Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: optimisti - 07.07.19 - klo:07:30
-
Investonnit ovat ylen mukaan kiihtymässä. Yrittjän mukaan – "Mutta kilpailu on kovaa. Vaikka nämä uudet hallit saisi ilmaiseksi, kannattavuus ei ole varmaa." Varmaankin noin asia on. Jos tilusrakenne on ok niin terve kotieläintuotanto on pellolle luonteva jatko. Investointeja tukee nykymaailman miinusmerkkinen korkotaso mikä kt lainoissa lienee 1% ja korkotuki riittää koko laina-ajaksi vaikka markkinakorko nousisi. Lisäksi E-ja L Suomessa on alueita missä maatalouden harjoittamiselle on suotuisat olot.
-
Areena.yle.fi ei löydä tuolla nimellä. Löytyi höpöjuttu Tulevaisuus hanskassa: 2060... Savossa viininviljelyyn siirtynyt isoisä olisi muistellut köynnöksiä kotimaassaan, kunnes Isis tuli ja joutui pakenemaan. Eikös uskonto kiellä hiekkan**kereiltä alkoholin ? Siinä makua Ylen liki miljardin vuodessa kustantavasta journalismista. Taustalla myös Koneen tutkimussäätiö.
Jaa, siis Ylen uutisissa.
-
https://yle.fi/uutiset/3-10865368 (https://yle.fi/uutiset/3-10865368)
-
Ihmetyttää että jos tuotanto ei ole kannattavaa nytkään, niin miten se yhtäkkiä muuttuisi kannattavaksi kun on isot velat päällä ja ne urakointihommat (keritseminen) jää pois?
Vai onko Loimaalla 110% avustukset?
-
Siinä tulee skaala etuja, tuotannon kasvaessa kiinteät kulut vähenevät yksikkö kohden.
-
Ihmetyttää että jos tuotanto ei ole kannattavaa nytkään, niin miten se yhtäkkiä muuttuisi kannattavaksi kun on isot velat päällä ja ne urakointihommat (keritseminen) jää pois?
Vai onko Loimaalla 110% avustukset?
Niinpä.
Vai että kultainen sukupolvi. Kuinkahan moni noistakin on niitä pakosta jatkavia?
Ensimmäisenä tervehdyttämis toimena pitäisi tuo spv kuvio rukata uuteen uskoon...
-
"Rahaa se vaan on, mitä tähän laitetaan, ja elämä jatkuu joka tapauksessa."
Nimenomaan useimmat muut käyttävät elämänsä tienaten tuota [julkista] "vaan rahaa", jotta nuo investoinnit mahdollistuisivat.
-SS-
-
Siinä tulee skaala etuja, tuotannon kasvaessa kiinteät kulut vähenevät yksikkö kohden.
Pelkällä teho-kasvinviljelyllä näyttää skaalaetu häviävän traktorien rengaskuluihin ? Sitten siirrytäänkin luomuun, jossa skaalaetu tarkoittaa väheneviä viljeltäviä yksikköjä, väheneviä tuotteita, mutta lisätuloja.
-SS-
-
Ihmetyttää että jos tuotanto ei ole kannattavaa nytkään, niin miten se yhtäkkiä muuttuisi kannattavaksi kun on isot velat päällä ja ne urakointihommat (keritseminen) jää pois?
Vai onko Loimaalla 110% avustukset?
Eikös sekä luopumistuen että käynnistysavustuksen ehtona ole ollut tietty kannattavuus ? )))
-
Ihmetyttää että jos tuotanto ei ole kannattavaa nytkään, niin miten se yhtäkkiä muuttuisi kannattavaksi kun on isot velat päällä ja ne urakointihommat (keritseminen) jää pois?
Vai onko Loimaalla 110% avustukset?
Eikös sekä luopumistuen että käynnistysavustuksen ehtona ole ollut tietty kannattavuus ? )))
Kyllä. Mutta jos oikeasti on sellainen inveatointi jossa paikataan nyt sitä puuttuvaa kannattavuutta spv:tä tehtäessä. Näissä oli se 5 vuoden pätkä jolla piti kääntää tila "elinvoimaiseksi" niin ei voi muuta kuin sanoa että herran haltuun. Jos käytännössä nollasta lähtee niin ei tuollainen lehmän pitokaan niin kannattavaa ole että se kultakaivokseksi muuttuisi..
