Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Mietteitä sivutoimisen viljanviljelyn kannattavuudesta ja mielekkyydestä.  (Luettu 22622 kertaa)

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.

Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?

Älä pyydä anteeksi, ainahan keskustelu rönsyilee ja se on vain ihan hyvä.

 Pikkuisen enemmän mietteitä sivutoimisuudesta ja sen mielekkyydestä  toivoisin vielä useammalta virkaveljeltä, kokemuksia siitä, miten ovat onnistuneet limittämään viljelysesongit päivätyöhönsä, miten lomat menee ja mitä lomalla tulee tehtyä. Mitä päivätyö on jne.

 Itselläni nettotuloista joka neljäs euro tulee maataloudesta eli siis kolme neljästä eurosta tulee jostain muualta. Vuotuinen Tulotaso ei kyllä paljoakaan nitkahtaisi jos maatalouden lopettaisi kokonaan. Tulisi jopa vuokratuloja.

 Velvollisuudentunne, vaihtelunhalu ja tapojensa orja...tässä lienee maatalouden harjoittamisen syyt meikäläisellä.
Täältä voi olla vähän vaikea löytää samansuuntaisia ajatuksia, niin moni täällä liputtaa tuon sivutoimiviljelyn puolesta.

Monella voisi kuitenkin enemmän vapaa aikaa ja enemmän rahaa kun lopettaisi vaan viljelyn, mutta kai se halu viljellä on niin suuri.

Mä ymmärrän hyvin ajatuksesi ja jos mä olisin ulkopuolella töissä niin en todellakaan enää rassaisi vapaita ja lomia maatappeluiden kanssa. Pistäisin varmaan pellot vuokralle.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Sivutoimisen... Olin mielestäni päätoiminen viljelijä, vaikka ajallisesti töitä tulikin tehtyä enemmän koneurakoinnin parissa viitisentoista vuotta. Viljelyn ja koneurakoinnin liikevaihdot olivat melko lähellä toisiaan, mutta viljelyn eduksi. Työ liittyi sahateollisuuteen. Ajoin tukkiautoa, urakoin omalla pyöräkuormaajallani niin tukinajossa, lautatarhalla kuin lumitöissäkin. Välillä ajoin trukkia ja jopa työskentelin sahalinjalla. Olin sellainen nollatuntiurakoitsija, joka tuli usein töihin hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Ja joskus lähti kotiin kesken päivän, kun työt tuli tehtyä. Lumityöt olivat kyllä pahinta, kun yöt saattoivat mennä auratessa ja päivät vaikkapa tukinajossa.

Tuo sopi viljelyn aikatauluihin hyvin, koska kesällä sahalla oli hiljaisempaa. Kun syksyllä puinnit tuli tehtyä, alkoi sahauskin olla jo täysillä. Siispä usein lähdin suoraan puinneilta sahan hommiin. Ja keväällä kelirikon alkaessa olikin jo kiire laitella koneet lähtökuntoon toukotöihin. Kesälläkin tuli oltua urakoimassa kasvinsuojeluruiskutuksia ja heinätöitä.

Lomat? Mitä ne ovat...??? No toki tuo oli hurjaa ja oli siitä seuraamuksensakin. Tuli raja vastaan ja oli tehtävä päätös siitä, mitä tekisi isona. Urakointikoneet myytiin ja työt tilan ulkopuolella lopetettiin. Päätin kokeilla selviytyä pelkällä maataloudella. Ratkaisut tehtiin sen mukaan ja nyt näyttää siltä, että se toimii ihan hyvin. Kaksi ihmistä näkyy tulevan ihan kivasti toimeen päätoimisina viljelijöinä jopa ilman eläimiä. Luomu pitää kustannukset alhaalla ja pitää mielenkiinnon yllä. Ja lomaillakin ehtii niin kesällä kuin talvellakin sopivasti.

Taloudellisesti urakointi oli jännää hommaa. Toisinaan töitä oli vähän ja kulut juoksivat, toisinaan taas rahaa tuli oikeinkin hyvin. Hinnoittelu oli kyllä hieman haastavaa, kun usein ei ehtinyt pohtia kulurakenteen muutoksia. Kyllä siinä tienasi ihan hyvin, mutta aina välillä piti uusia pyöräkuormaajan renkaat (10 - 15 000 €/kierros) tai moottori sanoi sopimuksensa irti (vähän vajaat 20 000 €) tai jopa kone yritti palaa (20 000 €). Eli juuri kun alkoi saamaan rahaa talteen, tuli joku isompi remontti ja taas otti päähän. Siihen aikaan liikevaihto oli maatalouden puolella suurempaa. Tuloksellisesti molemmat menivät melko tasan. Nykyisin maataloudesta yksinään tehdään parempaa tulosta, kun ennen molemmista yhteensä. Syynä maatalouden valitsemiseen päätyöksi oli ensisijaisesti se, että tätä työtä oikeasti rakastan. Konetyö oli kivaa, mutta kyllä viljelijän sielu pellolle vetää. Ei kuitenkaan millä hinnalla hyvänsä. Tällä pitää elää, joten talous edellä mennään. Silti onnistunut kasvusto aiheuttaa hyvän olon väreet selkään ja mieleen.

