Peittaus pitäs miettiä uusiksi, kun vanha jauhe loppuu, suunnitelmissa Jussi 2002 neste peittain ja peittaus Jussi ruuvilla kylvökoneen täytön yhteydessä. Ilmeisesti näiden uusien aineiden kanssa ei juoksevuus ongelmia vaikka suoraan koneeseen peittää. Entä onko kukaan sekoitellut esim mangaani liuosta, tai terios liuosta, tuleeko tasalaatuista ja juokseeko koneessa?

Peittasin viime keväänä säkkiin sekoituksella Baytan 1,5 l, Mantrac 1 l ja vesi 2,5 l. Tämän suihkutin Jussi-ruuvin kaukaloon ämpäristä letkulla imevällä halvalla hiekkapuhallusruiskulla. Hyvin toimi ja melko tasaisesti meni, mutta ruuvin tuottoa olisi voinut pienentää niin olisi tullut hyvin tasaväristä. Pelkäsin vaan, että tulee liian märkää. Seuraavaksi ajattelin lisätä jotain merileväuutetta tuon veden tilalle. Suoraan koneeseen en aio peitata ja uusia koneita en tätä varten osta. Viime vuonna peitattua ohraa laitoin juuri itämään, niin näkee onko itävyys säilynyt.

Peittaus pitäs miettiä uusiksi, kun vanha jauhe loppuu, suunnitelmissa Jussi 2002 neste peittain ja peittaus Jussi ruuvilla kylvökoneen täytön yhteydessä. Ilmeisesti näiden uusien aineiden kanssa ei juoksevuus ongelmia vaikka suoraan koneeseen peittää. Entä onko kukaan sekoitellut esim mangaani liuosta, tai terios liuosta, tuleeko tasalaatuista ja juokseeko koneessa?

Suoraan koneeseen vuosia peitannut ilman ongelmia.
Hivenistä seassa ei ole kokemusta.

Täyttää siemenet ensin koneeseen ja sitten lannat, kerkee jyvät hetken kuivua.

NEPEllä peittaan samalla kun lajittelen. Eli Ruuvilla kärriin lajittelijalta ja nepe ruuvissa kiinni. Vaihdoin ruuviin hitaamman sähkömoottorin, muistaakseni 800r/min. Tykkään kun ei tartte pellolla puljata litkujen kanssa.

Jostakin tarttunut mieleen että jussiruuvilla on sellainen joku nestepeittain ilman suutinta ja se kuulemma pelaisi?

Jussi 2002 toimii ihan hyvin, koskaan ei suutin ole tukkoon mennyt.

Jussi 2002 peittaimen tilaan ensi viikolla. Jotain bariton Super ainetta peittauseen, ja sitä laimentaa vedellä tai jollain wuxal terioksella, arveluttaa vain tahmaako tuo terios tosiaan kylvö koneessa, kun jyvät ei ehdi kauaa imeytymään peittauksesta kylvöön. Nuo nykyiset peittausaine et ainakin mainostetaan paremmin juokseviksi. Tuo mg lisä kiinnostaisi ajatuksena, sitä en sitten tiedä onko turhaa ja ainoa ketä hyötyy on kauppias

Jussi 2002 peittaimen tilaan ensi viikolla. Jotain bariton Super ainetta peittauseen, ja sitä laimentaa vedellä tai jollain wuxal terioksella, arveluttaa vain tahmaako tuo terios tosiaan kylvö koneessa, kun jyvät ei ehdi kauaa imeytymään peittauksesta kylvöön. Nuo nykyiset peittausaine et ainakin mainostetaan paremmin juokseviksi. Tuo mg lisä kiinnostaisi ajatuksena, sitä en sitten tiedä onko turhaa ja ainoa ketä hyötyy on kauppias

Mistä päättelet Magnesium tarpeen? Viljavuustutkimus? Kasvustoanalyysi? Mustatuntuu?

Olen ymmärtänyt, että vasta kasvustonanalyysi kertoisi sen, mitä hivenpuutteita maassa todellisuudessa on. Minä aion ensi kesänä alkaa lähettää jokusen näytteen tutkittavaksi. Sitten pitää pohtia lisää. Minä ainakin tarvitsen selkeän perusteen, jos jotain hiveniä pitää maahan lisätä. En usko, että kauppias tai valmistaja todella osaisivat näkemättä ja tutkimatta kertoa, mitä hivenpuutteita omilla pelloillani on. Kuulemma maanäytekään ei kerro välttämättä koko totuutta, miten eri ravinteet olisivat kasveille käyttökelpoisesti saatavissa. Vasta kasvustoanalyysi ilmeisesti olisi melko luotettava tieto.

