Kyl se eilinen vaan loppuviimeks aika hyvin viljasuomea kasteli. Tässä ne tärkeimmät viikot nyt on menossa joten ajoitus oli täydellinen. Ja tosiaan mikä tärkeintä lämmöt on siinä 20 haminoilla eikä vielä helteellä.

Paikallisessa kävin illalla ni eikös tuossa toisella puolen kylää ollut osunut 10-20mm useampaanki mittariin. Siinä on meillä cordulus-pimento niin ei ollut reaaliseurantaa ja toki kovimmat kuurot oli hyvin paikallisia taas.

Tällä vuosikymmenellä on tuo lounaisnurkka Nousiainen/Askainen/Mynis sekä itäinen rannikko, Kymi, itä-Uusimaa saanee monta rutikuivaa vuotta. Ettei nää nyt ihan väärin mene et sinnekin välillä. Toki jo 2025 oli erikoinen poikkeus. Mahtaako niin kosteaa kevättä tulla enää tällä vuosisadalla.

Rutikuivaa on silti ollut Hangosta Hyvinkäälle ulottuvan rajan länsipuolella olevalla kaistalla, Saloon asti.

Salon tammi-toukokuun sademäärä on  101,7 mm, (normin pitäisi olla noin 199 mm) , kesäkuussa on tullut 3,6 mm. Viimeisen 30 vuorokauden aikana, eli vapun kylvöille on tullut vettä 23,7 mm. Tämä on 23,7 mm parempi kuin 0 mm. Eli kuivaan tottunut maaperä kyllä kasvaa noillakin. Mutta kasitonnareita ei ilman kastelua oteta. Viime vuosi oli sen takia hyvä, vaikka kylvöt venyivät toukokuun toiselle viikolle, niin tähän päivään mennessä oli kylvön jälkeen satanut jo 38 mm !

Mutta suurin ero vuoden 2025 ja 2026 välillä toistaiseksi on ollut koko alkuvuoden sademäärä: Vuonna 2025  7.6. mennessä oli satanut 170 mm, sekin kuivahkon puolella, mutta melko kosteaa kuitenkin; tänä vuonna vuoden alusta vettä/lunta on tullut runsaat 105 mm. Kyllä tuo vesistöjen ja pohjavesien vesivarannoissa näkyy jo.

Tähkälle tulleiden syysvehnien kitukasvuisuus ja heikko versoutuminen nimenomaan Salon itäpuolella johtunee koko kevään mitalla jatkuneesta kuivasta kelistä, jolle nähtävästi syysvehnäkin on jonkin verran herkkä. Ennen toukokuun ainoaa sadetta annettu 2. lannoituskierros muutti lehden väriä vasta 5.6. alkaen !

-SS-

Tähkälle tulleiden syysvehnien kitukasvuisuus ja heikko versoutuminen nimenomaan Salon itäpuolella johtunee koko kevään mitalla jatkuneesta kuivasta kelistä, jolle nähtävästi syysvehnäkin on jonkin verran herkkä. Ennen toukokuun ainoaa sadetta annettu 2. lannoituskierros muutti lehden väriä vasta 5.6. alkaen !

-SS-

Kuiva kevät ei oikein ole syysvehnälle mieleen. Tämä kevät oli vielä normaalia pahempi, kun pakkanen ja kylmä tuuli kuivattivat maata pitkät ajat. Käsittelemätön maa alkaa kuivuessaan halkeilla ja päästää hyvinkin syvältä kosteutta karkuun. Jyräilin oraat jossain vaiheessa, että pensastuminen parantuisi ja hienompi maa-aines peittäisi avautuvat raot. Todellisesta hyödystä ei ole näyttöä. Ei vaan ole syysvehnälle sopiva vuosi, ei sille sen enempää ole tehtävissä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.06.26 - klo:11:11

Tähkälle tulleiden syysvehnien kitukasvuisuus ja heikko versoutuminen nimenomaan Salon itäpuolella johtunee koko kevään mitalla jatkuneesta kuivasta kelistä, jolle nähtävästi syysvehnäkin on jonkin verran herkkä. Ennen toukokuun ainoaa sadetta annettu 2. lannoituskierros muutti lehden väriä vasta 5.6. alkaen !

