Näkkyy Vieremällä tulleen myös "vähän" vettä,kun Ponssen hallin lattiallakin on ollut puolimetriä vettä ja työntekijöidenautot on lähes parkkipaikalla hörppänneet vettä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.07.23 - klo:10:23

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 30.06.23 - klo:21:39

Lainaus käyttäjältä: fote - 30.06.23 - klo:20:35

olet viimeset kylvösi tehnyt varmaan toukokuun alussa. Mulla kesäkuun  kylvöt ovat parhaita niille sade tekisi hyvää.

Kyllä, toukokuun toisella viikolla, äitienpäivänä viimeiset, kuten nyt oikeastaan kaikki täälläpäin. Kesäkuun kylvökset eivät olisi vielä edes itäneet.

Voin vahvistaa tämän. Kylvin kolmannen  rypsiyritelmän 11.6.  , pinta oli 10 cm kuivaa, joten syväkyntö ja jyrsintä toisella koneella heti  kyntöauran perästä, välitön kylvö tuuman syvyyteen ja kylvömäärä 15 kg/ha, kahta eri siemenerää, toinen peitattua ja toinen peittaamatonta. Jyräpyörät ja kamrikkijyräys.

Peitatut siemenet löytyivät eilen illalla edelleen  vielä kovina, mustat on vaikeampi löytää. Useat pienet sadekuurot ovat kastelleet pinnan alle sentin syvyyteen, joten siemenet säilyvät ihan hyvin kuivina.

Kumma kun se kylvöpohja tuntui kämmeneen ihan kostealta, mutta olisiko maakontakti liian löysä vieläkin.

Tämä lauantain sade alkoi lupaavasti, jo 2 mm mittarissa. Loppui kuitenkin alkuunsa. Rypsipellon mittarissa pohjalla oli vain helmi, olisiko puoli milliä. Rypsi orastunee näillä näkymin heinäkuun puolivälissä. No, onpa sitten  sileä pelto valmiina syysvehnälle.

-SS-

Kyllä ihme on tutkakuvaa katsoessa, jos siellä ei tänään yli 10 mm kerry. Vai onko mittarissa reikä 

Tätä olen epäillyt jo pidempään 
Tai sitten katto? 

Mut juu kai jossain Lohjan suunnalla on jokin Sahara mihin yksinkertaisesti sateet ei osu..

Tarkastin mittarin 30mm rikki jo.

Reilun viikon aikan tullut vähintään satamilliä vettä riippuen lohkon sijainnista, kun kuurot osuvat eri lohkoille. Viime yönä tuli 10mm hetkessä ja yhteensä 24 mm. Sijainti Kuopion koillisella esikaupunkialueella.

Lainaus käyttäjältä: Mikkiss - 01.07.23 - klo:11:02

Kyllä ihme on tutkakuvaa katsoessa, jos siellä ei tänään yli 10 mm kerry. Vai onko mittarissa reikä 

Tätä olen epäillyt jo pidempään 
Tai sitten katto? 

Mut juu kai jossain Lohjan suunnalla on jokin Sahara mihin yksinkertaisesti sateet ei osu..

No höh.

Kemiönsaarella 13 mm , Salon Kärkässä lähellä ent. sokeritehdasta, mutta toisella puolella jokea, noin kahdeksan mm (muutama km rypsipellosta) , Lohjalla hikiset 7 mm.  Espoon suunnalla 11 mm. Mutta pohjoisessa Salossa, esim. Kiikalassa, vain 4,5 mm, Salosta länteen, Kaarinassa, 2,8 mm, Turusta Lounais-Suomen rannikkoa pitkin länteen kulkiessa jäätiin noin kahteen millimetriin.

Mutta Maken sadetuslaitteet varmasti harhauttivat sadepilveä, sillä Perniössä satoi kyllä tutkan mukaan hyvästi, ja sateen reuna purjehti näiden ruskeaksi menneiden palstojen yli myös. Kolme kertaa ukkonenkin jyrähti tullessaan, kunnes loppui 4 km päähän. Mutta sade kerkesi valua alas.