En nykyisin luomussa ole peitannut mitään, kun ei kasvitaudeista toistaiseksi ole näkynyt juuri merkkejä. Siemenen kosteuden nostaminen tuonne 17 % tuntumaan on alkanut kiinnostamaan. Itäminen ja sitä kautta orastuminen tapahtuisi paljon nopeammin. Nurkista löytyy joku vanha peittauslaite, jonka voisi puhdistaa, modifioida ja alkaa testata. Varastokosteuden ollessa 14 tuntumassa pitäisi vettä lisätä 30 l /1000 kg.

Ehkä nestepeittaus  menetelmällä kannattais paria viikkoa ennen
Kylvöjä peitata, kerkee imeytymään jyvän pintaan.

Kyllä Jussi peittaimella ( se paras malli). Menee  terios seoksena,
Se letkupumpun letku pitää olla sitten sopivan kokoinen,
Tulee koneen mukana letkusarja,  juostaan riittää säädöt
( baytan+ terios). Tarvis vähän isomman letkun rullapumppuun.

Peittasin viime keväänä säkkiin sekoituksella Baytan 1,5 l, Mantrac 1 l ja vesi 2,5 l. Tämän suihkutin Jussi-ruuvin kaukaloon ämpäristä letkulla imevällä halvalla hiekkapuhallusruiskulla. Hyvin toimi ja melko tasaisesti meni, mutta ruuvin tuottoa olisi voinut pienentää niin olisi tullut hyvin tasaväristä. Pelkäsin vaan, että tulee liian märkää. Seuraavaksi ajattelin lisätä jotain merileväuutetta tuon veden tilalle. Suoraan koneeseen en aio peitata ja uusia koneita en tätä varten osta. Viime vuonna peitattua ohraa laitoin juuri itämään, niin näkee onko itävyys säilynyt.

Neljässä päivässä tuli noista ohrista muutaman sentin oras 90% niin kai on ihan ok sitten. Merileväuutetta tilasin jo myös. Tuo hiekkapuhallusruisku maksoi muistaakseni toistasataa markkaa. Ensin sillä hiekkapuhalsinkin vähän. Sitten ajoin sillä rakennushienokalkkilitkua navetan seiniin muutaman kerran ja myös käytettyä vaihteistoöljyä joka syksy koneiden suojaksi. Peittauslitku pitäisi mennä läpi helposti. Mielestäni tuo laite on hintansa tienannut.

Mantracissa on mangaania, joka taitaa olla viherhiukkasen yhteyttämisprosessissa keskeisessä asemassa. Kauraa oli korkean pH:n lohkossa niin siinä ainakin halusin varmistaa riittävyyden. Vähän uskon asioita, onko tuosta hyötyä tai ei. Kuitenkin jotain tuntumaa on, että hivenet voi stressaavissa tilanteissa auttaa kasvia selviämään.

Vaikka viime kesä oli ruuti kuiva, silti ajion hiven lannoituksen ruiskutuksen yhteydessä. Ja paremmin ne näytti selviävän kuin naapurin, joka ei tehnyt mitään.

Mantracissa on mangaania, joka taitaa olla viherhiukkasen yhteyttämisprosessissa keskeisessä asemassa. Kauraa oli korkean pH:n lohkossa niin siinä ainakin halusin varmistaa riittävyyden. Vähän uskon asioita, onko tuosta hyötyä tai ei. Kuitenkin jotain tuntumaa on, että hivenet voi stressaavissa tilanteissa auttaa kasvia selviämään.

Meillä porukalla mangaanimittari, ja mittaukset jatkuu tänä keväänä. Ei ainakaan haittaa, viime vuonna mangaaninpuutteet kovia oli sitten peitattu tai ei. Kuitenkin peitatuissa paremmat arvot, lähempänä normaalia kuin pahaa mangaanin puutetta. Mittarilla näkyvät pahatkin puutteet eivät näy välttämättä mitenkään oraissa, vaikka kasvu jo hidastuu. Ruiskulla laitettava mangaania joka tapauksessa, jospa peittauksella saisi ekaa ruiskutusta siirrettyä normaalin rikkaruiskutuksen yhteyteen ettei tarvitse ajaa erikseen 2-lehtivaiheessa rikkaruiskutuksen yhteydessä ajettavan lisäksi. Pahoissa puutoksissa ruiskutettava liian usein , sopiva sade keväällä ja ongelmat katoaa hetkessä tai vähänkin raskaampi maalaji.

Osa siemenistä peitattu mangaanilisällä, toissa vuonna Terioksella, viime vuonna Starphosilla. Tänä vuonna Starphosilla, mutta aiempaa enemmän. Ainevalinta siksi, koska on tutkittua tietoa että Bariton Super ja Starphos sopii keskenään yhteen.
Lajittelut alkaa Huhtikuun vaihteessa ja kestää noin kuukauden, eli osa siemenistä saa imeytyä rauhassa,  viimeiset menee peltoon lähes samantien ts. päivien viiveellä, mutta ei oo huomattu eroa juoksevuudessa. Ainakin Baytanilla peitatut juoksee aina huonommin kuin ilman peittausta, aika näyttää kuinka Baritonilla peitatut.