-
mutta kiva vaatia tuollainen. saa ainakin motivoitua sen viis vuotta, sen jälkeen onkin puhki ja mielenterveysonkelmainen... ja eukkokii lähtenny.. onkohan muilla aloilla vastaava?
-
mutta kiva vaatia tuollainen. saa ainakin motivoitua sen viis vuotta, sen jälkeen onkin puhki ja mielenterveysonkelmainen... ja eukkokii lähtenny.. onkohan muilla aloilla vastaava?
Se raja nyt ei oikeasti ole korkea. Jos ei sitä rajaa täytä niin kannattaisi oikeasti miettiä alkaako maajussiksi...
-
mutta kiva vaatia tuollainen. saa ainakin motivoitua sen viis vuotta, sen jälkeen onkin puhki ja mielenterveysonkelmainen... ja eukkokii lähtenny.. onkohan muilla aloilla vastaava?
Muilla aloilla ei ole vastaavia. Ei todellakaan. Ei ole sukupolvenvaihdosavustuksia. Ei ole korkotuettuja sukupolvenvaihdoslainoja. Ei ole aloittavan avustuksia. Ihan kovalla rahalla ja omalla osaamisella on pärjättävä.
Luulen että, yhteiskunnan yleinen etu on pitää elintarvikkeiden raaka-aine mahdollisimman edullisena. Isoissa yksiköissä se on halvempi tuottaa, lisäksi sidottu tuottaja ei voi juurikaan joustaa tuotanossa. Vaikka yhteiskunta maksaa osan investoinnista, voittaa se lopulta pitkässä juoksussa.
-
mutta kiva vaatia tuollainen. saa ainakin motivoitua sen viis vuotta, sen jälkeen onkin puhki ja mielenterveysonkelmainen... ja eukkokii lähtenny.. onkohan muilla aloilla vastaava?
Muilla aloilla ei ole vastaavia. Ei todellakaan. Ei ole sukupolvenvaihdosavustuksia. Ei ole korkotuettuja sukupolvenvaihdoslainoja. Ei ole aloittavan avustuksia. Ihan kovalla rahalla ja omalla osaamisella on pärjättävä.
Muilla aloilla ei myöskään ole sellaisia rajoittavia tuotantovälineitä kuten pelto. En kyllä ole ylenpalttisten investointi tai spv tukien puolella, mutta päin persettähän tätä alaa nyt viedään..
-
Pankit! Mukana arjessa.
-
Muilla aloilla ei myöskään ole sellaisia rajoittavia tuotantovälineitä kuten pelto.
Kaavoitetun tonttimaan tarjonta rakennusalalla ?
-
mutta kiva vaatia tuollainen. saa ainakin motivoitua sen viis vuotta, sen jälkeen onkin puhki ja mielenterveysonkelmainen... ja eukkokii lähtenny.. onkohan muilla aloilla vastaava?
Muilla aloilla ei ole vastaavia. Ei todellakaan. Ei ole sukupolvenvaihdosavustuksia. Ei ole korkotuettuja sukupolvenvaihdoslainoja. Ei ole aloittavan avustuksia. Ihan kovalla rahalla ja omalla osaamisella on pärjättävä.
Sarkasmi, tuo älyn alin muoto...
On noissa yritysten SPV-himmeleissä jotain apuja...
https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/omistajanvaihdos/verotus-omistajanvaihdoksissa/sukupolvenvaihdoksen-verotus-320575
-
Muilla aloilla ei myöskään ole sellaisia rajoittavia tuotantovälineitä kuten pelto.
Kaavoitetun tonttimaan tarjonta rakennusalalla ?
Onko oikea ongelma? Ainakin tontteja on jatkuvasti myynnissä.. peltoja ei niinkään.
-
Muilla aloilla ei myöskään ole sellaisia rajoittavia tuotantovälineitä kuten pelto.
Kaavoitetun tonttimaan tarjonta rakennusalalla ?
Onko oikea ongelma? Ainakin tontteja on jatkuvasti myynnissä.. peltoja ei niinkään.
