Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SikaJussi - 09.03.19 - klo:18:19
-
Peittaus pitäs miettiä uusiksi, kun vanha jauhe loppuu, suunnitelmissa Jussi 2002 neste peittain ja peittaus Jussi ruuvilla kylvökoneen täytön yhteydessä. Ilmeisesti näiden uusien aineiden kanssa ei juoksevuus ongelmia vaikka suoraan koneeseen peittää. Entä onko kukaan sekoitellut esim mangaani liuosta, tai terios liuosta, tuleeko tasalaatuista ja juokseeko koneessa?
-
Peittasin viime keväänä säkkiin sekoituksella Baytan 1,5 l, Mantrac 1 l ja vesi 2,5 l. Tämän suihkutin Jussi-ruuvin kaukaloon ämpäristä letkulla imevällä halvalla hiekkapuhallusruiskulla. Hyvin toimi ja melko tasaisesti meni, mutta ruuvin tuottoa olisi voinut pienentää niin olisi tullut hyvin tasaväristä. Pelkäsin vaan, että tulee liian märkää. Seuraavaksi ajattelin lisätä jotain merileväuutetta tuon veden tilalle. Suoraan koneeseen en aio peitata ja uusia koneita en tätä varten osta. Viime vuonna peitattua ohraa laitoin juuri itämään, niin näkee onko itävyys säilynyt.
-
Peittaus pitäs miettiä uusiksi, kun vanha jauhe loppuu, suunnitelmissa Jussi 2002 neste peittain ja peittaus Jussi ruuvilla kylvökoneen täytön yhteydessä. Ilmeisesti näiden uusien aineiden kanssa ei juoksevuus ongelmia vaikka suoraan koneeseen peittää. Entä onko kukaan sekoitellut esim mangaani liuosta, tai terios liuosta, tuleeko tasalaatuista ja juokseeko koneessa?
Suoraan koneeseen vuosia peitannut ilman ongelmia.
Hivenistä seassa ei ole kokemusta.
Täyttää siemenet ensin koneeseen ja sitten lannat, kerkee jyvät hetken kuivua.
-
NEPEllä peittaan samalla kun lajittelen. Eli Ruuvilla kärriin lajittelijalta ja nepe ruuvissa kiinni. Vaihdoin ruuviin hitaamman sähkömoottorin, muistaakseni 800r/min. Tykkään kun ei tartte pellolla puljata litkujen kanssa.
-
Jostakin tarttunut mieleen että jussiruuvilla on sellainen joku nestepeittain ilman suutinta ja se kuulemma pelaisi?
-
Jussi 2002 toimii ihan hyvin, koskaan ei suutin ole tukkoon mennyt.
-
Jussi 2002 peittaimen tilaan ensi viikolla. Jotain bariton Super ainetta peittauseen, ja sitä laimentaa vedellä tai jollain wuxal terioksella, arveluttaa vain tahmaako tuo terios tosiaan kylvö koneessa, kun jyvät ei ehdi kauaa imeytymään peittauksesta kylvöön. Nuo nykyiset peittausaine et ainakin mainostetaan paremmin juokseviksi. Tuo mg lisä kiinnostaisi ajatuksena, sitä en sitten tiedä onko turhaa ja ainoa ketä hyötyy on kauppias
-
Jussi 2002 peittaimen tilaan ensi viikolla. Jotain bariton Super ainetta peittauseen, ja sitä laimentaa vedellä tai jollain wuxal terioksella, arveluttaa vain tahmaako tuo terios tosiaan kylvö koneessa, kun jyvät ei ehdi kauaa imeytymään peittauksesta kylvöön. Nuo nykyiset peittausaine et ainakin mainostetaan paremmin juokseviksi. Tuo mg lisä kiinnostaisi ajatuksena, sitä en sitten tiedä onko turhaa ja ainoa ketä hyötyy on kauppias
Mistä päättelet Magnesium tarpeen? Viljavuustutkimus? Kasvustoanalyysi? Mustatuntuu?
Olen ymmärtänyt, että vasta kasvustonanalyysi kertoisi sen, mitä hivenpuutteita maassa todellisuudessa on. Minä aion ensi kesänä alkaa lähettää jokusen näytteen tutkittavaksi. Sitten pitää pohtia lisää. Minä ainakin tarvitsen selkeän perusteen, jos jotain hiveniä pitää maahan lisätä. En usko, että kauppias tai valmistaja todella osaisivat näkemättä ja tutkimatta kertoa, mitä hivenpuutteita omilla pelloillani on. Kuulemma maanäytekään ei kerro välttämättä koko totuutta, miten eri ravinteet olisivat kasveille käyttökelpoisesti saatavissa. Vasta kasvustoanalyysi ilmeisesti olisi melko luotettava tieto.
