Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Ilmastomuutoskasvit  (Luettu 12026 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Itsellä ei suoranaista kokemusta noista alus/kerääjäkasveista ole, mutta mitä tuossa olen yrittänyt noita apilanurmia perustaa suojaviljan kanssa niin yksinkertaisesti voisi sanoa, että siellä missä se suojavilja epäonnistuu niin nurmi alla on hyvä ja missä taas suojavilja onnistuu niin nurmi alla on niin kitukasvuinen eikä se tahdo ehtiä tokenemaan talveksi. Sitten jos kevät tulee kuivana niin ei siinä ekalla niitolla ole mitään niitettävää.

Paras tuohon kerääjäkasviin olisi ollut kun sen olisi saanut perustaa puinnin jälkeen ja säilyttämisvelvollisuus olisi seuraavaan kevääseen. Nyt se tuki sössittiin aivan täydellisesti. Rahaa jaettiin poskettomasti ja kaiken huipuksi kasvuston sai lopettaa lokakuussa..

Ensimmäisen vuoden säännöillä kylvivät jotakin timoteitä 15.8 mennessä ja ruiskuttivat roundupit 15.9.
Tosi paljon keräsi - rahaa.

Rahankerääjäkasvi sen nykyisenkaltaisen toimenpiteen oikea nimikin on. Jos kerääjäkasvi olisi heti ollut sillä tavalla, että kylvettävä suojaviljaan , ja pakko pitää muokkaamatta ja ruuskuttamatta kevääseen asti, niin kuin esimerkiksi riistapelto, ei ehkä tuota tavatonta ruuhkaa maksutiskille olisi tullut.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Itsellä ei suoranaista kokemusta noista alus/kerääjäkasveista ole, mutta mitä tuossa olen yrittänyt noita apilanurmia perustaa suojaviljan kanssa niin yksinkertaisesti voisi sanoa, että siellä missä se suojavilja epäonnistuu niin nurmi alla on hyvä ja missä taas suojavilja onnistuu niin nurmi alla on niin kitukasvuinen eikä se tahdo ehtiä tokenemaan talveksi. Sitten jos kevät tulee kuivana niin ei siinä ekalla niitolla ole mitään niitettävää.

Paras tuohon kerääjäkasviin olisi ollut kun sen olisi saanut perustaa puinnin jälkeen ja säilyttämisvelvollisuus olisi seuraavaan kevääseen. Nyt se tuki sössittiin aivan täydellisesti. Rahaa jaettiin poskettomasti ja kaiken huipuksi kasvuston sai lopettaa lokakuussa..

Ensimmäisen vuoden säännöillä kylvivät jotakin timoteitä 15.8 mennessä ja ruiskuttivat roundupit 15.9.
Tosi paljon keräsi - rahaa.

Rahankerääjäkasvi sen nykyisenkaltaisen toimenpiteen oikea nimikin on. Jos kerääjäkasvi olisi heti ollut sillä tavalla, että kylvettävä suojaviljaan , ja pakko pitää muokkaamatta ja ruuskuttamatta kevääseen asti, niin kuin esimerkiksi riistapelto, ei ehkä tuota tavatonta ruuhkaa maksutiskille olisi tullut.

-SS-
Ei varmaan. Siinä olisi se satanen voinut riittääkkin vuosiksi eteenpäin eikä olisi tarvinut alkaa sorvaamaan pykäli uusiksi.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 414
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Itsellä ei suoranaista kokemusta noista alus/kerääjäkasveista ole, mutta mitä tuossa olen yrittänyt noita apilanurmia perustaa suojaviljan kanssa niin yksinkertaisesti voisi sanoa, että siellä missä se suojavilja epäonnistuu niin nurmi alla on hyvä ja missä taas suojavilja onnistuu niin nurmi alla on niin kitukasvuinen eikä se tahdo ehtiä tokenemaan talveksi. Sitten jos kevät tulee kuivana niin ei siinä ekalla niitolla ole mitään niitettävää.

