Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: klapikasa - 01.09.19 - klo:09:24
-
Meinasin jättää väliin, mutta yks koululainen himoitsi niin haluunsa kyntää. 3ha ruista vaikka hinta huono. Siementä on, kynnetty on, tosi mureen näköistä se sitkee savi känä vuonna, saahan siitä kasvipeiteisyys ja mitä vielä? Ihan kun SS mainitsi, älä tee kustannuksia siitä, tulkoon mitä tulee.
Syysruista olen viljellyt melkein joka vuosi. Syyvehnää vois kokeilla, nyt kun olis innokas kyntäjä. Jos sattuis onnistuu, olis vähemmän kyvettävää ensi keväänä.
-
Syysvehnää meinasin kylvää...
-
Syysvehnää olen kanssa joskus meinannut kokeilla. Pellot vaan niin maalajiltaan sekalaista että mahtaisiko onnistua. Ainakin joskus menneisyydessä opetettiin että syysvehnää voi viljellä vain jäykillä mailla muuten rouste katkoo keväällä juuret. Enimmäkseen on kyllä lähinnä hiesusavea mutta samalla lohkolla on myös kevyempää. Tai auttaisiko jos kylväisi syvempään.
-
Ruispeltojen kynnöksistä tuli kukkamultaa mutta ai hitsi tuota ohrapeltoa. Aivan kauheaa louhikkoa jota saa hinkata viisi kertaa ja silti sinne jää tennispallon kokoisia paloja, ainoa joka niihin tehoaa on traktorin rengas.
Alan jäädä töistä jälkeen ja päivät vierivät. Rukiin kanssa tulee vielä kiire.
Huomenna on pakko olla jo päivätöissä tai kapitalisti pistää pennit jonoon...
-
Kahukärpäsiä on runsaasti. Alkaa se ruiskutussouvi hybrideillä.
Syysvehnää syhyttäisi kovin kylvämään, mutta täällä etelässä kaskaiden levittämä virustauti on varma tuho, jos erehtyy lämpimille kylvämään. Kemiallisen torjunnan teho on Ruotsin kokeiden mukaan enintään 80%. Viistonnari muuttuu rikkojen vaivaamaksi punertavaksi nelitonnariksi.
Laitan kylvökoneen lukkoon ja annan jonkun piilottaa avaimen, ja käyn hakemassa vasta lähempänä syyskuun loppua.
-SS-
-
Ruista 12 ha tarkoitus kylvää.. :-[ Rukiin perään.. Muuten hyvää avo-ojapeltoa, mutta 5 eri maalajia kiusaa keväällä ja töyhtöhyypän pesiä aivan prkeleesti..
Ei oikein muu kasva kunnolla tuolla
-
Livadoa tuli kylvettyä eilen 24 ha..Siementä 80 kg/ha ja Y-20 100kg /ha. Ajattelen sen niin että ens kevään toukotyöt on aloitettu. Ei tarvi sit ressata keväällä..Ja rukiista saa hyvät oljet jos joku sattuu tarviin. Ens vuonna sitten ajattelin kylvää Reettaa..Otin jo tän vuoden sadosta siemenen. Reetan pääsee puimaan viikkoo ennen 2021 kuin Livadon 2020.
-
Ceylonia on kylvetty sadekuurojen välissä,paikoitellen pikkasen nihkeää mutta suht hyvin luonnistaa. Kuuroja näyttää lupailevan pitkin viikonvaihdetta,pikkasen ku sais viel kylvettyä ni sit paripyörät pois. Tiedän et ei vehnän kylvöllä ol viel mitään kiirettä mut traktorit pitää saada muihin töihin ja kohta on myös juurikkaan nosto ajankohtainen asia. Monesti on tuntunut että silloin olis parhaimmat vehnän kylvö kelit ku meillä kiskotaan jurttikonetta...
-
ite uottelen satekuuroja etes jotta sais maahan muutakin kuin pölyä. on niiiin pirun kuivaa ettei oikein kiinnosta kyntö, muokkaus kylvöstä puhumattakaan. kiviä nopin joutessain tuolta ja siirtelin rauniota pellolta. ei mene multaa kivien mukana kun pöllyää pois..
-
Kuivahokko se on, mutta joka päivän iltapäiväkuurot vähän sotkee. Vähän aurinkoo silleen että jyrsin- laahavannas pystyi kylvää, no pitihän se rupee tihkuu, sileen että kyvökoneen pyörä, se joka käy kylvetyn päällä muuttu valtavaksi ja kookkaita klimppeinä tippuu.
-
Kuivahokko se on, mutta joka päivän iltapäiväkuurot vähän sotkee. Vähän aurinkoo silleen että jyrsin- laahavannas pystyi kylvää, no pitihän se rupee tihkuu, sileen että kyvökoneen pyörä, se joka käy kylvetyn päällä muuttu valtavaksi ja kookkaita klimppeinä tippuu.
Parina edellisenä päivänä sain hybridirukiin siemenet ( KWS Vinetto ) kylvettyä 13 ha alalle E-P:llä sateiden välissä. Muokkaukset ( kyntö ja äestys ) ehdin tehdä todella kuivan kelin aikaan. Tämän viikon sateet muuttivat pintakerrosta kuraksi, joka välillä esti takapyöräkoneen pyörien pyörimisen ja alkoi keräämään maata edellään (pääasiassa multavia hiesuja) ja ainakin pintatiivistymistä kääntöpaikkoihin. Onkohan tuosta huonoissa olosuhteissa tapahtuneesta kylvöstä kuinka paljon haittaa kasvin kehitykselle jatkossa?
-
Jos on oikein hyvä talvi, niin sitten onnistuu. Voi olla, että talvi vie.
-
Kuivahokko se on, mutta joka päivän iltapäiväkuurot vähän sotkee. Vähän aurinkoo silleen että jyrsin- laahavannas pystyi kylvää, no pitihän se rupee tihkuu, sileen että kyvökoneen pyörä, se joka käy kylvetyn päällä muuttu valtavaksi ja kookkaita klimppeinä tippuu.
Parina edellisenä päivänä sain hybridirukiin siemenet ( KWS Vinetto ) kylvettyä 13 ha alalle E-P:llä sateiden välissä. Muokkaukset ( kyntö ja äestys ) ehdin tehdä todella kuivan kelin aikaan. Tämän viikon sateet muuttivat pintakerrosta kuraksi, joka välillä esti takapyöräkoneen pyörien pyörimisen ja alkoi keräämään maata edellään (pääasiassa multavia hiesuja) ja ainakin pintatiivistymistä kääntöpaikkoihin. Onkohan tuosta huonoissa olosuhteissa tapahtuneesta kylvöstä kuinka paljon haittaa kasvin kehitykselle jatkossa?
Kurakylvöt kiusaavat etenkin vehnää. Useimmiten maan pinta tiivistyy siten, että oras kärsii, eikä talvehdi ehkä niin hyvin kuin pehmeämmässä maassa. Ruista ei oikein syysateissa enää kylvetäkään, se on näihin aikoihin pitkällä oraalla.
Kuivuus, märkyys ja pakkaset kylvöjen aikaan ja jälkeen ratkaisevat syysviljan menestyksen. Siksi olenkin lykännyt maan kyntämistä niin, että usein kovienkin sateiden jälkeen poudan tullessa tuore kynnös kuivuu huomattavasti nopeammin kuin sateiden piiskaama ja liettämä kynnös. Että semmoinen viikko saisi olla poutaa kylvön jälkeen, kuorettuma ja liettymä vaivaa syyskylvöjä niin kuin kevätkylvöjäkin.