Velkaa on vielä sen verran, että ihan pois vuokraamalla emme vaimon kanssa pystyisi elämään ja maksamaan velkoja pois. Sitäpaitsi, jos tämän homman jättäisin, saattaisin kyllä tympääntyä hyvinkin nopeasti. Varmaa jatkajaa ei tällä hetkellä ole. Tosin olen hereillä, jos joku jälkipolvesta ilmaisee halunsa jatkaa, me siirrymme vaimon kanssa nopeasti tukihenkilöstön puolelle. Siispä aion viljellä tuottavasti ja tehokkaasti niin pitkään kun jaksan. Tämä on hienoa hommaa jopa silloinkin kun kaikki menee pieleen kuten viime vuonna kuivuuden vuoksi. Kun kuitenkin ajoissa suunnittelee asiat niin kaikesta selviää. Kahta hommaa en enää tule tekemään.
Don Essex

SKI

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 375
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.

Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?

Älä pyydä anteeksi, ainahan keskustelu rönsyilee ja se on vain ihan hyvä.

 Pikkuisen enemmän mietteitä sivutoimisuudesta ja sen mielekkyydestä  toivoisin vielä useammalta virkaveljeltä, kokemuksia siitä, miten ovat onnistuneet limittämään viljelysesongit päivätyöhönsä, miten lomat menee ja mitä lomalla tulee tehtyä. Mitä päivätyö on jne.

 Itselläni nettotuloista joka neljäs euro tulee maataloudesta eli siis kolme neljästä eurosta tulee jostain muualta. Vuotuinen Tulotaso ei kyllä paljoakaan nitkahtaisi jos maatalouden lopettaisi kokonaan. Tulisi jopa vuokratuloja.

 Velvollisuudentunne, vaihtelunhalu ja tapojensa orja...tässä lienee maatalouden harjoittamisen syyt meikäläisellä.

Joskus aikaisemminkin täällä vastannut vastaavanlaiseen kysymykseen... Itse pajalla päivätöissä, 15 vuotta samassa talossa. Hitsaustöitä pääasiassa, ei nekään sieltä kevyimmästä/terveellisemmästä päästä kuitenkaan jos vertaa vaikka papereiden pyörittelyyn. Peltoa on vuokramaineen 64ha suunnilleen, eli ei enää mene ihan iltapuhteinakaan. Verotettavat tulot menee suunnilleen 1-1,5 € maataloudesta ja 2 palkkatöistä vuodesta riippuen. Suhde ei sinäänsä ole hassumpi vaikkei verotettavat kerrokaan ihan kaikkea. Samalla tuo myös kertoo ettei ne palkkatyöt ole mitenkään rahallisesti onni ja autuus vaikka täällä välillä muuta kovasti vakuutellaankin.  Ja jos pitää valita työn ja tilan välillä niin kyseisen työpaikan pukukaappi tyhjenee melko nopealla tahdilla ja tämän tietää myös työnjohtaja.

Miten sitten päivätyön ja maatalouden yhdistäminen? Työnantaja onneksi on ratkaissut tämän ongelman vähän niinkuin puolivahingossa, ylityöt ovat toivottuja ja niistähän sitten saadaan perustunnit pankkiin tunti tunnista menetelmällä ja % osuudet viikkolepokorvaukset jne maksetaan rahalla. Jos tämä ei käy ei tarvitse tehdä ylitöitäkään. Vuodessa tulee 300 ylityö.. anteeksi pankkitunnin verran tehtyä ja noilla tunneilla saa sitten jo mukavasti kevään ja syksyn ruuhka huiput hoidettua. Vuosilomia en ole likan syntymän jälkeen pitänyt töitten aikaan, ne lomaillaan jos ei jotain aivan pakottavaa syytä ole tehdä lomalla töitä.

Miksikö sitten, nyt pitää ehkä siteerata työkaveria "teen jotain mitä en halua tehdä jotta voin tehdä jotain mitä haluan tehdä" eli työssäkäynti on tällä hetkellä pakollinen paha jotta pankki pysyy tyytyväisenä. Sitten kun saa lainat maksettua, tai ainakin lainamäärää vähennettyä pitää harkita asiaa uudelleen. Maatalous on se työ joka pitää mielen virkeänä, näkee omien toimiensa tulokset joka vuosi uudestaan ja aina voi laittaa riman korkeammalle jos tuntuu että mielenkiinto katoaa. Sitä tunnetta ei saa päivä työstä jossa se oma osuus sulaa kokonaisuuden massaan. Toki tämä ei nyt varmaankaan ole "oikeiden" maajussien mieleen kun en ymmärrä pokata ja poistua takavasemmalle tekemään jotain sellaista mitä en loppujenlopuksi halua tehdä, onko järkevää vai ei mutta näin se omalla kohdalla menee. Tekemättä en osaa olla, vaikka tila olisi velaton niin varmaan sitä jotain tekemistä pitäisi ainakin talviajalle keksiä jottei elämä käy liian pitkävetiseksi.

vakka

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 254
Siinä oli hyviä kirjoituksia nuo kaksi edellistä. Tutulta tuntuu.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.

Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?

Älä pyydä anteeksi, ainahan keskustelu rönsyilee ja se on vain ihan hyvä.

 Pikkuisen enemmän mietteitä sivutoimisuudesta ja sen mielekkyydestä  toivoisin vielä useammalta virkaveljeltä, kokemuksia siitä, miten ovat onnistuneet limittämään viljelysesongit päivätyöhönsä, miten lomat menee ja mitä lomalla tulee tehtyä. Mitä päivätyö on jne.

 Itselläni nettotuloista joka neljäs euro tulee maataloudesta eli siis kolme neljästä eurosta tulee jostain muualta. Vuotuinen Tulotaso ei kyllä paljoakaan nitkahtaisi jos maatalouden lopettaisi kokonaan. Tulisi jopa vuokratuloja.

 Velvollisuudentunne, vaihtelunhalu ja tapojensa orja...tässä lienee maatalouden harjoittamisen syyt meikäläisellä.

Joskus aikaisemminkin täällä vastannut vastaavanlaiseen kysymykseen... Itse pajalla päivätöissä, 15 vuotta samassa talossa. Hitsaustöitä pääasiassa, ei nekään sieltä kevyimmästä/terveellisemmästä päästä kuitenkaan jos vertaa vaikka papereiden pyörittelyyn. Peltoa on vuokramaineen 64ha suunnilleen, eli ei enää mene ihan iltapuhteinakaan. Verotettavat tulot menee suunnilleen 1-1,5 € maataloudesta ja 2 palkkatöistä vuodesta riippuen. Suhde ei sinäänsä ole hassumpi vaikkei verotettavat kerrokaan ihan kaikkea. Samalla tuo myös kertoo ettei ne palkkatyöt ole mitenkään rahallisesti onni ja autuus vaikka täällä välillä muuta kovasti vakuutellaankin.  Ja jos pitää valita työn ja tilan välillä niin kyseisen työpaikan pukukaappi tyhjenee melko nopealla tahdilla ja tämän tietää myös työnjohtaja.

Miten sitten päivätyön ja maatalouden yhdistäminen? Työnantaja onneksi on ratkaissut tämän ongelman vähän niinkuin puolivahingossa, ylityöt ovat toivottuja ja niistähän sitten saadaan perustunnit pankkiin tunti tunnista menetelmällä ja % osuudet viikkolepokorvaukset jne maksetaan rahalla. Jos tämä ei käy ei tarvitse tehdä ylitöitäkään. Vuodessa tulee 300 ylityö.. anteeksi pankkitunnin verran tehtyä ja noilla tunneilla saa sitten jo mukavasti kevään ja syksyn ruuhka huiput hoidettua. Vuosilomia en ole likan syntymän jälkeen pitänyt töitten aikaan, ne lomaillaan jos ei jotain aivan pakottavaa syytä ole tehdä lomalla töitä.

Miksikö sitten, nyt pitää ehkä siteerata työkaveria "teen jotain mitä en halua tehdä jotta voin tehdä jotain mitä haluan tehdä" eli työssäkäynti on tällä hetkellä pakollinen paha jotta pankki pysyy tyytyväisenä. Sitten kun saa lainat maksettua, tai ainakin lainamäärää vähennettyä pitää harkita asiaa uudelleen. Maatalous on se työ joka pitää mielen virkeänä, näkee omien toimiensa tulokset joka vuosi uudestaan ja aina voi laittaa riman korkeammalle jos tuntuu että mielenkiinto katoaa. Sitä tunnetta ei saa päivä työstä jossa se oma osuus sulaa kokonaisuuden massaan. Toki tämä ei nyt varmaankaan ole "oikeiden" maajussien mieleen kun en ymmärrä pokata ja poistua takavasemmalle tekemään jotain sellaista mitä en loppujenlopuksi halua tehdä, onko järkevää vai ei mutta näin se omalla kohdalla menee. Tekemättä en osaa olla, vaikka tila olisi velaton niin varmaan sitä jotain tekemistä pitäisi ainakin talviajalle keksiä jottei elämä käy liian pitkävetiseksi.
SKI:n kanssa on oltu monta kertaa nokkapokkasilla tästä asiasta ja kai se piikki sieltä edelleen tekstin lopussa tähän suuntaan lentää. Ymmärrän kyllä hyvin ski:n ajatuksen siitä että tekee jotain muuta että voi tehdä sitä mitä haluaa. Näin se varmasti monella viljelijällä menee joka tekee ulkopuolisia hommia. Mulla se raja tulee siinä vastaan mikä alkaa ärsyttämään jos ollaan hyvä palkkaisessa hommissa muualla ja sillä sitten rahoitetaan maataloutta ja sen kehittämistä. Itse kun pelaa elukoitten kanssa joista ei jää kuin työt ja paskat. Päälle saa vielä haukut kun tukiakin tulee niin ja niin paljon.

