• Tavallinen aihe

Aihe siipiteräkultivaattori  (Luettu 2164 kertaa)

eju

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 42
siipiteräkultivaattori
Onko siipiteräkultivaattori päivän sana ? Vaatii vissiinkin tehoja ?
Paljonko tarvitaan tehoja pienimpään siipiteräkultivaattoriin, jolla tekee jotakin 20 ha alalla, savi ja suomaita.
Tietenkin 90 hv:n jontikkaan voi ottaa lisää tehoja/ 1000 €. Paljonko siihen saa ? 30 hv samalla pumpulla ?
Voiko auraamisen ja äestyksen jättää pois ?
Erässä keskustelulinkissä sanotaan, että ainut ratkaisu juolan hävittämiseen on Siipiteräkultivaattori ?
Onko halvin Rolmako noin 8000 € ?

Ärrpää

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6642
Vs: siipiteräkultivaattori

 Joo, ei, mahdollisesti, joskus... Perässä veettävää härpätintä tärkeämpää on tietää, mitä on tekemässä, miksi on tekemässä, mitä on aikaisemmin tehty ja mitä tullaan tulevaisuudessa mahdollisesti tekemään... Kaksi rivisellä kultivaattorilla (piikkien väli n.45cm) saa lauttana kasvavan juolan veettyä kätevästi semmoseks himoksen korkuiseksi keoksi... U436 vois olla ihan kohtuu kampe, juolan kimppuun alkuun ilman sivuteriä, työsyvyyttä pikkuisen lisää seuraavalle ajokerralle ja ajolinjaan myöskin muutama aste eroa. 
No, onkos tullut kesä, nyt talven keskelle? On, Hakkapeliitta 9...

eevertti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 500
Vs: siipiteräkultivaattori
Mulla ollunoin 10 vuotta tollanen 3metrinen agromasz. Makso muistaakseni 5600€  Aika tyytyväinen oon ollu. Hyvä jälki kohtuu hinnalla. Kunhan muistaa laittaa vetovarret joustavaan asentoon, muuten lentelee pultit ja mutterit. 6800 vallulla vedän mutta liikkui se naapurin 6400 vallullakin ihan hyvin. Hydraulinen työntövarsi on oiva apu kultivoinnissa.

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2081
Vs: siipiteräkultivaattori
Riipuu ihan kuinka syvään haluat? Ite ihan kirellä keväällä, paitsi tänä vuonna, rikkonnut keväisin sänkee ja ketjulla perässä hankmoo. Saa ajaa kuinka kovaa haluaa ja säätää saa pomppia monta kertaa ne säätöpyöriä säätämässä. Joko siirtää olkia sivuun, tai meni 10cm. Hyd työntövarsi on eduksi. Se on muistaakseeni 13 piikinen ja sata hv riittää vallan mainiosti keväällä. Syksyllä oikee savee sais olla vaikka 200hv.....

Paavo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 298
Vs: siipiteräkultivaattori
Minulla on siipiterät 13 piikkisessä Potilassa. Syksyisin olen ajellut. Suht tyytyväinen olen mutta viime syksynä savi oli niin kovaa että ei tahtonut upota maahan. Äestyksen kyllä vaatii sekä kevät- että syyskylvöille, pinta jää vähän epätasaiseksi vaikka on koititehty putkipakkeri ja jälkiäes sen perässä.

Ei kultivaattori auroja korvaa, ainakin jos on laahavantaat. Täytyy myös muistaa että märkinä syksyinä kultivaattori ei toimi.

jape

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 113
Vs: siipiteräkultivaattori
Rakensin pari vuotta sitten 15 piikkisen silmukkajousikultivaattorin mallilla potila k/väderstad sk  jälkihärpäkkeenä rivi pystypiikkisiä s-piikkijä.  materiaalit maksoi noin 1200€.  syksyllä olen ajanut noin 15 senttiin kapeilla suorilla terillä, noinkin multaantunut kasvijätteet riittävästi hiususavilla joita melkein kaikki pellot on . keväisin olen ajanut hanhenjaloilla  noin 3-4cm syvyyteen sänkiä. kone ei varmaan paina kuin  600kg  mutta on uponnut viimesyksynäkin ilman ongelmia.  ainut asia jota tekisin  toisin on  että ottaisin 35mm piikit. tuli nuukana ostettuna pmkaubamajasta 30mm piikit, joissa kärkikulma on liian jyrkkä hanhenjalalle joita käytän