Kahukärpäset ja viirukaskaat tekevät tuhojaan täällä etelässä, jos on lämmintä etelätuulista, taistelu muistuttaa kevätöljykasvin viljelyä parhaimmillaan. Pellonreunojen tyhjeneminen on salavihkaista etanoiden touhua, siksi Sluxx on hyvä laittaa pellon reunat ympäri. Aika moni näistä ongelmista lievenee, jos lykkää syysvehnän kylvöä jopa kolmannelle viikolle syyskuuta. Rukiista ei voi paljon odottaa, hybridi ei vaan saa versoutumista käyntiin ilman kesän lämpöä ja valoisuutta. Hybridiruis on kesäkylvöinen kasvi, oikeammin.
-SS-
-
Tän pojan viimeiset hybridiruispellon siemenet ovat vielä kylvökoneen laatikossa... Huomenna taitaa olla viimeinen tilaisuus. Tarvitaan kunnon helle ja tuulta niin pelto voi päivässä kuivatakkin kylvökuntoon. Onneksi kylvö on nopeaa kun tavaraa ei juuri mene. Jos ilta kasilta pääsisi aloittamaan kylvön niin kaikki on mahdollista.
-
Syysvehnät kylvetty. Olikin ihanteellinen ajankohta, kun maa on vielä kuivaa, seuraavat pari viikkoa näyttää ennusteissa sateiselta ja ilmakin viilenee jo niin paljon, ettei tuhohyönteisistä ole enää haittaa. Täällä jotkut kerskailee myöhäisellä kylvöajankohdalla, mutta en näe sillä olevan nyt mitään hyötyjä,riskit sen sijaan kasvavat, maat tulevat olemaan märempiä, hyviä kylvökelejä vähemmän, ja ilmojen viiletessä orastuminen heikkenee.
-
Syysvehnät kylvetty. Olikin ihanteellinen ajankohta, kun maa on vielä kuivaa, seuraavat pari viikkoa näyttää ennusteissa sateiselta ja ilmakin viilenee jo niin paljon, ettei tuhohyönteisistä ole enää haittaa. Täällä jotkut kerskailee myöhäisellä kylvöajankohdalla, mutta en näe sillä olevan nyt mitään hyötyjä,riskit sen sijaan kasvavat, maat tulevat olemaan märempiä, hyviä kylvökelejä vähemmän, ja ilmojen viiletessä orastuminen heikkenee.
Kukaan ei kerskaile yhtään mitään. Kun kyntää välittömästi ennen kylvöä, ei ole oikeastaan mitään väliä, millainen sää on ollut aikaisempana 12 viikkona. Syysvehnän viljelyä on muutettava vallitsevien säätilojen mukaan, jos etelän lämpimässä ilmanalassa kasvattaa 4 kk ajan syysvehnän orasta, alkaa viljan ravinteet ja kehitys olla ristiriidassa kasvuajan kanssa.
Jos aikainen kylvö olisi avain, kannattaisi syysvehnä kylväää jo kesällä, esimerkiksi kevätvehnän sekaan. Olen kahtena vuotta testannut kyseistä menetelmää, tulokset olivat yhtä toivottomat kuin MTT:n kokeissa 1980-luvulla. Suurikokoinen, pensastunut ja syväjuurinen syysvehnä on keväällä kuollut, jostakin syystä.
-SS-
-
Syysvehnät kylvetty. Olikin ihanteellinen ajankohta, kun maa on vielä kuivaa, seuraavat pari viikkoa näyttää ennusteissa sateiselta ja ilmakin viilenee jo niin paljon, ettei tuhohyönteisistä ole enää haittaa. Täällä jotkut kerskailee myöhäisellä kylvöajankohdalla, mutta en näe sillä olevan nyt mitään hyötyjä,riskit sen sijaan kasvavat, maat tulevat olemaan märempiä, hyviä kylvökelejä vähemmän, ja ilmojen viiletessä orastuminen heikkenee.
Sama homma tuli tehtyä. Tosin muutama hehtaari vain, että saa siemenen uusittua. Riskinsä tällä ajankohdalla kylvön suhteen tietysti on. Jos pitelee jouluun asti kasvukautta niin keväällä voi olla kuollut kasvusto. Syysvehnä on saatu onnistumaan niinkin, että oras on mullan alla odottamassa kevättä ja ihan kelpo kasvusto siitäkin tuli, ei nyt mikään satotykki mutta esim. tämän vuoden kevätvehnät silläkin olisi varmaan voittanut. Itsellä tuli tuo kylvö tehty siksi, että oli puinneissa sopiva väli ja pitäisi tästä jo päästä näistä maataisteluista muihin hommiin niitä kun on tuolla rästissä odottamassa.
-
Syysvehnät kylvetty. Olikin ihanteellinen ajankohta, kun maa on vielä kuivaa, seuraavat pari viikkoa näyttää ennusteissa sateiselta ja ilmakin viilenee jo niin paljon, ettei tuhohyönteisistä ole enää haittaa. Täällä jotkut kerskailee myöhäisellä kylvöajankohdalla, mutta en näe sillä olevan nyt mitään hyötyjä,riskit sen sijaan kasvavat, maat tulevat olemaan märempiä, hyviä kylvökelejä vähemmän, ja ilmojen viiletessä orastuminen heikkenee.
Kukaan ei kerskaile yhtään mitään. Kun kyntää välittömästi ennen kylvöä, ei ole oikeastaan mitään väliä, millainen sää on ollut aikaisempana 12 viikkona. Syysvehnän viljelyä on muutettava vallitsevien säätilojen mukaan, jos etelän lämpimässä ilmanalassa kasvattaa 4 kk ajan syysvehnän orasta, alkaa viljan ravinteet ja kehitys olla ristiriidassa kasvuajan kanssa.
Jos aikainen kylvö olisi avain, kannattaisi syysvehnä kylväää jo kesällä, esimerkiksi kevätvehnän sekaan. Olen kahtena vuotta testannut kyseistä menetelmää, tulokset olivat yhtä toivottomat kuin MTT:n kokeissa 1980-luvulla. Suurikokoinen, pensastunut ja syväjuurinen syysvehnä on keväällä kuollut, jostakin syystä.
-SS-
Siittä vaan, senkus kylvät syysvehnäsi vaikka marraskuun räntäsateissa, niin eipähän pensastu liikaa, taikka ihan jouluaattona, niin ei juuret kasva liian pitkiksi.
Tuo väite jostain 4 kuukauden syksyisestä kasvuajasta on yksinkertaisesti paikkansapitämätön, kun lämpösumman kertyminen loppuu, eli kasvukausi päättyy, niin silloin loppuu myös kaikkien kasvien kasvu.
-
Syysvehnät kylvetty. Olikin ihanteellinen ajankohta, kun maa on vielä kuivaa, seuraavat pari viikkoa näyttää ennusteissa sateiselta ja ilmakin viilenee jo niin paljon, ettei tuhohyönteisistä ole enää haittaa. Täällä jotkut kerskailee myöhäisellä kylvöajankohdalla, mutta en näe sillä olevan nyt mitään hyötyjä,riskit sen sijaan kasvavat, maat tulevat olemaan märempiä, hyviä kylvökelejä vähemmän, ja ilmojen viiletessä orastuminen heikkenee.
Kukaan ei kerskaile yhtään mitään. Kun kyntää välittömästi ennen kylvöä, ei ole oikeastaan mitään väliä, millainen sää on ollut aikaisempana 12 viikkona. Syysvehnän viljelyä on muutettava vallitsevien säätilojen mukaan, jos etelän lämpimässä ilmanalassa kasvattaa 4 kk ajan syysvehnän orasta, alkaa viljan ravinteet ja kehitys olla ristiriidassa kasvuajan kanssa.
Jos aikainen kylvö olisi avain, kannattaisi syysvehnä kylväää jo kesällä, esimerkiksi kevätvehnän sekaan. Olen kahtena vuotta testannut kyseistä menetelmää, tulokset olivat yhtä toivottomat kuin MTT:n kokeissa 1980-luvulla. Suurikokoinen, pensastunut ja syväjuurinen syysvehnä on keväällä kuollut, jostakin syystä.
