Ukkonen tais jytistä,näillä lämmöillä?No,joka tappauksessa,kohta 21mm vettä täynnä tälle kuullle.

Pitkäperjantaina nuo sänget olisi pitänyt kaikki ajaa läpi lautasella. 15.5. oli sänkimaa märempää ja huonommin murustuvaa kuin 15.4. Miten mahtaa olla 15.6.?

Onneksi ehdollisuuden kasvipeite sietää 100% syksyisen kevytmuokkauksen, ja syyskyntöäkin voi tehdä, oletuksella että pääsee kylvämään syysvehnää. Keväiset aitosuorakylvöt hiipuivat täällä samasta syystä, kun ei ole helppo päästä sänkien avauksessa alkuun,  täkäläinen kevään savisänki ei tunnu sallivan liikuttelua eikä tallausta, ennen kuin maaperä on kyntöanturaan asti kivikovaa.

Oljen ja sängen poltto olisi ehdottoman hyvä käsittely, maa imee auringon lämpöä paremmin.

Rukiin pintalevitys ennen syyskultivointia, kasvipeitteisyyden aikaansaamiseksi olisi muuten hyvä kasvipeitteisyyskorvauksen osalta, mutta sillä tavalla rukiista tulee hukkakauran kaltainen rikkakasvi syysvehnälle, koska osa jyvistä näkyy jäävän uinumaan.

-SS-

...lievä kuivuus ei haittaisikaan. Juuret syvemmälle kuivemmassa jne. ja parempi kuivuuden kesto, KUN se kuivuus tulee kuitenkin.

Tätä uskomusta olen itsellenikin myöntävästi sallinut. Tuntuu, että näinä kuivina kesinä, kun ei ole paljon siementä enempää saanut satoa, on toukokuu silti ollut vesivelliä, oraat itäneet terhakkaina, mutta sitten kuivattavassa savannituulessa melkein menneet oraat valkoisiksi juhannuksen jälkeen, juuret eivät ehdi kuivuvan kerroksen perässä ?

-SS-

Olen nyt verkostojeni avulla muodostanut kokonaiskäsityksen maan kevätviljelytilanteesta. Aloitetaan helpoimmasta, tuolla karjasuomessa on pahasti kesken. Vaikutus kokonaisuuteen pieni. Pohjanmaalla oli pitkään kuivaa, mutta saaneet nyt ainakin paikoin vettä ja tilanne perusnormaalihyvä.

Itä-Uusimaa, Kymenlaakso on rannikkoaan myöten tottunut ruutikuivaan, mutta siellä tilanne on yleisesti tämän vuosikymmenen paras. Länsirannikko eli Porin ja Rauman seutu myös hyvin menee mutta menköön.

Saviseutu alkaa aivan mattimyöhäisiä lukuunottamatta olla kylvössä ja oraallakin suurimmaksi osaksi. Ennen pääsiäistä kylvetyt ovat suurimmaksi osaksi ok.

Suurimmissa ongelmissa on Salon seutu. Saviset maat ovat kastuneet siihen kuntoon ettei niitä voi kunnolla kylvää. Vettä ennusteissa lisää torstaista alkaen. Monilla kylvämättä isoja aloja. Lähinnä näitä yhdistää talviaikainen kasvipeite. Syksy oli laadukkaaseen perusmuokkaukseen turhan märkä.

Osaongelma oli siinä, että Kiikalan suunnassa tuli pääsiäisenä vettä parikymmentä milliä enemmän kuin esimerkiksi Kärkässä. Kyllä tässä aukealla on hermoilijoitakin ollut, kahteen kertaankin jo kylväneitä ja oraalla. Itsellä oli nyt liika syvällä jyvät, mutta liian usein on liian matalalla ollut. Orastuminen viivästyi paikoittain lähes viikolla. Ongelman näkee siinä, että kylvetyn puolella kulkeva puoli on orastunut nopeammin. Liian usein on mennyt niin päin, että vain pehmeällä kulkevan pyörän puolella on orastunut, ja enemmän pinnassa kulkeva puoli on kuivanut tyhjäksi.


