• Tavallinen aihe

Aihe "Maaseudun kultainen sukupolvi" 6.7-19 Yle  (Luettu 4447 kertaa)

Valtteri

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 226
Vs: "Maaseudun kultainen sukupolvi" 6.7-19 Yle
Pankit! Mukana arjessa.

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6977
Vs: "Maaseudun kultainen sukupolvi" 6.7-19 Yle
Muilla aloilla ei myöskään ole sellaisia rajoittavia tuotantovälineitä kuten pelto.
Kaavoitetun tonttimaan tarjonta rakennusalalla ?

Lypsybotti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 874
Vs: "Maaseudun kultainen sukupolvi" 6.7-19 Yle
mutta kiva vaatia tuollainen.   saa ainakin motivoitua sen viis vuotta,  sen jälkeen onkin puhki ja mielenterveysonkelmainen...   ja eukkokii lähtenny..                 onkohan muilla aloilla vastaava?

Muilla aloilla ei ole vastaavia. Ei todellakaan. Ei ole sukupolvenvaihdosavustuksia. Ei ole korkotuettuja sukupolvenvaihdoslainoja. Ei ole aloittavan avustuksia. Ihan kovalla rahalla ja omalla osaamisella on pärjättävä.

Sarkasmi, tuo älyn alin muoto...
On noissa yritysten SPV-himmeleissä jotain apuja...
https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/omistajanvaihdos/verotus-omistajanvaihdoksissa/sukupolvenvaihdoksen-verotus-320575

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2272
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: "Maaseudun kultainen sukupolvi" 6.7-19 Yle
Muilla aloilla ei myöskään ole sellaisia rajoittavia tuotantovälineitä kuten pelto.
Kaavoitetun tonttimaan tarjonta rakennusalalla ?
Onko oikea ongelma? Ainakin tontteja on jatkuvasti myynnissä.. peltoja ei niinkään.

voortimies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 835
Vs: "Maaseudun kultainen sukupolvi" 6.7-19 Yle
Muilla aloilla ei myöskään ole sellaisia rajoittavia tuotantovälineitä kuten pelto.
Kaavoitetun tonttimaan tarjonta rakennusalalla ?
Onko oikea ongelma? Ainakin tontteja on jatkuvasti myynnissä.. peltoja ei niinkään.

On ja ei. Voi olla hyvinkin iso ongelma. Jo ajatellaan jotakin Äänekoskea niin logistisesti sopiva paikka ja riittävän iso tontti. Ei löydy joka nurkalta.

Tai vaikkapa HKn broileriverstas. Varmasti moni muukin kunta olisi sen ottanut, mutta eipä ollut valmiiksi kaavoitettua tarpeeksi isoa tonttia.

Mutta riippuu vähän. Jossakin tontteja voi olla tarjolla, jossakin sitten taas ei. Jos asuntotuotantoa (grynderit) ajatellaan, niin ne kärsivät tietyillä seuduilla aina tonttimaan puutteesta, se on krooninen olotila.

Ja on muitakin niukkuuksia. Ensimmäinen niukkuus on kysyntä. Perusta grille keskelle ei mitään niin saatat vähän ajan päästä ymmärtää, mistä on kyse.

Osaavat työntekijät voi tietyilla aloilla olla todellinen yrityksen kasvua rajoittava niukkuustekijä.

Itse olin aikanaan töissä firmassa, jossa "kaikki" oli kiinni parin 24/7 toimivan koneen aikaansaannoksesta. Ja kapasiteetti oli aika tapissa monesti. "Helppoa, osta vain lisäkone". Vain muutama mutka matkassa. Ensinnäkin koneen toimitusaika oli yli puoli vuotta, niitä kun tehtiin vain tilauksesta, ei varastoon. Ja toiseksi niin koneen hankinta kallis. Hyvin kallis. Moneen kertaan laskettiin, että jos tilauskanta säilyy 3-5 vuotta, niin selvitään. Mutta jos olisi tarjouskilpailussa hävitty pari suurta asiakasta, niin uuden koneen kulut niskassa se olisi ollut konkurssi. Ja noilla koneilla on käytettynä sama arvo kuin tyhjällä sikalalla. Ei mitään. Ja sillä alalla mitään kriisitukia oli turha toivoa.