Viimeksi muokattu: 12.05.19 - klo:22:33 kirjoittanut jape

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1251
Vs: siipiteräkultivaattori
Vähän tässä olen pyöritellyt kysymystä. Kuten Ärrpää toteaa, on kysymys tavoitteista enemmän kuin laitteista. Kultivaattori on yksinkertainen kone, jolla on monenlaisia ulottuvuuksia. Minusta tuohon alottajan kysymykseen on mahdoton vastata suoraan. Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, onko kysymyksessä luomu vai kemiallinen viljely? Mitä rikkoja halutaan torjua. Miksi? Jos viljellään kemiallisesti, käytetäänkö glyfosaattia? Mutta haetaan nyt omia pohdintoja ja kokemuksia...

Kannattaa pitää mielessä, että minun omat kultivaattorini ovat halpoja vanhoja ja kevyitä Tempoja. Eli melko löysiä ja kevyitä laitteita. Koen kuitenkin, että ne ovat ihan riittävät omilla mailla. Niitä on 2: toinen kierreterillä, toinen hanhenjalkaterillä. Vaihdan niiden välillä sen mukan, mikä tuntuu paremmalta ratkaisulta mihinkin tilanteeseen. Maalajit ovat pääasiassa HeS mutta on jäykkiäkin savia ja toisaalta multamaata. Kaikissa paikoissa käytetään kultivaattoria aina tarpeen mukaan. Ja kaikilla mailla ne usein toimivat. Yritän vastata eri kysymyksiin omien näkemysteni mukaan:

Onko siipiteräkultivaattori päivän sana?
Minusta se pitkälti on. Tai kultivointi tai muu kevytmuokkaus yleensäkin. Siipiterä ei välttämättä ole se pointti. Jatkossa veikkaan että tukijärjestelmä rankaisee kynnöstä entistä enemmän. Tosin syyskultivointi saattaa olla jatkossa myös tuomittavampaa. Arvaan, että jatkossa talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä maksetaan vain aidosta kasvipeitteisyydestä. Ainakin kevytmuokkausksen epäilen muuttuvan tukikelvottomaksi, ehkä myös ruiskutetun sängen. Jopa tietty määrä aitoa kasvipeitteisyyttä voi tulla vaatimukseksi täydentäviin ehtoihin, joka aiheuttaa pohdintaa kevätmuokkauksiin. Lisäksi kultivointi on maan rakenteelle ja biologiselle hyvinvoinnille ainakin kyntöä parempi vaihtoehto.

Sitten terät:
Kierreterä - sekottaa tehokkaasti ja esimerkiksi multaa lantaa kohtalaisen hyvin. Jättää osan muokkausprofiilista ehjäksi eikä katko kaikkia juuria. Jos kestorikat hidetaan kemiallisesti on minusta ihan riittävä peli. Toki kohtuullisella piikkivälillä. Esimerkiksi 20-25 cm.
Suora- tai nuoliterä - Hyviä maahanvetoteriä, joiden sekoituskyky jää hieman kierreterää heikommaksi.
Siipiterä - eli kierre- tai muu maahanvetoterä lisättynä läpileikkaavilla siivekkeillä. Katkoo kestorikkakasvien ja heinien juuria ja sitä kautta torjuu rikkoja. Multaa ja sekottaa maata tehokkaasti
Hanhenjalkaterä - Läpileikkaava terä, joka sekoittaa maata huonommin kuin siipiteräyhdistelmä. Lisäksi se ei hienonna maata kovinkaan hyvin. Se on kuitenkin edellistä kevyempi vetää, koska se leikkaa maata suoremmassa kulmassa kuin siipiterä.
Sitten on erilaisia sekoittavia teriä, leveitä hanhenjalkoja jne, joista pitää etsiä omille meille sopiva laite.