On ja ei. Voi olla hyvinkin iso ongelma. Jo ajatellaan jotakin Äänekoskea niin logistisesti sopiva paikka ja riittävän iso tontti. Ei löydy joka nurkalta.
Tai vaikkapa HKn broileriverstas. Varmasti moni muukin kunta olisi sen ottanut, mutta eipä ollut valmiiksi kaavoitettua tarpeeksi isoa tonttia.
Mutta riippuu vähän. Jossakin tontteja voi olla tarjolla, jossakin sitten taas ei. Jos asuntotuotantoa (grynderit) ajatellaan, niin ne kärsivät tietyillä seuduilla aina tonttimaan puutteesta, se on krooninen olotila.
Ja on muitakin niukkuuksia. Ensimmäinen niukkuus on kysyntä. Perusta grille keskelle ei mitään niin saatat vähän ajan päästä ymmärtää, mistä on kyse.
Osaavat työntekijät voi tietyilla aloilla olla todellinen yrityksen kasvua rajoittava niukkuustekijä.
Itse olin aikanaan töissä firmassa, jossa "kaikki" oli kiinni parin 24/7 toimivan koneen aikaansaannoksesta. Ja kapasiteetti oli aika tapissa monesti. "Helppoa, osta vain lisäkone". Vain muutama mutka matkassa. Ensinnäkin koneen toimitusaika oli yli puoli vuotta, niitä kun tehtiin vain tilauksesta, ei varastoon. Ja toiseksi niin koneen hankinta kallis. Hyvin kallis. Moneen kertaan laskettiin, että jos tilauskanta säilyy 3-5 vuotta, niin selvitään. Mutta jos olisi tarjouskilpailussa hävitty pari suurta asiakasta, niin uuden koneen kulut niskassa se olisi ollut konkurssi. Ja noilla koneilla on käytettynä sama arvo kuin tyhjällä sikalalla. Ei mitään. Ja sillä alalla mitään kriisitukia oli turha toivoa.
Mutta että normi yritystoiminnassa on paljonkin rajoitteita. Osa voi olla pahempia kuin peltopula.
Väittäisin silti, että oikeaa tonttipulaa ei ole kuin ehkä pääkaupunkiseudulla. Se että onko tontti heti tarjolla tai vasta puolen vuoden päästä on kuitenkin ihan toista kuin peltopuolen yhden sukupolven aika. Rakennusliike voi toimintansa tehdä hyvin muuallakin. Peltopuolella voi tietysti myös siirtää toiminnan sinne missä peltoa on tarjolla, jos sellaisia paikkoja sitten jostain löytyy.
Pointtini oli siinä, että peltoa on x määrä tukien piirissä ja sitä ei mistään synny lisää. Niinkuin ei maata yleensäkkään. Jos kaiken pellon saisi tukien piiriin niin monessa paikassa voisi raivaaminen olla kätevä tapa lisätä peltoalaa ennenkuin tietysti myös raivattavien metsien hinnat nousisivat. Tonttipulassa kaupungeilla, kunnilla jne on mahdollista pakkolunastaa tarvittavat alueet eli sellaista tilannetta tuskin tulee, että tontit loppuu..
Toinen esimerkki voisi olla vaikka broilerituotanto. Vaikka itse en ydinalueella olekkaan, niin tietyn eturivin oikeus on saada tuottaa broileria. Ei sinne väliin tarvitse mennä kuin pitkän tien kautta, eli kokonaan oman ketjun luomalla.
Tietysti jos asian haluaa käsittää väärin niin ei sille voi tietysti mitään. Kyllä varmasti muustakin yritystoiminnasta löytyy rajotteita vaikka nyt ydinvoima, mutta sitä nyt ei yksi tavan heppu kuten viljelijä yritä edes alkaa rakentamaan. Siellä on takana iso firma ja rahaa ihan eri suuruusluokassa. Monessa muussa yritystoiminnassa kuitenkin saa ihan vapaasti yrittää ja tehdä..
-
mutta kiva vaatia tuollainen. saa ainakin motivoitua sen viis vuotta, sen jälkeen onkin puhki ja mielenterveysonkelmainen... ja eukkokii lähtenny.. onkohan muilla aloilla vastaava?