Mutta että normi yritystoiminnassa on paljonkin rajoitteita. Osa voi olla pahempia kuin peltopula.

voortimies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 835
Vs: "Maaseudun kultainen sukupolvi" 6.7-19 Yle
mutta kiva vaatia tuollainen.   saa ainakin motivoitua sen viis vuotta,  sen jälkeen onkin puhki ja mielenterveysonkelmainen...   ja eukkokii lähtenny..                 onkohan muilla aloilla vastaava?

Muilla aloilla ei ole vastaavia. Ei todellakaan. Ei ole sukupolvenvaihdosavustuksia. Ei ole korkotuettuja sukupolvenvaihdoslainoja. Ei ole aloittavan avustuksia. Ihan kovalla rahalla ja omalla osaamisella on pärjättävä.

Sarkasmi, tuo älyn alin muoto...
On noissa yritysten SPV-himmeleissä jotain apuja...
https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/omistajanvaihdos/verotus-omistajanvaihdoksissa/sukupolvenvaihdoksen-verotus-320575

Niin siis tuossahan oli ne samat jutut sukupolvenvaihdoksen verotukseen liittyen, jotka ovat voimassa myös maatiloilla. Lahja, lahjanluontoinen kauppa, normaali kauppa verohuojennetulla hinnalla jne. Muistelisin vielä, että kyseiset verotuet ovat maatiloilla paremmat kuin yrityksillä. Mutta nämä eivät luettelossani olleet, koska ne ovat sekä maatiloilla että yrityksillä. Missä ne yritysten omat tuet olivat?

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2272
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: "Maaseudun kultainen sukupolvi" 6.7-19 Yle
Muilla aloilla ei myöskään ole sellaisia rajoittavia tuotantovälineitä kuten pelto.
Kaavoitetun tonttimaan tarjonta rakennusalalla ?
Onko oikea ongelma? Ainakin tontteja on jatkuvasti myynnissä.. peltoja ei niinkään.

On ja ei. Voi olla hyvinkin iso ongelma. Jo ajatellaan jotakin Äänekoskea niin logistisesti sopiva paikka ja riittävän iso tontti. Ei löydy joka nurkalta.

Tai vaikkapa HKn broileriverstas. Varmasti moni muukin kunta olisi sen ottanut, mutta eipä ollut valmiiksi kaavoitettua tarpeeksi isoa tonttia.

Mutta riippuu vähän. Jossakin tontteja voi olla tarjolla, jossakin sitten taas ei. Jos asuntotuotantoa (grynderit) ajatellaan, niin ne kärsivät tietyillä seuduilla aina tonttimaan puutteesta, se on krooninen olotila.

Ja on muitakin niukkuuksia. Ensimmäinen niukkuus on kysyntä. Perusta grille keskelle ei mitään niin saatat vähän ajan päästä ymmärtää, mistä on kyse.

Osaavat työntekijät voi tietyilla aloilla olla todellinen yrityksen kasvua rajoittava niukkuustekijä.

Itse olin aikanaan töissä firmassa, jossa "kaikki" oli kiinni parin 24/7 toimivan koneen aikaansaannoksesta. Ja kapasiteetti oli aika tapissa monesti. "Helppoa, osta vain lisäkone". Vain muutama mutka matkassa. Ensinnäkin koneen toimitusaika oli yli puoli vuotta, niitä kun tehtiin vain tilauksesta, ei varastoon. Ja toiseksi niin koneen hankinta kallis. Hyvin kallis. Moneen kertaan laskettiin, että jos tilauskanta säilyy 3-5 vuotta, niin selvitään. Mutta jos olisi tarjouskilpailussa hävitty pari suurta asiakasta, niin uuden koneen kulut niskassa se olisi ollut konkurssi. Ja noilla koneilla on käytettynä sama arvo kuin tyhjällä sikalalla. Ei mitään. Ja sillä alalla mitään kriisitukia oli turha toivoa.

Mutta että normi yritystoiminnassa on paljonkin rajoitteita. Osa voi olla pahempia kuin peltopula.

