaloita on kaikilla joissa ei viljely ole järkevää, mutta rajansa hömpötyksillä.

Pikku-Reetta on saanut lietsottua poliitikot nyt sellaiseen ilmastonmuutoksen torjuntakiimaan, että oksat pois, eli  kyllä tulevissa tukiehdoissa varmaan pääasia on hiilensidonnat ja ravinnevalumien torjunnat, että niiden mukaan mennään, varsinainen tuottaminen tulee olemaan toissijaista, saattepa nähdä. Antin taikakirstusta kyllä löytyy (velka-)rahaa hömppäheinille. Veikkaan että kylvöjen jälkeen kylvettävästä kerääjäkasvista, joka on säilytettävä seuraavaan kevääseen asti, tulee pakollinen toimenpide, KAIKILLE TILOILLE. ilman korvausta.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: optimisti - 06.10.19 - klo:08:38
Hömpät ja muut älyttömyydet prosentuaalisesti esim maks 5 prossaa pinta alasta, kaikki ympin älyttömät kasvipeitteisyys jne pois, hömpät maanlaajuisesti saman tuen alle, c hömppä ei ole parempaa hömppää kuin ab. Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa. Näillä päästäisiin jo aika paljon pois kaikkein turhimmista tuista. Minimin nostaminen 10 hehtaarin. Pieniä asioita joihin menee Suomen kokoisessa maassa paljon tukieuroja. Metsä kainaloita on kaikilla joissa ei viljely ole järkevää, mutta rajansa hömpötyksillä.
Meidän harvojen, hyvää taloudellista tulosta tekevien maanviljelijöiden onni on ettei, tuo yllämainittu tule toteutumaan.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: ja101 - 06.10.19 - klo:09:15
Hömpät ja muut älyttömyydet prosentuaalisesti esim maks 5 prossaa pinta alasta, kaikki ympin älyttömät kasvipeitteisyys jne pois, hömpät maanlaajuisesti saman tuen alle, c hömppä ei ole parempaa hömppää kuin ab. Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa. Näillä päästäisiin jo aika paljon pois kaikkein turhimmista tuista. Minimin nostaminen 10 hehtaarin. Pieniä asioita joihin menee Suomen kokoisessa maassa paljon tukieuroja. Metsä kainaloita on kaikilla joissa ei viljely ole järkevää, mutta rajansa hömpötyksillä.
Meidän harvojen, hyvää taloudellista tulosta tekevien maanviljelijöiden onni on ettei, tuo yllämainittu tule toteutumaan.
Selitäs nyt optimisti kuinka tuo vaikuttaa muuten sun kannattavaan viljelyyn kuin että itse nautit kyseisiä tukia? Ei se ainakaan korkeana viljanhintana näy.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: optimisti - 08.10.19 - klo:07:33
Hömpät ja muut älyttömyydet prosentuaalisesti esim maks 5 prossaa pinta alasta, kaikki ympin älyttömät kasvipeitteisyys jne pois, hömpät maanlaajuisesti saman tuen alle, c hömppä ei ole parempaa hömppää kuin ab. Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa. Näillä päästäisiin jo aika paljon pois kaikkein turhimmista tuista. Minimin nostaminen 10 hehtaarin. Pieniä asioita joihin menee Suomen kokoisessa maassa paljon tukieuroja. Metsä kainaloita on kaikilla joissa ei viljely ole järkevää, mutta rajansa hömpötyksillä.
Meidän harvojen, hyvää taloudellista tulosta tekevien maanviljelijöiden onni on ettei, tuo yllämainittu tule toteutumaan.
Selitäs nyt optimisti kuinka tuo vaikuttaa muuten sun kannattavaan viljelyyn kuin että itse nautit kyseisiä tukia? Ei se ainakaan korkeana viljanhintana näy.
Totta, käsittäkseni enemmistö viljelijöistä menee kilot edellä. Jotta saataisiin alituotantoa, meidän kaikkien pitäisi pitää yhteensä ehkä jokin 25%, nyt viljellystä pinta-alasta pois myyntikasveista. Kannataa lukea MT:n Jouni Kemppaisen kolumni elokuulta "Hyvä sato tuottaa Heikosti" siinä on hyvä tarkastelu vallitsevaan tilanteeseen.
Ennen eu jäsennyyttä valtio hoiti ylituotannon meidän puolesta; oli lannoitevero , vietimaksut, pakkokesannointi ja pellon raivaamiskielto. Nyt jokainen saa hoitaa nämä asiat itsenäisesti tilatasolla. Eihän tämä huono kannattavuus ole mikään ilonaihe, näillä panos tuottosuhteilla ei tuotannon märää kasvattamalla tilanne ainakaan parane.
Minulla on lukemisen alla " Energia ja Sivilisaatio; Vaclav Smile, suomentanut Kimmo Pietilänen. Kirjassa käsitellään maataloutta ensimmäiset sata sivua, kannattaa lukea jos aikaa löytyy.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Rakkine - 08.10.19 - klo:08:11
Hömpät ja muut älyttömyydet prosentuaalisesti esim maks 5 prossaa pinta alasta, kaikki ympin älyttömät kasvipeitteisyys jne pois, hömpät maanlaajuisesti saman tuen alle, c hömppä ei ole parempaa hömppää kuin ab. Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa. Näillä päästäisiin jo aika paljon pois kaikkein turhimmista tuista. Minimin nostaminen 10 hehtaarin. Pieniä asioita joihin menee Suomen kokoisessa maassa paljon tukieuroja. Metsä kainaloita on kaikilla joissa ei viljely ole järkevää, mutta rajansa hömpötyksillä.
Meidän harvojen, hyvää taloudellista tulosta tekevien maanviljelijöiden onni on ettei, tuo yllämainittu tule toteutumaan.
Selitäs nyt optimisti kuinka tuo vaikuttaa muuten sun kannattavaan viljelyyn kuin että itse nautit kyseisiä tukia? Ei se ainakaan korkeana viljanhintana näy.
Totta, käsittäkseni enemmistö viljelijöistä menee kilot edellä. Jotta saataisiin alituotantoa, meidän kaikkien pitäisi pitää yhteensä ehkä jokin 25%, nyt viljellystä pinta-alasta pois myyntikasveista. Kannataa lukea MT:n Jouni Kemppaisen kolumni elokuulta "Hyvä sato tuottaa Heikosti" siinä on hyvä tarkastelu vallitsevaan tilanteeseen.
Ennen eu jäsennyyttä valtio hoiti ylituotannon meidän puolesta; oli lannoitevero , vietimaksut, pakkokesannointi ja pellon raivaamiskielto. Nyt jokainen saa hoitaa nämä asiat itsenäisesti tilatasolla. Eihän tämä huono kannattavuus ole mikään ilonaihe, näillä panos tuottosuhteilla ei tuotannon märää kasvattamalla tilanne ainakaan parane.
Minulla on lukemisen alla " Energia ja Sivilisaatio; Vaclav Smile, suomentanut Kimmo Pietilänen. Kirjassa käsitellään maataloutta ensimmäiset sata sivua, kannattaa lukea jos aikaa löytyy.