-SS-
Siittä vaan, senkus kylvät syysvehnäsi vaikka marraskuun räntäsateissa, niin eipähän pensastu liikaa, taikka ihan jouluaattona, niin ei juuret kasva liian pitkiksi.
Tuo väite jostain 4 kuukauden syksyisestä kasvuajasta on yksinkertaisesti paikkansapitämätön, kun lämpösumman kertyminen loppuu, eli kasvukausi päättyy, niin silloin loppuu myös kaikkien kasvien kasvu.
Etelä lännessä kasvukausi on vähän pidempi kun muu Suomi
-
2.10.2019 pimeässä kylvetty syysvehnä tuotti satoa yli 9000 kg/ha.
-
2.10.2019 pimeässä kylvetty syysvehnä tuotti satoa yli 9000 kg/ha.
Tarkoitat varmaan jotain toista vuotta. Mikä oli lajikkeena?
-
2.10.2019 pimeässä kylvetty syysvehnä tuotti satoa yli 9000 kg/ha.
Tarkoitat varmaan jotain toista vuotta. Mikä oli lajikkeena?
Tuossa jutussa on taas pari tonnia Agronet-lisää. Uskotteko ihan oikeasti nuo kaikenlaiset höpinät?
Täällä agronetissä on helppo valehdella, kun ei tarvitse todisteita esittää. Täällä näitä satusetiä riitää. Tarkoittaisko nimimerkkikirjaimet -SS- kin että Satu Setä?
-
2.10.2019 pimeässä kylvetty syysvehnä tuotti satoa yli 9000 kg/ha.
Tarkoitat varmaan jotain toista vuotta. Mikä oli lajikkeena?
Tuossa jutussa on taas pari tonnia Agronet-lisää. Uskotteko ihan oikeasti nuo kaikenlaiset höpinät?
Täällä agronetissä on helppo valehdella, kun ei tarvitse todisteita esittää. Täällä näitä satusetiä riitää. Tarkoittaisko nimimerkkikirjaimet -SS- kin että Satu Setä?
"Make" ei ala "S":llä.
Juurikaspelto ja reilu lehmänlantapanostus vuosien varrella,
kyllä ysitonnari on varsin mahdollinen, koska Kirkkonummella
jo vuosia sitten saatiin yli 10 t vehnäsato Skagenista.
Ja on muistettava että siinä joen varressa kastelukin on keväällä
mahdollinen.
-SS-
-
2.10.2019 pimeässä kylvetty syysvehnä tuotti satoa yli 9000 kg/ha.
Tarkoitat varmaan jotain toista vuotta. Mikä oli lajikkeena?
Tuossa jutussa on taas pari tonnia Agronet-lisää. Uskotteko ihan oikeasti nuo kaikenlaiset höpinät?
Täällä agronetissä on helppo valehdella, kun ei tarvitse todisteita esittää. Täällä näitä satusetiä riitää. Tarkoittaisko nimimerkkikirjaimet -SS- kin että Satu Setä?
"Make" ei ala "S":llä.
Juurikaspelto ja reilu lehmänlantapanostus vuosien varrella,
kyllä ysitonnari on varsin mahdollinen, koska Kirkkonummella
jo vuosia sitten saatiin yli 10 t vehnäsato Skagenista.
Ja on muistettava että siinä joen varressa kastelukin on keväällä
mahdollinen.
-SS-
Vanhaa merenpohjaa (kuinka kauan ) , kalkitus kohdillaan ja vot satoa tulee . Pintavedet ei vaivaa koska maat läpäisee vettä hyvin .
Hyvin on tullut syys ja kevät vehnää täälläkin päin ketkä ovat puineet :o
Puimatonta ohraa ja vehnää näkyy vielä olevan .
-
2.10.2019 pimeässä kylvetty syysvehnä tuotti satoa yli 9000 kg/ha.
Tarkoitat varmaan jotain toista vuotta. Mikä oli lajikkeena?
Tuossa jutussa on taas pari tonnia Agronet-lisää. Uskotteko ihan oikeasti nuo kaikenlaiset höpinät?
Täällä agronetissä on helppo valehdella, kun ei tarvitse todisteita esittää. Täällä näitä satusetiä riitää. Tarkoittaisko nimimerkkikirjaimet -SS- kin että Satu Setä?
Juu kylövuosi oli 2018.
Lajike KWS Malibu.
Pääosan myin litistykseen, punnittuna 62220 kg. kosteus 29%. 14% muutettuna 51370 kg. Kuivattuna siilossa 13 mottia n. 10000 kg yht 61370 kg. Pinta-alaa 6,82 ha, tulee 8999 kg/ha
-
2.10.2019 pimeässä kylvetty syysvehnä tuotti satoa yli 9000 kg/ha.
Tarkoitat varmaan jotain toista vuotta. Mikä oli lajikkeena?
Tuossa jutussa on taas pari tonnia Agronet-lisää. Uskotteko ihan oikeasti nuo kaikenlaiset höpinät?
Täällä agronetissä on helppo valehdella, kun ei tarvitse todisteita esittää. Täällä näitä satusetiä riitää. Tarkoittaisko nimimerkkikirjaimet -SS- kin että Satu Setä?
Juu kylövuosi oli 2018.
Lajike KWS Malibu.
Pääosan myin litistykseen, punnittuna 62220 kg. kosteus 29%. 14% muutettuna 51370 kg. Kuivattuna siilossa 13 mottia n. 10000 kg yht 61370 kg. Pinta-alaa 6,82 ha, tulee 8999 kg/ha
Hienoa, upea tulos!👍🏿
-
2.10.2019 pimeässä kylvetty syysvehnä tuotti satoa yli 9000 kg/ha.
Tarkoitat varmaan jotain toista vuotta. Mikä oli lajikkeena?
Tuossa jutussa on taas pari tonnia Agronet-lisää. Uskotteko ihan oikeasti nuo kaikenlaiset höpinät?
Täällä agronetissä on helppo valehdella, kun ei tarvitse todisteita esittää. Täällä näitä satusetiä riitää. Tarkoittaisko nimimerkkikirjaimet -SS- kin että Satu Setä?
Juu kylövuosi oli 2018.
Lajike KWS Malibu.
Pääosan myin litistykseen, punnittuna 62220 kg. kosteus 29%. 14% muutettuna 51370 kg. Kuivattuna siilossa 13 mottia n. 10000 kg yht 61370 kg. Pinta-alaa 6,82 ha, tulee 8999 kg/ha
Mitä mieltä muuten tuosta malibusta? Osaatko verrata ceyloniin?
-
Mitä mieltä muuten tuosta malibusta? Osaatko verrata ceyloniin?
Pidempi tähkä ja ilmeisesti suurempi jyvä. Naapurilla oli ojan toisellapuolella Ceylonia- sitä tuli 8700 kg/ ha. Talvenkestävyys ilmeisesti vielä vähän arvoitus.
-
"Juu kylövuosi oli 2018.
Lajike KWS Malibu.
Pääosan myin litistykseen, punnittuna 62220 kg. kosteus 29%. 14% muutettuna 51370 kg. Kuivattuna siilossa 13 mottia n. 10000 kg yht 61370 kg. Pinta-alaa 6,82 ha, tulee 8999 kg/ha"
Esikasvi? Sai varmaaan aika lailla kakkaa alle ja miten paljon typpeä tänä vuonna? Onko hajuu valkuaisesta?
-
Kuinkas myöhään sitä voi ruista kylvää? Vai joko meni ohi. Reetta siis lajikkeena.
-
Kuinkas myöhään sitä voi ruista kylvää? Vai joko meni ohi. Reetta siis lajikkeena.