Muilla aloilla ei ole vastaavia. Ei todellakaan. Ei ole sukupolvenvaihdosavustuksia. Ei ole korkotuettuja sukupolvenvaihdoslainoja. Ei ole aloittavan avustuksia. Ihan kovalla rahalla ja omalla osaamisella on pärjättävä.
Luulen että, yhteiskunnan yleinen etu on pitää elintarvikkeiden raaka-aine mahdollisimman edullisena. Isoissa yksiköissä se on halvempi tuottaa, lisäksi sidottu tuottaja ei voi juurikaan joustaa tuotanossa. Vaikka yhteiskunta maksaa osan investoinnista, voittaa se lopulta pitkässä juoksussa.
Tässä se olennainen on sanottu. Ennen sanottiin, että sidotaan viljelijä turpeeseen. Täysin sama asia kuin nykyiset investointituet. Viljelijän kannalta erittäin epäedullista.
-
Mielestäni mainitulle sukupolvelle saattaa tulla eteen useinkin mainittu "Golden Shower" 8)
-
Saako kasvinviljelijä investointitukea taksin ostoon? Tiedä häntä. Jos peltoa ei ole saatavilla edullisesti, kasvinviljelijä ei pysty kehittämään tilaa noin vain. Vaikka jostain saisikin "vain rahaa".
Monesti urakoimalla tai ulkopuolisella työllä voi yrittää paikata tappiollista kasvinviljelytilaa, joskin se saattaa näyttää ja kuulostaa aika tyhmältä.
Mutta entä tissinkoitto. Kaikki tuet ja kriisirahat tulevat automaattisesti.
-
Siinä tulee skaala etuja, tuotannon kasvaessa kiinteät kulut vähenevät yksikkö kohden.
Aikoinaan olin eräässä tilaisuudessa missä yllytettiin maidon tuotantoa lisäämään, oli taulukko missä näytettiin miten työkustannus lehmää kohti aleni karjan suuretessa, kysyin sitten minkäsuuruinen karja pitää olla että s työmäärä putoaa nollile, vastausta ei tullut mutta nyt olen joitain tapauksia seurannut kun lehmämäärä on saavuttanut sen huipun että navetan ovet on pantu kiinni..
-
Saako kasvinviljelijä investointitukea taksin ostoon? Tiedä häntä. Jos peltoa ei ole saatavilla edullisesti, kasvinviljelijä ei pysty kehittämään tilaa noin vain. Vaikka jostain saisikin "vain rahaa".
Monesti urakoimalla tai ulkopuolisella työllä voi yrittää paikata tappiollista kasvinviljelytilaa, joskin se saattaa näyttää ja kuulostaa aika tyhmältä.
Mutta entä tissinkoitto. Kaikki tuet ja kriisirahat tulevat automaattisesti.
Toihan on ihan siitä kiinni millasta hommaa teet tilan ulkopuolella. Riittävän hyvää hommaa niin raha riittää lisämaiden hankintaa. Toinen hommaa rahat palkkatöistä, toinen urakoinnista, joku pörssistä ja joku kasinolta. Muu ei harmita kuin se, että ab alueen sikatila vedetään toistuvasti kölin ali..
-
>Toinen hommaa rahat palkkatöistä, toinen urakoinnista, joku pörssistä ja joku kasinolta
Minkään luetteluista metsärahojen lisäksi hukkaaminen maatalouteen ei voi voi olla typerämpää.
> ab alueen sikatila vedetään toistuvasti kölin ali
Etelässä ei ole muita vakavia vaikeuksia kuin LSO.Joku MTKn sikapösilö hehkutteli viljan hinnan laskua vaan kuinkahan mahtaa käydä kun monella pellolla saapi ajella puimurilla reilua haipakkaa. 8)
-
Pelkällä teho-kasvinviljelyllä näyttää skaalaetu häviävän traktorien rengaskuluihin ? Sitten siirrytäänkin luomuun, jossa skaalaetu tarkoittaa väheneviä viljeltäviä yksikköjä, väheneviä tuotteita, mutta lisätuloja.
-SS-
Meni taas vellit väärään kurkkuun kun luin urakointiuutisia luomuviljelijästä
"Lisää leveyttä Case IH mammuttitraktoriin
18 tonnin painoinen Case IH Steiger poti hieman kapeaa oloa joten siihen piti saada helpotusta.