ProAgrian Sari Peltonen julkaisee aina kerran vuodessa laskelman, missä kerrotaan kuinka isoja satoja kulloisellakin viljan hinnoilla pitää saada, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Viimeisimmässä laskelmassa tuo taso oli jotain 5-6 tonnin luokkaa. Olettakaamme että  kun jokainen viljaa viljelevä yltää tuohon tasoon, niin viljaa tulee markkinoille niin paljon, että se laskee hintoja, jolloin pitääkin saada paljon isompi sato, jotta viljely olisi taas kannattavaa, nyt  jos jokainen saavuttaa taas tuon korkeamman satotason, taas viljan hinta laskee lisää ja jälleen vaaditaan suurempaa satotasoa kannattavuuteen,eli tässä on se paradoksi, että kun saavutetaan maali, eli kannattava viljantuotanto , tuo maali karkaakin koko ajan kauemmaksi.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: optimisti - 08.10.19 - klo:08:44
Hömpät ja muut älyttömyydet prosentuaalisesti esim maks 5 prossaa pinta alasta, kaikki ympin älyttömät kasvipeitteisyys jne pois, hömpät maanlaajuisesti saman tuen alle, c hömppä ei ole parempaa hömppää kuin ab. Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa. Näillä päästäisiin jo aika paljon pois kaikkein turhimmista tuista. Minimin nostaminen 10 hehtaarin. Pieniä asioita joihin menee Suomen kokoisessa maassa paljon tukieuroja. Metsä kainaloita on kaikilla joissa ei viljely ole järkevää, mutta rajansa hömpötyksillä.
Meidän harvojen, hyvää taloudellista tulosta tekevien maanviljelijöiden onni on ettei, tuo yllämainittu tule toteutumaan.
Selitäs nyt optimisti kuinka tuo vaikuttaa muuten sun kannattavaan viljelyyn kuin että itse nautit kyseisiä tukia? Ei se ainakaan korkeana viljanhintana näy.
Totta, käsittäkseni enemmistö viljelijöistä menee kilot edellä. Jotta saataisiin alituotantoa, meidän kaikkien pitäisi pitää yhteensä ehkä jokin 25%, nyt viljellystä pinta-alasta pois myyntikasveista. Kannataa lukea MT:n Jouni Kemppaisen kolumni elokuulta "Hyvä sato tuottaa Heikosti" siinä on hyvä tarkastelu vallitsevaan tilanteeseen.
Ennen eu jäsennyyttä valtio hoiti ylituotannon meidän puolesta; oli lannoitevero , vietimaksut, pakkokesannointi ja pellon raivaamiskielto. Nyt jokainen saa hoitaa nämä asiat itsenäisesti tilatasolla. Eihän tämä huono kannattavuus ole mikään ilonaihe, näillä panos tuottosuhteilla ei tuotannon märää kasvattamalla tilanne ainakaan parane.
Minulla on lukemisen alla " Energia ja Sivilisaatio; Vaclav Smile, suomentanut Kimmo Pietilänen. Kirjassa käsitellään maataloutta ensimmäiset sata sivua, kannattaa lukea jos aikaa löytyy.

ProAgrian Sari Peltonen julkaisee aina kerran vuodessa laskelman, missä kerrotaan kuinka isoja satoja kulloisellakin viljan hinnoilla pitää saada, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Viimeisimmässä laskelmassa tuo taso oli jotain 5-6 tonnin luokkaa. Olettakaamme että  kun jokainen viljaa viljelevä yltää tuohon tasoon, niin viljaa tulee markkinoille niin paljon, että se laskee hintoja, jolloin pitääkin saada paljon isompi sato, jotta viljely olisi taas kannattavaa, nyt  jos jokainen saavuttaa taas tuon korkeamman satotason, taas viljan hinta laskee lisää ja jälleen vaaditaan suurempaa satotasoa kannattavuuteen,eli tässä on se paradoksi, että kun saavutetaan maali, eli kannattava viljantuotanto , tuo maali karkaakin koko ajan kauemmaksi.
Aivan oiken, hienosti sanottuna kyse on kehäpäätelmästä. Viljalla on nyt tuo reilu 5 tonnia kannattavan viljelyn raja.
Ehkä "tuottaja asenne" pitäisi saada kitkettyä maanviljelijöistä pois. Mtk:kin voisi vaihtaa sitten nimeä.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: meidän Isä - 08.10.19 - klo:10:52
Hömpät ja muut älyttömyydet prosentuaalisesti esim maks 5 prossaa pinta alasta, kaikki ympin älyttömät kasvipeitteisyys jne pois, hömpät maanlaajuisesti saman tuen alle, c hömppä ei ole parempaa hömppää kuin ab. Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa. Näillä päästäisiin jo aika paljon pois kaikkein turhimmista tuista. Minimin nostaminen 10 hehtaarin. Pieniä asioita joihin menee Suomen kokoisessa maassa paljon tukieuroja. Metsä kainaloita on kaikilla joissa ei viljely ole järkevää, mutta rajansa hömpötyksillä.
Meidän harvojen, hyvää taloudellista tulosta tekevien maanviljelijöiden onni on ettei, tuo yllämainittu tule toteutumaan.
Selitäs nyt optimisti kuinka tuo vaikuttaa muuten sun kannattavaan viljelyyn kuin että itse nautit kyseisiä tukia? Ei se ainakaan korkeana viljanhintana näy.
Totta, käsittäkseni enemmistö viljelijöistä menee kilot edellä. Jotta saataisiin alituotantoa, meidän kaikkien pitäisi pitää yhteensä ehkä jokin 25%, nyt viljellystä pinta-alasta pois myyntikasveista. Kannataa lukea MT:n Jouni Kemppaisen kolumni elokuulta "Hyvä sato tuottaa Heikosti" siinä on hyvä tarkastelu vallitsevaan tilanteeseen.
Ennen eu jäsennyyttä valtio hoiti ylituotannon meidän puolesta; oli lannoitevero , vietimaksut, pakkokesannointi ja pellon raivaamiskielto. Nyt jokainen saa hoitaa nämä asiat itsenäisesti tilatasolla. Eihän tämä huono kannattavuus ole mikään ilonaihe, näillä panos tuottosuhteilla ei tuotannon märää kasvattamalla tilanne ainakaan parane.
Minulla on lukemisen alla " Energia ja Sivilisaatio; Vaclav Smile, suomentanut Kimmo Pietilänen. Kirjassa käsitellään maataloutta ensimmäiset sata sivua, kannattaa lukea jos aikaa löytyy.

