Juu kyllä. Eikös jossain ollut et miljardi kiloa + vanhat varastot riittäisi kotimaan käyttöön. Mut varmaan kyl tietyissä viljalajeissa varmasti ensimmäisenä rehuohrassa alkaisi aika kova vanhan sadon etsintä ja hinnannousu jos pellolla näyttäisi pommilta.

Jep näin se taisi olla. Ja juu mäkin epäilen et rehuohra on se eka josta on pulaa. Syyt käyty läpi jo monta kertaa. Rehutehtaat alkaa äkkiä korvaamaan ohraa muilla viljoilla ja tuontiakin varmasti harrastetaan. Mut silti hintatasossa päästään äkkiä tasoon euroopan hinta plus rahdit.

Rehutehtaiden ohran hinnoittelussa taitaa olla tavoitteenakin saada ohra loppumaan Suomesta. Tänä talvenakin hyvän sadon jälkeen tuntui sikaloilla olevan niukkuutta ohrasta ja maksoivat aikalailla yli rehutehtaiden hinnan. Kovassa puutteessa röyhkeimmät sikalat varmaankin hankkivat tuontiohraa, mutta monet siirtyisivät täysrehuun. Rehutehtaiden omaatuntoa ei tuontiohra kolkuta, sitähän löytyy parin suurimman omistajiltakin.

Jep. Paljonkin yli nykyhintojen on tässä talvella maksettu. Nyt jopa hieman hirvittää tuleeko noi koskaan maksuun. Talvellakin maksettiin mielestäni ihan kilpailukykyistä hintaa mut silti ei tunnokseen asti ohraa ollut tarjolla. Joku viis rekkakuormaa puuttu edelleen. Pikku määrä isoille joille rekkakuorma häviää jo hukkana mut mulle se on edelleen puuttuva määrä. Toivottavati edes joku olisi kylvänyt ohraa ja kaikki ei kelpaisi maltaaksi niin olisi jotain ostettavaksi.

Huhtikuun eka päivästä tähän hetkeen 21mm tullut. Ei tunnu kovin paljolta. Hernemaata illansuussa vähän kaapaisin, kyllä siellä edelleen näyttää pohjakosteutta olevan ja viljakin on ok. Olen erittäin tyytyväinen, että kaikki muokatut tuli jyrättyä kylvön päälle. Suorakylvetty ohrakin luonnistaa ihan satasella, kun kosteutta on ja vettä ei tule taivaasta häiritsemään juuriston toimintaa. Ainoa miinus on, että viskalla ei pääse levittämään lisää apulantaa ennenkuin on varmaa sadetta päällä. Sitä ei taida tulla ennen heinäkuuta.

Toukokuu 53 milliä josta kylvöjen jälkeen 52.

Toukokuu 53 milliä josta kylvöjen jälkeen 52.

62mm:kään ei pahemmin haittaa,vaikka ilima näyttää poutaantuvan.

Tutkin vähän tilastoja: selvästi kuivin alkuvuosi (1.1–31.5.) täällä Turun kupeessa 20 viime vuoden aikana. Eli kuivaa alkaa olla. Eittämättähän se joskus avaa kraanan ihan kunnolla – se tapahtuuko tuo viikon vai kuukauden kahden päästä, onkin sitten arvoitus. Mutta ääripäästä ääripäähän mennään ihan varmaan, se on selvä.

Jos saisin valita, se sadekausi saisi alkaa vaikka nyt heti.

Tutkin vähän tilastoja: selvästi kuivin alkuvuosi (1.1–31.5.) täällä Turun kupeessa 20 viime vuoden aikana. Eli kuivaa alkaa olla. Eittämättähän se joskus avaa kraanan ihan kunnolla – se tapahtuuko tuo viikon vai kuukauden kahden päästä, onkin sitten arvoitus. Mutta ääripäästä ääripäähän mennään ihan varmaan, se on selvä.

Jos saisin valita, se sadekausi saisi alkaa vaikka nyt heti.