Renkaiksi saatiin 800/70R80 ja tuloksena saatiin 4,55 leveä traktori.
Rupattelunsa päätteeksi mies hyppäsi mammuttinsa kyytiin Somerolla ja lähti pyyhkimään kohti tiluksiaan Vihtiin."
Osa luomumiehistä vannoo kevyiden vehkeiden nimiin ja eturivi hiertää peltoja 20 tonnin ja 18 tonnin vetokoneilla.
-
Pelkällä teho-kasvinviljelyllä näyttää skaalaetu häviävän traktorien rengaskuluihin ? Sitten siirrytäänkin luomuun, jossa skaalaetu tarkoittaa väheneviä viljeltäviä yksikköjä, väheneviä tuotteita, mutta lisätuloja.
-SS-
Meni taas vellit väärään kurkkuun kun luin urakointiuutisia luomuviljelijästä
"Lisää leveyttä Case IH mammuttitraktoriin
18 tonnin painoinen Case IH Steiger poti hieman kapeaa oloa joten siihen piti saada helpotusta.
Renkaiksi saatiin 800/70R80 ja tuloksena saatiin 4,55 leveä traktori.
Rupattelunsa päätteeksi mies hyppäsi mammuttinsa kyytiin Somerolla ja lähti pyyhkimään kohti tiluksiaan Vihtiin."
Osa luomumiehistä vannoo kevyiden vehkeiden nimiin ja eturivi hiertää peltoja 20 tonnin ja 18 tonnin vetokoneilla.
Mitä tarkoittaa eturivi? Isoa tilakokoa? Isoja koneita? Julkisuutta? Vai asiantuntevaa maanviljelyä? Itse en pidä ison tilan tai isojen koneiden omistamista perusteena "eturivin" viljelijäksi. Luomussa enkä tavanomaisessakaan. Minusta eturivin viljelijä on asiantunteva ja työssään taitava. Mikä ei tietenkään poista ison tilan tai isojen koneiden omistajiakaan termin piiristä. Sitten mennäänkin jo taas uusille alueille... mikä on tavoite? Asiantunteva voi tarkoittaa kovin montaa asiaa.
Osaava maatalousyrittäjä pyrkii kasvattamaan suuria satoja. Tai vaihtoehtoisesti suurta taloudellista tulosta. Joskus ne voivat olla jopa sama asia... Ei kyllä aina! Ehkä voisi sanoa "eturivin maatalousyrittäjä".
Osaava maanviljelijä osaa viljellä maata. Siis pitää huolta maan kasvukunnosta ja hyvinvoinnista. Siis viljelee maata eikä vain tuotteita. Ehkä voisi sanoa "eturivin maanviljelijä".
Nyt ei kuitenkaan aseteta vastakkain luomuviljelyä ja tavanomaista viljelyä. Vaikkakin luomuviljelijöissä lienee useammin "maanviljelijöitä" ja tavanomaisessa useammin "maatalousyrittäjiä". Jostain syystä tuo termi "tavanomainen" häiritsee minua tässä yhteydessä. Ennen kemian tuloa mukaan viljelyyn, luomun tyyppinen viljely oli tavanomaista ja kemian käyttö... tavatonta? Miten pitäisi puhua, jos (ja ehkä kun) luomu menee viljelyn yleisyydessä ohi "tavanomaisen" tuotannon...
Maailmalla maataloudesta ei käytetä yleisnimitystä "agrieconomic" kuten suomessa "maatalous". Siellä käytetään nimitystä "agriculture". Mitenkähän tuon kääntäisi? Viljelykulttuuri? Kulttuurinimitys kyllä soveltuisi paremmin, koska wikipedian mukaan: "Kulttuurin käsitteen syntyessä 1700- ja 1800-luvun Euroopassa sillä tarkoitettiin ihmisen ”hengen viljelyä” ". Agriculture -> Maan hengen viljelyä. Tai toisaalta kuulumista yhteisön kokonaisuuteen osana yhteiskuntaa ja sivistystä = kulttuuria.