-SS-

Kuiva kevät ei oikein ole syysvehnälle mieleen. Tämä kevät oli vielä normaalia pahempi, kun pakkanen ja kylmä tuuli kuivattivat maata pitkät ajat. Käsittelemätön maa alkaa kuivuessaan halkeilla ja päästää hyvinkin syvältä kosteutta karkuun. Jyräilin oraat jossain vaiheessa, että pensastuminen parantuisi ja hienompi maa-aines peittäisi avautuvat raot. Todellisesta hyödystä ei ole näyttöä. Ei vaan ole syysvehnälle sopiva vuosi, ei sille sen enempää ole tehtävissä.

No, täällä varsinais-suomen pohjoisosassa/ Satakunnan eteläosassa monilla, ml.allekirjoittanut, syysvehnät ovat kenties paremmat kuin koskaan .

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 07.06.26 - klo:12:10

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.06.26 - klo:11:11

Tähkälle tulleiden syysvehnien kitukasvuisuus ja heikko versoutuminen nimenomaan Salon itäpuolella johtunee koko kevään mitalla jatkuneesta kuivasta kelistä, jolle nähtävästi syysvehnäkin on jonkin verran herkkä. Ennen toukokuun ainoaa sadetta annettu 2. lannoituskierros muutti lehden väriä vasta 5.6. alkaen !

-SS-

Kuiva kevät ei oikein ole syysvehnälle mieleen. Tämä kevät oli vielä normaalia pahempi, kun pakkanen ja kylmä tuuli kuivattivat maata pitkät ajat. Käsittelemätön maa alkaa kuivuessaan halkeilla ja päästää hyvinkin syvältä kosteutta karkuun. Jyräilin oraat jossain vaiheessa, että pensastuminen parantuisi ja hienompi maa-aines peittäisi avautuvat raot. Todellisesta hyödystä ei ole näyttöä. Ei vaan ole syysvehnälle sopiva vuosi, ei sille sen enempää ole tehtävissä.

No, täällä varsinais-suomen pohjoisosassa/ Satakunnan eteläosassa monilla, ml.allekirjoittanut, syysvehnät ovat kenties paremmat kuin koskaan .

Suomi on iso maa. Toisen huippuvuosi on toisen katovuosi. Ja ymmärrys siitä on välillä vajavaista.. 

Itsellä ei syysvehnää viime vuonna ollut mut syysohraa oli kuten nytkin. En osaa eroa tehdä viime vuotisen ja tän vuotisen kasvuston välillä. Talvi harvensi tämän vuotista mut siellä missä talvi ei ollut kiusannut niin hyvän näköistä se on. Tänä vuonna on vähän syysvehnääkin ja se on vielä paremman näköistä kuin ohra. Justiinsa tulossa tähkälle. Ohra ollut kai jo reilun viikon tähkällä.

Ennusteissa tiistaille 10mm ja perjantaille 20mm 
Noi kun tulisi niin olis hyvä. Tänä kasvukautena on yhtä lukuunottamatta kaikki sateet tulleet mitä ennusteissa on ollut.

En ala vielä valittamaan liiasta vedestä. Mut jos noi toteutuu niin vois sit vaikka hetken pitää taukoa..

Aina on olemassa riski, että sää tuossa pellolla pysyisi kuivana loppukesänkin, ja muualla suomessa otettaisiin kasitonnarit pellolta kuin pellolta. Vuosi 2018 oli siinä suhteessa parempi; osassa maata sato oli todella heikko, jos itse sai kohtuusadon, sen hinta oli loppuvuodesta aivan hyvä, vuodenvaihteessa jopa mainio.

Kiinnityssopimukset ovat myös riski, tämmöisen tilanteen osalta. Onneksi osasin jo alkuvuoden perusteella epäillä, josko sataa ollenkaan, tulee mieleen lähes kuudenkymmenen vuoden takaa naapurin emännän kertoma paikallinen perimätieto, "täällä kun ei sitte koskaan sara"

Olen mitoittanut hiukan ylimääräistä vilja-alaa, huonoimman mahdollisen tilanteen varalta. Kevätvehnällä aina voinee syysvehnää paikata, useinkaan ei päin vastoin.

-SS-

Perin erikoista jos nyt on kaikkien aikojen syysvehnät VS pohjoisosissa jossa itsekin vaikutan. Vaikea huhtikuu ja aivan liian pieni sadanta edelleen. Hikevämmät maat kellö niitä sattuu olemaan kärsivät rousteesta. Pelkästään tällä vuosikymmenellä ainakin 2021 ja 2025 ovat olleet huomattavasti parempia. Eikä siis vain minulla vaan lähes kaikilla tällä seudulla.