Niinkuin johonkin jo kirjoitin että jokainen voi laskea paljonko pellosta voi maksaa, jos maksuaika on pankin yleisesti käyttämä 15 vuotta. Se on ab viljatilalla 500e tuella 7500e. Korko on silloin jo maksettava muualta vaikka matala onkin. Kaikki sen päälle on sitten katettava viljelyllä tai jollakin muulla. Niinkuin jokainen tietää niin viljelyllä nyt ei paljoa makseta jos siitä pitää palkka työllekkin saada. Vanhoilla hehtaareillakaan ei mitään makseta jos ovat ennestään jo velan maksussa.

Täällä ei yksikään kauppa ole ollut tuon alle enää pitkään aikaan ja valtaosista kaupoissa pellot menneet sivutoimisilli.

Viimeksi muokattu: 18.06.19 - klo:08:42 kirjoittanut ja101

Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Kaikki

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1511
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.

Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?

Älä pyydä anteeksi, ainahan keskustelu rönsyilee ja se on vain ihan hyvä.

 Pikkuisen enemmän mietteitä sivutoimisuudesta ja sen mielekkyydestä  toivoisin vielä useammalta virkaveljeltä, kokemuksia siitä, miten ovat onnistuneet limittämään viljelysesongit päivätyöhönsä, miten lomat menee ja mitä lomalla tulee tehtyä. Mitä päivätyö on jne.

 Itselläni nettotuloista joka neljäs euro tulee maataloudesta eli siis kolme neljästä eurosta tulee jostain muualta. Vuotuinen Tulotaso ei kyllä paljoakaan nitkahtaisi jos maatalouden lopettaisi kokonaan. Tulisi jopa vuokratuloja.

 Velvollisuudentunne, vaihtelunhalu ja tapojensa orja...tässä lienee maatalouden harjoittamisen syyt meikäläisellä.

Joskus aikaisemminkin täällä vastannut vastaavanlaiseen kysymykseen... Itse pajalla päivätöissä, 15 vuotta samassa talossa. Hitsaustöitä pääasiassa, ei nekään sieltä kevyimmästä/terveellisemmästä päästä kuitenkaan jos vertaa vaikka papereiden pyörittelyyn. Peltoa on vuokramaineen 64ha suunnilleen, eli ei enää mene ihan iltapuhteinakaan. Verotettavat tulot menee suunnilleen 1-1,5 € maataloudesta ja 2 palkkatöistä vuodesta riippuen. Suhde ei sinäänsä ole hassumpi vaikkei verotettavat kerrokaan ihan kaikkea. Samalla tuo myös kertoo ettei ne palkkatyöt ole mitenkään rahallisesti onni ja autuus vaikka täällä välillä muuta kovasti vakuutellaankin.  Ja jos pitää valita työn ja tilan välillä niin kyseisen työpaikan pukukaappi tyhjenee melko nopealla tahdilla ja tämän tietää myös työnjohtaja.

Miten sitten päivätyön ja maatalouden yhdistäminen? Työnantaja onneksi on ratkaissut tämän ongelman vähän niinkuin puolivahingossa, ylityöt ovat toivottuja ja niistähän sitten saadaan perustunnit pankkiin tunti tunnista menetelmällä ja % osuudet viikkolepokorvaukset jne maksetaan rahalla. Jos tämä ei käy ei tarvitse tehdä ylitöitäkään. Vuodessa tulee 300 ylityö.. anteeksi pankkitunnin verran tehtyä ja noilla tunneilla saa sitten jo mukavasti kevään ja syksyn ruuhka huiput hoidettua. Vuosilomia en ole likan syntymän jälkeen pitänyt töitten aikaan, ne lomaillaan jos ei jotain aivan pakottavaa syytä ole tehdä lomalla töitä.

