• Tavallinen aihe

Aihe siipiteräkultivaattori  (Luettu 2580 kertaa)

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1271
Hienoa, Don Essex !
Olen lukenut monenlaisia ohjeita ja ei oikein selkeää yhtenäistä ohjetta löydy, joka hyödyntää niin tavallisia viljelijoitä kuin luomuviljelijöitä.
Kun tuntuu siltä, etteivät yhteiskunnan tukemat viljelyn tutkimuskeskukset, koetilat ole saaneet aikaiseksi
tällaista ohjetta !
Tärkein "tuhottava" lienee Juolavehnä ja kun tämä saadaan minimoitua, niin sen jälkeen voidaan keskittyä
Valvattiin ja Ohdakkeisin.
Pro Agrian ohjeessa sanotaan mm. näin: " myöhäinen kyntö antaa juolalle kevääksi etulyöntiaseman " ??? Jotkin ohjeet sanoo, että mahdollisimman myöhään pakkasille.

Pro Agrian ohje: Luomuviljelyn peruskurssi; Kestorikkakasvientorjunta; Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke.
Tässä ohjeessa on kerätty kaikki työkalut Maanviljelijöille ja heitetty pellolle, että: "Tossa on, leikkikää noilla."

Tietenkin tässä on kysymys, ettei Pro Agria ole uskaltanut ottaa kantaa, ettei loukkaa tai väheksy ketään toimittajaa tai toimijaa: Mikä on "paras" tapa Juolan hävittämiselle ?
Mitä se tulee maksamaan Maanviljelijöille, että hajoitetaan mahdollisimman laajaksi ohjeet.
Yksityinen Maanviljelijä ( isolla siksi, että kunnioitan viljelijää ).
Kuka tohtii tehdä tästä sellaisen ohjeen, jossa annetaan traktorin lisäsi 4 työkalua.
Ja tietenkin pitää muistaa Investoinnin minimi ja traktorin hevosvoimat 100 - 130 hv.
Esim. metallitöihin: Hitsauslaitteet, rälläkät, puukkosaha ja porakone.
Koitetaan kuitenkin muistaa, että tavoitteena on Juolan minimointi, vaikka otsakkeena on Siipiteräkultivaattori.

Olisi kyllä kivaa, jos olisi mahdollista olla yksiselitteiset ja toimivat ohjeet, joiden mukaan toimien tila toimii ja tuottaa sekä tulosta, että tuotteita. Ongelmana asiassa on vaan se, että maatilalla vaihtelu on monella tapaa kovin suurta. Peltolohkojen maalaji, ravinnetilanne, tiivistyminen, rikkakasvitilanne, multavuus jne. Säätilojen vaihtelu eri vuosina ja vuodenaikoina. Maaperän mikrobiologinen toiminta. Tilan sijainti ilmastollisesti: rannikko/sisämaa, etelä/pohjoinen. Viljelijän mielenkiinnon kohteet ja työhalut. Ja kaikki em. asioiden tuottamat variaatiot. Listaa varmaan voisi jatkaa pitkäänkin. Kaikki asiat ovat tila- ja peltolohkokohtaisia. Jopa peltolohkon osien kohtaisia. Jotta saisi selvyyttä asioihin, kannattaisi käyttää vaikka Neuvo 2020 palveluja. Proagrialla on hyviäkin asiantuntijoita ja yksityisiä neuvojia on paljon. Kannattaa pyytää saman asian puitteissa neuvoja usealta asiantuntijalta. Itse olen hakenut neuvoja samoihin asioihin ainakin 3, jopa 4 neuvojalta. Ja muodostanut sitten oman koosteen jonka mukaan toimin. Muuttujia on niin paljon ettei yleispäteviä ohjeita ole mahdollista antaa.

Minä teen päätökset toimista yleensä aiempien havaintojen ja nykytilan perusteella. Sitten katson mitä laitteita löytyy ja mitä voisi soveltaa. Toki ostankin, jos arvelen kannattavaksi.

Minusta tuollainen vaatimus metallitöillekin on täysin mahdoton. Hitsauskone - Teräkselle? Raudalle? Valuraudalle? Kuparille? Alumiinille? Muoville? Lisäksi kuten kultivaattorien erilaiset terät, metallissa pitää valita erilaiset puikot, lanka, kaasut ja ties mitä eri materiaalien ja jopa kovuuksien mukaan. Varsin monipuolista ja haastavaa on metallityökin. Voihan toki maatalouskoneillekin tuollaiset yleisvaatimukset asettaa:  Traktorin lisäksi tarvitset 4 asiaa: Muokkauslaitteet, kylvölaitteet, korjuulaitteet ja kuljetuslaitteet. Ei tuo paljoa auta. Tuon jälkeen alkaa sitten tuo "mikä tälle tilalle olisi se paras ratkaisu?"