Väittäisin silti, että oikeaa tonttipulaa ei ole kuin ehkä pääkaupunkiseudulla. Se että onko tontti heti tarjolla tai vasta puolen vuoden päästä on kuitenkin ihan toista kuin peltopuolen yhden sukupolven aika. Rakennusliike voi toimintansa tehdä hyvin muuallakin.  Peltopuolella voi tietysti myös siirtää toiminnan sinne missä peltoa on tarjolla, jos sellaisia paikkoja sitten jostain löytyy.

Pointtini oli siinä, että peltoa on x määrä tukien piirissä ja sitä ei mistään synny lisää. Niinkuin ei maata yleensäkkään. Jos kaiken pellon saisi tukien piiriin niin monessa paikassa voisi raivaaminen olla kätevä tapa lisätä peltoalaa ennenkuin tietysti myös raivattavien metsien hinnat nousisivat. Tonttipulassa kaupungeilla, kunnilla jne on mahdollista pakkolunastaa tarvittavat alueet eli sellaista tilannetta tuskin tulee, että tontit loppuu..

Toinen esimerkki voisi olla vaikka broilerituotanto. Vaikka itse en ydinalueella olekkaan, niin tietyn eturivin oikeus on saada tuottaa broileria. Ei sinne väliin tarvitse mennä kuin pitkän tien kautta, eli kokonaan oman ketjun luomalla.

Tietysti jos asian haluaa käsittää väärin niin ei sille voi tietysti mitään. Kyllä varmasti muustakin yritystoiminnasta löytyy rajotteita vaikka nyt ydinvoima, mutta sitä nyt ei yksi tavan heppu kuten viljelijä yritä edes alkaa rakentamaan. Siellä on takana iso firma ja rahaa ihan eri suuruusluokassa. Monessa muussa yritystoiminnassa kuitenkin saa ihan vapaasti yrittää ja tehdä..

timotej

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 808
Vs: "Maaseudun kultainen sukupolvi" 6.7-19 Yle
mutta kiva vaatia tuollainen.   saa ainakin motivoitua sen viis vuotta,  sen jälkeen onkin puhki ja mielenterveysonkelmainen...   ja eukkokii lähtenny..                 onkohan muilla aloilla vastaava?

Muilla aloilla ei ole vastaavia. Ei todellakaan. Ei ole sukupolvenvaihdosavustuksia. Ei ole korkotuettuja sukupolvenvaihdoslainoja. Ei ole aloittavan avustuksia. Ihan kovalla rahalla ja omalla osaamisella on pärjättävä.
Luulen että, yhteiskunnan yleinen etu on pitää elintarvikkeiden raaka-aine mahdollisimman edullisena. Isoissa yksiköissä se on halvempi tuottaa, lisäksi sidottu tuottaja ei voi juurikaan joustaa tuotanossa. Vaikka yhteiskunta maksaa osan investoinnista, voittaa se lopulta pitkässä juoksussa.
Tässä se olennainen on sanottu. Ennen sanottiin, että sidotaan viljelijä turpeeseen. Täysin sama asia kuin nykyiset investointituet. Viljelijän kannalta erittäin epäedullista.

Last Man Standing

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2692
Vs: "Maaseudun kultainen sukupolvi" 6.7-19 Yle
Mielestäni mainitulle sukupolvelle saattaa tulla  eteen useinkin mainittu "Golden Shower" 8)

Moottoripolkupyörä Man

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 493
Vs: "Maaseudun kultainen sukupolvi" 6.7-19 Yle
Saako kasvinviljelijä investointitukea taksin ostoon? Tiedä häntä. Jos peltoa ei ole saatavilla edullisesti, kasvinviljelijä ei pysty kehittämään tilaa noin vain. Vaikka jostain saisikin "vain rahaa".

Monesti urakoimalla tai ulkopuolisella työllä voi yrittää paikata tappiollista kasvinviljelytilaa, joskin se saattaa näyttää ja kuulostaa aika tyhmältä.