Maailman satoennätyksiä tekevät maanviljelijät tuottaisivat todennäköisesti suomenennätyksiä suurempia satoja ilman ulkopuolisia panoksia, koska he ovat panostaneet hurjasti maan kasvukuntoon. Jos se tarkoittaa hyvää taloudellista tulosta, se voi tulla siinä sivussa.
En pidä aivan vasta-aloittanutta luomuviljelijää eturivin luomuviljelijänä. Eduskunnassakin eturivissä istuvat konkarit ja takarivissä uusimmat edustajat. Itsekin olen vielä luomuviljelijöissä takariviläinen, mutta pyrkimys olisi siirtyä edemmäksi...
Minustakin tuollaisten jättiläiskoneiden vienti suomalaiselle märälle kevätpellolle on hullua. Oma pyrkimykseni on pitää rengaskohtainen paino alle 2 tn ja rengaspaineet mahdollisimman alhaalla. Huomioiden vedon ja työkoneiden aiheuttama vaikutus. Noilla laitteilla rengaskohtaisen massan pitäminen alhaalla on kyllä mahdotonta.
Kannattaa kuunnella:
Kuuntele Mitä tarkoittaa maanviljely ? Yle Areenassa:
http://areena.yle.fi/1-50217137
-
Pelkällä teho-kasvinviljelyllä näyttää skaalaetu häviävän traktorien rengaskuluihin ? Sitten siirrytäänkin luomuun, jossa skaalaetu tarkoittaa väheneviä viljeltäviä yksikköjä, väheneviä tuotteita, mutta lisätuloja.
-SS-
Meni taas vellit väärään kurkkuun kun luin urakointiuutisia luomuviljelijästä
"Lisää leveyttä Case IH mammuttitraktoriin
18 tonnin painoinen Case IH Steiger poti hieman kapeaa oloa joten siihen piti saada helpotusta.
Renkaiksi saatiin 800/70R80 ja tuloksena saatiin 4,55 leveä traktori.
Rupattelunsa päätteeksi mies hyppäsi mammuttinsa kyytiin Somerolla ja lähti pyyhkimään kohti tiluksiaan Vihtiin."
Osa luomumiehistä vannoo kevyiden vehkeiden nimiin ja eturivi hiertää peltoja 20 tonnin ja 18 tonnin vetokoneilla.
Mitä tarkoittaa eturivi? Isoa tilakokoa? Isoja koneita? Julkisuutta? Vai asiantuntevaa maanviljelyä? Itse en pidä ison tilan tai isojen koneiden omistamista perusteena "eturivin" viljelijäksi. Luomussa enkä tavanomaisessakaan. Minusta eturivin viljelijä on asiantunteva ja työssään taitava. Mikä ei tietenkään poista ison tilan tai isojen koneiden omistajiakaan termin piiristä. Sitten mennäänkin jo taas uusille alueille... mikä on tavoite? Asiantunteva voi tarkoittaa kovin montaa asiaa.
Osaava maatalousyrittäjä pyrkii kasvattamaan suuria satoja. Tai vaihtoehtoisesti suurta taloudellista tulosta. Joskus ne voivat olla jopa sama asia... Ei kyllä aina! Ehkä voisi sanoa "eturivin maatalousyrittäjä".
Osaava maanviljelijä osaa viljellä maata. Siis pitää huolta maan kasvukunnosta ja hyvinvoinnista. Siis viljelee maata eikä vain tuotteita. Ehkä voisi sanoa "eturivin maanviljelijä".
Nyt ei kuitenkaan aseteta vastakkain luomuviljelyä ja tavanomaista viljelyä. Vaikkakin luomuviljelijöissä lienee useammin "maanviljelijöitä" ja tavanomaisessa useammin "maatalousyrittäjiä". Jostain syystä tuo termi "tavanomainen" häiritsee minua tässä yhteydessä. Ennen kemian tuloa mukaan viljelyyn, luomun tyyppinen viljely oli tavanomaista ja kemian käyttö... tavatonta? Miten pitäisi puhua, jos (ja ehkä kun) luomu menee viljelyn yleisyydessä ohi "tavanomaisen" tuotannon...