ProAgrian Sari Peltonen julkaisee aina kerran vuodessa laskelman, missä kerrotaan kuinka isoja satoja kulloisellakin viljan hinnoilla pitää saada, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Viimeisimmässä laskelmassa tuo taso oli jotain 5-6 tonnin luokkaa. Olettakaamme että  kun jokainen viljaa viljelevä yltää tuohon tasoon, niin viljaa tulee markkinoille niin paljon, että se laskee hintoja, jolloin pitääkin saada paljon isompi sato, jotta viljely olisi taas kannattavaa, nyt  jos jokainen saavuttaa taas tuon korkeamman satotason, taas viljan hinta laskee lisää ja jälleen vaaditaan suurempaa satotasoa kannattavuuteen,eli tässä on se paradoksi, että kun saavutetaan maali, eli kannattava viljantuotanto , tuo maali karkaakin koko ajan kauemmaksi.
Aivan oiken, hienosti sanottuna kyse on kehäpäätelmästä. Viljalla on nyt tuo reilu 5 tonnia kannattavan viljelyn raja.
Ehkä "tuottaja asenne" pitäisi saada kitkettyä maanviljelijöistä pois. Mtk:kin voisi vaihtaa sitten nimeä.

Huomasin että joku on internetissä väärässä, niin päätin tulla huomauttamaan asiasta. Tuota ylläolevaa ei voi kyllä kehäpäätelmäksi kutsua.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: -SS- - 08.10.19 - klo:16:54
Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa.

Tuo tappaisi luomun täysin. Kyse on tuetusta non-food - tuotannosta, joka on pakollinen osa luomua. Eli pelto valjastetaan keräämään energiaa ja ravinteita, jotka tavanomainen viljleijä laittaa ostopanoksina eli lannoitteina peltoon.

-SS-
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: ja101 - 08.10.19 - klo:21:20
Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa.

Tuo tappaisi luomun täysin. Kyse on tuetusta non-food - tuotannosta, joka on pakollinen osa luomua. Eli pelto valjastetaan keräämään energiaa ja ravinteita, jotka tavanomainen viljleijä laittaa ostopanoksina eli lannoitteina peltoon.

-SS-

Tappaisiko? Kuitenkin äskettäin oli juttua jossain, että peltoa siirtyy luomuun enemmän ja silti luomutuotteita ei tule markkinoille. Musta toi nykyinen luomutuki on vähän liian huokutteleva jättämään pellot ikuiselle latausnurmelle..
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: optimisti - 09.10.19 - klo:11:18
Ei olla kuitenkaan huolissaan, tulevaisuus saattaa aukaista peltoviljelyyn ihan suotuisia näkymiä. Ajat ovat muuttumassa.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: ja101 - 10.10.19 - klo:09:20
Ei olla kuitenkaan huolissaan, tulevaisuus saattaa aukaista peltoviljelyyn ihan suotuisia näkymiä. Ajat ovat muuttumassa.
Miten ajat ovat muuttumassa?
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: mustaviiksi - 10.10.19 - klo:10:45
Maailmassa tuotetaan ruokaa n.10 miljardille ihmiselle. Syöjiä on n.7 miljardia ja ehkä 4-5 miljardilla on varaa ostaa kunnolla ruokaa. Sato/tuotostasot nousee keskimäärin 1-5% vuodessa. Eli Kehä on päättymätön. Siinä on sama kielletäänkö luomu tai hömpät, ei sillä ole väliä. Silloin vain tulee lisää tavaraa markkinoille. Viljeliöiden pitäisi tehdä kollektiivinen suunana muutos LUOMU viljelyyn ilman OSTOPANOKSIA. silloin satotasot tippuisi ehkä 50% ja hinta nousisi tuotteilla 100-200%. Kannatavuus olisi parempi, kun ostopanoksiin ei menisi hinnan korotus heti, vaan jäisi viljeliöiden taskuun.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Rakkine - 10.10.19 - klo:11:43
Maailmassa tuotetaan ruokaa n.10 miljardille ihmiselle. Syöjiä on n.7 miljardia ja ehkä 4-5 miljardilla on varaa ostaa kunnolla ruokaa. Sato/tuotostasot nousee keskimäärin 1-5% vuodessa. Eli Kehä on päättymätön. Siinä on sama kielletäänkö luomu tai hömpät, ei sillä ole väliä. Silloin vain tulee lisää tavaraa markkinoille. Viljeliöiden pitäisi tehdä kollektiivinen suunana muutos LUOMU viljelyyn ilman OSTOPANOKSIA. silloin satotasot tippuisi ehkä 50% ja hinta nousisi tuotteilla 100-200%. Kannatavuus olisi parempi, kun ostopanoksiin ei menisi hinnan korotus heti, vaan jäisi viljeliöiden taskuun.

En usko hintojen nousuun, tavanomaisesti tuotettua viljaa tuotaisiin silloin ulkomailta.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: mustaviiksi - 10.10.19 - klo:12:20
Maailmassa tuotetaan ruokaa n.10 miljardille ihmiselle. Syöjiä on n.7 miljardia ja ehkä 4-5 miljardilla on varaa ostaa kunnolla ruokaa. Sato/tuotostasot nousee keskimäärin 1-5% vuodessa. Eli Kehä on päättymätön. Siinä on sama kielletäänkö luomu tai hömpät, ei sillä ole väliä. Silloin vain tulee lisää tavaraa markkinoille. Viljeliöiden pitäisi tehdä kollektiivinen suunana muutos LUOMU viljelyyn ilman OSTOPANOKSIA. silloin satotasot tippuisi ehkä 50% ja hinta nousisi tuotteilla 100-200%. Kannatavuus olisi parempi, kun ostopanoksiin ei menisi hinnan korotus heti, vaan jäisi viljeliöiden taskuun.

En usko hintojen nousuun, tavanomaisesti tuotettua viljaa tuotaisiin silloin ulkomailta.

Siis kollektiivinen suunnan muutos pitäisi koskea koko maailman ruuan tuotantoa. Googlen hakukoneeseen "regeratiivinen viljely" ja sieltä erään pohjois-dakotalaisen tekstitetty esitys.

Tosin ehkä viljely tavan nimi pitäisi olla pikemminkin "bisnes mielinen viljely".
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: -SS- - 10.10.19 - klo:13:23
Tuo esilletuotu nihilistinen sanoma kulkee laajasti ainakin amerikkalaisen luomubisneksen seurassa. Todennäköisesti ovat saksalaisten 1930-luvun steineristien perua. Ajatus on todellakin rajoittaa ruuan saatavuutta siirtymälä luomuun, ja realistisesti myös sen kertovat, että noin ehkä puolelle miljardille silloin riittää palan painetta, eivät ole erityisesti luonnonsuojelijoita, suhtautuvat ilmastonmuutoksiin ym. asioihin hyvin skeptisesti, mutta niitä vaan ..ituttavat ne muunväriset apinat.