Kuva: sateet ja alin lämpötila Salon Kärkässä 1.4.25 - 27.5.25. Punaiset viivat näyttävät päivät, jolloin pääsi pellolle

Onhan tuo Tumen sakarakytkimenkin pätkiminen selviä jälkiä jättänyt, lähinnä Calisperoon, pari pitkää siivuakin jäänyt kylvämättä,  silloin oli näitä pölyt kastelevia sadekuuroja.  En aio korjata enää, kylvöpäivänä kävelin läpi joka siivun kolmelta hehtaarilta kahdesta paikasta ja paikkasin 11 siivua, nähtävästi jäi pari siivua huomaamatta. Sakarat kytkimessä ovat vielä terävät, ongelma on tapissa, joka liikkuu eestaas jousen työntämänä päälle ja koneen puolelta luistilaatan työntämänä pois päältä, ja se alkaa kanittaa, että ei mene jousen työntämänä loppuun.  Siihen kertyi kylvöajan sateissa semmoista kuraa. Nyt viime viikon kylvöissä poistin pikeä kaksi kertaa päivässä tarkkaan mekanismista pois WD 40:llä ja liinalla pesemällä, sitten rasvaus, myös kytkinhaarukan uraan, ja tapin runsas öljyäminen. Pitäisi ehkä jotakin kumisuojaa keksiä tuohon, pelkkä kansi ei riitä. 20 h rasvaus-öljyämisväli ei ole riittävän tiheästi.

-SS-

Täällä Savossa melkolailla oppikirjakelit. Kaikki kylvöt on saaneet vettä sopivasti, viikonloppuna tuli nätisti vajaa kymppi viime viikon kylvöille. Vuorokausi sateen jälkeen pölypilvi nousi taas pellolta, ja viimeiset saa kylvettyä. Toukokuussa tullut 30 milliä, riittävästi kun haihdunta on ollut vähäistä. Olikohan 13. perättäinen kuukausi alle keskimääräisen sademäärän.

Onko kytkimen säätö kohdillaan. Se kannattaa tarkistaa, lukea ajatuksella ohjekirjassa, että aukeaa. Ei ole mulla ikinä temppuillut.

Yksi vaihtoehto ettei öljyä sitä kytkintä ollenkaan. Silloin se ei kerää sitä pölyä öljyn kanssa mähnäksi ja vaikuttaisi kestävän kuivanakin vuosikausia tällaisilla pikkualoilla.

Juu, kuuleman mukaan pikkualoilla kestää kuivanakin yllättävän monet vuodet.... Mutta ei ehkä se paras ratkaisu....

Osaongelma oli siinä, että Kiikalan suunnassa tuli pääsiäisenä vettä parikymmentä milliä enemmän kuin esimerkiksi Kärkässä. Kyllä tässä aukealla on hermoilijoitakin ollut, kahteen kertaankin jo kylväneitä ja oraalla. Itsellä oli nyt liika syvällä jyvät, mutta liian usein on liian matalalla ollut. Orastuminen viivästyi paikoittain lähes viikolla. Ongelman näkee siinä, että kylvetyn puolella kulkeva puoli on orastunut nopeammin. Liian usein on mennyt niin päin, että vain pehmeällä kulkevan pyörän puolella on orastunut, ja enemmän pinnassa kulkeva puoli on kuivanut tyhjäksi.