Maailmalla maataloudesta ei käytetä yleisnimitystä "agrieconomic" kuten suomessa "maatalous". Siellä käytetään nimitystä "agriculture". Mitenkähän tuon kääntäisi? Viljelykulttuuri? Kulttuurinimitys kyllä soveltuisi paremmin, koska wikipedian mukaan: "Kulttuurin käsitteen syntyessä 1700- ja 1800-luvun Euroopassa sillä tarkoitettiin ihmisen ”hengen viljelyä” ". Agriculture -> Maan hengen viljelyä. Tai toisaalta kuulumista yhteisön kokonaisuuteen osana yhteiskuntaa ja sivistystä = kulttuuria.
Maailman satoennätyksiä tekevät maanviljelijät tuottaisivat todennäköisesti suomenennätyksiä suurempia satoja ilman ulkopuolisia panoksia, koska he ovat panostaneet hurjasti maan kasvukuntoon. Jos se tarkoittaa hyvää taloudellista tulosta, se voi tulla siinä sivussa.
En pidä aivan vasta-aloittanutta luomuviljelijää eturivin luomuviljelijänä. Eduskunnassakin eturivissä istuvat konkarit ja takarivissä uusimmat edustajat. Itsekin olen vielä luomuviljelijöissä takariviläinen, mutta pyrkimys olisi siirtyä edemmäksi...
Minustakin tuollaisten jättiläiskoneiden vienti suomalaiselle märälle kevätpellolle on hullua. Oma pyrkimykseni on pitää rengaskohtainen paino alle 2 tn ja rengaspaineet mahdollisimman alhaalla. Huomioiden vedon ja työkoneiden aiheuttama vaikutus. Noilla laitteilla rengaskohtaisen massan pitäminen alhaalla on kyllä mahdotonta.
Kannattaa kuunnella:
Kuuntele Mitä tarkoittaa maanviljely ? Yle Areenassa:
http://areena.yle.fi/1-50217137
Eiköhän tolla eturiviläisellä tarkoiteta haukkumismielessä hieman kaikkea, isoja uusia koneita, julkisuutta, isoja tukia ja paljon hehtaareita.
Minusta on hölmöä alkaa haukkumaan suomen isoja tiloja ja alkaa vertaamaan niitä maailman isoihin tiloihin. Suomessa noita isoja (paljon hehtaareita) olevia tiloja on kuitenkin aika vähän. Kuinka monella yksityisellä tilalla ylittyy 1000 ha? Taitaa pystyä laskemaan yhden käden sormilla? Entä 500 ha, niitäkin taitaa olla kirkkaasti alle sata? Tuhannen suurimman listalle taidetaan tarvita hehtaareita kahden kolmen sadan väliin? Silti on vielä ainakin 45000 tilaa jotka ovat alle tuon. Eli miekan kärki on erittäin kapea ja siksi minusta on turha nillittää asiasta.
On totta että tarvitaanko tänne suomen tilkuille tuollaisia koneita ja tuhannen hehtaarin tiloja, ei minustakaa. Mutta muutaman yksittäisen tilan ylilyönti leimataan kaikkia laajentajia kohden on minusta hassua. Totuus vain on se, että mikäli tässä meinaa jollakin tavalla pysyä mukana ja saada toimeentulon niin hehtaareita ja/tai elukoita on oltava.
-
Tulevalla maanviljelijäpolvella (ne jotka nyt opettelevat konttaamaan) voi olla ihan hyvät oltavat. On totta että, Suomessa on tilusrakennetta hononnettu itsenäisyyden alusta lähtien lähes 70 vuotta mutta siihen on ollut painavat syyt. 70 vuoden päästä tilusrakenne on varmasti toisenlainen. Jos nafta (energia) maksaa tulevaisuudessa enemmän, niin pellotkin ovat tilakeskuksen ympärillä.
-
Tulevalla maanviljelijäpolvella (ne jotka nyt opettelevat konttaamaan) voi olla ihan hyvät oltavat. On totta että, Suomessa on tilusrakennetta hononnettu itsenäisyyden alusta lähtien lähes 70 vuotta mutta siihen on ollut painavat syyt. 70 vuoden päästä tilusrakenne on varmasti toisenlainen. Jos nafta (energia) maksaa tulevaisuudessa enemmän, niin pellotkin ovat tilakeskuksen ympärillä.