38 mm. Pada-bum-psih !

-SS-

Tänäänkin satoi, 2mm.

 Viljojen hinnat kovassa pudotuksessa taas, tällä viikolla esim. Hankkija pudottanut hintoja useamman kerran.
Sitä se sade teettää.

Viljojen hinnat kovassa pudotuksessa taas, tällä viikolla esim. Hankkija pudottanut hintoja useamman kerran.
Sitä se sade teettää.

Juu aika lyhytpinnaisia ovat. Mutta mikä on Hankkijan  sopimushinta syksylle 2024 ? Tämä syksy ei kiinnosta yhtään. Ruista lukuun ottamatta on hyvästi tyhjentynyt varasto, ohra on tiukassa pellolla, saako edes sopimuksen täyteen. Pitänee lähteä Balayan kanssa vielä lotraamaan.

-SS-

mut mitä meinaa eemeli ?   ite kuulin tutulta et tuolla seutulla viljat näyttää heikoilta..  joten ei kait sit tiliäkään..

Montanan yliopistossa on selvitetty vehnän vedentarvetta, ja saatu matemaattinen kaavakin, 5,8(maan hyötyvesi tuumaa + sadanta kasvukauden aikana tuumaa + kastelu kasvukauden aikana tuumaa - 4,1) = bu/ac

Laskin hyötyveden määrän 150 mm, toteutuvan sadannan, 100 mm, niin tuloksena on 2300 kg/ha, aika lähelle omien arvioiden mukainen tulos. Jos "maan rakennetta" on parannettu, voi hyötyveden määrä nousta 250 mm:iin savimailla. tällöin satotasopotentiaali on 100 mm.n kesäsateilla noin 4 tonnia.

Mutta jos sataísi kuin vuonna 2015,  yli 250 mm 3 kk aikana (ja maan laatu olisi optimaalinen) , kaava antaisikin jo reilusti yli kuustonnarin.

Että maataloustiedekään ei anna perustetta, että vain joku laserlanaus, säätösalaojitus, kalkitus ja taikakastemadot yksistään voisivat sateettoman kesän aikana tuottaa kuustonnareita, pelkillä viljelijän kiveshöyryillä.

-SS-

Montanan yliopistossa on selvitetty vehnän vedentarvetta, ja saatu matemaattinen kaavakin, 5,8(maan hyötyvesi tuumaa + sadanta kasvukauden aikana tuumaa + kastelu kasvukauden aikana tuumaa - 4,1) = bu/ac

Laskin hyötyveden määrän 150 mm, toteutuvan sadannan, 100 mm, niin tuloksena on 2300 kg/ha, aika lähelle omien arvioiden mukainen tulos. Jos "maan rakennetta" on parannettu, voi hyötyveden määrä nousta 250 mm:iin savimailla. tällöin satotasopotentiaali on 100 mm.n kesäsateilla noin 4 tonnia.

Mutta jos sataísi kuin vuonna 2015,  yli 250 mm 3 kk aikana (ja maan laatu olisi optimaalinen) , kaava antaisikin jo reilusti yli kuustonnarin.

Että maataloustiedekään ei anna perustetta, että vain joku laserlanaus, säätösalaojitus, kalkitus ja taikakastemadot yksistään voisivat sateettoman kesän aikana tuottaa kuustonnareita, pelkillä viljelijän kiveshöyryillä.

-SS-

Tuon mukaan joozepin, vai pitäisikö sanoa Martin,  kiveshöyryt tarvii jo omat housunsa...

Mut juu ei sitä kasvua ilman vettä ole. Ei sitä tosiasiaa hirveästi muuteta, vaikka kuinka ruiskuteltaisiin vaikka mitä linjamenttia tai seisottaisiin päällään..

Omalla kohdalla suurin ongelma on sateiden sattuminen oikeaan hetkeen. Monesti syksyllä sataa kyllä jotta huippusadoista pääsisi oikeasti ulosmittaamaan huiput.