Paljonko tämä kuiva toukokuu tarkoittaa milleinä? Täällä on kosteutta maassa tosi hyvin, poislukien syysviljamaat, jotka ovat kuivaneet pahoin. Erityisen tyytyväinen olen suorakylvöihin. Kosteus on sentin maan pinnan alapuolella. Kasvustot selviää tuollakin vielä hyvän tovin. Tottakai sateesta olisi paljon apua, mutta tilanne ei ole katastrofaalinen, mikä se monesti muuten on tähän aikaan, kun pohjamaa alkaa kuivua. Tämä talvi varastoi roudan ansiosta kosteutta todella pitkäksi aikaa. Poikkeuksellista näinä aikoina.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 01.06.26 - klo:16:30

Tutkin vähän tilastoja: selvästi kuivin alkuvuosi (1.1–31.5.) täällä Turun kupeessa 20 viime vuoden aikana. Eli kuivaa alkaa olla. Eittämättähän se joskus avaa kraanan ihan kunnolla – se tapahtuuko tuo viikon vai kuukauden kahden päästä, onkin sitten arvoitus. Mutta ääripäästä ääripäähän mennään ihan varmaan, se on selvä.

Jos saisin valita, se sadekausi saisi alkaa vaikka nyt heti.

Paljonko tämä kuiva toukokuu tarkoittaa milleinä? Täällä on kosteutta maassa tosi hyvin, poislukien syysviljamaat, jotka ovat kuivaneet pahoin. Erityisen tyytyväinen olen suorakylvöihin. Kosteus on sentin maan pinnan alapuolella. Kasvustot selviää tuollakin vielä hyvän tovin. Tottakai sateesta olisi paljon apua, mutta tilanne ei ole katastrofaalinen, mikä se monesti muuten on tähän aikaan, kun pohjamaa alkaa kuivua. Tämä talvi varastoi roudan ansiosta kosteutta todella pitkäksi aikaa. Poikkeuksellista näinä aikoina.

Toukokuu? Nythän on kyse koko alkuvuoden sadannasta. Mutta toukokuussa joku 35mm eli ei ihan huono, mutta kyllähän sen näkee ympäristöstä, että kuivuus on käsillä.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 01.06.26 - klo:19:48

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 01.06.26 - klo:16:30

Tutkin vähän tilastoja: selvästi kuivin alkuvuosi (1.1–31.5.) täällä Turun kupeessa 20 viime vuoden aikana. Eli kuivaa alkaa olla. Eittämättähän se joskus avaa kraanan ihan kunnolla – se tapahtuuko tuo viikon vai kuukauden kahden päästä, onkin sitten arvoitus. Mutta ääripäästä ääripäähän mennään ihan varmaan, se on selvä.

Jos saisin valita, se sadekausi saisi alkaa vaikka nyt heti.

Paljonko tämä kuiva toukokuu tarkoittaa milleinä? Täällä on kosteutta maassa tosi hyvin, poislukien syysviljamaat, jotka ovat kuivaneet pahoin. Erityisen tyytyväinen olen suorakylvöihin. Kosteus on sentin maan pinnan alapuolella. Kasvustot selviää tuollakin vielä hyvän tovin. Tottakai sateesta olisi paljon apua, mutta tilanne ei ole katastrofaalinen, mikä se monesti muuten on tähän aikaan, kun pohjamaa alkaa kuivua. Tämä talvi varastoi roudan ansiosta kosteutta todella pitkäksi aikaa. Poikkeuksellista näinä aikoina.

Toukokuu? Nythän on kyse koko alkuvuoden sadannasta. Mutta toukokuussa joku 35mm eli ei ihan huono, mutta kyllähän sen näkee ympäristöstä, että kuivuus on käsillä.

Sori, en taaskaan jaksanut keskittyä lukemaan kunnolla. Tässä toukokuun sadanta 15mm. Voisi kai olla vähemmänkin. Ennustetta katsoin, niin nyt alkaa todennäköisesti kunnon poudat ja lämmöt pysyy päälle parinkympin. Jotain sateita ehkä viikon päästä, mutta millit niin vähäisiä, että ei tunnu missään, jos edes toteutuvat. Taitaa se merkittävin satoa leikkaava tekijä olla taas läsnä. Toisaalta herne ja suorakylvetty ohra menestyvät nyt mukavasti, kun vettä ei ole liikaa. Kaura on vielä leikissä mukana, mutta onko kauan. Toisaalta syväjuurisena ei ole ehkä vielä ne dramaattisimmat hetket käsillä sen osalta.

9mm ukkoskuurosta melko nopiaan taas...ennusteessa vissiin huomiselle ukkosta taas.

Ukkosta ei ole näille pakeille osunut vuosiin, joten tuskin nytkään - riskinsä tässäkin olisi ja varmasti tulisi sitten 100mm viidessä minuutissa, että ehkä parempi sitten näin.