En nykyisin luomussa ole peitannut mitään, kun ei kasvitaudeista toistaiseksi ole näkynyt juuri merkkejä. Siemenen kosteuden nostaminen tuonne 17 % tuntumaan on alkanut kiinnostamaan. Itäminen ja sitä kautta orastuminen tapahtuisi paljon nopeammin. Nurkista löytyy joku vanha peittauslaite, jonka voisi puhdistaa, modifioida ja alkaa testata. Varastokosteuden ollessa 14 tuntumassa pitäisi vettä lisätä 30 l /1000 kg.
-
Ehkä nestepeittaus menetelmällä kannattais paria viikkoa ennen
Kylvöjä peitata, kerkee imeytymään jyvän pintaan.
Kyllä Jussi peittaimella ( se paras malli). Menee terios seoksena,
Se letkupumpun letku pitää olla sitten sopivan kokoinen,
Tulee koneen mukana letkusarja, juostaan riittää säädöt
( baytan+ terios). Tarvis vähän isomman letkun rullapumppuun.
-
Peittasin viime keväänä säkkiin sekoituksella Baytan 1,5 l, Mantrac 1 l ja vesi 2,5 l. Tämän suihkutin Jussi-ruuvin kaukaloon ämpäristä letkulla imevällä halvalla hiekkapuhallusruiskulla. Hyvin toimi ja melko tasaisesti meni, mutta ruuvin tuottoa olisi voinut pienentää niin olisi tullut hyvin tasaväristä. Pelkäsin vaan, että tulee liian märkää. Seuraavaksi ajattelin lisätä jotain merileväuutetta tuon veden tilalle. Suoraan koneeseen en aio peitata ja uusia koneita en tätä varten osta. Viime vuonna peitattua ohraa laitoin juuri itämään, niin näkee onko itävyys säilynyt.
Neljässä päivässä tuli noista ohrista muutaman sentin oras 90% niin kai on ihan ok sitten. Merileväuutetta tilasin jo myös. Tuo hiekkapuhallusruisku maksoi muistaakseni toistasataa markkaa. Ensin sillä hiekkapuhalsinkin vähän. Sitten ajoin sillä rakennushienokalkkilitkua navetan seiniin muutaman kerran ja myös käytettyä vaihteistoöljyä joka syksy koneiden suojaksi. Peittauslitku pitäisi mennä läpi helposti. Mielestäni tuo laite on hintansa tienannut.
Mantracissa on mangaania, joka taitaa olla viherhiukkasen yhteyttämisprosessissa keskeisessä asemassa. Kauraa oli korkean pH:n lohkossa niin siinä ainakin halusin varmistaa riittävyyden. Vähän uskon asioita, onko tuosta hyötyä tai ei. Kuitenkin jotain tuntumaa on, että hivenet voi stressaavissa tilanteissa auttaa kasvia selviämään.
-
Vaikka viime kesä oli ruuti kuiva, silti ajion hiven lannoituksen ruiskutuksen yhteydessä. Ja paremmin ne näytti selviävän kuin naapurin, joka ei tehnyt mitään.
-
Mantracissa on mangaania, joka taitaa olla viherhiukkasen yhteyttämisprosessissa keskeisessä asemassa. Kauraa oli korkean pH:n lohkossa niin siinä ainakin halusin varmistaa riittävyyden. Vähän uskon asioita, onko tuosta hyötyä tai ei. Kuitenkin jotain tuntumaa on, että hivenet voi stressaavissa tilanteissa auttaa kasvia selviämään.
Meillä porukalla mangaanimittari, ja mittaukset jatkuu tänä keväänä. Ei ainakaan haittaa, viime vuonna mangaaninpuutteet kovia oli sitten peitattu tai ei. Kuitenkin peitatuissa paremmat arvot, lähempänä normaalia kuin pahaa mangaanin puutetta. Mittarilla näkyvät pahatkin puutteet eivät näy välttämättä mitenkään oraissa, vaikka kasvu jo hidastuu. Ruiskulla laitettava mangaania joka tapauksessa, jospa peittauksella saisi ekaa ruiskutusta siirrettyä normaalin rikkaruiskutuksen yhteyteen ettei tarvitse ajaa erikseen 2-lehtivaiheessa rikkaruiskutuksen yhteydessä ajettavan lisäksi. Pahoissa puutoksissa ruiskutettava liian usein , sopiva sade keväällä ja ongelmat katoaa hetkessä tai vähänkin raskaampi maalaji.