Miksikö sitten, nyt pitää ehkä siteerata työkaveria "teen jotain mitä en halua tehdä jotta voin tehdä jotain mitä haluan tehdä" eli työssäkäynti on tällä hetkellä pakollinen paha jotta pankki pysyy tyytyväisenä. Sitten kun saa lainat maksettua, tai ainakin lainamäärää vähennettyä pitää harkita asiaa uudelleen. Maatalous on se työ joka pitää mielen virkeänä, näkee omien toimiensa tulokset joka vuosi uudestaan ja aina voi laittaa riman korkeammalle jos tuntuu että mielenkiinto katoaa. Sitä tunnetta ei saa päivä työstä jossa se oma osuus sulaa kokonaisuuden massaan. Toki tämä ei nyt varmaankaan ole "oikeiden" maajussien mieleen kun en ymmärrä pokata ja poistua takavasemmalle tekemään jotain sellaista mitä en loppujenlopuksi halua tehdä, onko järkevää vai ei mutta näin se omalla kohdalla menee. Tekemättä en osaa olla, vaikka tila olisi velaton niin varmaan sitä jotain tekemistä pitäisi ainakin talviajalle keksiä jottei elämä käy liian pitkävetiseksi.
SKI:n kanssa on oltu monta kertaa nokkapokkasilla tästä asiasta ja kai se piikki sieltä edelleen tekstin lopussa tähän suuntaan lentää. Ymmärrän kyllä hyvin ski:n ajatuksen siitä että tekee jotain muuta että voi tehdä sitä mitä haluaa. Näin se varmasti monella viljelijällä menee joka tekee ulkopuolisia hommia. Mulla se raja tulee siinä vastaan mikä alkaa ärsyttämään jos ollaan hyvä palkkaisessa hommissa muualla ja sillä sitten rahoitetaan maataloutta ja sen kehittämistä. Itse kun pelaa elukoitten kanssa joista ei jää kuin työt ja paskat. Päälle saa vielä haukut kun tukiakin tulee niin ja niin paljon.

Niinkuin johonkin jo kirjoitin että jokainen voi laskea paljonko pellosta voi maksaa, jos maksuaika on pankin yleisesti käyttämä 15 vuotta. Se on ab viljatilalla 500e tuella 7500e. Korko on silloin jo maksettava muualta vaikka matala onkin. Kaikki sen päälle on sitten katettava viljelyllä tai jollakin muulla. Niinkuin jokainen tietää niin viljelyllä nyt ei paljoa makseta jos siitä pitää palkka työllekkin saada. Vanhoilla hehtaareillakaan ei mitään makseta jos ovat ennestään jo velan maksussa.

Täällä ei yksikään kauppa ole ollut tuon alle enää pitkään aikaan ja valtaosista kaupoissa pellot menneet sivutoimisilli.
Vain lehmä ja maitotehtaatko on oikeutettuja haalimaan Kaikki pellot ? Entäs suur ropotti navetat jossa lehmäpaikalle tulee 10tonni hintaa ,maksetaanko se lehmäpaikka sillä sen paikan lehmällä 15vuodessa ?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Kummallinen peruste, että sinne sikalan liemiruokkijan ruutuun tuijottelemaan tuomittu liikunta (?) vammainen olisi jotenkin vammaisavustuksen omaisesti etuoikeutettu myös peltoviljelijäksi, samalla siis myös oikeutettu lunastamaan maat ilmaiseksi niiltä viljelijöiltä, jotka osaavat ajaa taksia ?

Onko viljelijäoikeutta hakeva velvollinen esittämään jonkin sukutaulun viljelijähistoriastaan, että on ns. "kantaviljelijäinen" 8 sukupolven takaa ? Ja todistus siitä, ettei osaa mitään muussa yhteiskunnassa työllistymistä edistävää osaamista tai koulutusta ?

Osa Suomen suurimmista siis jäisi tästä jo kiinni, ovat ViTuja eli viljelijäksitunkeutujia, ehkä vasta toisessa sukupolvessa.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.

Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?

Älä pyydä anteeksi, ainahan keskustelu rönsyilee ja se on vain ihan hyvä.

 Pikkuisen enemmän mietteitä sivutoimisuudesta ja sen mielekkyydestä  toivoisin vielä useammalta virkaveljeltä, kokemuksia siitä, miten ovat onnistuneet limittämään viljelysesongit päivätyöhönsä, miten lomat menee ja mitä lomalla tulee tehtyä. Mitä päivätyö on jne.

 Itselläni nettotuloista joka neljäs euro tulee maataloudesta eli siis kolme neljästä eurosta tulee jostain muualta. Vuotuinen Tulotaso ei kyllä paljoakaan nitkahtaisi jos maatalouden lopettaisi kokonaan. Tulisi jopa vuokratuloja.

 Velvollisuudentunne, vaihtelunhalu ja tapojensa orja...tässä lienee maatalouden harjoittamisen syyt meikäläisellä.