Vaatii vissiinkin tehoja?
Vaatii. Riippuu kuitenkin siitä, missä kunnossa maat ovat. Ja kuinka syvälle tarvitsee, kannattaa tai haluaa muokata. Tehontarve kultivaattorilla lienee 5-15 hv/piikki. Itse vedän 13 piikkistä 3 m leveää kultivaattoria 100-125 hv traktoreilla. Ja työsyvyys määrittelee tehon tarpeen . Tai päinvastoin... Jousitettu terä kulkee kevyemmin kuin kiinteä terä. Jäykempi jousi vaatii enemmän tehoa, kuin löysempi jousi. Vastaavasti jäykempi terä pitää syvyyden paremmin kuin löysempi terä. Jos keväällä haluaa muokata kylvösyvyyteen, eli n. 5 cm ei se oikein hyvin minun kultivaattorillani toimi. Se vaatisi jäykemmän jousen tai jopa kiinteän terän. Toisaalta löysempi terä hienontaa maata paremmin, koska se värisee yleensä enemmän. Kierre- tai suora terä, sekä perushanhenjalka vaativat vähiten tehoa. Siipiterä lisää tehon tarvetta, mutta vain hieman. Sitten erilaiset sekoittavat terät vaativat myös lisää tehoa.  Luulisin, että Rolmakon kapein kierrejousikultivaattori siipiterillä tarvitsee vähintään 80 hv.

Savi- ja suomaat - Savi on helppoa maata kultivaattorille. Murenee hyvin , mutta pyytää helposti tehoja. Toisaalta, jos teho ei heti riitä, voi ajaa toiseen kertaan jos haluaa muokata syvemmälle. Suomaat ovat jo haastavampia tai jopa erittäin haastavia. Kuten Ärrpää mainitsee 2 rivisellä juolavehnää voi haravoida kasaan ja tehdä sitten jotain sille kasalle... 3- rivinenkin osaa varsinkin suomaalla tehdä helposti samaa. Jos juolavehnä on päässyt pahemmin irti, kuten minulla pääsi. Kyntäen. Sen sankan juolavehnän sain kuriin kyntämällä lohkon ensin, ja sitten aloin kultivoida juuria esiin. Puolikesannolla sain juolan hallintaan ja jatkossa olen tehnyt jonkinlaisen pikakesannon multamaille aina alkukesästä. Juolaa on, mutta se vähenee pikkuhiljaa.
Olen kokeillut myös kultivaattoria, jossa oli leveät olikohan 60 cm hanhenjalat. Kuvittelin sen läpäisevän hyvin, kun pystypiikkejä oli vain vähän. Väärin. Se lauttasi multamailla koko ajan ja oli toisinaan savisemmillakin mailla ongelmallinen. En huolinut.

Jontikan tehoista en tiedä. Kai sitä jonkin verran saa lisättyä tehoa kaikkiin traktoreihin...

Voiko auraamisen ja äestyksen jättää pois?
Auraamisella tarkoittanet kyntöä. Sen voi. Joskus tosin vaatii useamman kultivoinnin, jotta haluttu tulos saadaan aikaan. Kyntöä pidän keinona silloin, kun hommat menevät pieleen, kynnöllä pääsee taas aloittamaan uudestaan. Eräs tuttu sanoo kynnön olevan ongelmien piilottamista. Olen vähän samaa mieltä. Ja kynnän jonkin verran vuosittain. Äestystä peruskultivaattori ei korvaa. Joillain paremmilla (ja kalliimmilla) kultivaattoreilla saattaa kyllä hyvissä oloissa saada keväällä suoraan kylvökuntoista maata. Mutta syyskultivointi on kyllä parasta aina äestää kylvökuntoon. Laahavantailla saattaa silti toisinaan olla ongelmia kevytmuokkauksissa. Pyörivä vannas selviää hyvin. Itse olen väsännyt kylvökoneeseeni eräänlaisen vetovannassysteemin, joka tuntuu myös toimivan varsin hyvin.