Osa siemenistä peitattu mangaanilisällä, toissa vuonna Terioksella, viime vuonna Starphosilla. Tänä vuonna Starphosilla, mutta aiempaa enemmän. Ainevalinta siksi, koska on tutkittua tietoa että Bariton Super ja Starphos sopii keskenään yhteen.
Lajittelut alkaa Huhtikuun vaihteessa ja kestää noin kuukauden, eli osa siemenistä saa imeytyä rauhassa, viimeiset menee peltoon lähes samantien ts. päivien viiveellä, mutta ei oo huomattu eroa juoksevuudessa. Ainakin Baytanilla peitatut juoksee aina huonommin kuin ilman peittausta, aika näyttää kuinka Baritonilla peitatut.
-
Mantracissa on mangaania, joka taitaa olla viherhiukkasen yhteyttämisprosessissa keskeisessä asemassa. Kauraa oli korkean pH:n lohkossa niin siinä ainakin halusin varmistaa riittävyyden. Vähän uskon asioita, onko tuosta hyötyä tai ei. Kuitenkin jotain tuntumaa on, että hivenet voi stressaavissa tilanteissa auttaa kasvia selviämään.
Meillä porukalla mangaanimittari, ja mittaukset jatkuu tänä keväänä. Ei ainakaan haittaa, viime vuonna mangaaninpuutteet kovia oli sitten peitattu tai ei. Kuitenkin peitatuissa paremmat arvot, lähempänä normaalia kuin pahaa mangaanin puutetta. Mittarilla näkyvät pahatkin puutteet eivät näy välttämättä mitenkään oraissa, vaikka kasvu jo hidastuu. Ruiskulla laitettava mangaania joka tapauksessa, jospa peittauksella saisi ekaa ruiskutusta siirrettyä normaalin rikkaruiskutuksen yhteyteen ettei tarvitse ajaa erikseen 2-lehtivaiheessa rikkaruiskutuksen yhteydessä ajettavan lisäksi. Pahoissa puutoksissa ruiskutettava liian usein , sopiva sade keväällä ja ongelmat katoaa hetkessä tai vähänkin raskaampi maalaji.
Osa siemenistä peitattu mangaanilisällä, toissa vuonna Terioksella, viime vuonna Starphosilla. Tänä vuonna Starphosilla, mutta aiempaa enemmän. Ainevalinta siksi, koska on tutkittua tietoa että Bariton Super ja Starphos sopii keskenään yhteen.
Lajittelut alkaa Huhtikuun vaihteessa ja kestää noin kuukauden, eli osa siemenistä saa imeytyä rauhassa, viimeiset menee peltoon lähes samantien ts. päivien viiveellä, mutta ei oo huomattu eroa juoksevuudessa. Ainakin Baytanilla peitatut juoksee aina huonommin kuin ilman peittausta, aika näyttää kuinka Baritonilla peitatut.
Kiinnostavaa. Mikä on syynä mangaanin puutokseen? Onko maassa puutetta? Ph kovin korkea?
-
Meillä porukalla mangaanimittari, ja mittaukset jatkuu tänä keväänä.
Millanen on Mn-mittari ja mihin/miten mittaustulosta verrataan/tulkitaan ?
-
Kiinnostavaa. Mikä on syynä mangaanin puutokseen? Onko maassa puutetta? Ph kovin korkea?
Karkeat hietamaat, yleensä kuivaa kylvöjen jälkeen, riittävän korkea ph. Korkeassa luokassa ph. tai arveluttavan korkea, ja ongelmat liian suuria korkeasta peehoosta saataviin hyötyihin nähden.
20km rannikolta sisämaahan, ja viime kesänäkään ei ollut mangaanin puutetta, lähempää rannikkoa kaikissa kasvustoissa. Maalaji muuttuu hieman hienommaksi, ja ehkä vettäkin tuli kevätkesästä hiukan. Ilman mittaria olisi nuokin kasvustot saaneet mangaania, mutta se tässä tapauksessa turhaa.