Paras tuohon kerääjäkasviin olisi ollut kun sen olisi saanut perustaa puinnin jälkeen ja säilyttämisvelvollisuus olisi seuraavaan kevääseen. Nyt se tuki sössittiin aivan täydellisesti. Rahaa jaettiin poskettomasti ja kaiken huipuksi kasvuston sai lopettaa lokakuussa..

Ensimmäisen vuoden säännöillä kylvivät jotakin timoteitä 15.8 mennessä ja ruiskuttivat roundupit 15.9.
Tosi paljon keräsi - rahaa.

Rahankerääjäkasvi sen nykyisenkaltaisen toimenpiteen oikea nimikin on. Jos kerääjäkasvi olisi heti ollut sillä tavalla, että kylvettävä suojaviljaan , ja pakko pitää muokkaamatta ja ruuskuttamatta kevääseen asti, niin kuin esimerkiksi riistapelto, ei ehkä tuota tavatonta ruuhkaa maksutiskille olisi tullut.

-SS-

No kun piti saada varmistettua karajtilojen kurmootus!

Ruisrypsimohralvehnä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 341
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Kerääjäkasvi varmaan hyvä juttu mutta liian paljon "muuttuvia" tekijöitä, ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan. Sieltä mennään missä aita on matalin monessakin paikassa.
Juhannusruis vaikuttaa hyvältä, vielä kun siitä saatais markkinakelpoinen sato. Ja yhtenä kasvina suosittelisin syysohraa. Siinähän kylvö tehdään aikaisin ja puinti myös. Näihin kahteen lajikkeeseen sopisi kaiketi hyvin ilmastomuutoskasvi status. Ja myöskin lisätuki näiden ilmastokasvien viljelyyn houkuttelisi ainakin yrittämään.

Cynic

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1281
Vs: Ilmastomuutoskasvit
En usko että millään näillä toimenpiteillä saadaan mitään mitattavissa olevaa vaikutusta ilmaston dynamiikkaan.

Sen sijaan paikalliseen ympäristön tilaan niillä voi olla vaikutusta ja (tuonti)öljyn käytön vähentäminen on varmaan aina hyvä idea. Mutta käsite "ilmasto-" on jo niin väärinkäytetty että se on jo suden huutamista.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Ilmastomuutoskasvit
En usko että millään näillä toimenpiteillä saadaan mitään mitattavissa olevaa vaikutusta ilmaston dynamiikkaan.

Sen sijaan paikalliseen ympäristön tilaan niillä voi olla vaikutusta ja (tuonti)öljyn käytön vähentäminen on varmaan aina hyvä idea. Mutta käsite "ilmasto-" on jo niin väärinkäytetty että se on jo suden huutamista.

Olen tuosta aika pitkälti samaa mieltä. Jos mitattavaa vaikutusta aikaan saadaan, olisi se kyllä hyvä juttu. Ilmasto tulee muuttumaan jotenkin, kuten se on aina kautta maailmanhistorian muuttunut.

Kuitenkin maaperän hiili on suunnilleen sama asia, kun maaperän hedelmällisyys. SE on minusta se oikeasti tärkeämpi asia. FAO on asiaa tutkinut, ja heidän mukaansa ilmastonmuutos ei ole ihmisten pahin uhka, ei myöskään lajien katoaminen tai moni muukaan ympäristökriisi. Ihmiskunnan vakavin kriisi tulee olemaan maaperän hedelmällisyyden katoaminen. Maailman monilla kasvien päätuotantoalueilla on vain noin 60 sadonkorjuuta jäljellä... ja mitä sitten? Ilmastokysymyksien avulla voidaan päästä vaikuttamaan paljon suurempaankin asiaan. Jos hiiltä saadaan sidottua ilmakehästä maaperään enemmän, kuin sieltä vapautuu, myös maaperän hedelmällisyys alkaa taas kasvaa.