Itse kylvän TOS-Reettaa vielä tulevana lauantaina täällä EP:llä, vaikka pitäisi puimassakin vielä olla. Riskillähän tässä jo mennään, mutta jos on pitkä syksy, niin voi onnistuakin. Viikko sitten kylvetyt hybridit jo mukavasti itäneet.
-
Reettaa voi aivan hyvin vielä kylvää. Ei tarvita talvituho- eikä kahukärpäsruiskutuksia, eikä syksyn rikkatorjuntaa. Etanatkin alkavat painua talvilevolle. Satotaso ei tietenkään ole kasitonnari, mutta eipä tuota tarvitse paljon tullakaan, kun hinta menee puinti- kuivaus- ja kuljetuskuluihin kumminkin. Itse asiassa parempi jos tulee vähän. Ei tarvitse lähteä hankkimaan mitään tilapäissiiloja kahdeksan vuoden varastointia varten, hinnannousua odotellessa. Hintahan taas nousee, kunhan rumpupuimurit kyllästyvät repimään satasen kasitonnareitansa, 300 kilon typpiannoksella.
Jos tuotantopalkkiota vielä maksetaan, niin saa siitä sentään enemmän tukia kuin viherlannoitusnurmesta tai kesannosta, pohjoisen tuen alueella reilusti enemmän. Maan rakenne paranee, kasvipeitteisyystuki, vähentynyt rikkaruohoaineiden tarve. Ei vaan oikein jaksa ryhtyä, ehkä syysvehnää kuitenkin, sitten kun viirukaskaat lakkaavat lentelemästä.
-SS-
-
Esikasvi? Sai varmaaan aika lailla kakkaa alle ja miten paljon typpeä tänä vuonna? Onko hajuu valkuaisesta?
Esikasvi sokerijuurikas, naatit korjattu. Syksyllä 80 kg NK2 (N18 kg) 27.3. Belorin CAN 200 kg/ ha ja 30.4. 350 kg/ha CAN yht keväällä 149 kg N
Valkuainen 10,9%
-
Syysvehnät kylvetty. Olikin ihanteellinen ajankohta, kun maa on vielä kuivaa, seuraavat pari viikkoa näyttää ennusteissa sateiselta ja ilmakin viilenee jo niin paljon, ettei tuhohyönteisistä ole enää haittaa. Täällä jotkut kerskailee myöhäisellä kylvöajankohdalla, mutta en näe sillä olevan nyt mitään hyötyjä,riskit sen sijaan kasvavat, maat tulevat olemaan märempiä, hyviä kylvökelejä vähemmän, ja ilmojen viiletessä orastuminen heikkenee.
Kukaan ei kerskaile yhtään mitään. Kun kyntää välittömästi ennen kylvöä, ei ole oikeastaan mitään väliä, millainen sää on ollut aikaisempana 12 viikkona. Syysvehnän viljelyä on muutettava vallitsevien säätilojen mukaan, jos etelän lämpimässä ilmanalassa kasvattaa 4 kk ajan syysvehnän orasta, alkaa viljan ravinteet ja kehitys olla ristiriidassa kasvuajan kanssa.
Jos aikainen kylvö olisi avain, kannattaisi syysvehnä kylväää jo kesällä, esimerkiksi kevätvehnän sekaan. Olen kahtena vuotta testannut kyseistä menetelmää, tulokset olivat yhtä toivottomat kuin MTT:n kokeissa 1980-luvulla. Suurikokoinen, pensastunut ja syväjuurinen syysvehnä on keväällä kuollut, jostakin syystä.
-SS-
SS kyllä taas tahallaan kärjistää asioita. Syyskuun puoliväli ei ole mitenkään aikaista syysvehnän kylvölle, vaan se on ihan normaali ajankohta. Ei kukaan ole varmaankaan elokuussa vielä syysvehnää kylvänytkään. Toisaalta, jos joku saa huippusadon lokakuun alun kylvöllä, niin se todistaa vain, että lokakuun on silloin ollut riittävän lämmin ja kosteutta riittänyt hyvän startin aikaansaamiseksi. Se ei tarkoita sitä, että tästä lokakuun alun kylvöajankohdasta pitäisi tehdä joku yleispätevä sääntö että se on paras syysvehnän kylvöajankohta.
Vanha totuus, että vuodet ei ole veljeksiä, pätee edelleen, ilmastovouhotuksesta huolimatta. Nyt on lyhen ja pitkänajan sääennusteissa ennustettu että ainakin seuraavat pari viikkoa ovat keskimääräistä kylmempiä, ensi viikolla ei yli 10 asteen lämpötiloja näytä olevan etelä-suomessakaan.
Yleinen suositus syysvehnän parhaasta kylvöajasta, eli syyskuun puolivälin tienoo, on edelleen pätevä,silloin riskitkin on pienimmät. Mutta tottakai voi olla joustavuutta kylvöajoissa sääolojen suhteen,mutta sellainen kuvitelma, että kun edellinen syksy oli lämmin, niin nytkin olisi muka samanlainem, on hölmö,kulunut kesäkin oli erilainen kuin viime kesä, harvoinpa on kahta sääolosuhteiltaan samanlaista kasvukautta perätysten, ei ollut nytkään.
-
Syysvehnät kylvetty. Olikin ihanteellinen ajankohta, kun maa on vielä kuivaa, seuraavat pari viikkoa näyttää ennusteissa sateiselta ja ilmakin viilenee jo niin paljon, ettei tuhohyönteisistä ole enää haittaa. Täällä jotkut kerskailee myöhäisellä kylvöajankohdalla, mutta en näe sillä olevan nyt mitään hyötyjä,riskit sen sijaan kasvavat, maat tulevat olemaan märempiä, hyviä kylvökelejä vähemmän, ja ilmojen viiletessä orastuminen heikkenee.
Kukaan ei kerskaile yhtään mitään. Kun kyntää välittömästi ennen kylvöä, ei ole oikeastaan mitään väliä, millainen sää on ollut aikaisempana 12 viikkona. Syysvehnän viljelyä on muutettava vallitsevien säätilojen mukaan, jos etelän lämpimässä ilmanalassa kasvattaa 4 kk ajan syysvehnän orasta, alkaa viljan ravinteet ja kehitys olla ristiriidassa kasvuajan kanssa.
Jos aikainen kylvö olisi avain, kannattaisi syysvehnä kylväää jo kesällä, esimerkiksi kevätvehnän sekaan. Olen kahtena vuotta testannut kyseistä menetelmää, tulokset olivat yhtä toivottomat kuin MTT:n kokeissa 1980-luvulla. Suurikokoinen, pensastunut ja syväjuurinen syysvehnä on keväällä kuollut, jostakin syystä.
-SS-
SS kyllä taas tahallaan kärjistää asioita. Syyskuun puoliväli ei ole mitenkään aikaista syysvehnän kylvölle, vaan se on ihan normaali ajankohta. Ei kukaan ole varmaankaan elokuussa vielä syysvehnää kylvänytkään. Toisaalta, jos joku saa huippusadon lokakuun alun kylvöllä, niin se todistaa vain, että lokakuun on silloin ollut riittävän lämmin ja kosteutta riittänyt hyvän startin aikaansaamiseksi. Se ei tarkoita sitä, että tästä lokakuun alun kylvöajankohdasta pitäisi tehdä joku yleispätevä sääntö että se on paras syysvehnän kylvöajankohta.
Vanha totuus, että vuodet ei ole veljeksiä, pätee edelleen, ilmastovouhotuksesta huolimatta. Nyt on lyhen ja pitkänajan sääennusteissa ennustettu että ainakin seuraavat pari viikkoa ovat keskimääräistä kylmempiä, ensi viikolla ei yli 10 asteen lämpötiloja näytä olevan etelä-suomessakaan.