Kevätviljat ovat siirtymässä pensomisvaiheeseen. Eli seuraavat viikot ovat sadonmuosostuksen kannalta kriittisimmät. Aika harvoin on näihin kriittisiin hetkiin riittänyt pohjakosteus. Kaurasta tulee tänä vuonna taas kahden kerroksen väkeä ja vehnä kituu omassa mahdottomuudessaan, aika surullinen juttu.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 01.06.26 - klo:21:57

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 01.06.26 - klo:19:48

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 01.06.26 - klo:16:30

Tutkin vähän tilastoja: selvästi kuivin alkuvuosi (1.1–31.5.) täällä Turun kupeessa 20 viime vuoden aikana. Eli kuivaa alkaa olla. Eittämättähän se joskus avaa kraanan ihan kunnolla – se tapahtuuko tuo viikon vai kuukauden kahden päästä, onkin sitten arvoitus. Mutta ääripäästä ääripäähän mennään ihan varmaan, se on selvä.

Jos saisin valita, se sadekausi saisi alkaa vaikka nyt heti.

Paljonko tämä kuiva toukokuu tarkoittaa milleinä? Täällä on kosteutta maassa tosi hyvin, poislukien syysviljamaat, jotka ovat kuivaneet pahoin. Erityisen tyytyväinen olen suorakylvöihin. Kosteus on sentin maan pinnan alapuolella. Kasvustot selviää tuollakin vielä hyvän tovin. Tottakai sateesta olisi paljon apua, mutta tilanne ei ole katastrofaalinen, mikä se monesti muuten on tähän aikaan, kun pohjamaa alkaa kuivua. Tämä talvi varastoi roudan ansiosta kosteutta todella pitkäksi aikaa. Poikkeuksellista näinä aikoina.

Toukokuu? Nythän on kyse koko alkuvuoden sadannasta. Mutta toukokuussa joku 35mm eli ei ihan huono, mutta kyllähän sen näkee ympäristöstä, että kuivuus on käsillä.

Sori, en taaskaan jaksanut keskittyä lukemaan kunnolla. Tässä toukokuun sadanta 15mm. Voisi kai olla vähemmänkin. Ennustetta katsoin, niin nyt alkaa todennäköisesti kunnon poudat ja lämmöt pysyy päälle parinkympin. Jotain sateita ehkä viikon päästä, mutta millit niin vähäisiä, että ei tunnu missään, jos edes toteutuvat. Taitaa se merkittävin satoa leikkaava tekijä olla taas läsnä. Toisaalta herne ja suorakylvetty ohra menestyvät nyt mukavasti, kun vettä ei ole liikaa. Kaura on vielä leikissä mukana, mutta onko kauan. Toisaalta syväjuurisena ei ole ehkä vielä ne dramaattisimmat hetket käsillä sen osalta.

Omien suorakylvökokemusten mukaan niin vehnä on paras. Ja paras kestämään myös kuivuutta. Kai siellä taustalla joku preeria geeni on et toimii edes jotenkin.
Ohra, noh se ei toimi koskaan, oli märkää tai kuivaa, kylmää tai lämmintä. Vaikein kasvi ja suorakylvössä vielä vaikeampi. Kauraa tuli suorakylvöaikoina aika vähän viljeltyä mut ne vähäiset kokemukset osuu noiden kahden väliin. Joskus ihan ok, joskus ilman syytä huono esitys.
Mut juu vehnä tasainen suorittaja. Kestää vaihteluja..

Etelän isännät olis varmaan mielissään tuosta kosteuden aiheuttamasta hernerokkasumusta.1mm vain tässä,mutta viereen ropotti ukkonen 25mm rankankuuron.Lannotetut säilörehunurnet on pelottavan hyviä,viljat ei niinkään,viljoja on huomattavasti vähemän,karjatiloilla enemmän,karjatilat on vähentyneet huomattavasti viime vuosina.Oma elämä kuitenkin olis huomattavasti helepompaa iliman runsasta hirvikantaa,iliman runsaita villivattupensaskasvustoja ja iliman vesisatteita.

Ohra, noh se ei toimi koskaan, oli märkää tai kuivaa, kylmää tai lämmintä. Vaikein kasvi ja suorakylvössä vielä vaikeampi. ....Mut juu vehnä tasainen suorittaja. Kestää vaihteluja..