Lainaus käyttäjältä: Lemmy - 13.03.19 - klo:19:46

Mantracissa on mangaania, joka taitaa olla viherhiukkasen yhteyttämisprosessissa keskeisessä asemassa. Kauraa oli korkean pH:n lohkossa niin siinä ainakin halusin varmistaa riittävyyden. Vähän uskon asioita, onko tuosta hyötyä tai ei. Kuitenkin jotain tuntumaa on, että hivenet voi stressaavissa tilanteissa auttaa kasvia selviämään.

Meillä porukalla mangaanimittari, ja mittaukset jatkuu tänä keväänä. Ei ainakaan haittaa, viime vuonna mangaaninpuutteet kovia oli sitten peitattu tai ei. Kuitenkin peitatuissa paremmat arvot, lähempänä normaalia kuin pahaa mangaanin puutetta. Mittarilla näkyvät pahatkin puutteet eivät näy välttämättä mitenkään oraissa, vaikka kasvu jo hidastuu. Ruiskulla laitettava mangaania joka tapauksessa, jospa peittauksella saisi ekaa ruiskutusta siirrettyä normaalin rikkaruiskutuksen yhteyteen ettei tarvitse ajaa erikseen 2-lehtivaiheessa rikkaruiskutuksen yhteydessä ajettavan lisäksi. Pahoissa puutoksissa ruiskutettava liian usein , sopiva sade keväällä ja ongelmat katoaa hetkessä tai vähänkin raskaampi maalaji.

Osa siemenistä peitattu mangaanilisällä, toissa vuonna Terioksella, viime vuonna Starphosilla. Tänä vuonna Starphosilla, mutta aiempaa enemmän. Ainevalinta siksi, koska on tutkittua tietoa että Bariton Super ja Starphos sopii keskenään yhteen.
Lajittelut alkaa Huhtikuun vaihteessa ja kestää noin kuukauden, eli osa siemenistä saa imeytyä rauhassa,  viimeiset menee peltoon lähes samantien ts. päivien viiveellä, mutta ei oo huomattu eroa juoksevuudessa. Ainakin Baytanilla peitatut juoksee aina huonommin kuin ilman peittausta, aika näyttää kuinka Baritonilla peitatut.

Kiinnostavaa. Mikä on syynä mangaanin puutokseen? Onko maassa puutetta? Ph kovin korkea?

Meillä porukalla mangaanimittari, ja mittaukset jatkuu tänä keväänä.

Millanen on Mn-mittari ja mihin/miten mittaustulosta verrataan/tulkitaan ?

Kiinnostavaa. Mikä on syynä mangaanin puutokseen? Onko maassa puutetta? Ph kovin korkea?

Karkeat hietamaat,  yleensä kuivaa kylvöjen jälkeen,  riittävän korkea ph.  Korkeassa luokassa ph. tai arveluttavan korkea, ja ongelmat liian suuria korkeasta peehoosta saataviin hyötyihin nähden.

20km rannikolta sisämaahan, ja viime kesänäkään ei ollut mangaanin puutetta, lähempää rannikkoa kaikissa kasvustoissa. Maalaji muuttuu hieman hienommaksi, ja ehkä vettäkin tuli kevätkesästä hiukan. Ilman mittaria olisi nuokin kasvustot saaneet mangaania, mutta se tässä tapauksessa turhaa.

;angaanimittari mittaa mangaanipitoisuutta lehtiä mittaamalla, useita näytteitä pellolta ja niitä verrataan arvoon, joka pitäisi olla. Toki mitataan eri lohkojen ja käsittelyjen välisiä eroja, meillä isohko ala viljelyssä porukalla ja mittaillaan kuka mistäkin, ja tuloksia jaetaan keskenään whatsapp ryhmässä. Kaikkien ei välttämättä tarvi mitata itse, kun pysyy kartalla mitä pelloilla tapahtuu. Lähinnä tuolla mittarilla haetaan sitä pistettä, milloin EI TARVITSE ruiskuttaa mangaania ts. milloin kasvi saa riittävästi maasta.  Yhden ruiskutuksen kun pystyy jättämään ajamatta, mittari maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.  Hifistelyä jonkun mielestä, mutta mangaani ollut jo vuosikymmeniä puheenaiheena näillä main, yleisesti herätty vasta viime aikoina. Mangaanilisä ei paljoa maksa jos voi sekoittaa muuhun ruiskutukseen, erikseen ajettuna alkaa jo työllistämään.