Kuva: Ilmatieten Laitos, kuukausitilastot.

Täytyy myöntää, että teoreettisesti noilla sademäärillä ei kasvusto välttämättä olisi kovin hyvinvoiva. Lohdullista on, että omassa puutarhassa mittariin on kertynyt muutama millimetri enemmän. Kylvöistä tähän päivään 150 mm on ollut hyvä määrä, kun tuuliset helteet ovat jääneet vähäisiksi. Ei siis yksistään sademäärä, vaan oikean Saharan hiekkamyrskyolosuhteet antavat vasta aiheen nimittää aluetta "Saharaksi"

Mutta kyllä jossakin vaiheessa säätyyppi muuttuu, ja silloin vettä voi olla tulossa talvitulviksi asti. Voi parkoja syysviljan oraita. Pahat on ennusmerkit siinä suhteessa. Sen syynä, että äärimyöhäisten kevätvehnien sakoluku ei kehity, vaikka ei edes ole märkää, on yksinomaan äärimyöhäisten matalasakoisten kevätvehnien viljely, ei mikään muu säätila tms.  Sennit selinat kalisperot sibbet emblat ne pitää kylvää huhtikuun kolmannella viikolla, silloin pääsee varmemmin elokuulla puimaan, jos vaikka sataakin kesällä kaksi kertaa.

Toivoa kuitenkin on, että syyskuulle osuisi tuulinen pilvipoutainen jakso. Syksy kun etenee, silloin ilmat ovat suoraviivaisemmat: tuulinen päivä, kun tekee sadealuetta tuloilleen, sitten sademyrskyä päivä tai kaksi, sen jälkeen länsiluoteinen kova tuuli ja taivaan kirkastuminen, ja kohta pääseekin puimaan jos ei heti tule toista sadealuetta päälle.

-SS-

Miltäs esihistorialliselta ajanjaksolta nuo Salon keskiarvot on peräisin, kun olet täällä useamman vuoden manannut keskiarvon alle jääviä sademääriä? Kai jompikumpi joskus asettuu kohdalleen, keskiarvo tai sadanta..?

Vertailujakso on  1991-2020. Koko 1990-2000 vuosikymmenen ajan oli vertailusadannassa tai yli, vuonna 2007,2008, 2011 ja 2012 olivat semmoisia lähes metrin vuosisadannan vuosia, mikä tasoittaa näitä kuivia vuosia 2001, 2002, 2009,2010, 2016, 2018. Vuodet 2021-2025 ovat olleet vertailujakson ulkopuolella, ja selvästi kuivan puolella, jolloin vertailujakso muuttuu vuonna 2030 mahdollisesti  kuivemmaksi.

-SS-

Eli vahvistat käsityksen mikä täällä on monen mielestä oikea paitsi sinun SS. Kuivan kauden jälkeen tulee märkä kausi ja pidemmällä aikavälillä mahtuu keskiarvoon, eikö näin??

No nyt on kuusi vuotta vasta kulunut tästä kymmenen vuoden ikkunasta, ennen kuin ne vuodet lasketaan ns. pitkäaikaiseen keskiarvoon, eli paikallinen ilmasto voi jäädä pysyvästi kuivaksi, silloin ns. keskiarvo ei pysy samana, vaan siirtyy, voit nähdä selvästi vuosien 2021-2025 ja jopa sisältäen 8 kuukautta vuodesta 2026, että keskiarvo tulee todennäköisesti siirtymään kuivempaan suuntaan, jos ei erityisen sateista olekaan tulossa. Varsinkin 1990-luvun putoaminen pois vertailujaksosta heittää jo valmiiksi keskiarvoa alas. On erotettava "asettuminen keskiarvoon" - väite, siten että sateet kompensoituisivat aina jollakin aikavälillä keskiarvoon, tai se itsestään selvä ilmiö, että sade loppuu ennen pitkää, ja pouta vastaavasti loppuu ennen pitkää.

Kummastakaan tutkimassani ilmiössä ei ole kyse, vaan trendistä, joka näyttää toteutuvan, kun aikaa kuluu.

Eli sateisuuden osalta näyttää olevan sellainen ilmiö todennäköisempi, että keskipitkällä aikavälillä jokin sateisuus pukkaa jäämään päälle pitemmäksikin aikaa, vastaavasti kuivuus pakkaa jäämään päälle jopa lähes kymmeneksi vuodeksi, niin kuin 1960-luvulla, niin vanhan kansan perimätieto seitsemästä katovuodesta ja seitsemästä lihavasta vuodesta voikin olla arkijärjellä tehty havainto.

Mutta todennäköisesti ilmastonmuutoksen mukana tulee aivan uusi ilmiö, ettei runsaaksi arvioitavia sateita enää tulekaan. Koskaan.

-SS-

No nyt on kuusi vuotta vasta kulunut tästä kymmenen vuoden ikkunasta, ennen kuin ne vuodet lasketaan ns. pitkäaikaiseen keskiarvoon, eli paikallinen ilmasto voi jäädä pysyvästi kuivaksi, silloin ns. keskiarvo ei pysy samana, vaan siirtyy, voit nähdä selvästi vuosien 2021-2025 ja jopa sisältäen 8 kuukautta vuodesta 2026, että keskiarvo tulee todennäköisesti siirtymään kuivempaan suuntaan, jos ei erityisen sateista olekaan tulossa. Varsinkin 1990-luvun putoaminen pois vertailujaksosta heittää jo valmiiksi keskiarvoa alas. On erotettava "asettuminen keskiarvoon" - väite, siten että sateet kompensoituisivat aina jollakin aikavälillä keskiarvoon, tai se itsestään selvä ilmiö, että sade loppuu ennen pitkää, ja pouta vastaavasti loppuu ennen pitkää.

Kummastakaan tutkimassani ilmiössä ei ole kyse, vaan trendistä, joka näyttää toteutuvan, kun aikaa kuluu.

Eli sateisuuden osalta näyttää olevan sellainen ilmiö todennäköisempi, että keskipitkällä aikavälillä jokin sateisuus pukkaa jäämään päälle pitemmäksikin aikaa, vastaavasti kuivuus pakkaa jäämään päälle jopa lähes kymmeneksi vuodeksi, niin kuin 1960-luvulla, niin vanhan kansan perimätieto seitsemästä katovuodesta ja seitsemästä lihavasta vuodesta voikin olla arkijärjellä tehty havainto.

Mutta todennäköisesti ilmastonmuutoksen mukana tulee aivan uusi ilmiö, ettei runsaaksi arvioitavia sateita enää tulekaan. Koskaan.

-SS-

Tieteilijät väittävät että ilmastonmuutos LISÄÄ  sateisuutta.

Sekä LISÄÄ että VÄHENTÄÄ sateisuutta. Meille tyypillinen vaihteleva säätyyppi voi ikävä kyllä jäädä tulevaisuudessa unholaan.

Jostain luin vai kuuntelin et ilmastonmuutos kun lisää ääri ilmöitä niin vettäkin voi tulla vuorokauteen 100mm. Joskus 30v sitten ei olisi tullut kuuloonkaan. On siinä pelto ihmeissään..