Ainut ratkaisu juolavehnän hävittämiseen on siipiteräkultivaattori? Ei ole. Glyfosaatti on myös erittäin tehokas, ja toistuvasti käytettynä juolaa on hyvin vähän. Siipiterä ei ole se ratkaiseva pointti, vaan juolan repiminen maan pintaan kuivumaan. Toistuvasti. Itse ajan juolaa usein ihan kierreterillä. Hanhenjalka tai siipiterä toimivat mös, mutta tukkeavat hieman helpommin. Niiden pääpointti on torjua valvattia ja ohdaketta. Kvick-Upit ja -Finnit ovat myös tehokkaita, mutta aika kalliita. Näen, ettei juolavehnästä pääse millään pysyvästi eroon, mutta pitämällä sen jatkuvasti kurissa sopivasti ajoitetuilla kultivoinneilla ja hyvillä, varjostavilla kasvustoilla, se pysyy mukavasti aisoissa.

Vielä ei ole käsitelty jälkilaitteita. Jos juolavehnää torjutaan, ei kultivaattorin takana saa olla mitään, mikä painaisi juurta takaisin maahan. Siis jälkiäes saa olla korkeintaan äestyyppinen tai hara. Pakkeri painaa juuria takaisin maahan ja juola lähtee tosi helposti kasvamaan uudelleen. Jälkiäkeistä voisi sitten kirjoittaa taas vaikka kuinka paljon... Siksi niitä kai on niin paljon erilaisia vaihtoehtoja.

Kun olen kiinnittänyt erityistä huomiota maan rakenteeseen, ovat maat muuttuneet muokkautuvammiksi. Reilut 10 v sitten oli lohkoja, joilla kultivaattori ei mennyt kunnolla maahan keväällä eikä kuivana syksynäkään. Viime syksynä juuri sama lohko ajettiin, ja se meni todella kevyesti. Jos pelto on kovin märkä, sinne ei pidä mennä kultivaattorillakaan. Ei tosin kyllä silloin millään muullakaan!

Tuli paljon ajatuksia kultivoinnista ja kun tekstiä lukee uudestaan, tulee ajatuksia aina vain lisää. Kultivaattori on yksinkertainen ja monipuolinen laite, joka sopivasti käytettynä toimii rikkojen torjunnassa, olkien multauksessa ja maan kasvukunnon parantamisessa. Max 3 m kultivaattori siipiterillä on ihan hyvä hankinta. Pakkeria en ottaisi taakse, vaan jonkinlaisen haran. 13-piikkisestä voi tarvittaessa ottaa reunimmaisia piikkejä irti, jos se osoittautuu liian raskaaksi vetää.

eju

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 42
Hienoa, Don Essex !
Olen lukenut monenlaisia ohjeita ja ei oikein selkeää yhtenäistä ohjetta löydy, joka hyödyntää niin tavallisia viljelijoitä kuin luomuviljelijöitä.
Kun tuntuu siltä, etteivät yhteiskunnan tukemat viljelyn tutkimuskeskukset, koetilat ole saaneet aikaiseksi
tällaista ohjetta !
Tärkein "tuhottava" lienee Juolavehnä ja kun tämä saadaan minimoitua, niin sen jälkeen voidaan keskittyä
Valvattiin ja Ohdakkeisin.
Pro Agrian ohjeessa sanotaan mm. näin: " myöhäinen kyntö antaa juolalle kevääksi etulyöntiaseman " ??? Jotkin ohjeet sanoo, että mahdollisimman myöhään pakkasille.

Pro Agrian ohje: Luomuviljelyn peruskurssi; Kestorikkakasvientorjunta; Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke.
Tässä ohjeessa on kerätty kaikki työkalut Maanviljelijöille ja heitetty pellolle, että: "Tossa on, leikkikää noilla."