;angaanimittari mittaa mangaanipitoisuutta lehtiä mittaamalla, useita näytteitä pellolta ja niitä verrataan arvoon, joka pitäisi olla. Toki mitataan eri lohkojen ja käsittelyjen välisiä eroja, meillä isohko ala viljelyssä porukalla ja mittaillaan kuka mistäkin, ja tuloksia jaetaan keskenään whatsapp ryhmässä. Kaikkien ei välttämättä tarvi mitata itse, kun pysyy kartalla mitä pelloilla tapahtuu. Lähinnä tuolla mittarilla haetaan sitä pistettä, milloin EI TARVITSE ruiskuttaa mangaania ts. milloin kasvi saa riittävästi maasta. Yhden ruiskutuksen kun pystyy jättämään ajamatta, mittari maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Hifistelyä jonkun mielestä, mutta mangaani ollut jo vuosikymmeniä puheenaiheena näillä main, yleisesti herätty vasta viime aikoina. Mangaanilisä ei paljoa maksa jos voi sekoittaa muuhun ruiskutukseen, erikseen ajettuna alkaa jo työllistämään.
-
"...mangaanipitoisuutta lehtiä mittaamalla, useita näytteitä pellolta ja niitä verrataan arvoon, joka pitäisi olla"
Juuri pitäisi olla arvon määritystä tai lähdettä kaipailin.
-
"...mangaanipitoisuutta lehtiä mittaamalla, useita näytteitä pellolta ja niitä verrataan arvoon, joka pitäisi olla"
Juuri pitäisi olla arvon määritystä tai lähdettä kaipailin.
Terve kasvi 100, heikossa hapessa oleva josta mangaaninpuutos oireet näkyy, on luokkaa 50-70. Yli 90 arvot, eikä tarvetta tehdä mitään. Monta muuttujaa, kasvin ikä, lehtimassa, satotavoite ym. missä vaiheessa puutetta korjataan. Kuten sanoin, toisaalla peltoja joissa lukemat ok. eli 95 nurkilla eikä aiheuta toimenpiteitä ja mittari haukkuu hintaansa, toisaalla hyvin kalkittua karkeaa hietaa eikä sada, mittarillakin saa vahvistuksen että mangaaninpuute kovajolloin mangaania lisättävä lehdelle ettei oireita ilmene. Ruiskutusikkunoita jättämällä ym. keinoin voi sitten havannoida mitä mikäkin vaikuttaa, sadon näkee sitten puimurilla mitä tulee.
Tavoite ettei tarvisi ruiskuttaa varmuuden vuoksi, aina, kuten tähän saakka. Viljelijä peltonsa tuntee, tai ainakin pitäisi tuntea, sen mukaan mittauksiakin tehdään jotta panoksia voisi säästää tai lisätä tarpeen mukaan.
https://viljelijanberner.fi/mangaanimittari-nn-easy55.html
-
Tossa mangaanipeittaus jutussa laitettiin 4litraa nestettä per tonni. Kuinkahan kauan siementä voi seisottaa peitattuna, mietinvaan että tulee aika märäksi. Ite oon peitannu 2litraa/tonni.
Vai onko tossa ees mitään vaaraa vaikka kuinka märkänä seisoo kärrissä.
-
Tossa mangaanipeittaus jutussa laitettiin 4litraa nestettä per tonni. Kuinkahan kauan siementä voi seisottaa peitattuna, mietinvaan että tulee aika märäksi. Ite oon peitannu 2litraa/tonni.
Vai onko tossa ees mitään vaaraa vaikka kuinka märkänä seisoo kärrissä.
Jos oikein paljon vettä lisää tai jos vilja on jo alunperin hyvin märkää niin onhan siitä vaaraa. Mutta laske aluksi vaikkapa kuinka nestettä pitää tonniin lisätä jotta viljan kosteus nuosisi prosentin.
-
Tuolta löytyy kaavakuva, joka kertoo viljan säilymisajan eri kosteuksissa ja lämpötiloissa:
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/74/Viljankuivaus_netti.pdf&ved=2ahUKEwjmuP-VvKrhAhXmoYsKHTKKD2kQFjACegQIAhAB&usg=AOvVaw0DwNMBQ5S2mCJK_YWKyYg7
Esimerkiksi Kultakasvua laitetaan 20 l/tn, eli se nostaa kosteutta 2 %. Jossain sanottiin joskus, että 17 % olisi paras kosteus kylvettäessä. Siemen itäisi nopeasti, koska se saavuttaa itämiseen tarvittavan kosteuden nopeasti. Silti se säilyy turvallisesti vielä kuukauden tai pari. Toisaalta tuo edellä mainitun taulukon mukaan turvallinen säilytyskosteus pidempään, kuten talven yli, on n. 14 %. Itse olen suunnitellut jossain vaiheessa testaavani siemenen kosteuden nostoa 17 %:iin ihan vedellä keväällä pari viikkoa ennen kylvöä...