Ohralla on laajin lajikevalikoima. Tämä voi aiheuttaa pettymyksiä, kun osa lajikkeista on ulkomailla jalostettu kalkkipitoisten alueiden supervahvoiksi satotykeiksi; suomalaisissakin lajikkeissa on tätä ilmiötä, että tarvitsee "voimaperäisen viljelytekniikan" , mikä selkosuomeksi on, että ravinteiden määrän on oltava tainnuttavan suuri ja kalkituksen neutraali tai emäksinen. Korrenvahvuus on ainoa minimitekijä, joka sanelee sadon tai kadon. Lajikekehitys saatetaan tehdään alueilla, jossa suuret joet hitaasti lipuvat kohti merta ylhäällä penkereiden välissä ja pumppaamot ovat jatkuvassa valmiudessa.

Sekin on huomionarvoista, että harvempi muu viljalaji tai -lajike valmistuu syyrapsin kylvöille kuin jokin Lene-ohra.

Paljon tarvitaan kokeiluja ja rinnakkaisia omia vertailuja, jotta juuri paikalliseen säätyyppiin löytyy semmoinen vaatimaton ohralajike, joka on yleistä trendiä pitkäkortisempi, kuivuuden- ja happamuudenkestävä, mutta kuitenkin tyydyttävä korrenlujuudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan. Ohra kiittää kyntämisestä ja pintavesien poisjohtamisesta. Kevätkosteiden sänkien pitely ennen kylvöä aiheuttaa ohralla melko varmasti keltaisuutta, itselläkin on koeruutu, jonka äestin samalla kun tasattuja kynnöksiä kylvettiin. On keltainen ja kitulias. Eikä tämä ilmiö katso pinta-aloja, sekä piikki- että lautasmuokkarilla ohrat kevätsänkiin kiireellä rullatessa saavat saman läiskittäisen keltaisuuden itseensä, vaikka alaa olisi neliökilometrikaupalla, samanlaistapa oli kuin itsellä. Tulipahan taas varmistetuksi, että vasta kesäkuun lähestyessä alkavat sänkipellot olla pohjamaan osalta murenevaa eikä vaivautuvaa, toki pitää myös saada se kunnon sade jyvälle siihen kuivan pahnaputun ja aurinkokuivan nyrkinkokoisen kokkareen väliin, jotta vihertyy.

-SS-

Meillä toukokuun sateet 15mm noin 4eri kuuroa.

Skagen kellastut pahoin hiekka moreeni kohdissa jo mutta kevätvilja kuten jo kirjoitettu kosteutta on lähellä pintaa, ja sitten pinta raemainen, estäen haihduttaa?

Toivottavati edes joku olisi kylvänyt ohraa ja kaikki ei kelpaisi maltaaksi niin olisi jotain ostettavaksi.

Tähkälle tulon jälkeen taitaa olla mahdollista tehdä satoarvioita laskemalla kultakin alalta tähkät / m2 muutamasta kohdasta ja sitten jyvät per tähkä ja arvioi jyväkoon alakanttiin olettaen kuivan loppukesän olosuhteet. Kyllä satoeron 3,5t ja 5,5 t saattaa nähdä jo silloin, varovaisesta sadan tonnin sopimuksesta jäisi sitten autonkuorma ylimääräistä jätettä myytäväksi. Ostohaluisen kannattaa näitä sopimusten jämiä kysellä, saattaisi saada edullisesti, koska ne ohrat ovat haittoina, yli sadolle varatun varastotilan. Jos varsinkin pystyy ottamaan uudesta sadosta ostajan varastoon, niin hinnassa voi saada kevennystä, syksyllä viljaliikkeet joko eivät maksa mitään tai eivät ota ollenkaan, kuukausiin.

Pitää miettiä, jos saisi jonkun junnuporukan mopobensapalkalla heittämään sitä kehikkoa ja laskemaan jyviä. En tiedä, miten Luke voi tietää niin tarkalleen satomäärän jo ennen tähkimistäkin. Onkohan niillä jokin satelliittikuva, josta näkisi tulevan hehtaarisadon valmiiksi ? Ainakaan Yara Atfarm ei paljon 'skaakaan osannut nähdä, pilvistä aina vaan pilvistä.

Puintiajasta en huolehtisi, viimeksi on puimurilla ollut liikkumisvaikeuksia vuonna 1981. Kahden viikon aikana ei päässyt pellolle, mutta sieltä se ohra viimein pois tuli.

-SS-