-SS-
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: mustaviiksi - 10.10.19 - klo:19:35
Tuo esilletuotu nihilistinen sanoma kulkee laajasti ainakin amerikkalaisen luomubisneksen seurassa. Todennäköisesti ovat saksalaisten 1930-luvun steineristien perua. Ajatus on todellakin rajoittaa ruuan saatavuutta siirtymälä luomuun, ja realistisesti myös sen kertovat, että noin ehkä puolelle miljardille silloin riittää palan painetta, eivät ole erityisesti luonnonsuojelijoita, suhtautuvat ilmastonmuutoksiin ym. asioihin hyvin skeptisesti, mutta niitä vaan ..ituttavat ne muunväriset apinat.

-SS-

Kyllä Regressiivinen(uudistava)viljely ihan muuhun perustuu kuin johonkin steinerismiin. Siinä pyritään sitomaan ravinteita ilmasta ja käyttämään sisäistä kiertoa. Yritetään myös sitoa hiiltä lisää maahan ja maan kasvukunnon parantamisen kautta pyritään parempiin satoihin. Esim. kierrätyslannoiteissa saataa ravinteet olla kasvien kannalta paremmassa muodossa.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: -SS- - 10.10.19 - klo:21:32
Siinä pyritään sitomaan 1) ravinteita ilmasta ja 2) käyttämään sisäistä kiertoa.

1) Ai ravinteita ? Typpi on yksipuolisesti ainoa ravinne, jota pystytään ilmasta pidättämään. Eli pidetään vihreää aurinkokennoa ruuantuotanon sijasta metsistä raivatulla alalla. Muut ravinteet on edelleen louhittava, kaivettava, jos ne tuodaan käsittelemättömänä paikan päälle, rekkarallilla, niin niistä saadaan sitten joku 0,5 - 2% kasvien hyväksikäytettäväksi. ja silloin menee se typenkeräyskin hukkaan kun kasvit kituvat kalin, fosforin ja muiden mineraalien puutteessa. Toki jos on vahvaa keinolannoitetaloutta siinä lähistöllä, niin voi uskotella, että se lanta sinne peltoon tuotuna on tullut siihen peltoon taivaasta.

2) Tuossahan se olennainen on, sisäinen kierto, toisaalta se on valmiiksi olemassa luonnontilaisessa metsämaassa. Miksi 80% vanhan metsän ja suon luonnontilaisesta maaperänhiilestä pitää raivaamalla tuhota, että saadaan aikaiseksi "sisäinen kierto" ?

-SS-
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: mustaviiksi - 12.10.19 - klo:14:13
Siinä pyritään sitomaan 1) ravinteita ilmasta ja 2) käyttämään sisäistä kiertoa.

1) Ai ravinteita ? Typpi on yksipuolisesti ainoa ravinne, jota pystytään ilmasta pidättämään. Eli pidetään vihreää aurinkokennoa ruuantuotanon sijasta metsistä raivatulla alalla. Muut ravinteet on edelleen louhittava, kaivettava, jos ne tuodaan käsittelemättömänä paikan päälle, rekkarallilla, niin niistä saadaan sitten joku 0,5 - 2% kasvien hyväksikäytettäväksi. ja silloin menee se typenkeräyskin hukkaan kun kasvit kituvat kalin, fosforin ja muiden mineraalien puutteessa. Toki jos on vahvaa keinolannoitetaloutta siinä lähistöllä, niin voi uskotella, että se lanta sinne peltoon tuotuna on tullut siihen peltoon taivaasta.

2) Tuossahan se olennainen on, sisäinen kierto, toisaalta se on valmiiksi olemassa luonnontilaisessa metsämaassa. Miksi 80% vanhan metsän ja suon luonnontilaisesta maaperänhiilestä pitää raivaamalla tuhota, että saadaan aikaiseksi "sisäinen kierto" ?

-SS-

Niin no miksi ylipäätään pitää viljellä. Järkevää olisi metsittää pellot että hiilidioksiidi sitoutuisi maahan.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: -SS- - 12.10.19 - klo:15:25
Siinä pyritään sitomaan 1) ravinteita ilmasta ja 2) käyttämään sisäistä kiertoa.

1) Ai ravinteita ? Typpi on yksipuolisesti ainoa ravinne, jota pystytään ilmasta pidättämään. Eli pidetään vihreää aurinkokennoa ruuantuotanon sijasta metsistä raivatulla alalla. Muut ravinteet on edelleen louhittava, kaivettava, jos ne tuodaan käsittelemättömänä paikan päälle, rekkarallilla, niin niistä saadaan sitten joku 0,5 - 2% kasvien hyväksikäytettäväksi. ja silloin menee se typenkeräyskin hukkaan kun kasvit kituvat kalin, fosforin ja muiden mineraalien puutteessa. Toki jos on vahvaa keinolannoitetaloutta siinä lähistöllä, niin voi uskotella, että se lanta sinne peltoon tuotuna on tullut siihen peltoon taivaasta.

2) Tuossahan se olennainen on, sisäinen kierto, toisaalta se on valmiiksi olemassa luonnontilaisessa metsämaassa. Miksi 80% vanhan metsän ja suon luonnontilaisesta maaperänhiilestä pitää raivaamalla tuhota, että saadaan aikaiseksi "sisäinen kierto" ?

-SS-

Niin no miksi ylipäätään pitää viljellä. Järkevää olisi metsittää pellot että hiilidioksiidi sitoutuisi maahan.

Juuri näin.

Ja jos metsää raivataan kolme yksikköä luomuviljelyyn ja yksi yksikkö tehoviljelyyn, nähdään mikä homman nimi on. Allikko on edelleen iso ja voi hyvin.

-SS-
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: mustaviiksi - 12.10.19 - klo:17:39
Siinä pyritään sitomaan 1) ravinteita ilmasta ja 2) käyttämään sisäistä kiertoa.

1) Ai ravinteita ? Typpi on yksipuolisesti ainoa ravinne, jota pystytään ilmasta pidättämään. Eli pidetään vihreää aurinkokennoa ruuantuotanon sijasta metsistä raivatulla alalla. Muut ravinteet on edelleen louhittava, kaivettava, jos ne tuodaan käsittelemättömänä paikan päälle, rekkarallilla, niin niistä saadaan sitten joku 0,5 - 2% kasvien hyväksikäytettäväksi. ja silloin menee se typenkeräyskin hukkaan kun kasvit kituvat kalin, fosforin ja muiden mineraalien puutteessa. Toki jos on vahvaa keinolannoitetaloutta siinä lähistöllä, niin voi uskotella, että se lanta sinne peltoon tuotuna on tullut siihen peltoon taivaasta.

2) Tuossahan se olennainen on, sisäinen kierto, toisaalta se on valmiiksi olemassa luonnontilaisessa metsämaassa. Miksi 80% vanhan metsän ja suon luonnontilaisesta maaperänhiilestä pitää raivaamalla tuhota, että saadaan aikaiseksi "sisäinen kierto" ?

-SS-

Niin no miksi ylipäätään pitää viljellä. Järkevää olisi metsittää pellot että hiilidioksiidi sitoutuisi maahan.

Juuri näin.

Ja jos metsää raivataan kolme yksikköä luomuviljelyyn ja yksi yksikkö tehoviljelyyn, nähdään mikä homman nimi on. Allikko on edelleen iso ja voi hyvin.