Yleinen suositus syysvehnän parhaasta kylvöajasta, eli syyskuun puolivälin tienoo, on edelleen pätevä,silloin riskitkin on pienimmät. Mutta tottakai voi olla joustavuutta kylvöajoissa sääolojen suhteen,mutta sellainen kuvitelma, että kun edellinen syksy oli lämmin, niin nytkin olisi muka samanlainem, on hölmö,kulunut kesäkin oli erilainen kuin viime kesä, harvoinpa on kahta sääolosuhteiltaan samanlaista kasvukautta perätysten, ei ollut nytkään.
Totta että SS nykyään kärjistää varmaan ihan tahallaan joka aihetta, mutta tässä hänellä on kyllä vähän perääkin. Itse tullut useasti vierailtua tuolla Salon seudulla niin kyllähän tämä kymenlaakso on ihan eri juttu kuin vaikka se salon seutu. Viime pääsiäisenä tuli ajeltua perniössä niin siellä oltiin jo pellolla kun meillä täällä vasta hätäsimmät aloitteli. Että kyllä sillä paikkakunnalla on väliä. Tuolla voi varmasti 9/10 vuodesta kylvää sen syysvehnän lokakuun alussa ja siitä saa kelpo kasvuston. Täällä meillä en ehkä ihan noin myöhään uskaltaisi jättää.
-
sellainen kuvitelma, että kun edellinen syksy oli lämmin, niin nytkin olisi muka samanlainem, on hölmö
Ehkä sittenkin hölmöä on pysyä itsepintaisesti uskossa, joka ei perustu mitattuihin tosiasioihin:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Salo_lampotilapoikkeama_syyskuu.jpg)
Kuva: vuosituhannen vaihteesta asti syyskuut ovat olleet pitkäaikaisia keskiarvoja yli asteen verran lämpimämpiä.
Aloin havaita ongelmia 2000-luvulle tullessa nimenomaan syysvehnässä, kun kylvin syyskuun 1. - 2. viikolla: Ongelman perussyy alkoi selvitä vuonna 2004, en tietenkään voinut sanoa mitään syksystä enkä talvesta, erittäin nätti oras oli keväällä, mutta alkukesästä kasvusto ensin hiukan vaaleni, ja oli lopulta lyhyttä tummanpunertavaa ruohoa. Heinäkuun aikana ilmeni totaalituho, 5-7 ha vehnää, jonka sato oli 800 kg/ha, tähkä siellä, tähkä täällä. Kaikki kokeiltiin, hivenet, lannoitus, kasvitaudit, kirvat ym ym. Kasvusto kuitenkin alkoi kuolemaan juhannuksesta eteenpäin. Lähetin näytteet muistaakseni silloiseen Kasvintarkastuskeskukseen ja sain pahaenteisen kirjainyhdistelmän vastaukseksi, WDV
Täällä vielä neuvonta korskeasti toteaa Kestacin hoitavan asian, kuitenkin Ruotsissa on aivan eri tieto asiasta, siellä sairaus on seurannut runsasta syysvehnän viljelyä jo sadan vuoden ajan: torjunta-aineiden teho on enintään 75-80 %. Ainoa tehokas hoitokeino on myöhäinen kylvö. Olennainen tartuntareitti on Psammotettix alienus.
Tämä on osasyy, miksi sellainen mielijohteesta pintaan levitetty syysvehnä lokakuun vaihteessa on kahden viime vuosikymmenen aikana onnistunut, ja kaikilla mahdollisilla panoksilla syyskuun alkuun panostettu kasvuohjelmavehnä taasen ei.
-SS-
-
Märkänä syksynä 2012 läpimärkään maahan 1.10. kylvetty/tintattu Skagen syysvehnä. Jonkin verran oli piikkejä syksyllä näkyvissä, yli 90 % selvisi talvesta ja ihan kohtalainen sato.
Sen jälkeen ei kyllä ole syysvehnä onnistunutkaan, samalla kylvöpäivämääräällä tai syyskuun puolessavälissä. Välillä on rouste nostanut juuret maasta, niin että vain turhat lumihomeruiskutusjäljet jääneet jäljelle, tai muuten mystisesti jäänyt laikukkaaksi.
Ei ruiskaan aina onnistu, kerran vuonna eräänä on ruis kadonnut talven aikana kokonaan, saataa olla että kahukärpäset oli syksyllä asialla, koska jo syksyllä oli epäilyttävän harvaa.
-
Mielenkiintoista syysvehnäkeskustelua täälä!
Skagenia jos kylvää ens viikolla kynnettyyn ja toiseen maahan suorakylväen niin onko se 500 itävää neliölle eli 270kg/ha hyvä vai enemmän/vähemmän?
-
Mielenkiintoista syysvehnäkeskustelua täälä!
Skagenia jos kylvää ens viikolla kynnettyyn ja toiseen maahan suorakylväen niin onko se 500 itävää neliölle eli 270kg/ha hyvä vai enemmän/vähemmän?
Skagenin siemenkoon tietäen, sanoisin, että 300-350 kg vähintään, myöhemmin kylväessä enemmän.
-SS-
-
Vuodet ovat lämmeneet, varsinkin syksyt, poislukien esm. -17 ja oliko -08
Rakkine, usko jo että siellä etelä kärjessä on paljon pidempi kasvukausi, missä se raja kulkee, mutta se on terävä.
SS, mikä syysvehnä se piti olla joka oli varma ja pienijyväsyysden takii pieni kylvö määrä?
-
Ceylon?
-
On kyllä tosi märkää. Pari viikkoa on satanut melkein joka päivä. Taitaa jäädä syysvehnän kylvöt tekemättä.
-
Sano muuta,nyt kyl riittää sade vähäks aikaa.toivottavasti sais nyt tulevalla viikolla vähä jemmattua
-
Ceylon nätisti pinnalla,vaikka kylvettäessä tuntui paikoin varsin nihkeältä. Nätit oraat tällä hetkellä,mutta,mutta mites se vanhan kansan sanonta olikaan😀😎😎🙄😭😭
-
Cmutta,mutta mites se vanhan kansan sanonta olikaan😀😎😎🙄😭😭
Parempi maito maassa kuin jumalattoman päässä.😂😂😂😎😎😎
-
On kyllä tosi märkää. Pari viikkoa on satanut melkein joka päivä. Taitaa jäädä syysvehnän kylvöt tekemättä.
Lueppas noita SS:n juttuja, hänen viljelyperiaatteita jos noudatat, niin ei vielä mitään kiirettä syysvehnän kylvöön, liian aikaista vielä, se ehtii kasvaa liian suureksi näillä syksyn lämpimillä keleillä. ;D
-
(https://img.aijaa.com/t/00567/14747313.t.jpg) (https://aijaa.com/eKNOQQ)
Vasempi 8.9 kyvetty, oikea 10.9 kyvetty. Aika hurja ero. Vasemalla on jäänyt vähän liian lähellä pintaa, kammesta pari kierrosta niin ei näy jyviä.
-
Eilen tuli laitettua Skagenia maahan. Keli oli kyllä hyvä, mutta saa nähdä mitä tuleman pitää.
-
2.10.2019 pimeässä kylvetty syysvehnä tuotti satoa yli 9000 kg/ha.
(https://img.aijaa.com/t/00954/14748725.t.jpg) (https://aijaa.com/5EjzS4)
Kokeilaan kylvää sitten pimeessä...
-
Kyntöauralla näkyy nousevan kuivahkoa multaa ylös, jos sumu vaan hälvenee, on maa hyvin muokkautuvaa. Ihme sinänsä, koska lähes 70 mm satanut syyskuun alusta. 13:lle sadepäivälle jakautuneena ei päivää kohden ole kovin rankasti satanutkaan.