Kuva: sateet ja alin lämpötila Salon Kärkässä 1.4.25 - 27.5.25. Punaiset viivat näyttävät päivät, jolloin pääsi pellolle

Onhan tuo Tumen sakarakytkimenkin pätkiminen selviä jälkiä jättänyt, lähinnä Calisperoon, pari pitkää siivuakin jäänyt kylvämättä,  silloin oli näitä pölyt kastelevia sadekuuroja.  En aio korjata enää, kylvöpäivänä kävelin läpi joka siivun kolmelta hehtaarilta kahdesta paikasta ja paikkasin 11 siivua, nähtävästi jäi pari siivua huomaamatta. Sakarat kytkimessä ovat vielä terävät, ongelma on tapissa, joka liikkuu eestaas jousen työntämänä päälle ja koneen puolelta luistilaatan työntämänä pois päältä, ja se alkaa kanittaa, että ei mene jousen työntämänä loppuun.  Siihen kertyi kylvöajan sateissa semmoista kuraa. Nyt viime viikon kylvöissä poistin pikeä kaksi kertaa päivässä tarkkaan mekanismista pois WD 40:llä ja liinalla pesemällä, sitten rasvaus, myös kytkinhaarukan uraan, ja tapin runsas öljyäminen. Pitäisi ehkä jotakin kumisuojaa keksiä tuohon, pelkkä kansi ei riitä. 20 h rasvaus-öljyämisväli ei ole riittävän tiheästi.

-SS-

Eilen ajoin ohi ja huomasin, että syöttökytkimessä oli ollut häikkää. Yksi isäntä totesi, että tienvarsipellot ovat hyviä. Jos tulee virheitä ei tarvitse murehtia kun muut murehtivat puolestasi.

Juu, mutta kyllä ne itseäkin ketuttaa. Opettelin pikkupoikana kylvään ja jäi joka kierroksella tasaisen levyiset puolenmetrin raidat. Kylläpä sapetti. Ainoa lohtu oli että oli suorat ja tasaiset🤣🤣

Onko kytkimen säätö kohdillaan. Se kannattaa tarkistaa, lukea ajatuksella ohjekirjassa, että aukeaa. Ei ole mulla ikinä temppuillut.

Paljon pikkupalstoja. Lyhyitä sarkoja. Monta nostoa. Kulumaa.

Kyllä se kytkin on moniulotteinen käsitettävä. Varsikin kun säätö pitää tehdä uudelleen aina jos koneen työsyvyyttä muuttaa nostosylinterien kierteestä. Jostakin syystä kylvölaitteiston veto on nyky-kylvötekniikassa järjestetty mieluummin maapyörällä kuin ketjupyöriä akselilla sivuttain liu'uttamalla ja sakarakytkimiä painelemalla. Olihan joihinkin uudempiin takapyöräkoneisiin saatavana maapyöräsarjaakin. Jos tuo sakarakytkin on paras, miksi uusia huonommaksi ?

Ehkä ensin lyhyt kuvaus hinattavan Tumen sakarakytkimen toiminnasta. Tumen pyörät on laakeroitu neliskulmaisten palkkien päähän, toisessa päässä on palkkiin hitsatun putken liukulaakerointi koneen alla runkoon. Sylinterit ovat pyörän navan vieressä ja puskevat koneen ylös ja päästävät alas. Oikeanpuoleista pyöräkoteloa pitkin nousee rullaketju, joka pyörii aina pyörän mukana. Pyöräkotelon yläpään laakerointiputkessa on kuulalaakeroituna läpimenevä akseli, jossa pyöräpalkin puolella on sakarakytkimen toinen puolisko putkisokalla lukittuna, koneen säiliön alla on hammasratas, jossa on lyhyt jatkoketju varsinaiselle kylvökoneiston pyöritysrattaalle.

Pyöräkotelon ketju on yläpäässä viety pyöräpalkin laakerointiputken läpi menevälle hammaspyörä-sakarapalalle, joka pyörii vapaasti vastakappale-sakarapuoliskon vieressä, kunnes se kytkettäessä liukuu kiinni siihen vastakappaleeseen. Vastakappale on putkisokalla lukittu akseliin. Hammasrattaassa on laakeriholkki sisässä. Kyseisen hammaspyörämurikan on tarkoitus liukua sivuttain, ketjun linjaa muuttaen, siten että kun hammaspyörässä oleva sakarapala kohtaa vastapään, alkaa se kannatuslaakeroinnin läpi menevä akseli pyöriä yhtenä pakettina, hammaspyörä-sakarapala - toinen sakarapala - akseli, sisäpään hammaspyörä -->  koneisto pyörii.