-SS-

No jos projektina on kannattava maatalous, niin kannattavinta on metsittää ne teho pellotkin. Metsä kasvaa suht vähällä vaivalla.

Suuri sato ei pitäisi olla se itseis arvo mitä tavoitellaan, vaan se että viljely kannattaa ja tuo maksimaalisen voiton.

Sato tasot kasvaa vuodessa 1% ja yleensä tuotostasot kaikessa maataloudessa. Tämä johtaa tuottajahintojen laskuun, mikä taas näkyy kannatavuudessa.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 13.10.19 - klo:08:30
Tuo yhden prosentin vuosittainen satomäärän laskennallinen kasvu kun lajikkeet paranee kuulostaa ihan realistiselta., mutta se ei vielä ratkaise kannattavan viljelyn problematiikkaa.  Mutta on hyvä ja suuntaus oikea. 100 ha viljatilalla keskimääräinen viljamäärä koko Suomen keskiarvolla on 450 000 kg ja siihen prosentti lisää niin sadonkasvu on 4500 kg kertaa keskivertohinta 150 euroa.. Niin vuosittainen myynnin lisäys 675 euroa. Hyvä alku kannattavaan viljelyyn. Käyttämällä vain uutuus lajikkeita. Jotenkin kun seuraa lajikkeiden määrää eri viljakasveilla niin lajikeluettelossa on todella iso määrä eri lajikkeita.

Yksi kannattavan viljelyn ajatus voisi olla että siirtyy rikkakasvitorjunnassa vuosittaisen torjunnan periaatteesta joka toisen vuoden torjuntaan. Onko jollain raatilaisella pitkäaikaista kokemusta kyseisestä menettelytavasta.. Onko rikkaheinät vallanneet pellon. 
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: optimisti - 13.10.19 - klo:08:32
Ei olla kuitenkaan huolissaan, tulevaisuus saattaa aukaista peltoviljelyyn ihan suotuisia näkymiä. Ajat ovat muuttumassa.
Miten ajat ovat muuttumassa?
Jos puheet näistä ilmastomuutoksen torjumisesta johtavat tekoihin, niin hiilen sidonta voi tulla erääksi pellonkäytön muodoksi ja siitä saisi korvauksen.
Peltojen metsitys voi tulla myöskin korvattavaksi toimeksi. Esimerkiksi 90- luvulla pellonmetsityksen tuki oli muistaakseni noin 2000 mk /ha 10vuoden ajan ja päälle ilmaiset taimet. Nykyrahassa tuo olisi noin 500 e/ha.


Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: mustaviiksi - 13.10.19 - klo:15:47
Tuo yhden prosentin vuosittainen satomäärän laskennallinen kasvu kun lajikkeet paranee kuulostaa ihan realistiselta., mutta se ei vielä ratkaise kannattavan viljelyn problematiikkaa.  Mutta on hyvä ja suuntaus oikea. 100 ha viljatilalla keskimääräinen viljamäärä koko Suomen keskiarvolla on 450 000 kg ja siihen prosentti lisää niin sadonkasvu on 4500 kg kertaa keskivertohinta 150 euroa.. Niin vuosittainen myynnin lisäys 675 euroa. Hyvä alku kannattavaan viljelyyn. Käyttämällä vain uutuus lajikkeita. Jotenkin kun seuraa lajikkeiden määrää eri viljakasveilla niin lajikeluettelossa on todella iso määrä eri lajikkeita.

Yksi kannattavan viljelyn ajatus voisi olla että siirtyy rikkakasvitorjunnassa vuosittaisen torjunnan periaatteesta joka toisen vuoden torjuntaan. Onko jollain raatilaisella pitkäaikaista kokemusta kyseisestä menettelytavasta.. Onko rikkaheinät vallanneet pellon.

Tuo prosentin kasvu pelkästään parempina lajikkeita käyttämällä vaatisi vastaavan peltomäärän laskun että viljan hinta pysyisi edes ennallaan. Muun tekniikan kehitys lannoiteiden ja kasvinsuojeluaineiden kanssa puhutaan varmaan 5-10% sadon keskimääräisestä lisätä. Paremmat sadot voi tuntua lyhyellä tähtäimellä tilakohtaisesti järkevältä, mutta pitkällä tähtäimellä silloin peltoalan on pakko radikaalisti vähentyä ja lohko kokojen kasvaa.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: -SS- - 13.10.19 - klo:23:33
Tuo yhden prosentin vuosittainen satomäärän laskennallinen kasvu kun lajikkeet paranee kuulostaa ihan realistiselta., mutta se ei vielä ratkaise kannattavan viljelyn problematiikkaa.  Mutta on hyvä ja suuntaus oikea. 100 ha viljatilalla keskimääräinen viljamäärä koko Suomen keskiarvolla on 450 000 kg ja siihen prosentti lisää niin sadonkasvu on 4500 kg kertaa keskivertohinta 150 euroa.. Niin vuosittainen myynnin lisäys 675 euroa. Hyvä alku kannattavaan viljelyyn. Käyttämällä vain uutuus lajikkeita. Jotenkin kun seuraa lajikkeiden määrää eri viljakasveilla niin lajikeluettelossa on todella iso määrä eri lajikkeita.

Yksi kannattavan viljelyn ajatus voisi olla että siirtyy rikkakasvitorjunnassa vuosittaisen torjunnan periaatteesta joka toisen vuoden torjuntaan. Onko jollain raatilaisella pitkäaikaista kokemusta kyseisestä menettelytavasta.. Onko rikkaheinät vallanneet pellon.

Jos hyvin onnistuu, niin savimailla pari vuotta menee hyvin, rukiilla ei tarvitse kuin saada voimaa kasvuun, niin rikkatorjuntaa ei tarvitse juurikaan; juola häviää monivuotisesta ruismaasta. Kevätviljoilla pitää käyttää vanhoja erittäin pitkäkortisia lajikkeita, joita nykynuoriso ei varmasti jaksa koukkia 40-jalkaisilla rumpupuimureillaan. Rikkatorjunnan hinta toisaalta on niin alhainen, että siinä sadonlisä on säännöllisesti suurempi kuin tautitorjunnan vaste. Rikkakasvin ruokkiminen kun ei paranna mitään nurmirehua saati sitten viljaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 19.10.19 - klo:11:27
 Suomi ehdottaa EU:n maatalousrahojen rajun leikkauksen loiventamista
Pääministeri Rinteen mukaan kritiikki kuuluu asiaan.


STT

Suomen esittelemä pohjapaperi EU:n tulevien vuosien rahankäytöstä on saanut jäsenmaista kovaa kritiikkiä. Keskustelua jatketaan perjantaina EU-huippukokouksessa, jossa pääministeri Antti Rinne (sd.) esittelee puheenjohtajamaan pohjapaperin.