Juu, kyllähän noista seudun syysviljoista on nähnyt jo pitkään, ettei niistä mitään kasitonnaria pätkähdä. Sadantalukemat samaa luokkaa kuin SS:llä, eli vahvasti kuivalla vyöhykkeellä ollaan, toisten peltikatot kyllä ropisevat. Mutta eipä siinä mitään, samaa se on ollut ennenkin. Etelästä tuleva sade loppuu ennen tätä kohtaa ja alkaa tämän kohdan yli päästyään uudestaan.

6mm satoi eilen. 3km:n sivuun, missä mulla merkittävin peltokeskittymä ja "naapurin" cordulus, siellä 1.25mm. Tuo omaan mittariin keskellä aukeaa sattunut kuuro osui juuri siihen, sopivasti sillä kohdalla peltoa itsellä hyvin kapeasti. Kotonakin mittariin vähemmän. Ensin kärsittiin jopa kosteudesta kun routa sulasi todella myöhään ja sateitakin tuli kesken viimeisten kylvöjen, nyt sitä vettä voisi jo tullakin mutta vielä pärjätään ok. Jos pitää säästellä, säästellään edelleen ja vähän myöhemmin reilummin. Kasvustot on erittäin eriaikaisia tänä vuonna, koskaan en muista tällaista että ekat huhtikuun loppupuolella kylvetyt aikaiset ohrat jo turvottaa tähkää ja työntää lippulehteä kovasti, toisaalta vieressä voi olla toissapäivänä kylvettyä ohraa. Toiset kaipaa jo kovasti vettä kun korrenkasvu lopuillaan, toiset vasta aloittelee itämisprosessia 

54.5mm on saaneet omat ekakylvöt, 3. ja 4.5 kylvetyt, suurin osa kylvöistä noin 50mm. Kuulostaa hienolta määrältä mutta tuli hiukan liian aikaisin, kun kosteudesta ei ollut muutenkaan pulaa ja enemmänkin oli haitaksi. Maalajit sellaisia ettei pidätä vettä lainkaan, niin nuo millit oli suurelta osin ihan hukkaan heitettyjä. Säätösalaojakaivon laitoin yhdellä tasaisella lohkolla kiinni Huhtikuulla, eikä sateet nostaneet vedenpintaa lähellekään ylimenoa, noin 70 sentin syvyydessä oli veden pinta lähimmillään kun sateita tuli reilummin. Silti säätösalaojituksen hyödyn huomaa, pellon pinta pysyi pidempää tummana tietyillä kohtaa.

Kyl se eilinen vaan loppuviimeks aika hyvin viljasuomea kasteli. Tässä ne tärkeimmät viikot nyt on menossa joten ajoitus oli täydellinen. Ja tosiaan mikä tärkeintä lämmöt on siinä 20 haminoilla eikä vielä helteellä.

Paikallisessa kävin illalla ni eikös tuossa toisella puolen kylää ollut osunut 10-20mm useampaanki mittariin. Siinä on meillä cordulus-pimento niin ei ollut reaaliseurantaa ja toki kovimmat kuurot oli hyvin paikallisia taas.

Tällä vuosikymmenellä on tuo lounaisnurkka Nousiainen/Askainen/Mynis sekä itäinen rannikko, Kymi, itä-Uusimaa saanee monta rutikuivaa vuotta. Ettei nää nyt ihan väärin mene et sinnekin välillä. Toki jo 2025 oli erikoinen poikkeus. Mahtaako niin kosteaa kevättä tulla enää tällä vuosisadalla.

Paljos nyt osu mittariin tän päivän kuurosta, ku aika hyvä tulva staron "keskustas"...?

Lohjalla on tullut jotain 5 mm, erinomainen tasainen tihkusade. Salo jäi toistaiseksi täysin pimentoon, sadepilvet näkyvät Salon itäpuolella, Salosta länteen on pilvipoutaa. Sateen tuntua, mutta ei jaksa tiputella vettä alas.

Tässä Salon esikaupunkien laidalla on mittarin pohjassa helmi, joka ei vielä täytä sitä pohjaa. Sitten kun se vesi leviää, voisi päästä 1 mm:iin ..

-SS-

Huhtikuun 1. viiva tämä hetki. 21mm yhteensä. Eilen osui tähän 2mm rankkasade. Neljän kilometrin päässä olevalle lohkolleni tulikin sitten 30mm. Se teki sinne enemmän kuin kutaa. Nyt vaan pitäisi keksiä, mitä tähän pääpaikalle pitäisi tehdä, että päästäisiin uusille kymmenluvuille. Lajin vaikeus jaksaa ihmetyttää.