Miten kytkentä tehdään: vajaan vaaksan päässä aivan pyöräkotelon päähän, laakerointipisteen etu-yläpuolelle sivulevyihin on porattu sormenpaksuinen reikä läpi kummastakin levystä (sisempi reikä on hiukan pienempi), ja siinä reiässä on tämä poikittainen kytkintappi, johon tappiin on säädettävästi kiinnitetty levystä leikattu haarukka, joka vastaa vapaana olevan hammaspyörä-sakarapallukan uraan. Haarukan paikka on säädettävä. Tapilla oleva puristusjousi painaa haarukan tyveä kytkentäasentoon päin. Kun tappia liikkuu sivuttain, liikkuu haarukka sivuttain, ja liu'uttaa hammaspyörä-sakarapuolikasta irti ja vastaavasti kiinni vastakappaleeseensa. Mikä aiheuttaa liikkeen, kyseessä on noin 10 mm paksu laattalevy koneen runkoon pultattuna, sen reuna nousee viistosti ajosuuntaan päin. Laatassa on pitkulaiset reiät, joilla laatan ajosuuntaista paikkaa voidaan hiukan säätää, jolloin tapin "putoaminen laatalta" ajoittuu eri tavalla. Tässä on se idea, että kun sen kytkinhaarukan poikkitapin pyöristetty pää liikkuu koneen nostossa ylös, laskussa alas (huom. oli palkin laakerointipisteen ylä-etupuolella), se tappi yläasennossa puskee sitä laattaa vasten ja hammaspyörä-sakara on kaukana vastakappaleestaan. Kun konetta lasketaan, tulee se reuna vastaan ja tappi "putoaa" reunan ohi ja aika kehvelin puristusjousen pitäisi työntää tappi mahdollisimman pitkälle, jotta kytkinhaarukka voi painaa sakarakytkimen kiinni vastakappaleeseensa. Kun kytkinhaarukan tappi on pikinen ja väljä reikiinsä, ei väsynyt jousi välttämättä paina tappia ääriasentoonsa, koska kytkinhaarukan kuorma on kaukana sivussa, siellä kytkinrattaalla.


Kuva: huomatkaa laatassa on merkitty tapin liukureitti. Tuossa kohdassa aina on santaa, pyöristä lentää ym. 

Säädössä on monta reunaehtoa. Sakarakytkintä ei kuulemma saa painaa haarukalla jousivoimalla ihan kiinni tiukkaan, vaan sakaroiden pohjien väliin ajoasennossa  pitää jäädä millin välys, ettei haarukka hinkkaa sitä uraansa ajon aikana pilalle. Irrotusasennossa ei haarukka saa väkisin puristaa ratas-sakaramurikkaa toiseenkaan reunaan. Laatan paikka eteen-taakse-suunnassa ratkaisee irrotus-ja kytkentähetken. Ketju - varsinkaan uusi - ei saa olla kireällä, koska sen ylärattaan pitää liukua kevyesti, ja uusi ketju muutenkin vastustaa suoralta linjalta sivuttain siirtämistä ! Löysällä ketjulla eteen tulee rattaalta putoaminen. Yhden 3,5 ha kylvin kaupungilla muutama vuosi sitten, kun ketju hyppäsi kytkentähetkellä liikkuvalta rattaalta sinne sakarakytkimen puolelle, ja koko pellon kylvöjälki oli hauskoja neliöitä, ketju pyörä-sakarakytkin pyörähtää aina hiukan, pysähtyy, pyörähtää taas, säiliöstä kuluu tavaraa, vain pinta-alamittarin näyttämän virhe kylvettyyn alaan nähden tai pinta-alamittarin ketjupyörän tapittaminen antaa vihiä ongelmasta. Jos aurinko paistaa takaa, ei sitä ketjupyörää näe.