Päätöksiä tuskin on luvassa, koska budjettineuvotteluissa ollaan vielä alussa, eikä jäsenmailla ole paineita päästä ratkaisuun. Uusi budjettikausi käynnistyy vasta vuoden 2021 alusta.

STT:n tietojen mukaan Suomi tuo päämiesten pöytään paperin, jossa esitetään maatalousrahoihin esitetyn leikkauksen kohtuullistamista.

Komissio on esittänyt maatalousrahoihin merkittävää leikkausta. Esityksen mukaan maatalouteen käytettäisiin vuosina 2021–2027 alle 29 prosenttia rahoista, kun aiemmalla kaudella osuus oli noin 35 prosenttia.

Jäsenmaiden tuntoja viime kuukausina kuunnellut Suomi lyö pöytään perjantaina uuden numeron. Pohjapaperin mukaan maatalouden osuus olisi 30,5–30,9 prosenttia.

Maatalousrahat ovat joutumassa leikkuriin osana laajempaa kulukuuria. Menoja on pienennettävä, koska merkittävä nettomaksaja Britannia lähtee, eivätkä useimmat EU-maat ole järin halukkaita maksamaan lisää jäsenmaksuja. Lisäksi EU-mailla on lukuisia uusia kohteita, joihin ne ohjaisivat rahaa. Niitä ovat niin ilmasto, maahanmuutto kuin puolustuskin.

Itäisempi Eurooppa moittii

Samalla ovat pienenemässä varsinkin itäisemmälle Euroopalle tärkeät koheesiorahat. Komissio on esittänyt, että budjetista noin 29 prosenttia käytettäisiin aluerahoihin verrattuna viime kauden 34 prosenttiin. Suomen paperissa osuudeksi ehdotetaan 29,6–29,8 prosenttia.

Leikkausehdotus on merkittävä, ja on saanut Visegrad-ryhmän maat Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian takajaloilleen ja arvostelemaan kovin sanoin Suomea.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) pitää arvostelua normaalina. Suomen tekemä pohjapaperi heijastaa hänen mukaansa niitä kahdenvälisiä keskusteluita, joita Suomi on käynyt kaikkien EU-maiden kanssa.

Suomi esittää seitsemän vuoden rahoituskehyksen suuruudeksi 1,03–1,08 prosenttia bruttokansantulosta. Ehdotuksellaan Suomi kallistuu tiukan budjetin linjalle.

–  Se on jonkin verran alle komission esityksen (noin 1,1), mutta päälle 1,0:n, johon jotkut maat ovat enintään suostuvaisia, Rinne selitti torstaina Brysselissä.

Kovimpaan prosenttijengiin ovat EU-maista kuuluneet Saksa, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta. Toisaalta on maita, jotka haluavat kasvattaa budjettia komission ehdotusta suuremmaksi.

EU-maat ovat sopineet, että ratkaisua budjetista yritetään saada jo joulukuun huippukokouksessa. Suomi pyrkii tätä tavoitetta kohti, vaikka yleisesti tiedetään, että vaikeisiin budjettipäätöksiin tarvitaan enemmän aikaa.

Vaikeuskerrointa lisää se, että huippukokouksia johtava Donald Tusk on päättämässä kautensa marraskuun loppuun. Tusk ei välttämättä halua taakakseen enää ylimääräistä budjettihuippukokousta marraskuussa.

Oikeusvaltiomekanismi odottaa päätöksiä

EU-johtajien on otettava kantaa myös esitykseen EU-rahan sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 19.10.19 - klo:11:31
Suomi ehdottaa EU:n maatalousrahojen rajun leikkauksen loiventamista
Pääministeri Rinteen mukaan kritiikki kuuluu asiaan.


STT

Suomen esittelemä pohjapaperi EU:n tulevien vuosien rahankäytöstä on saanut jäsenmaista kovaa kritiikkiä. Keskustelua jatketaan perjantaina EU-huippukokouksessa, jossa pääministeri Antti Rinne (sd.) esittelee puheenjohtajamaan pohjapaperin.

Päätöksiä tuskin on luvassa, koska budjettineuvotteluissa ollaan vielä alussa, eikä jäsenmailla ole paineita päästä ratkaisuun. Uusi budjettikausi käynnistyy vasta vuoden 2021 alusta.

STT:n tietojen mukaan Suomi tuo päämiesten pöytään paperin, jossa esitetään maatalousrahoihin esitetyn leikkauksen kohtuullistamista.

Komissio on esittänyt maatalousrahoihin merkittävää leikkausta. Esityksen mukaan maatalouteen käytettäisiin vuosina 2021–2027 alle 29 prosenttia rahoista, kun aiemmalla kaudella osuus oli noin 35 prosenttia.

Jäsenmaiden tuntoja viime kuukausina kuunnellut Suomi lyö pöytään perjantaina uuden numeron. Pohjapaperin mukaan maatalouden osuus olisi 30,5–30,9 prosenttia.

Maatalousrahat ovat joutumassa leikkuriin osana laajempaa kulukuuria. Menoja on pienennettävä, koska merkittävä nettomaksaja Britannia lähtee, eivätkä useimmat EU-maat ole järin halukkaita maksamaan lisää jäsenmaksuja. Lisäksi EU-mailla on lukuisia uusia kohteita, joihin ne ohjaisivat rahaa. Niitä ovat niin ilmasto, maahanmuutto kuin puolustuskin.

Itäisempi Eurooppa moittii

Samalla ovat pienenemässä varsinkin itäisemmälle Euroopalle tärkeät koheesiorahat. Komissio on esittänyt, että budjetista noin 29 prosenttia käytettäisiin aluerahoihin verrattuna viime kauden 34 prosenttiin. Suomen paperissa osuudeksi ehdotetaan 29,6–29,8 prosenttia.

Leikkausehdotus on merkittävä, ja on saanut Visegrad-ryhmän maat Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian takajaloilleen ja arvostelemaan kovin sanoin Suomea.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) pitää arvostelua normaalina. Suomen tekemä pohjapaperi heijastaa hänen mukaansa niitä kahdenvälisiä keskusteluita, joita Suomi on käynyt kaikkien EU-maiden kanssa.

Suomi esittää seitsemän vuoden rahoituskehyksen suuruudeksi 1,03–1,08 prosenttia bruttokansantulosta. Ehdotuksellaan Suomi kallistuu tiukan budjetin linjalle.

–  Se on jonkin verran alle komission esityksen (noin 1,1), mutta päälle 1,0:n, johon jotkut maat ovat enintään suostuvaisia, Rinne selitti torstaina Brysselissä.

Kovimpaan prosenttijengiin ovat EU-maista kuuluneet Saksa, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta. Toisaalta on maita, jotka haluavat kasvattaa budjettia komission ehdotusta suuremmaksi.

EU-maat ovat sopineet, että ratkaisua budjetista yritetään saada jo joulukuun huippukokouksessa. Suomi pyrkii tätä tavoitetta kohti, vaikka yleisesti tiedetään, että vaikeisiin budjettipäätöksiin tarvitaan enemmän aikaa.