-SS-
-
Kynnetty muokkautuu hyvin kunhan vain pinta kuivahtaisi hieman ennen kun taas tulee vettä.
-
Kynnetty muokkautuu hyvin kunhan vain pinta kuivahtaisi hieman ennen kun taas tulee vettä.
Kyllä kiinnostus syysvehnään hiukan laimeni, kun sain analyysituloksen Ceylonista. hl-paino 83, sakoluku 280, mutta valkuainen 11,3%. Lannoituksena sentään tähkivään kalkkisalpietari ja lähellä tuleentumista typpiliuos, kokonaistypessä myös dokumentoimatonta, paljonko, en kerro.
Kauppaan tulleet alimmat syysvehnän valkuaiset ovat olleet 8% , yhdeksän tonnin kuiva-ainesadoille on siis selitys: valkuainen jää muodostumatta.
Ilman strobluriineja tuleentuminen olisi tapahtunut aikaisemmin ja valkuainen olisi ollut leipäviljatasoa taas. Mutta tämä on semmoista rulettia vähän.
-SS-
-
Kynnetty muokkautuu hyvin kunhan vain pinta kuivahtaisi hieman ennen kun taas tulee vettä.
Kyllä kiinnostus syysvehnään hiukan laimeni, kun sain analyysituloksen Ceylonista. hl-paino 83, sakoluku 280, mutta valkuainen 11,3%. Lannoituksena sentään tähkivään kalkkisalpietari ja lähellä tuleentumista typpiliuos, kokonaistypessä myös dokumentoimatonta, paljonko, en kerro.
Kauppaan tulleet alimmat syysvehnän valkuaiset ovat olleet 8% , yhdeksän tonnin kuiva-ainesadoille on siis selitys: valkuainen jää muodostumatta.
Ilman strobluriineja tuleentuminen olisi tapahtunut aikaisemmin ja valkuainen olisi ollut leipäviljatasoa taas. Mutta tämä on semmoista rulettia vähän.
-SS-
Kylvää Ceylon + Urho seoskasvuston :o :P
-
Rehu- ja leipävehnän hintaero nyt 8 €/tonni, joten eipä juuri kannata panostella saadakseen leipälaatuista vehnää.
-
Rehu- ja leipävehnän hintaero nyt 8 €/tonni, joten eipä juuri kannata panostella saadakseen leipälaatuista vehnää.
Korkean valkuaisen leipävehnän hintaero rehuvehnään on hieman isompi, toki 11,5 % leipävehnän ja 11% rehuvehnän hintaero on alle 10 €, rajatapauksia kumpikin ovat.
-SS-
-
Rehu- ja leipävehnän hintaero nyt 8 €/tonni, joten eipä juuri kannata panostella saadakseen leipälaatuista vehnää.
Se vähän riippuu myykö 1 rekkakuormaa vai 20 alkaa sitä eroa tulemaan.
-
Rehu- ja leipävehnän hintaero nyt 8 €/tonni, joten eipä juuri kannata panostella saadakseen leipälaatuista vehnää.
Korkean valkuaisen leipävehnän hintaero rehuvehnään on hieman isompi, toki 11,5 % leipävehnän ja 11% rehuvehnän hintaero on alle 10 €, rajatapauksia kumpikin ovat.
-SS-
Skagenissa oli 11.8%, 11.5 oli perushinta leipälaatuiselle.
Silti siitä lähti 3euroa tonni. En kysellyt sen enempää, se on ihan se ja sama 30tonnin mällissä.
-
Rehu- ja leipävehnän hintaero nyt 8 €/tonni, joten eipä juuri kannata panostella saadakseen leipälaatuista vehnää.
Se vähän riippuu myykö 1 rekkakuormaa vai 20 alkaa sitä eroa tulemaan.
Eli SS:n puheet erityiskohtelua saavista eturiviläisistä VIP- viljelijöistä ei ole tuulesta temmattuja, sitäkö tarkoitat?
Eli heitä ei koskisi nuo julkiset viljojen hintanoteeraukset, vip-viljelijä saa leipvehnästä 10€> paremman tonnihinnan, kuin muutaman rekkakuorman pienviljelijä.
-
Rehu- ja leipävehnän hintaero nyt 8 €/tonni, joten eipä juuri kannata panostella saadakseen leipälaatuista vehnää.
Se vähän riippuu myykö 1 rekkakuormaa vai 20 alkaa sitä eroa tulemaan.
Miten se rekkakuormien määrä siihen vaikuttaa jos sen leipävehnän tekeminen siellä pellolla maksaa enemmän kuin tuo rehun ja leivän erotus? Monesti vielä rehukiloja tulee enempi verrattuna leipäkiloihin, että ero voi olla jo pakkasella. Mutta onhan se tietysti hienoa sanoa viljelevänsä leipävehnää.. ::)
-
Syysvehnän kylvöt tuli aloitettua.
-
Ceylonia laitoin syyskyyn 10:n päivän tuntumassa. Tarviiko se lumihomeruiskutuksen näin paljolumisella alueella? Eihän se kyllä varmaan onnistu ruiskutti tai ei.
-
Syysvehnät kylvetty. Olikin ihanteellinen ajankohta, kun maa on vielä kuivaa, seuraavat pari viikkoa näyttää ennusteissa sateiselta ja ilmakin viilenee jo niin paljon, ettei tuhohyönteisistä ole enää haittaa. Täällä jotkut kerskailee myöhäisellä kylvöajankohdalla, mutta en näe sillä olevan nyt mitään hyötyjä,riskit sen sijaan kasvavat, maat tulevat olemaan märempiä, hyviä kylvökelejä vähemmän, ja ilmojen viiletessä orastuminen heikkenee.
Kukaan ei kerskaile yhtään mitään. Kun kyntää välittömästi ennen kylvöä, ei ole oikeastaan mitään väliä, millainen sää on ollut aikaisempana 12 viikkona. Syysvehnän viljelyä on muutettava vallitsevien säätilojen mukaan, jos etelän lämpimässä ilmanalassa kasvattaa 4 kk ajan syysvehnän orasta, alkaa viljan ravinteet ja kehitys olla ristiriidassa kasvuajan kanssa.
Jos aikainen kylvö olisi avain, kannattaisi syysvehnä kylväää jo kesällä, esimerkiksi kevätvehnän sekaan. Olen kahtena vuotta testannut kyseistä menetelmää, tulokset olivat yhtä toivottomat kuin MTT:n kokeissa 1980-luvulla. Suurikokoinen, pensastunut ja syväjuurinen syysvehnä on keväällä kuollut, jostakin syystä.
-SS-
Siittä vaan, senkus kylvät syysvehnäsi vaikka marraskuun räntäsateissa, niin eipähän pensastu liikaa, taikka ihan jouluaattona, niin ei juuret kasva liian pitkiksi.
Tuo väite jostain 4 kuukauden syksyisestä kasvuajasta on yksinkertaisesti paikkansapitämätön, kun lämpösumman kertyminen loppuu, eli kasvukausi päättyy, niin silloin loppuu myös kaikkien kasvien kasvu.
Jokos syysvehnän kylvöille on Kaikki alkanut?
-
Syysvehnät kylvetty. Olikin ihanteellinen ajankohta, kun maa on vielä kuivaa, seuraavat pari viikkoa näyttää ennusteissa sateiselta ja ilmakin viilenee jo niin paljon, ettei tuhohyönteisistä ole enää haittaa. Täällä jotkut kerskailee myöhäisellä kylvöajankohdalla, mutta en näe sillä olevan nyt mitään hyötyjä,riskit sen sijaan kasvavat, maat tulevat olemaan märempiä, hyviä kylvökelejä vähemmän, ja ilmojen viiletessä orastuminen heikkenee.