Tämän vuoden luomuceyloni näyttää kyl parilla lohkolla tosi kovalta. Apilanurmeen perustettu ja lisä boostia ajettu keväällä. Jos ei 5t/ha tule niin olen pettynyt..

Montanan yliopistossa on selvitetty vehnän vedentarvetta, ja saatu matemaattinen kaavakin, 5,8(maan hyötyvesi tuumaa + sadanta kasvukauden aikana tuumaa + kastelu kasvukauden aikana tuumaa - 4,1) = bu/ac

Laskin hyötyveden määrän 150 mm, toteutuvan sadannan, 100 mm, niin tuloksena on 2300 kg/ha, aika lähelle omien arvioiden mukainen tulos. Jos "maan rakennetta" on parannettu, voi hyötyveden määrä nousta 250 mm:iin savimailla. tällöin satotasopotentiaali on 100 mm.n kesäsateilla noin 4 tonnia.

Mutta jos sataísi kuin vuonna 2015,  yli 250 mm 3 kk aikana (ja maan laatu olisi optimaalinen) , kaava antaisikin jo reilusti yli kuustonnarin.

Että maataloustiedekään ei anna perustetta, että vain joku laserlanaus, säätösalaojitus, kalkitus ja taikakastemadot yksistään voisivat sateettoman kesän aikana tuottaa kuustonnareita, pelkillä viljelijän kiveshöyryillä.

-SS-

Tuokin kaava olettanee, että sato ei muodostu yksin pääversoista ja että kasvi pysyy ylipäätään riittävän pitkään hengissä?

Viljojen hinnat kovassa pudotuksessa taas, tällä viikolla esim. Hankkija pudottanut hintoja useamman kerran.
Sitä se sade teettää.

Niin näkyy tehneen. Ja ens viikolla tippuu varmaan lisää kun koko eteläsuomikin sai pääpiirteittäin vettä.

Kylhän tilanne on syksyllä se et varastoissa jo tarpeeksi tavaraa ja lisää ostetaan halvalla niistä joiden on pakko myydä eri syistä heti puinneilta. SS on oikeassa siinä et ens talvi taitaa olla taputeltu. Ei tule riittävää katovuotta jotta hinta reagoisi riittävästi.

Eilen aukesi vihdoin Hana. 45mm tuli vettä

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 01.07.23 - klo:18:24

Viljojen hinnat kovassa pudotuksessa taas, tällä viikolla esim. Hankkija pudottanut hintoja useamman kerran.
Sitä se sade teettää.

Niin näkyy tehneen. Ja ens viikolla tippuu varmaan lisää kun koko eteläsuomikin sai pääpiirteittäin vettä.

Kylhän tilanne on syksyllä se et varastoissa jo tarpeeksi tavaraa ja lisää ostetaan halvalla niistä joiden on pakko myydä eri syistä heti puinneilta. SS on oikeassa siinä et ens talvi taitaa olla taputeltu. Ei tule riittävää katovuotta jotta hinta reagoisi riittävästi.

Pari viikkoa sitten olin pellon pientareella kollegoiden kanssa kuuntelemassa Hankkijan miehiä. 2 pointtia kotiin vietäväksi. 1) aina kannattaa ruiskuttaa 2) Suomen sadoilla ei juuri ole vaikutusta pörssihintoihin.

Täällä Perämeren pohjukassa on viimeisen parin vuoden hintaturbulenssi (ja lopettaneita tiloilta vapautuva pelto) saanut karjatilat harkitsemaan viljanviljelyn uudelleen aloittamista. Valinta on tasaisen kurjuuden (oma viljely) ja vuoristoradan (ostoväkirehu) välillä. Tuossa omassa viljelyssä on täällä nurmivyöhykkeellä kyllä muitakin pointteja, mutta siitä toisissa ketjuissa.

Itse ketjun aiheeseen: omassa sademittarissa 24 mm kylvöjen jälkeen, mutta kuurot tekevät mitä tekevät. Omalla pihalla 4 päivää ukkosjyrinää ja 3 mm mittariin...