Tietenkin tässä on kysymys, ettei Pro Agria ole uskaltanut ottaa kantaa, ettei loukkaa tai väheksy ketään toimittajaa tai toimijaa: Mikä on "paras" tapa Juolan hävittämiselle ?
Mitä se tulee maksamaan Maanviljelijöille, että hajoitetaan mahdollisimman laajaksi ohjeet.
Yksityinen Maanviljelijä ( isolla siksi, että kunnioitan viljelijää ).
Kuka tohtii tehdä tästä sellaisen ohjeen, jossa annetaan traktorin lisäsi 4 työkalua.
Ja tietenkin pitää muistaa Investoinnin minimi ja traktorin hevosvoimat 100 - 130 hv.
Esim. metallitöihin: Hitsauslaitteet, rälläkät, puukkosaha ja porakone.
Koitetaan kuitenkin muistaa, että tavoitteena on Juolan minimointi, vaikka otsakkeena on Siipiteräkultivaattori.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2084
  • Kouvola, Kymenlaakso
Hienoa, Don Essex !
Olen lukenut monenlaisia ohjeita ja ei oikein selkeää yhtenäistä ohjetta löydy, joka hyödyntää niin tavallisia viljelijoitä kuin luomuviljelijöitä.
Kun tuntuu siltä, etteivät yhteiskunnan tukemat viljelyn tutkimuskeskukset, koetilat ole saaneet aikaiseksi
tällaista ohjetta !
Tärkein "tuhottava" lienee Juolavehnä ja kun tämä saadaan minimoitua, niin sen jälkeen voidaan keskittyä
Valvattiin ja Ohdakkeisin.
Pro Agrian ohjeessa sanotaan mm. näin: " myöhäinen kyntö antaa juolalle kevääksi etulyöntiaseman " ??? Jotkin ohjeet sanoo, että mahdollisimman myöhään pakkasille.

Pro Agrian ohje: Luomuviljelyn peruskurssi; Kestorikkakasvientorjunta; Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke.
Tässä ohjeessa on kerätty kaikki työkalut Maanviljelijöille ja heitetty pellolle, että: "Tossa on, leikkikää noilla."

Tietenkin tässä on kysymys, ettei Pro Agria ole uskaltanut ottaa kantaa, ettei loukkaa tai väheksy ketään toimittajaa tai toimijaa: Mikä on "paras" tapa Juolan hävittämiselle ?
Mitä se tulee maksamaan Maanviljelijöille, että hajoitetaan mahdollisimman laajaksi ohjeet.
Yksityinen Maanviljelijä ( isolla siksi, että kunnioitan viljelijää ).
Kuka tohtii tehdä tästä sellaisen ohjeen, jossa annetaan traktorin lisäsi 4 työkalua.
Ja tietenkin pitää muistaa Investoinnin minimi ja traktorin hevosvoimat 100 - 130 hv.
Esim. metallitöihin: Hitsauslaitteet, rälläkät, puukkosaha ja porakone.
Koitetaan kuitenkin muistaa, että tavoitteena on Juolan minimointi, vaikka otsakkeena on Siipiteräkultivaattori.
Multamailla juolan hävittäminen voi olla hankalinta, mutta savilla ohdake ja valvatti ovat kuulemma juolaa suuremmat vitsaukset luomussa..
Osa-aikaisten ja eläkeläisviljelijöiden riistäjä.

taneli

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 109
Mitä se tulee maksamaan Maanviljelijöille, että hajoitetaan mahdollisimman laajaksi ohjeet.
Yksityinen Maanviljelijä ( isolla siksi, että kunnioitan viljelijää ).
Kuka tohtii tehdä tästä sellaisen ohjeen, jossa annetaan traktorin lisäsi 4 työkalua.
Ja tietenkin pitää muistaa Investoinnin minimi ja traktorin hevosvoimat 100 - 130 hv.

Nyt pääsit asian ytimeen. Olen vuosia kaivannut yhtä yhtenäistä opasta, 'Nykypäivän Maamiehen käsikirja'. Wikipediatyyppisesti, hyvällä sisällysluettelolla lisättynä. Siinä kun olisi ajantasaiset parhaat menetelmät ja vaikka vaihtoehtoisetkin menetelmät, koneet, yms.ja vielä karjapuolta unohtamatta. Kirjoittajina olkoot tutkijat, kone-edustajat ja omaa ajattelutaitoa omaavat viljelijätkin. Tuohon kun ohjattaisiin vaikka Neuvo-rahoja, niin siitä olisi enemmän hyötyä sekä viljelijälle että Itämerellekin.
Vaan eipä tuollaiseen kaikkia hyödyttävään kohteeseen voida resursseja ohjata, siitähän voisi joku vielä hyötyä.