Kukaan ei kerskaile yhtään mitään. Kun kyntää välittömästi ennen kylvöä, ei ole oikeastaan mitään väliä, millainen sää on ollut aikaisempana 12 viikkona. Syysvehnän viljelyä on muutettava vallitsevien säätilojen mukaan, jos etelän lämpimässä ilmanalassa kasvattaa 4 kk ajan syysvehnän orasta, alkaa viljan ravinteet ja kehitys olla ristiriidassa kasvuajan kanssa.
Jos aikainen kylvö olisi avain, kannattaisi syysvehnä kylväää jo kesällä, esimerkiksi kevätvehnän sekaan. Olen kahtena vuotta testannut kyseistä menetelmää, tulokset olivat yhtä toivottomat kuin MTT:n kokeissa 1980-luvulla. Suurikokoinen, pensastunut ja syväjuurinen syysvehnä on keväällä kuollut, jostakin syystä.
-SS-
Siittä vaan, senkus kylvät syysvehnäsi vaikka marraskuun räntäsateissa, niin eipähän pensastu liikaa, taikka ihan jouluaattona, niin ei juuret kasva liian pitkiksi.
Tuo väite jostain 4 kuukauden syksyisestä kasvuajasta on yksinkertaisesti paikkansapitämätön, kun lämpösumman kertyminen loppuu, eli kasvukausi päättyy, niin silloin loppuu myös kaikkien kasvien kasvu.
Jokos syysvehnän kylvöille on Kaikki alkanut?
Sellasella parin sentin oraalla ovat..
-
Syysvehnän kylvöt tuli aloitettua.
Hyvät oli kelit tänäänkin.
-SS-
-
Syysvehnän kylvöt tuli aloitettua.
Hyvät oli kelit tänäänkin.
Jep.
Ensimmäiset tipat tuli kun lopettelin.
-SS-
-
Juu on se kumma kun alkaa priiskaloimaan heti kun jättää siemenkärryn ulos. Aika tuuli oli, olisipa päässyt jo aamusta äestelemään niin multa olisi nyt ehtoolla ollut aivan kuivaa.
Kuka ties vaikka laittaisi sään salliessa johonkin sopivasti vielä näennäissyysvehnää keräämään kasvipeitteisyyttä.
-SS-
-
Tarkoitus oli 15 ha Olivinia epäonniseen kevätrapsimaahan josta ei puitavaa tullut, mutta sateiden ja puintien ja muun puuhastelun ajankäyttö ei oikein hommaan taipunut.
Puidut syysvehnät vaihtelevia, hyvästä heikkoon, paras kilosato taisi tulla lohkolta johon keväällä suorakylvin harvan syysvehnän sekaan kevätvehnän. Tuplapanos, sano :-)
Hyvin se kilpailu valikoi - missä oli kunnon syysvehnä niin kevätvehnää ei juuri ollut ja taas missä sv puuttui niin oli normaali kv. Säät olivat sen verran siedettävät että valmiina odottamaan joutunut sv ei vielä itämään alkanut...
-
Tarkoitus oli 15 ha Olivinia epäonniseen kevätrapsimaahan josta ei puitavaa tullut, mutta sateiden ja puintien ja muun puuhastelun ajankäyttö ei oikein hommaan taipunut.
Puidut syysvehnät vaihtelevia, hyvästä heikkoon, paras kilosato taisi tulla lohkolta johon keväällä suorakylvin harvan syysvehnän sekaan kevätvehnän. Tuplapanos, sano :-)
Hyvin se kilpailu valikoi - missä oli kunnon syysvehnä niin kevätvehnää ei juuri ollut ja taas missä sv puuttui niin oli normaali kv. Säät olivat sen verran siedettävät että valmiina odottamaan joutunut sv ei vielä itämään alkanut...
Tota tuli harrastettua paljonkin ennen. Rehuksi kun menivät niin ei väliä. Miinusta tuossa oli juuri se tuplatyö ja tietysti pieni tossi siemen kustannus. Lisäksi se, että valmistuminen tahtoi olla eriaikaista. Kylvettävän kevätvehnän olisi tullut olla ihan aikaisemmasta päästä. Mietinpä joskus, että jos olisi kylvänyt ohraa, mutta se jäi kokeilematta.
-
Jokoos ootta lumihomeruiskutuksia alotelleet?
-
Jokoos ootta lumihomeruiskutuksia alotelleet?
On maat niin märkiä, ettei viitsi tehdä rumia uria nättiin oraaseen.
Katotaan sit uudestaan tilannetta jos tulis pakkasia, jotka kovettaisi pintaa sen verran, ettei jäis uria.
-
Joko olette syysviljoja lannoitelleet? Nythän on yöpakkaset kovettaneet pellon pinnan. Vai onko silti vielä liian aikaista?
-
Ei ole aikaista. Itse asiassa etelän pelloille normaaliaika. Ennen huhtikuuta olisi tarpeen keritä. Nyt on parempi tilanne, kun levitin on jo pihavarastossa ja paripyörät laitetaan jo viikolla. Maan pinta ei kovettunut viime yönkään pakkasessa kovasti. Ehkä tuulisella paikalla. Kalkkisalpietaria pieni annos, niin kasvusto alkaa peittää maan pintaa.
Sitten jos vielä yksikin sade tulisi ennen juhannusta, niin ennen sadetta 600 kg NS tai SS
Valkuaisprosenttia sitten säädellään heinäkuulla, pari ruiskutusta ureaa yhteensä 50 kg/ha.
-SS-
-
https://www.farmit.net/ohra-kevatvehna/2020/03/12/eun-vehnan-vienti-ongelmissa-tulevalla-kaudella
-
Ei ole aikaista. Itse asiassa etelän pelloille normaaliaika. Ennen huhtikuuta olisi tarpeen keritä. Nyt on parempi tilanne, kun levitin on jo pihavarastossa ja paripyörät laitetaan jo viikolla. Maan pinta ei kovettunut viime yönkään pakkasessa kovasti. Ehkä tuulisella paikalla. Kalkkisalpietaria pieni annos, niin kasvusto alkaa peittää maan pintaa.
Sitten jos vielä yksikin sade tulisi ennen juhannusta, niin ennen sadetta 600 kg NS tai SS
Valkuaisprosenttia sitten säädellään heinäkuulla, pari ruiskutusta ureaa yhteensä 50 kg/ha.
-SS-
Kannattaako tuo Kaikki ? https://www.farmit.net/ohra-kevatvehna/2020/03/12/eun-vehnan-vienti-ongelmissa-tulevalla-kaudella
-
Ei ole aikaista. Itse asiassa etelän pelloille normaaliaika. Ennen huhtikuuta olisi tarpeen keritä. Nyt on parempi tilanne, kun levitin on jo pihavarastossa ja paripyörät laitetaan jo viikolla. Maan pinta ei kovettunut viime yönkään pakkasessa kovasti. Ehkä tuulisella paikalla. Kalkkisalpietaria pieni annos, niin kasvusto alkaa peittää maan pintaa.
Sitten jos vielä yksikin sade tulisi ennen juhannusta, niin ennen sadetta 600 kg NS tai SS
Valkuaisprosenttia sitten säädellään heinäkuulla, pari ruiskutusta ureaa yhteensä 50 kg/ha.
-SS-
Kannattaako tuo Kaikki ? https://www.farmit.net/ohra-kevatvehna/2020/03/12/eun-vehnan-vienti-ongelmissa-tulevalla-kaudella
No jos saa yli 12% valkuaisen myyntiä ajatellen, auttaa hinnassa. Muuten ei kannnata ruiskutella ureoita. Sitten yhden lannoituksen politiikalla kun 7 tn sato napsahtaa, on valkuaispitoisuus 8-9 välillä.