http://www.fao.org/soils-2015/events/detail/en/c/338738/

Ilmastonmuutoksen varjolla voidaan viljelijöille ohjata varoja myös maan kasvukunnon parantamiseen. Emme me niillä mahdollisilla tuilla tule suoranaisesti tienaamaan, ne tullevat menemään toimenpiteiden maksamiseen vähän niinkuin kerääjäkasvipalkkionkin oli tarkoitus toimia. Toisaalta maan parempi kasvukunto voisi tuottaa suurempia satoja ja sitä kautta voisi viljelijäkin tienata enemmän.
Don Essex

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2710
Vs: Ilmastomuutoskasvit
"Toisaalta maan parempi kasvukunto voisi tuottaa suurempia satoja ja sitä kautta voisi viljelijäkin tienata enemmän."
Useimmiten suuret sadot lisäävät tarjontaa markkinoilla ja samalla alentavat viljelijän saamaa yksikköhintaa.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Ilmastomuutoskasvit
"Toisaalta maan parempi kasvukunto voisi tuottaa suurempia satoja ja sitä kautta voisi viljelijäkin tienata enemmän."
Useimmiten suuret sadot lisäävät tarjontaa markkinoilla ja samalla alentavat viljelijän saamaa yksikköhintaa.

Ai niin, totta. No sitten voisi vaihtoehtoisesti tuottaa nykyisen määrän satoa pienemmillä panoksilla. Kustannuksia säästyisi ja hinnat voisivat jopa nousta. Mutta onko viljelijöillä malttia tuottaa vähemmän hintojen tukemiseksi? Ei ainakaan vielä ole näyttänyt siltä. Olisihan tuo pienempien satojen tuottaminen jo nyt ihan mahdollista ja jopa kilpailukykyistäkin. Samalla voisi kiinnittää enemmän huomiota maan kasvukuntoonkin. Miksiköhän sitä ei nykyisin tehdä noin?
Don Essex

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 414
Vs: Ilmastomuutoskasvit
En usko että millään näillä toimenpiteillä saadaan mitään mitattavissa olevaa vaikutusta ilmaston dynamiikkaan.

Sen sijaan paikalliseen ympäristön tilaan niillä voi olla vaikutusta ja (tuonti)öljyn käytön vähentäminen on varmaan aina hyvä idea. Mutta käsite "ilmasto-" on jo niin väärinkäytetty että se on jo suden huutamista.

Olen tuosta aika pitkälti samaa mieltä. Jos mitattavaa vaikutusta aikaan saadaan, olisi se kyllä hyvä juttu. Ilmasto tulee muuttumaan jotenkin, kuten se on aina kautta maailmanhistorian muuttunut.

Kuitenkin maaperän hiili on suunnilleen sama asia, kun maaperän hedelmällisyys. SE on minusta se oikeasti tärkeämpi asia. FAO on asiaa tutkinut, ja heidän mukaansa ilmastonmuutos ei ole ihmisten pahin uhka, ei myöskään lajien katoaminen tai moni muukaan ympäristökriisi. Ihmiskunnan vakavin kriisi tulee olemaan maaperän hedelmällisyyden katoaminen. Maailman monilla kasvien päätuotantoalueilla on vain noin 60 sadonkorjuuta jäljellä... ja mitä sitten? Ilmastokysymyksien avulla voidaan päästä vaikuttamaan paljon suurempaankin asiaan. Jos hiiltä saadaan sidottua ilmakehästä maaperään enemmän, kuin sieltä vapautuu, myös maaperän hedelmällisyys alkaa taas kasvaa.

http://www.fao.org/soils-2015/events/detail/en/c/338738/

Ilmastonmuutoksen varjolla voidaan viljelijöille ohjata varoja myös maan kasvukunnon parantamiseen. Emme me niillä mahdollisilla tuilla tule suoranaisesti tienaamaan, ne tullevat menemään toimenpiteiden maksamiseen vähän niinkuin kerääjäkasvipalkkionkin oli tarkoitus toimia. Toisaalta maan parempi kasvukunto voisi tuottaa suurempia satoja ja sitä kautta voisi viljelijäkin tienata enemmän.

tuo vaatisi todennäköisesti joko sen että nautakarjatalouteen ohjattaisiin enemmän varoja ja tuettaisiin reilua pelto-alaa suhteessa eläinmäärään ehkä 1/3? Ilman keinolannoitusta. Vain fosforia, kalia, kalsiumia ja magnesiumia lisää peltoon.