eju

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 42
Vs: siipiteräkultivaattori
Tässä eräs video hanhenjalkakultivaattori.
Pitääkö toi rulla olla perästä pois, jos tekee heti puinnin jälkeen ja toisen kerran pakkasten alettua.
Tämäkö on huono peli pehmeille suomaille ?
https://www.youtube.com/watch?v=Y-z027Uvijg

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6719
Vs: siipiteräkultivaattori
Tässä eräs video hanhenjalkakultivaattori.
Pitääkö toi rulla olla perästä pois, jos tekee heti puinnin jälkeen ja toisen kerran pakkasten alettua.
Tämäkö on huono peli pehmeille suomaille ?
https://www.youtube.com/watch?v=Y-z027Uvijg

Kapea on kuin SKN:n isoisältään perimä Hankmo...
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

eju

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 42
Vs: siipiteräkultivaattori
Joo, pieni on, mutta tässä oli tarkoitus näyttää, että joku osaa tehdä HIENON teknisen videon.
Katsokaa loppuun asti, siellä on 2 piikkitampparia perässä !
Meil o tollaanen 5090M ja siitä pitäis ottaa 130 hv ulos.
Onk joku tehny ja mikä on ollut tulos ?
Seuraavassa testataan kaikenlaisia maan muokkaus härpäkkeitä Ranskassa, viimeisenä kääntöaura:
https://www.youtube.com/watch?v=5nG_hB8F7j4

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1251
Vs: siipiteräkultivaattori
Tässä eräs video hanhenjalkakultivaattori.
Pitääkö toi rulla olla perästä pois, jos tekee heti puinnin jälkeen ja toisen kerran pakkasten alettua.
Tämäkö on huono peli pehmeille suomaille ?
https://www.youtube.com/watch?v=Y-z027Uvijg

Jos juolavehnä ei lisäänny kovin hurjaksi, kyllä kaksirivinenkin jotenkin toimii. Minusta tuo kuitenkin näyttää aika helposti tukkeutuvalta. Piikkiväli on melko kohtalainen, mutta siipiterä näyttää leveältä. Veikkaan työleveydeksi 2,6 m. Naapuri testasi Areksen vastaavaa. Yhden syksyn ja kone lähti. Eikä edes multamaita. Valitti, että lauttaa. Hakisin mieluummin kolmerivistä kultivaattoria. Potila KK, He-Va Triple Tiller Airy, tms. Kolme riviä, kannatinpyörillä, takana ei mielellään pakkeria, korkeintaan tuollainen piikkipyöräinen, mutta sekin olisi minusta hyvä saada tarvittaessa pois. Jälkitasain pitäisi silti olla.

Tuo rulla perässä on minusta ainoa rullamalli, joka voisi olla kultivaattorin perässä juolantorjunnassa. Se nostaa juuria pintaan kuivumaan ainakin kohtalaisesti. Ja tasaa samalla työjälkeä.  Lisäksi tuolla rullalla säädetään tuon työsyvyys, kun kannatinpyöriä ei ole. Eli ei tarvitse ottaa rullaa pois.

Talviaikainen kasvipeitteisyys sallii vain yhden ajon kultivaattorilla. Enkä oikein ymmärrä, mitä toinen ajo enää pakkasten alettua vaikuttaisi mihinkään. Rikat ovat jo talvilevossa. Myöhäinen kultivointi voi lisätä keväällä kasvuun lähteviä juuria katkomalla niitä siten, että keväällä useampi juurenpätkä päättää lähteä kasvamaan. Toki sekin voi olla tavoite, jos aikoo juolaa torjua vaikka kesannoimalla.