Mutta entä tissinkoitto. Kaikki tuet ja kriisirahat tulevat automaattisesti.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11506
Vs: "Maaseudun kultainen sukupolvi" 6.7-19 Yle
Siinä tulee skaala etuja, tuotannon kasvaessa kiinteät kulut vähenevät yksikkö kohden.
  Aikoinaan olin eräässä tilaisuudessa missä yllytettiin maidon tuotantoa lisäämään, oli taulukko missä näytettiin miten työkustannus lehmää kohti aleni karjan suuretessa, kysyin sitten minkäsuuruinen karja pitää olla että s työmäärä putoaa nollile, vastausta ei tullut mutta nyt olen joitain tapauksia seurannut kun lehmämäärä on saavuttanut sen huipun että navetan ovet on pantu kiinni..

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2272
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: "Maaseudun kultainen sukupolvi" 6.7-19 Yle
Saako kasvinviljelijä investointitukea taksin ostoon? Tiedä häntä. Jos peltoa ei ole saatavilla edullisesti, kasvinviljelijä ei pysty kehittämään tilaa noin vain. Vaikka jostain saisikin "vain rahaa".

Monesti urakoimalla tai ulkopuolisella työllä voi yrittää paikata tappiollista kasvinviljelytilaa, joskin se saattaa näyttää ja kuulostaa aika tyhmältä.

Mutta entä tissinkoitto. Kaikki tuet ja kriisirahat tulevat automaattisesti.

Toihan on ihan siitä kiinni millasta hommaa teet tilan ulkopuolella. Riittävän hyvää hommaa niin raha riittää lisämaiden hankintaa. Toinen hommaa rahat palkkatöistä, toinen urakoinnista, joku pörssistä ja joku kasinolta. Muu ei harmita kuin se, että ab alueen sikatila vedetään toistuvasti kölin ali..

Last Man Standing

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2692
Vs: "Maaseudun kultainen sukupolvi" 6.7-19 Yle
>Toinen hommaa rahat palkkatöistä, toinen urakoinnista, joku pörssistä ja joku kasinolta
Minkään luetteluista metsärahojen lisäksi hukkaaminen maatalouteen ei voi voi olla typerämpää.

> ab alueen sikatila vedetään toistuvasti kölin ali

Etelässä ei ole muita vakavia vaikeuksia kuin LSO.Joku MTKn sikapösilö hehkutteli viljan hinnan laskua vaan kuinkahan mahtaa käydä kun monella pellolla saapi ajella puimurilla reilua haipakkaa. 8)

4viljanpuuro

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 496
Vs: "Maaseudun kultainen sukupolvi" 6.7-19 Yle
Pelkällä teho-kasvinviljelyllä näyttää skaalaetu häviävän traktorien rengaskuluihin ? Sitten siirrytäänkin luomuun, jossa skaalaetu tarkoittaa väheneviä viljeltäviä yksikköjä, väheneviä tuotteita, mutta lisätuloja.
-SS-

Meni taas vellit väärään kurkkuun kun luin urakointiuutisia luomuviljelijästä

"Lisää leveyttä Case IH mammuttitraktoriin
18 tonnin painoinen Case IH Steiger poti hieman kapeaa oloa joten siihen piti saada helpotusta.
Renkaiksi saatiin 800/70R80 ja tuloksena saatiin 4,55 leveä traktori.
Rupattelunsa päätteeksi mies hyppäsi mammuttinsa kyytiin Somerolla ja lähti pyyhkimään kohti tiluksiaan Vihtiin."

Osa luomumiehistä vannoo kevyiden vehkeiden nimiin ja eturivi hiertää peltoja 20 tonnin ja 18 tonnin vetokoneilla.
Faija aina hoki et "tuosta meidän pojasta ei tuu kyllä ikinä yhtään mitään...." Nyt jälkeenpäin ajateltuna, hän saattoi olla aivan oikeassa.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1281
Vs: "Maaseudun kultainen sukupolvi" 6.7-19 Yle
Pelkällä teho-kasvinviljelyllä näyttää skaalaetu häviävän traktorien rengaskuluihin ? Sitten siirrytäänkin luomuun, jossa skaalaetu tarkoittaa väheneviä viljeltäviä yksikköjä, väheneviä tuotteita, mutta lisätuloja.
-SS-

Meni taas vellit väärään kurkkuun kun luin urakointiuutisia luomuviljelijästä

"Lisää leveyttä Case IH mammuttitraktoriin
18 tonnin painoinen Case IH Steiger poti hieman kapeaa oloa joten siihen piti saada helpotusta.
Renkaiksi saatiin 800/70R80 ja tuloksena saatiin 4,55 leveä traktori.
Rupattelunsa päätteeksi mies hyppäsi mammuttinsa kyytiin Somerolla ja lähti pyyhkimään kohti tiluksiaan Vihtiin."