Vaikeuskerrointa lisää se, että huippukokouksia johtava Donald Tusk on päättämässä kautensa marraskuun loppuun. Tusk ei välttämättä halua taakakseen enää ylimääräistä budjettihuippukokousta marraskuussa.

Oikeusvaltiomekanismi odottaa päätöksiä

EU-johtajien on otettava kantaa myös esitykseen EU-rahan sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Tälläinen vääntö Suomen Ruokahuollon omavaraisuudesta. Mielenkiintoista luettavaa ja vielä mielenkiintoisempaa kuulla millaisia päätöksiä siellä tehdään. Onneksi en ole ehtinyt vielä laittaa niemäni uuden puimurin kauppakirjaan,  mutta jos 2021-2027 ohjelmakausi saadaan toteutettua asiallisella tasolla, on sekin mahdollista. Tällä hetkellä näyttää siltä että Brexit tekee hallaa Suomen tilanteelle.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: optimisti - 21.10.19 - klo:07:05
Minusta on meidän maalaisten turha vaivata päätä suomalaisten ruokahuololla.
Kannattavinta viljelyä on pellon omistus. Jos arvelee saavansa viljaa yli 5000 kg /ha niin, viljelee peltoa. Jos ei, niin sitten heinää, minkä niittää maahan tai myy pystyyn. 
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: ja101 - 21.10.19 - klo:17:16
Minusta on meidän maalaisten turha vaivata päätä suomalaisten ruokahuololla.
Kannattavinta viljelyä on pellon omistus. Jos arvelee saavansa viljaa yli 5000 kg /ha niin, viljelee peltoa. Jos ei, niin sitten heinää, minkä niittää maahan tai myy pystyyn.
Juuri näin. Ja tästä on kiittäminen nykyistä tukipolitiikkaa. Niin kauan ei ole hätä päivää kun euroja löytyy millä ostaa ruokaa ulkomailta. Hätä tulee sitten kun kriisi puskee päälle ja omat pellot on metsitetty tai kasvavat pajua.

On totta että yksittäisen viljelijän ei tarvitse huolta kantaa. Päättäjien tehtävä on miettiä näitä asioita. Nyt kuitenkin päättäjät jakavat euroja sinne millä ei ruokita yhtään ketään. Puheissa kyllä vilahtelee sanat aktiiviviljelijä ja tuet tuotantoon jne. mutta mitään konkreettista ei tällä kuluvalla tukikaudella tapahtunut. Ja mitä uutisointia seurannut seuraavasta kaudesta niin meno menee vain hölmömmäksi.

Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: -SS- - 21.10.19 - klo:17:34
Niin kauan kuin suomalaisilla on varaa tukea euron maataloustuotetta kahdella eurolla,
joissakin viljelymuodoissa euron kalorioita esimerkiksi jopa neljällä eurolla, kannattaisi
ehkä sittenkin pitää koko Suomi vaan kesannolla, odottamassa sitä seuraavaa ruokakriisiä.

Toisaalta, kovin nopeaa huoltovarmuutta ei vaaksan korkuinen harvankellertävä
heinätupsu, 30 vuotta ravinnelouhitussa  latauspellossa tuo.

-SS-
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 23.10.19 - klo:06:13
Niin kauan kuin suomalaisilla on varaa tukea euron maataloustuotetta kahdella eurolla,
joissakin viljelymuodoissa euron kalorioita esimerkiksi jopa neljällä eurolla, kannattaisi
ehkä sittenkin pitää koko Suomi vaan kesannolla, odottamassa sitä seuraavaa ruokakriisiä.

Toisaalta, kovin nopeaa huoltovarmuutta ei vaaksan korkuinen harvankellertävä
heinätupsu, 30 vuotta ravinnelouhitussa  latauspellossa tuo.

-SS-
Hieno kielikuva :) Nyt näyttää siltä että Brexit on peruttu tältä vuodelta ja siirtymässä ensi vuodelle. Samalla se tarkoittaa että Britannien on maksettava Eu jäsenyysmaksut myös ensi vuonna ja samalla se tarkoittaa että Eu.maataloustukileikkaukset on peruttu ens vuodelta ja samalla se tarkoittaa että ensi vuoden tuet pysyy samansuuruisena kuin tänä vuonna..Jipii..ei muutakuin lannoiteostoksille ja Siemenet myös samaan kuormaan :)

Mitä tulee kannattavaan viljelyyn 2021..niin siihen ei ole varmuutta..Maanviljelijällehän riittää että se saa seuraavan vuoden kannattavaksi..Ja tässä tapauksessa se vuosi on 2020.. Nyt näyttää todella hyvältä ensi vuosi.. Viljaa tulee ovista ja ikkunoista :) Ainakin niin on uskottava..Ja sillä mielellä tehtävä kylvösuunnitelmat. Ensi vuonna en jätä rikkaruohotorjuntaa tekemättä..katotaan sitten 2021 ja tietystihän siinä on se vaihtoehto että ajaa rikka-aineet maksimina 2020 ja jättää 2021 ajamatta..Säästö se on pienikin säästö :)
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: ja101 - 23.10.19 - klo:09:38
Rikka-aineet ainekustannuksena halvimmillaan alta kympin. Kannattaako tuosta nyt säästää. Laitat ennemmin vähemmän apulantaa tai jätät ne ostosiemenet sertimatin varastoon..
Otsikko: Vs: Projekti :Kannattava suojavyöhyke 2021
Kirjoitti: -SS- - 25.10.19 - klo:17:42
Ruokaviraston tiedotteissa on tukitason kohtalosta 2020 ennusteita. Tärkein informaatio on, että suojavyöhykkeiden tukitaso säilyy ennallaan. Myös valtaojien varrella olevat suojavyöhykkeet säilyvät tukikelpoisina. Suojavyöhykkeen sopimusehdot pysyvät ennallaan. Uusia sopimuksia ei nähtävästi tehdä, mutta 2015 välierään osallistuneet lohkot jäänevät ainoiksi kisaan hyväksytyksi. Suojavyöhykeoikeus todennäköisesti tulee perinnölliseksi oikeudeksi indeksiin sidottuine tukitasoineen aina vuoteen 2185 asti.

Yksi näistä kohdista on omia arvelujani, muut lienevät jo viljelijöiden sähköpostissa luettavina.

Jossakin on ollut todella isot varpaat, joiden alla on suojavyöhykkeitä paljon. Saman räpylän alla lienee säätökaivot. Niiden räpylöiden päälle ei maataloushallinnon  ole ollut soveliasta tallata.

-SS-
Otsikko: Vs: Projekti :Kannattava suojavyöhyke 2021
Kirjoitti: Rakkine - 25.10.19 - klo:18:12
Ruokaviraston tiedotteissa on tukitason kohtalosta 2020 ennusteita. Tärkein informaatio on, että suojavyöhykkeiden tukitaso säilyy ennallaan. Myös valtaojien varrella olevat suojavyöhykkeet säilyvät tukikelpoisina. Suojavyöhykkeen sopimusehdot pysyvät ennallaan. Uusia sopimuksia ei nähtävästi tehdä, mutta 2015 välierään osallistuneet lohkot jäänevät ainoiksi kisaan hyväksytyksi. Suojavyöhykeoikeus todennäköisesti tulee perinnölliseksi oikeudeksi indeksiin sidottuine tukitasoineen aina vuoteen 2185 asti.