Juolavehnä on kasvina varsin typpiaddikti. Eli se viihtyy runsastyppisessä pellossa. Typpilannoitus ruokkii sitä tehokkaasti, samoin multavilta tai multamailta luontaisesti vapautuva typpi. Siksi olen samaa mieltä, kuin ja101, että multamailla pitää olla jatkuvasti käytössä juolavehnää hillitsevät keinot. Valvatin ja ohdakkeen torjuntaa tulee ainakin osittain tehtyä siinä samalla. Savimailla juolavehnä nousee luomussa harvoin ongelmaksi. Juolavehnän torjunnassa kaikkein tehokkain keino on kilpaileva kasvusto. Yllättävää kyllä, juola onkin melko heikko kasvi. Jos sillä ei ole voimakasta juuristoa tukenaan edellisiltä vuosilta, se on melko heikko kilpailemaan muiden satokasvien kanssa. Siis juuristo ensin kuriin vaikkapa alkukesän pikakesannolla ja sen jälkeen pitää huolta hyvästä kilpailevasta kasvustosta. Sen jälkeen sen kanssa näyttäisi pärjäävän. Tosin viime vuoden kuivuus esti hyvän kilpailun, ja juola lisääntyi melko paljon niillä multavilla paikoilla miissä sitä ennestään jo enemmän oli. Tänä keväänä rikoin niitä kultivaattorilla ennen kylvöjä. En muokannut syksyllä lainkaan.

Toinen tehokas keino kestorikkoihin on monipuolinen ja runsas nurmi ja sen niittäminen oikein ajoitetusti useaan kertaan. Kun valvatti ja ohdake ovat kompensaatiopisteessä, ne kannattaa niittää. Vähintään 3 mieluummin enemmän niittokertoja kesässä. On suorastaan hämmentävää, miten pahoin valvatin ja juolavehnän vallassa ollut lohko on kaksivuotisen nurmen jälkeen käytännössä täysin puhdas. 1. vuonna 4 niittoa kompensaatiopisteissä, 2. vuonna 2 niittoa ja heinäkuun alusta alkaen 3-4 kultivointia ja syysvilja. Typpiaddiktina juola ei pidä kilpailijoista, jotka "varastavat" maasta vapaata liukoista typpeä. Se ei myöskään pidä niitoista. Sitä yritettiin viljelläkin rehuksi joskus, mutta se ei kestänyt toistuvia sadonkorjuita. Myös minä pidän valvattia ja ohdaketta päärikkakasveina statuksella "torjuttava tehokkaasti" (nurmen avulla). Juolavehnä on rikkakasvina statuksella "huomioitava". Eli jos sitä tulee runsaasti, kannattaa joku toimi tehdä.

Oma luomukokemukseni on tosin vielä lyhyt, vasta 8. vuosi menossa. Olen kuitenkin imuroinut kaiken mahdollisen tiedon vanhoilta konkareilta ja testaan samaan aikaan erilaisia konsteja viljelyn toimintaan. Mahdollisuuksia on paljon ja homma on inspiroivaa ja kiinnostavaa!

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15263
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Olen lukenut monenlaisia ohjeita ja ei oikein selkeää yhtenäistä ohjetta löydy, joka hyödyntää niin tavallisia viljelijoitä kuin luomuviljelijöitä.

Ikäluokkasi saattaa olla osasyy. Aikanaan maataloustutkimus teki paljon työtä rikkaruohointorjunnankin osalta. On muistettava, että Roundupia ei ole aina ollut,  eikä Amitroliakaan käytetty kuin hetken, ennen kuin sekin kiellettiin.



Tuossa ruotsalaisten tutkimuksessa juolavehnä hävisi savimailta kyseisellä kahden sänkimuokkauksen ja kynnön yhdistelmällä, ilman kemiallista torjuntaa. Mahdollinen ohdake ja valvatti kyllä saadaan pois pienellä annoksella myöhäistä MCPA:ta.  Muutenkin se, että juolavehnää ei voi käyttää satonurmena, on hieman myytti, selviää sille, joka itse viljelee muutamaa vuotaa pitempään niittonurmea, heinää ja laitumia, ilman kemiallista torjuntaa. Kyllä siellä juola hienosti elää. Ja kyllä se ainakin meidän lehmille kelpasi.

Otin tuossa viljelyyn kolmenakymmenenä vuotena niitetyn kesantoheinikon, juolanjuurta oli 25 cm:n syvyyteen enemmän kuin multaa siellä.

Toki jos golfkettätasoisena pitää nurmen koko kesän, ilman viljelytavoittetta, on nurmikin rikkakasvituhoamisessa erittäin hyvä. Varsinkin kuivaheinään kerkiää kummasti ohdake ja valvatti herätä, voikukasta puhumattakaan.

-SS-

Viimeksi muokattu: 15.05.19 - klo:11:08 kirjoittanut -SS-