-
Jussi peittain, eli haponkestävä painesäiliö+säätimet, letkut ja suutin, olis ylimääräisenä. Jos joku haluaa edullisesti päästä peittaamaan tai siementä kosteuttamaan. 8)
Aikoinaan oli Jussi Ruuvin kaverina, kunnes siirryin täyttämään kylvökoneen Nopulla. Sen jälkeen rakensin normaalista viljakierukasta sille hitaasti pyörivän peittausruuvin. Lisäsin peittausnesteen määrää, tasaisemman lopputuloksen aikaansaamiseksi. Vielä kun olisin huomannut lisätä hieman enemmän vettä seokseen, niin sitten olisi tuo siemenen kosteuttaminenkin toteutunut. Peittasin siemenet suursäkkeihin kylvöä odottamaan. Myös ruuvin saa hakea pois, pikku rahalla. Nopuakaan kyllä enää tarvitse... ;D
-
Jotkut näköjään yrittää tiristää niitä viimeisiä kiloja pelloistaan näillä peittauskikkailuilla. Epäilen että onko kaiken vaivan ja sählingin arvoista tuo siemenen kostuttaminen tai nämä hivenainepeittaukset. Peittaaminen kun on muutenkin niitä ikävimpiä ja sotkuisimpia viljelyyn liittyviä touhuja. Ja jos jää yli, niin sitten ne peitatut siemenet jää kuljeksimaan nurkkiin, ja pahimmassa tapauksessa sotkeentuu myyntiviljan joukkoon,niin kuin joillekkin on käynyt. Itse tyydyn ihan peruspeittaukseen ilman mitään hifistelyjä ja peittaan vain sen verran että varmasti ei jää yhtään peitattua siementä jäljelle, eli aina tulee lopuksi sellaiset 2-4 hehtaaria kylvettyä peittaamattomalla sienenellä kutakin viljalajia.
-
Jotenkinhan sitä mielenkiintoa on pidettävä yllä, vaikka sitten "hifistelyllä"
-
Ja niinhän ne uudet innovaatiot syntyy, kokeilemalla ja testaamaalla. Ja mistä tietää että 10 vuoden päästä hiven peittaus ei olisi arkipäivää, niinkun nyt normi peittaus on.
Itsekkin tulee kaikkee kokeiltua ja testattua, jotkut asiat toimii jotkut ei.
Ja jos joku asia on 30vuotta näin tehty, ei se tarkoita etteikö sitä voisi toisella tavalla paremmin.
-
Helpomal pääsee, kun antaa ruiskulla peittausaineet ja hivenet. En ala enää uuteen peittaimeen investoimaan. Vanha ihan paska.
-
Jotkut näköjään yrittää tiristää niitä viimeisiä kiloja pelloistaan näillä peittauskikkailuilla. Epäilen että onko kaiken vaivan ja sählingin arvoista tuo siemenen kostuttaminen tai nämä hivenainepeittaukset. Peittaaminen kun on muutenkin niitä ikävimpiä ja sotkuisimpia viljelyyn liittyviä touhuja. Ja jos jää yli, niin sitten ne peitatut siemenet jää kuljeksimaan nurkkiin, ja pahimmassa tapauksessa sotkeentuu myyntiviljan joukkoon,niin kuin joillekkin on käynyt. Itse tyydyn ihan peruspeittaukseen ilman mitään hifistelyjä ja peittaan vain sen verran että varmasti ei jää yhtään peitattua siementä jäljelle, eli aina tulee lopuksi sellaiset 2-4 hehtaaria kylvettyä peittaamattomalla sienenellä kutakin viljalajia.
Aikoinaan tuli pidettyä riistapeltoa jonne oli hyvä hävittää nuo peitatut jyvät. Yleensä tuli kone tyhjättyä kevytpeitteen päälle jos sitten lopuksi joko kaikki takaisin kylvimeen tai keskipakolevittimeen ja riistapellolle. Kylvimellä se hyvä puoli, että ei vaatinut enää erillistä multausta, keskipako taas nopea pienillä tilkuilla. Eihän tuonne nyt suursäkki kaupalla noita saa hävitettyä mutta koneen pohjat kyllä.