Osa luomumiehistä vannoo kevyiden vehkeiden nimiin ja eturivi hiertää peltoja 20 tonnin ja 18 tonnin vetokoneilla.

Mitä tarkoittaa eturivi? Isoa tilakokoa? Isoja koneita? Julkisuutta? Vai asiantuntevaa maanviljelyä? Itse en pidä ison tilan tai isojen koneiden omistamista perusteena "eturivin" viljelijäksi. Luomussa enkä tavanomaisessakaan. Minusta eturivin viljelijä on asiantunteva ja työssään taitava. Mikä ei tietenkään poista ison tilan tai isojen koneiden omistajiakaan termin piiristä. Sitten mennäänkin jo taas uusille alueille... mikä on tavoite? Asiantunteva voi tarkoittaa kovin montaa asiaa.

Osaava maatalousyrittäjä pyrkii kasvattamaan suuria satoja. Tai vaihtoehtoisesti suurta taloudellista tulosta. Joskus ne voivat olla jopa sama asia... Ei kyllä aina! Ehkä voisi sanoa "eturivin maatalousyrittäjä".

Osaava maanviljelijä osaa viljellä maata. Siis pitää huolta maan kasvukunnosta ja hyvinvoinnista. Siis viljelee maata eikä vain tuotteita. Ehkä voisi sanoa "eturivin maanviljelijä".

Nyt ei kuitenkaan aseteta vastakkain luomuviljelyä ja tavanomaista viljelyä. Vaikkakin luomuviljelijöissä lienee useammin "maanviljelijöitä" ja tavanomaisessa useammin "maatalousyrittäjiä". Jostain syystä tuo termi "tavanomainen" häiritsee minua tässä yhteydessä. Ennen kemian tuloa mukaan viljelyyn, luomun tyyppinen viljely oli tavanomaista ja kemian käyttö... tavatonta? Miten pitäisi puhua, jos (ja ehkä kun) luomu menee viljelyn yleisyydessä ohi "tavanomaisen" tuotannon...

Maailmalla maataloudesta ei käytetä yleisnimitystä "agrieconomic" kuten suomessa "maatalous". Siellä käytetään nimitystä "agriculture". Mitenkähän tuon kääntäisi? Viljelykulttuuri? Kulttuurinimitys kyllä soveltuisi paremmin, koska wikipedian mukaan: "Kulttuurin käsitteen syntyessä 1700- ja 1800-luvun Euroopassa sillä tarkoitettiin ihmisen ”hengen viljelyä” ". Agriculture -> Maan hengen viljelyä. Tai toisaalta kuulumista yhteisön kokonaisuuteen osana yhteiskuntaa ja sivistystä = kulttuuria.

Maailman satoennätyksiä tekevät maanviljelijät tuottaisivat todennäköisesti suomenennätyksiä suurempia satoja ilman ulkopuolisia panoksia, koska he ovat panostaneet hurjasti maan kasvukuntoon. Jos se tarkoittaa hyvää taloudellista tulosta, se voi tulla siinä sivussa.

En pidä aivan vasta-aloittanutta luomuviljelijää eturivin luomuviljelijänä. Eduskunnassakin eturivissä istuvat konkarit ja takarivissä uusimmat edustajat. Itsekin olen vielä luomuviljelijöissä takariviläinen, mutta pyrkimys olisi siirtyä edemmäksi...

Minustakin tuollaisten jättiläiskoneiden vienti suomalaiselle märälle kevätpellolle on hullua. Oma pyrkimykseni on pitää rengaskohtainen paino alle 2 tn ja rengaspaineet mahdollisimman alhaalla. Huomioiden vedon ja työkoneiden aiheuttama vaikutus. Noilla laitteilla rengaskohtaisen massan pitäminen alhaalla on kyllä mahdotonta.

Kannattaa kuunnella:
Kuuntele Mitä tarkoittaa maanviljely ? Yle Areenassa:

http://areena.yle.fi/1-50217137