Kuivahokko se on, mutta joka päivän iltapäiväkuurot vähän sotkee. Vähän aurinkoo silleen että jyrsin- laahavannas pystyi kylvää, no pitihän se rupee tihkuu, sileen että kyvökoneen pyörä, se joka käy kylvetyn päällä muuttu valtavaksi ja kookkaita klimppeinä tippuu.
Parina edellisenä päivänä sain hybridirukiin siemenet ( KWS Vinetto ) kylvettyä 13 ha alalle E-P:llä sateiden välissä. Muokkaukset ( kyntö ja äestys ) ehdin tehdä todella kuivan kelin aikaan. Tämän viikon sateet muuttivat pintakerrosta kuraksi, joka välillä esti takapyöräkoneen pyörien pyörimisen ja alkoi keräämään maata edellään (pääasiassa multavia hiesuja) ja ainakin pintatiivistymistä kääntöpaikkoihin. Onkohan tuosta huonoissa olosuhteissa tapahtuneesta kylvöstä kuinka paljon haittaa kasvin kehitykselle jatkossa?
Kurakylvöt kiusaavat etenkin vehnää. Useimmiten maan pinta tiivistyy siten, että oras kärsii, eikä talvehdi ehkä niin hyvin kuin pehmeämmässä maassa. Ruista ei oikein syysateissa enää kylvetäkään, se on näihin aikoihin pitkällä oraalla.
Kuivuus, märkyys ja pakkaset kylvöjen aikaan ja jälkeen ratkaisevat syysviljan menestyksen. Siksi olenkin lykännyt maan kyntämistä niin, että usein kovienkin sateiden jälkeen poudan tullessa tuore kynnös kuivuu huomattavasti nopeammin kuin sateiden piiskaama ja liettämä kynnös. Että semmoinen viikko saisi olla poutaa kylvön jälkeen, kuorettuma ja liettymä vaivaa syyskylvöjä niin kuin kevätkylvöjäkin.
Kahukärpäset ja viirukaskaat tekevät tuhojaan täällä etelässä, jos on lämmintä etelätuulista, taistelu muistuttaa kevätöljykasvin viljelyä parhaimmillaan. Pellonreunojen tyhjeneminen on salavihkaista etanoiden touhua, siksi Sluxx on hyvä laittaa pellon reunat ympäri. Aika moni näistä ongelmista lievenee, jos lykkää syysvehnän kylvöä jopa kolmannelle viikolle syyskuuta. Rukiista ei voi paljon odottaa, hybridi ei vaan saa versoutumista käyntiin ilman kesän lämpöä ja valoisuutta. Hybridiruis on kesäkylvöinen kasvi, oikeammin.
-SS-