-
Mitä luokkaa Reini-Nepen hinta on?
-
Tais olla pikkasta reilun tonnin. Veroineen.
-
Onko kuinka moni lantrannut peittausaineita vedellä? Viime vuonna oli ekaa kertaa käytössä Jussi 2000 peittain ja huomasin että Baytanin ja Celest Trion välillä ainakin oli eroa peittaustasaisuudessa. Baytan huonompi Celest parempi. Ei mikään shokkiylläri kun Baytan aika taikinaa Celestiin verrattuna.
Ajattelinkin että laittaisi 50/50 suhteella vettä ja peittausainetta. Kokemuksia?
-
Viime keväänä 50/50 hyvin pelasi. Tänä keväänä kokeilen 1osa peittausainetta 1osa vettä ja 1osa mangaania. Tai saatanpa laittaa vettä enemmänkin.
-
Onko kuinka moni lantrannut peittausaineita vedellä? Viime vuonna oli ekaa kertaa käytössä Jussi 2000 peittain ja huomasin että Baytanin ja Celest Trion välillä ainakin oli eroa peittaustasaisuudessa. Baytan huonompi Celest parempi. Ei mikään shokkiylläri kun Baytan aika taikinaa Celestiin verrattuna.
Ajattelinkin että laittaisi 50/50 suhteella vettä ja peittausainetta. Kokemuksia?
Baytan mennyt raakana, ja tykkäsin kyllä että erinomainen tulos 2000 Jussilla ilman lantraustakin, suoraan tynnyristä vain. Tuhansia litroja käyttänyt noin, enkä ole pitänyt ongelmana levitystasaisuutta, ehkä sun sekoitusruuvi liian lyhyt tms.?
Nyt käytössä bariton super ja se pakko lantrata, 1 osa eli litra tonnille ainetta, kaks litraa vettä. Tulee sama 3 litraa tonnille kuin baytanilla, mutta on selkeästi notkeampaa ja vähemmän putsaustarvetta peittaimelle.
1 osa baritonia ja 3 osaa starphos mangaania, tuollaista "puuroa" (vastaavaa kuin raaka baytan) tarjonnut nyt vajaan tynnyrillisen ja näyttää vaativan suht usein sekoitusta, näppärää toki akkukoneella ja ketjuvispilällä tynnyrin toisesta korkista. Ei levity yhtä hyvin siemenen pinnalle kuin pelkkä bariton vedellä lantrattuna, mutta ei viitsi vettäkään lisätä kun sopivasti vanhaan baytan tynnyriin sopii 50l pönttö baritonia ja 150 litraa starphosia. Myös peittaimen teho äärirajoilla tuolla 4l määrällä, pumpun teho lähellä maksimia suurimmalla letkukoolla.
Kettumaisia lantrattavia, kaadeltava pihalla jossa ilma vaihtuu tai melkein oltava hengityssuojain. Peittaimelta ja säkistä imuri vie höyryt pihalle, tässä kaadellessa suurempi mahdollisuus haistella mangaanisulfaattia.
-
Oon käyttäny tota nettikaupan mangaania kun noi norjalaiset on niin hirveetä tahnaa. Mantrakilla sai ruiskunkin ihan kertakaikkisen tukkoon.
-
Onko kuinka moni lantrannut peittausaineita vedellä? Viime vuonna oli ekaa kertaa käytössä Jussi 2000 peittain ja huomasin että Baytanin ja Celest Trion välillä ainakin oli eroa peittaustasaisuudessa. Baytan huonompi Celest parempi. Ei mikään shokkiylläri kun Baytan aika taikinaa Celestiin verrattuna.
Ajattelinkin että laittaisi 50/50 suhteella vettä ja peittausainetta. Kokemuksia?
Baytan raakana.
Celest trio 50/50 vettä sekaan.
Hyvin on toiminut, Jussi 2002 peittain
-
mangaanipeittatun viljan kanssa kannattaa käyttää kylvökonetta täyttäessä sitten hengityssuojainta, on erittäin myrkyllistä hengitettynä. viime keväänä täytin jussi-ruuvilla starphos peitattua viljaa, fosforihappo pöly ärsytti keuhkoja ikävästi kun aluksi täytin konetta ilman suojaimia