Joskus aikaisemminkin täällä vastannut vastaavanlaiseen kysymykseen... Itse pajalla päivätöissä, 15 vuotta samassa talossa. Hitsaustöitä pääasiassa, ei nekään sieltä kevyimmästä/terveellisemmästä päästä kuitenkaan jos vertaa vaikka papereiden pyörittelyyn. Peltoa on vuokramaineen 64ha suunnilleen, eli ei enää mene ihan iltapuhteinakaan. Verotettavat tulot menee suunnilleen 1-1,5 € maataloudesta ja 2 palkkatöistä vuodesta riippuen. Suhde ei sinäänsä ole hassumpi vaikkei verotettavat kerrokaan ihan kaikkea. Samalla tuo myös kertoo ettei ne palkkatyöt ole mitenkään rahallisesti onni ja autuus vaikka täällä välillä muuta kovasti vakuutellaankin.  Ja jos pitää valita työn ja tilan välillä niin kyseisen työpaikan pukukaappi tyhjenee melko nopealla tahdilla ja tämän tietää myös työnjohtaja.

Miten sitten päivätyön ja maatalouden yhdistäminen? Työnantaja onneksi on ratkaissut tämän ongelman vähän niinkuin puolivahingossa, ylityöt ovat toivottuja ja niistähän sitten saadaan perustunnit pankkiin tunti tunnista menetelmällä ja % osuudet viikkolepokorvaukset jne maksetaan rahalla. Jos tämä ei käy ei tarvitse tehdä ylitöitäkään. Vuodessa tulee 300 ylityö.. anteeksi pankkitunnin verran tehtyä ja noilla tunneilla saa sitten jo mukavasti kevään ja syksyn ruuhka huiput hoidettua. Vuosilomia en ole likan syntymän jälkeen pitänyt töitten aikaan, ne lomaillaan jos ei jotain aivan pakottavaa syytä ole tehdä lomalla töitä.

Miksikö sitten, nyt pitää ehkä siteerata työkaveria "teen jotain mitä en halua tehdä jotta voin tehdä jotain mitä haluan tehdä" eli työssäkäynti on tällä hetkellä pakollinen paha jotta pankki pysyy tyytyväisenä. Sitten kun saa lainat maksettua, tai ainakin lainamäärää vähennettyä pitää harkita asiaa uudelleen. Maatalous on se työ joka pitää mielen virkeänä, näkee omien toimiensa tulokset joka vuosi uudestaan ja aina voi laittaa riman korkeammalle jos tuntuu että mielenkiinto katoaa. Sitä tunnetta ei saa päivä työstä jossa se oma osuus sulaa kokonaisuuden massaan. Toki tämä ei nyt varmaankaan ole "oikeiden" maajussien mieleen kun en ymmärrä pokata ja poistua takavasemmalle tekemään jotain sellaista mitä en loppujenlopuksi halua tehdä, onko järkevää vai ei mutta näin se omalla kohdalla menee. Tekemättä en osaa olla, vaikka tila olisi velaton niin varmaan sitä jotain tekemistä pitäisi ainakin talviajalle keksiä jottei elämä käy liian pitkävetiseksi.
SKI:n kanssa on oltu monta kertaa nokkapokkasilla tästä asiasta ja kai se piikki sieltä edelleen tekstin lopussa tähän suuntaan lentää. Ymmärrän kyllä hyvin ski:n ajatuksen siitä että tekee jotain muuta että voi tehdä sitä mitä haluaa. Näin se varmasti monella viljelijällä menee joka tekee ulkopuolisia hommia. Mulla se raja tulee siinä vastaan mikä alkaa ärsyttämään jos ollaan hyvä palkkaisessa hommissa muualla ja sillä sitten rahoitetaan maataloutta ja sen kehittämistä. Itse kun pelaa elukoitten kanssa joista ei jää kuin työt ja paskat. Päälle saa vielä haukut kun tukiakin tulee niin ja niin paljon.

Niinkuin johonkin jo kirjoitin että jokainen voi laskea paljonko pellosta voi maksaa, jos maksuaika on pankin yleisesti käyttämä 15 vuotta. Se on ab viljatilalla 500e tuella 7500e. Korko on silloin jo maksettava muualta vaikka matala onkin. Kaikki sen päälle on sitten katettava viljelyllä tai jollakin muulla. Niinkuin jokainen tietää niin viljelyllä nyt ei paljoa makseta jos siitä pitää palkka työllekkin saada. Vanhoilla hehtaareillakaan ei mitään makseta jos ovat ennestään jo velan maksussa.

Täällä ei yksikään kauppa ole ollut tuon alle enää pitkään aikaan ja valtaosista kaupoissa pellot menneet sivutoimisilli.
Vain lehmä ja maitotehtaatko on oikeutettuja haalimaan Kaikki pellot ? Entäs suur ropotti navetat jossa lehmäpaikalle tulee 10tonni hintaa ,maksetaanko se lehmäpaikka sillä sen paikan lehmällä 15vuodessa ?
En tiedä tuskin. Tuossa on vaan se ero, että tollasen lehmäpalatsin voi periaatteessa kuka tahansa laittaa pystyyn ja alkaa lypsämään maitoa. Mitään rajoitusta ei siis ole. Broileri on kai suomessa ainut eläinlaji missä on suljettu ympyrä etuoikeutetuille kasvattajille.