Yksi näistä kohdista on omia arvelujani, muut lienevät jo viljelijöiden sähköpostissa luettavina.

Jossakin on ollut todella isot varpaat, joiden alla on suojavyöhykkeitä paljon. Saman räpylän alla lienee säätökaivot. Niiden räpylöiden päälle ei maataloushallinnon  ole ollut soveliasta tallata.

-SS-

Ruokaviraston tiedotteista ei tuollaista uutista löytynyt. Taitaa olla valeuutinen.
Mistä helvetistä te keksitte näitä? Omista päistänne?
Otsikko: Vs: Projekti :Kannattava suojavyöhyke 2021
Kirjoitti: optimisti - 25.10.19 - klo:21:15
Ruokaviraston tiedotteissa on tukitason kohtalosta 2020 ennusteita. Tärkein informaatio on, että suojavyöhykkeiden tukitaso säilyy ennallaan. Myös valtaojien varrella olevat suojavyöhykkeet säilyvät tukikelpoisina. Suojavyöhykkeen sopimusehdot pysyvät ennallaan. Uusia sopimuksia ei nähtävästi tehdä, mutta 2015 välierään osallistuneet lohkot jäänevät ainoiksi kisaan hyväksytyksi. Suojavyöhykeoikeus todennäköisesti tulee perinnölliseksi oikeudeksi indeksiin sidottuine tukitasoineen aina vuoteen 2185 asti.

Yksi näistä kohdista on omia arvelujani, muut lienevät jo viljelijöiden sähköpostissa luettavina.

Jossakin on ollut todella isot varpaat, joiden alla on suojavyöhykkeitä paljon. Saman räpylän alla lienee säätökaivot. Niiden räpylöiden päälle ei maataloushallinnon  ole ollut soveliasta tallata.

-SS-
Ystävällinen opastukseni on näköjään sisäistetty.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannattava suojavyöhyke 2021
Kirjoitti: kärmeskytö - 25.10.19 - klo:21:21
Ruokaviraston tiedotteissa on tukitason kohtalosta 2020 ennusteita. Tärkein informaatio on, että suojavyöhykkeiden tukitaso säilyy ennallaan. Myös valtaojien varrella olevat suojavyöhykkeet säilyvät tukikelpoisina. Suojavyöhykkeen sopimusehdot pysyvät ennallaan. Uusia sopimuksia ei nähtävästi tehdä, mutta 2015 välierään osallistuneet lohkot jäänevät ainoiksi kisaan hyväksytyksi. Suojavyöhykeoikeus todennäköisesti tulee perinnölliseksi oikeudeksi indeksiin sidottuine tukitasoineen aina vuoteen 2185 asti.

Yksi näistä kohdista on omia arvelujani, muut lienevät jo viljelijöiden sähköpostissa luettavina.

Jossakin on ollut todella isot varpaat, joiden alla on suojavyöhykkeitä paljon. Saman räpylän alla lienee säätökaivot. Niiden räpylöiden päälle ei maataloushallinnon  ole ollut soveliasta tallata.

-SS-

Ruokaviraston tiedotteista ei tuollaista uutista löytynyt. Taitaa olla valeuutinen.
Mistä helvetistä te keksitte näitä? Omista päistänne?

Maataloussihteerin sähköpostista ainakin sain tänään samat tiedot.Suojavyöhykkeistä jos jää pois niin perivät takaisin tuen vuodesta 2015 lähtien jos omistus lohkolla ei muutu.Koskee kai myös muita sopimuksia.

Haarukoinut itse että jos päättäis suojavyöhykkeen niin olisi levännyttä maata vaikka öljykasveille.No kai sitä sitten vain jatketaan..ainakin vuosi.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannatava viljely 2021
Kirjoitti: T.Rollaattori - 25.10.19 - klo:21:57
Vastahan sitä sanottiin, että riittää kun tämän talven yli pitää kasvuston.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannattava suojavyöhyke 2021
Kirjoitti: -SS- - 25.10.19 - klo:22:20
Ruokaviraston tiedotteista ei tuollaista uutista löytynyt. Taitaa olla valeuutinen.
Mistä helvetistä te keksitte näitä? Omista päistänne?

Ota yhteys oman alueesi maaseutuelinkeinoviranomaiseen, he pääsevät lukemaan Ruokaviraston tuoreimpia sivuja. Eipä tuo asia muutenkaan muita koske kuin näitä olennaisia ympäristökorvausmuotoja.

Ensi kesä lähinnä lannoittamatta ja kerääjäkasvia maksimit, monimuotomaisemaa, riistaa ja sitten lisäksi maksimikesannot ja valkuaiskasvia. Voi olla, että toteutuvilla hintasuhteilla on kannattavin vaihtoehto.

-SS-
Otsikko: Vs: Projekti :Kannattava suojavyöhyke 2021
Kirjoitti: Lemmy - 25.10.19 - klo:23:08
Maataloussihteerin sähköpostista ainakin sain tänään samat tiedot.Suojavyöhykkeistä jos jää pois niin perivät takaisin tuen vuodesta 2015 lähtien jos omistus lohkolla ei muutu.Koskee kai myös muita sopimuksia.
Yksittäistä lohkoa ei voi poistaa suojavyöhykkeistä, mutta koko systeemistä voi poistua. Tällöin menee lhp myös ja mitä
muuta ympäristönhoitonurmeen kuuluu. En osaisi omasta päästä keksiä tällaista, siihen tarvitaan isompi pää. Tietysti kaikki voi vielä muuttua kevääseen mennessä.
Otsikko: Vs: Projekti :Kannattava suojavyöhyke 2021
Kirjoitti: ja101 - 25.10.19 - klo:23:23
Maataloussihteerin sähköpostista ainakin sain tänään samat tiedot.Suojavyöhykkeistä jos jää pois niin perivät takaisin tuen vuodesta 2015 lähtien jos omistus lohkolla ei muutu.Koskee kai myös muita sopimuksia.
Yksittäistä lohkoa ei voi poistaa suojavyöhykkeistä, mutta koko systeemistä voi poistua. Tällöin menee lhp myös ja mitä
muuta ympäristönhoitonurmeen kuuluu. En osaisi omasta päästä keksiä tällaista, siihen tarvitaan isompi pää. Tietysti kaikki voi vielä muuttua kevääseen mennessä.
Tuskin muuttuu. Kovasti jo päättäjien puolella mietitään seuraavaa tukikautta ja tämän kauden ongelmiin ei selvästikkään haluta enää kajota. Vielä kun vähän yritätte niin saatte ikiliikkujan keksittyä..