Kuva: koneen mukana tulleen käyttöohjekirjan kuva oli paljon rakeisempi

Kun kulumaa tulee (tämä kone ei ollut uusi), kuluma vaikuttaa siten, että joko ei irrota tai ei kytke, toiminta-alue kapenee. Perustelen, miten tätä ei saa säädöllä enää tietyssä vaiheessa hallituksi, ennen kuin on uusittava koko mekanismi.
- Ratas-sakarapuolikkaan ura kytkentähaarukan työliikkeessä kuluu kummaltakin puoleltaan. Vaikuttaa irrotus- ja kytkentähetkeen siten, että säätöalue kapenee. Rasvanippa ei rasvaa uraa. Kytkinhaarukka kuluu myös sivuiltaan ohuemmaksi.
- Kytkentähaarukan tappi kuluu päästään vinoksi, myös vastinlaattaan tapin vaikutuskohdalle kuluu kaareva ura, kuluma laatassa vaikuttaa irrotus- ja kytkentähetkeen ja työliikkeen pituuteen. Varsinkin kytkentä- ja irrotushetken säätö saattaa tapin kulkemaan kulumauran sivuun, jolloin säätö saattaa "hypätä"
- Tapin kuluman, haarukan kuluman, rattaan kytkentäuran kuluman ja laatan kuluman kompensointi kaikki vaikuttavat jousen pituuteen työasennossa ja samalla kytkentävoimaan vähentävästi
- Pyöräpalkin laakeroinnin kuluma päästää palkin linjan elämään esimerkiksi kuoppaisempaa pellonreunaa kylväessä. Varsinkin sivurinteissä rungon vastinlaatan ja pyöräpalkissa olevan kytkentätapin keskinäinen säätö näyttää elävän. Säätöohjeissa mainitaan tästä, että sakarakytkintä säädettäessä pitää pyöräpalkin välysten olla ulos päin vedettynä. Pellolla pitäisi löytyä sopiva sivurinne sitten.

Eli kyseisen kytkimen huolto tehtaalla ajatellun mukaiseksi tarvitsee ainakin seuraavat toimenpiteet tehdä:
- Pyöräpalkin laakeroinnin kiristys:  jaa-a, mitenkähän se tehdään, ei näy kiristysmuttereita
- pyöräpalkin laakeroinnin läpi menevän sakarakytkimen akselin uudistaminen
- sakarakytkimen puolikkaiden uusiminen
- kytkinhaarukka
- kytkinhaarukan tappi
- Kytkinhaarukan jousi, säilytän koneen ylös lukittuna, jota vantaat eivät makaa vajan sannassa, ei hyvä, jousi on myttyyn puristettuna silloin
- Kytkinhaarukan tapin vastinlaatta rungossa vaihdettava





Jos joku jaksoi seurata näin pitkälle, mikä selvästi pölyjauhon kuluttama paikka vielä pitäisi uusia tai korjata, jotta "kanitusta" ei esiintyisi ? Jää lukijalle harjoitustehtäväksi

-SS-

Hinattavissa vaihdelaatikko Jukoissa on kolme hammaspyörää, jotka hoitavat kytkennän. Keskimmäinen pääsee heilumaan ja sen liukupalaohjaimella säädetään kytkeytymishetki. Heiluvan rattaan toppari joskus petti ja ratas meni väärälle puolelle. Lopputulos on sitten samanlainen kuin SS:llä Tumella.

Joskus meni kasetti Tumesta, kanssa kylvi pätkien. Tehtaalla oli vaihtokasetteja ja ei paljoa maksaneet

valitsen muistinvarassa tämän;

"sakarakytkimen puolikkaiden uusiminen"

ei siksi, että se olisi se muutos jonka tein kun viimeksi tappelin asian kanssa... vuosi? kaksi? sitten....
...vaan koska muistan niiden kovaa kulumista katselleeni että noissahan se vika täytyy olla....
...en edes muista mitä sitten loppujenlopuksi korjasin että se taas toimi, koska en niitä vaihtanut, olikohan vain puhdistus ja öljyäminen...