Toi nyt voi olla ihan tapauskohtainen juttu. Jossakin voi olla muutamakin laajenteleva tila jotka hieman katsovat mitä länttejä ostaa, että kuinka sattuu omiin läntteihin. Toisaalla taas ostetaan 100 km säteeltä kaikki mitä vain tarjolle tulee. Kysy on yleensä ihan siitä miten sitä peltoa on tarjolla innokkaisiin jatkajiin nähden. Olempa jossakin kuullut niinkin käyvän että oli pari innokasta jatkajaa jotka keskenään sopi että kumpi ostaa minkäkin läntin. Kumpikaan ei maksanut ylihintaa joka oli voitto jatkajille, mutta häviö myyjille. Homma pelasi niin kauan kunnes eräs ulkopaikkakuntalainen tuli maksamaan sen ylihinnan. Tarina ei kerro kuinka homma sen jälkeen toimi tai oli toimimatta.
Epäilen myös hieman että ehtiikö 70 vuoden aikana homma muuttua niin paljon. Tuo ei kuitenkaan ole kuin noin kaksi sukupolvea viljelyä ja silloin spv:n yhteydessä niitä muutoksia yleensä tulee. Harvoin niitä kesken uran aletaan myymään ja sitten vielä jatketaan viljelyä. Tai kysehän on siitä kuinka tilkkutäkkiä on. Itse kun asutan tätä seutua mihin karjalaisia silloin tuli ja täältä kun lohkottiin siirtolaistiloja niin se koko oli sitä 10 ha tai hieman alle. Moni näistä tiloista on mennyt samalla hehtaari määrällä tähän päivään asti. Ja jotkut yrittävät vieläkin jatkaa. No onnistuuhan se kun on hyvä työ kaupungissa. Että kyllä siinä harsimista on että tilusjaon saisi kuntoon vapaaehtoisesti..
-
ja kun tietää kuinka moni pikkupalan maata omistavat on innokkaita luopumaan omasta. moni suuremman kokonaisuuden kasaus on kaatunut siihen että joku vaan ei halua luovuttaa sitä keskeistä kahta hehtaaria jollekin.. rahalla ei ole arvoa...jne..
-
ja kun tietää kuinka moni pikkupalan maata omistavat on innokkaita luopumaan omasta. moni suuremman kokonaisuuden kasaus on kaatunut siihen että joku vaan ei halua luovuttaa sitä keskeistä kahta hehtaaria jollekin.. rahalla ei ole arvoa...jne..
Niinpä. On ihan tuurista kiinni miten sattuu onnistumaan. Lohkokoko on kuitenkin aika merkittävä osa tehokkuutta ja kannattavuutta.
Jossakinpäin suomea missä on mahdollista raivailla isojakin aloja on etulyönti asemassa tulevaisuudessa. Kenties jo ensi tukikaudella. Lehdessähän luki ,että tukioikeudet poistuisivat, pääseekö raiviot tukien piiriin?
-
Tuo tarjous- tai ostokartelli näyttää olevan rakennemuutosviljelijöille kovin hyväksyttävä asia "ylihinnan" maksamisen välttämiseksi. Sitten kun liha- muna- ja kasvituoteostajat ( tai puunostajat, huom !) sopivat hinnat alas, tuotantotarvikehinnat sovitaan ylös ja lobbaavat vielä tuonti- ja vientiyksinoikeudet itselleen, kyllä silloin aika vähän lohduttaa sen, että kylillä pelto on halpaa tarjouskartellin ansiosta.
-SS-
-
Tuo tarjous- tai ostokartelli näyttää olevan rakennemuutosviljelijöille kovin hyväksyttävä asia "ylihinnan" maksamisen välttämiseksi. Sitten kun liha- muna- ja kasvituoteostajat ( tai puunostajat, huom !) sopivat hinnat alas, tuotantotarvikehinnat sovitaan ylös ja lobbaavat vielä tuonti- ja vientiyksinoikeudet itselleen, kyllä silloin aika vähän lohduttaa sen, että kylillä pelto on halpaa tarjouskartellin ansiosta.
-SS-
Mä olen nyt muutaman kerran lukenut kirjoituksesi ja en ymmärrä sitä nyt vieläkään joko olen tyhmä tai sitten...