Pointtini on siinä että esim. Siellä lypsypuolella toimii vapaa kilpailu kuka tahansa voi alkaa lypsämään jos luulee pärjäävänsä vaikka sillä 10 tonnin lehmäpaikan hinnalla. Kilpailu ja valio kyllä hoitaa ettei ylihintaiset pärjää.

Peltopuolella taas hommaa rajoittaa se, että peltoa on rajallinen määrä olemassa. Vapaa kilpailu toki toimii eli eniten euroja laittanut saa pellot. Mutta mikäli koet että tolla hinnalla ei viljely toimi mutta tällä 50% alhasemmalla toimii niin mahdollisuutta toteuttaa tätä ei ole. Toisin kuin esim. Navetassa, et osta kalliita seiniä ja koneita vaan tyydyt vähempään. Kilpailu toimii näissä tavallaan eripäin. Pellossa mitä enemmän maksat sen varmemmin saat pellot. Navetassa taas toisinpäin mitä vähemmän rakennus maksaa sen varmemmin pärjäät..

Viimeksi muokattu: 19.06.19 - klo:08:13 kirjoittanut ja101

Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Tavallisella kasvinviljelytilalla on mahdotonta kehittää toimintaa esim. maahankinnoilla. Pinta-ala yleensä on aika iso tekijä sadon määrässä. Pelto on liian kallista ostettavaksi ja vuokrat ovat liian korkeat.

Lisäksi vuokramaissa on ongelmana pellon kunto, johon ei yleensä panosta vuokralainen, eikä vuokranantaja.

Siksi on mahdotonta tehdä omalla työllä tilalla rahaa, jotta voisi viljellä sitä kasvumielessä. Ja mitä pienempi tila valmiiksi jo on, niin sitä vaikeampi on saada toimeentuloa siitä.

Velaton iso tila on taas eri asemassa. Siitä saa toimeentulon ja pankolla voi viettää aikaa yhä enemmän. Samalla ehtii olla myös lehtien palstoilla puremassa jyvää ja ihmettelemässä maailman menoa.


Etenkin lypsykarjatiloille on luotu mahdollisuus kehittää toimintaa suurilta osin kansallisin varoin. Toimintaa kasvattavat tai pienet kasvinviljelijät joutuvat etsimään rahansa tilan ulkopuolelta, joita sitten kritisoidaan markkinoita vääristäviksi tekijöiksi.

Usein viljelijöillä on se ajatus, että toiselle pää pölkylle, mutta ei mulle. Ja tämähän näkyy jopa "edunvalvonta" järjestössä.

Tilanne on siinä mielessä järjetön, että tavallista maanviljelyä ei ole kannattavaa harjoittaa, mutta silti sitä joku tekee. Toivoen sitä päivää, että tuotteen hinta nousee pilviin ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Näinhän ei tule koskaan käymään, koska se tarkoittaisi katastrofia ja silloin maataloustuote viedään elintarviketuotantoon vaikka väkisin.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Tavallisella kasvinviljelytilalla on mahdotonta kehittää toimintaa esim. maahankinnoilla. Pinta-ala yleensä on aika iso tekijä sadon määrässä. Pelto on liian kallista ostettavaksi ja vuokrat ovat liian korkeat.

Lisäksi vuokramaissa on ongelmana pellon kunto, johon ei yleensä panosta vuokralainen, eikä vuokranantaja.

Siksi on mahdotonta tehdä omalla työllä tilalla rahaa, jotta voisi viljellä sitä kasvumielessä. Ja mitä pienempi tila valmiiksi jo on, niin sitä vaikeampi on saada toimeentuloa siitä.

Velaton iso tila on taas eri asemassa. Siitä saa toimeentulon ja pankolla voi viettää aikaa yhä enemmän. Samalla ehtii olla myös lehtien palstoilla puremassa jyvää ja ihmettelemässä maailman menoa.


Etenkin lypsykarjatiloille on luotu mahdollisuus kehittää toimintaa suurilta osin kansallisin varoin. Toimintaa kasvattavat tai pienet kasvinviljelijät joutuvat etsimään rahansa tilan ulkopuolelta, joita sitten kritisoidaan markkinoita vääristäviksi tekijöiksi.

Usein viljelijöillä on se ajatus, että toiselle pää pölkylle, mutta ei mulle. Ja tämähän näkyy jopa "edunvalvonta" järjestössä.

Tilanne on siinä mielessä järjetön, että tavallista maanviljelyä ei ole kannattavaa harjoittaa, mutta silti sitä joku tekee. Toivoen sitä päivää, että tuotteen hinta nousee pilviin ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Näinhän ei tule koskaan käymään, koska se tarkoittaisi katastrofia ja silloin maataloustuote viedään elintarviketuotantoon vaikka väkisin.
Edelleen jo aiemmin kirjoitin, että kyllä se täällä seudulla on ne sivutoimiviljelijät jotka ovat viimeiset ison rahan peltokaupat tehneet. Niillä tuntuu rahaa riittävän ja hehtaarit senkuin kasvaa..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

räckals

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 141
  • Paljon porua vähän villoja
Tässä lienee pitäjäkohtaisia eroja kuten joskus aikaisemmin kirjoittelin.