Aikainen pieni lannoitus lienee paras. Suuri määrä menee vaan hukkaan. Sitten satotavoitteen mukaan loput huhti-touko-kesäkuussa. Jos kevään kuivat pääsevät yllättämään ja nutistamaan kellertävän oraan siinä vaiheessa, kun ne olisivat enemmän ravinteita saatuaan rehevässä peittokasvussa, on ihan sama äestää ne ylös.
Että kaiken muun voi jättää pois, paitsi pienen lääkelannoituksen tässä maaliskun lopulla. Jos alkaa pelata kalliilla rikka-aineilla ja tautiaineilla, kannattaa kai vähän laittaa lannoitettakin sekaan.
-SS-
-
https://www.farmit.net/ohra-kevatvehna/2020/03/12/eun-vehnan-vienti-ongelmissa-tulevalla-kaudella
Kuten tuossa siemen tilanne-ketjussa jo ennustin, ei kauaa tarvinnut
odottaa ensimmäistä jättisato- ja varastojen paisumis hehkutusta.
Seuraavaksi kerrotaan, kuinka korona-tilanne vaikeuttaa viljelytarvikkeiden
saantia ja painaa suomalaisen viljan hintaa alas.
-
https://www.farmit.net/ohra-kevatvehna/2020/03/12/eun-vehnan-vienti-ongelmissa-tulevalla-kaudella
Kuten tuossa siemen tilanne-ketjussa jo ennustin, ei kauaa tarvinnut
odottaa ensimmäistä jättisato- ja varastojen paisumis hehkutusta.
Seuraavaksi kerrotaan, kuinka korona-tilanne vaikeuttaa viljelytarvikkeiden
saantia ja painaa suomalaisen viljan hintaa alas.
Kaikki sijoittajien spekuloima perinteinen tavara on laskussa, Bitcoin, öljy, osakkeet, maailmanmarkkinaviljat. Jopa kulta otti notkahduksen , niin paljon kuin sen olisi voinut olettaa käyttäytyvän päin vastoin. Nousussa ovat rokotteet, lääkkeet, sairaalalaitteet ja vessapaperi.
-SS-
-
https://www.farmit.net/ohra-kevatvehna/2020/03/12/eun-vehnan-vienti-ongelmissa-tulevalla-kaudella
Kuten tuossa siemen tilanne-ketjussa jo ennustin, ei kauaa tarvinnut
odottaa ensimmäistä jättisato- ja varastojen paisumis hehkutusta.
Seuraavaksi kerrotaan, kuinka korona-tilanne vaikeuttaa viljelytarvikkeiden
saantia ja painaa suomalaisen viljan hintaa alas.
Kaikki sijoittajien spekuloima perinteinen tavara on laskussa, Bitcoin, öljy, osakkeet, maailmanmarkkinaviljat. Jopa kulta otti notkahduksen ,
-SS-
Bitcoin on kaikkea muuta kuin ns. "perinteistä tavaraa" ( joka terminä on... hassu.)
-
https://www.farmit.net/ohra-kevatvehna/2020/03/12/eun-vehnan-vienti-ongelmissa-tulevalla-kaudella
Kuten tuossa siemen tilanne-ketjussa jo ennustin, ei kauaa tarvinnut
odottaa ensimmäistä jättisato- ja varastojen paisumis hehkutusta.
Seuraavaksi kerrotaan, kuinka korona-tilanne vaikeuttaa viljelytarvikkeiden
saantia ja painaa suomalaisen viljan hintaa alas.
Kaikki sijoittajien spekuloima perinteinen tavara on laskussa, Bitcoin, öljy, osakkeet, maailmanmarkkinaviljat. Jopa kulta otti notkahduksen ,
-SS-
Bitcoin on kaikkea muuta kuin ns. "perinteistä tavaraa" ( joka terminä on... hassu.)
No kyllä tosiaan Bitcoin on vähän outo lintu, sen piti olla kaikkein paras turvasatama kriisiaikoina, mutta otti selkäänsä samalla tavalla kuin muutkin, ehkä hiukan enemmänkin. Näytti vähän siltä että dollari on kovien aikojen tullessa sittenkin enemmän haluttu kuin bittikolikot.
-SS-
-
https://www.farmit.net/ohra-kevatvehna/2020/03/12/eun-vehnan-vienti-ongelmissa-tulevalla-kaudella
Kuten tuossa siemen tilanne-ketjussa jo ennustin, ei kauaa tarvinnut
odottaa ensimmäistä jättisato- ja varastojen paisumis hehkutusta.
Seuraavaksi kerrotaan, kuinka korona-tilanne vaikeuttaa viljelytarvikkeiden
saantia ja painaa suomalaisen viljan hintaa alas.
Kaikki sijoittajien spekuloima perinteinen tavara on laskussa, Bitcoin, öljy, osakkeet, maailmanmarkkinaviljat. Jopa kulta otti notkahduksen ,
-SS-
Bitcoin on kaikkea muuta kuin ns. "perinteistä tavaraa" ( joka terminä on... hassu.)
No kyllä tosiaan Bitcoin on vähän outo lintu, sen piti olla kaikkein paras turvasatama kriisiaikoina, mutta otti selkäänsä samalla tavalla kuin muutkin, ehkä hiukan enemmänkin. Näytti vähän siltä että dollari on kovien aikojen tullessa sittenkin enemmän haluttu kuin bittikolikot.
-SS-
Niinpä. Itse kun en ole vielä kunnolla onnistunut sisäistämään koko bitcoin-arvonnousulogiikkaa, niin olen ajatuksissani käsittänyt sen juurikin heilahdusherkäksi kriisiajan tullen.
-
Salut levitin ja kuivaa on, kevytkalusto ja matala aurinko ei meinannut nähdä edeliset urat, onneks on navi.
Oisko 2vk sitten kun satoi, ja silloin oli koleaa ja ei merkkejä näin lämpimästä silloin. Nyt se jo kasvaa ihan reilusti ja kova auringonpaiste. Maahan on sulaa ja ei pahasti liettynyt nää lohkot.
Perniöläiset haukuu kuitenkin että liian myöhään......
-
Salut levitin ja kuivaa on, kevytkalusto ja matala aurinko ei meinannut nähdä edeliset urat, onneks on navi.
Oisko 2vk sitten kun satoi, ja silloin oli koleaa ja ei merkkejä näin lämpimästä silloin. Nyt se jo kasvaa ihan reilusti ja kova auringonpaiste. Maahan on sulaa ja ei pahasti liettynyt nää lohkot.
Perniöläiset haukuu kuitenkin että liian myöhään......
Näin on. Siellä on hyvässä kasvussa. Nyt on alkuviikolla syysvehnämaa hiukan kohvassa aikaisin aamulla, nin ei tule jälkiä. Sitten muutama lumikuuro päälle, to-pe 5 mm sade, juuri ja juuri riittää. Ollaan kuitenkin paremmassa vaiheessa kuin moneen vuoteen, koska kylvökone on jo pihalla ja ainakin yhdessä koneessa on kaikki öljyt vaihdettu, ja tavoite on, että jyrsimeen ja jyrsimen vetäjään saisi öljyt ja suodattimet laitetuksi.
Ja onpa tuo keissikin mahdollista valjastaa hommiin, kunhan oppii ne pirisen pikakiinnitysparipyörät äheltämään paikalleen.
-SS-
-
Tällä viikolla kai se on saltut levitettävä.. vielä on pari pakkasyötä ja loppuviikosta sataa..
-
Tais mennä pulveria vähän reippaasti kun tuli maa valkoiseksi. ;D
Hiton liukkaat nuo paripyörät lumessa. ::)
-
Ruismaan pinta jo kantavaa mutta aikas paljon oraita
noussut ylös. Juurikarvojen varassa maassa kiinni.
Täytyy vielä seurata viikko, selviääkö hengissä. Kauempaa
katsottuna näyttää ihan tasasen vihreältä.