Meillä ei kukaan uskalla ostaa, monetkin mäkitupalaistenkin pellot ovat edelleen alkuperäisissä suvuissa omistuksessa, mikäli perikunta ei ole lyönyt rahoiksi.
Toki vuokralle niitä saa, korkeimmat tarjoukset tällä puolen järviä ovat max 300e luokkaa.

Kirjoittelin aiemmin myynnistä.
Tuo tilakeskus sijaitsee keskellä peltoaukeaa jossa 90% kaikki on omistuksessani. Tiettyjä "isollaan" hommia pitäneitä en halua terassiltani 15m päähän touhuamaan. Periaatteesta. Karjanpaskan haju välillä olisi vain positiivistä, viimeinen navetta kylmeni muutaman km säteeltä kaksi vuotta sitten ja sikoja ei ole 2000 luvulla ollut enää kenelläkään.

Siitä olen Kouvolan miehen kanssa samaa mieltä että täytyy tienata aivan liikaa jos haluaa sijoittaa kaiken ylijäävän rahan muualta peltoon.
Kyllä sen maatalouden täytyisi edes kolmena vuotena viidestä tuottaa jotain muutakin kuin känsiä käsiin ja peräpukamat.

Itse olen onnistunut siinä, myönnettäköön että kädentaidot koneiden kanssa ja laskutaidot nykyisen tukiviidakon kanssa helpottavat asiaa vaikka hommaa tekeekin iltapuhteena.

Ja jos homma teetättää vain työtä niin luopuminen on tosiaan helppoa. Kaikki muu kalusto paitsi traktorit kuusakosken kuormaan ja vuokrahintaa 200e.

Rikkana rokassa.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Näin varmasti onkin että pitäjä kohtaisia eroja. Täältä puuttuu nuo karjatilat lähes kokonaan niin ei kai sitä kunnon hintaa olla vielä nähty. Kaikille on silti yhteistä se, että yksikään 5 numeroinen hehtaarihinta ei perusviljelyssä maksa itseään eli raha tulee ulkopuolelta on se sitten palkkatyö, tukkirahat tai elukat. Elukoista en tiedä muuta sioista vähän ja kyllä niistä saatavat eurot nykypäivänä menevät sen homman pyörittämiseen jos siitä vielä aikoo vähän palkkaakin itselle maksaa. Ei niillä rahoilla mitään peltoja ostella. Muista en sitten tiedä.

Hullua lukea kun nyt niin kovasti halutaan valtiovallan toimesta tukirahat ohjata aktiiviviljelyyn ja samalla halutaan suitsia eurojen siirtyminen peltojen hintaan. Kannattavuuskin täytyisi saada toimimaan. Mahdoton yhtälö sanon mä.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

kärmeskytö

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1445
Naapurikylässä myytiin tänä keväänä reilu 20 hehtaaria peltoja.Kaikki meni  kisan kautta elukkamiehille ja parhaat hinnat oli 20 k€/ha.Siinä saa viljaporukka seurata katseella kisaa,oli sivu-tai päätoiminen.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Naapurikylässä myytiin tänä keväänä reilu 20 hehtaaria peltoja.Kaikki meni  kisan kautta elukkamiehille ja parhaat hinnat oli 20 k€/ha.Siinä saa viljaporukka seurata katseella kisaa,oli sivu-tai päätoiminen.
Minkälaista elukkaa piti. Veikkaus että ei ainakaan sikoja...
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9599
Jokahinen saa omistaa, ostaa ja oma peltoansa myydä. Turha on voivotella jos sivullista hinnat hirvittää. Tai toki tuollaiset hinnat hirvittää, mutta kun ei ole aikomuksena myydä eikä ostaa, niin se on ihan sama onko hehtaari hinta 2000 vai 20 000 euroa /ha. Toki luokallensa täs on tullut jäätyä monella lailla. Vuonna -97 yks sairauteen lopettanut viljelijä myi peltonsa pois. Soitti mullekkin , että maksanko 15 000 markkaa hehtaarista. Oli kaupannut ensin lähi naapureilleen (useille) , mutta eivät olleet ostaneet. Tuos välis kyselin noilta naapureilta miksi eivät olleet ostaneet. Kuulemma huonoa avo-oja peltoa. Kaks tietäkin kuulemma katkaiseen palan kolmeen osaan joten 15ha:n lohko olikin kolme erillistä :) Pöhölönä en ostanut, ostaja tuli vielä kauempaa. Ja on tainneet nuo naapurit ostaa ihan muulla hintaa kauempaa. Tuo vaan oli aikaa kun "maatalous loppui" Eu:n takia.