Tai sitten että kasvitilalla olisi apila/mailasnurmia lähes 50% alasta ja nurmen pitäisi olla 3-4 vuoden nurmia. Tuolloinkin pitäisi kasvijätteet kyntää 3-4 vuoden jälkeen peltoon syvälle. Hiili pysyisi silloin kauan maassa jos pellolta otetaan vain 1-2 satoa korjattuna. Eli 100 hehtaarin viljatilalla olisi 20 hehtaaria viljaa ja loput nurmea.

Ei taitaisi kaikille viljan käyttäjille käydä?🤔

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2710
Vs: Ilmastomuutoskasvit
"Eli 100 hehtaarin viljatilalla olisi 20 hehtaaria viljaa ja loput nurmea."

"Mutta onko viljelijöillä malttia tuottaa vähemmän hintojen tukemiseksi? Ei ainakaan vielä ole näyttänyt siltä. Olisihan tuo pienempien satojen tuottaminen jo nyt ihan mahdollista ja jopa kilpailukykyistäkin."


Kokonaisuutta ajatellen "hömppäily" ei ehkä sittenkään ole p*skempi vaihtoehto.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Ilmastomuutoskasvit
En usko että millään näillä toimenpiteillä saadaan mitään mitattavissa olevaa vaikutusta ilmaston dynamiikkaan.

Sen sijaan paikalliseen ympäristön tilaan niillä voi olla vaikutusta ja (tuonti)öljyn käytön vähentäminen on varmaan aina hyvä idea. Mutta käsite "ilmasto-" on jo niin väärinkäytetty että se on jo suden huutamista.

Olen tuosta aika pitkälti samaa mieltä. Jos mitattavaa vaikutusta aikaan saadaan, olisi se kyllä hyvä juttu. Ilmasto tulee muuttumaan jotenkin, kuten se on aina kautta maailmanhistorian muuttunut.

Kuitenkin maaperän hiili on suunnilleen sama asia, kun maaperän hedelmällisyys. SE on minusta se oikeasti tärkeämpi asia. FAO on asiaa tutkinut, ja heidän mukaansa ilmastonmuutos ei ole ihmisten pahin uhka, ei myöskään lajien katoaminen tai moni muukaan ympäristökriisi. Ihmiskunnan vakavin kriisi tulee olemaan maaperän hedelmällisyyden katoaminen. Maailman monilla kasvien päätuotantoalueilla on vain noin 60 sadonkorjuuta jäljellä... ja mitä sitten? Ilmastokysymyksien avulla voidaan päästä vaikuttamaan paljon suurempaankin asiaan. Jos hiiltä saadaan sidottua ilmakehästä maaperään enemmän, kuin sieltä vapautuu, myös maaperän hedelmällisyys alkaa taas kasvaa.

http://www.fao.org/soils-2015/events/detail/en/c/338738/

Ilmastonmuutoksen varjolla voidaan viljelijöille ohjata varoja myös maan kasvukunnon parantamiseen. Emme me niillä mahdollisilla tuilla tule suoranaisesti tienaamaan, ne tullevat menemään toimenpiteiden maksamiseen vähän niinkuin kerääjäkasvipalkkionkin oli tarkoitus toimia. Toisaalta maan parempi kasvukunto voisi tuottaa suurempia satoja ja sitä kautta voisi viljelijäkin tienata enemmän.

tuo vaatisi todennäköisesti joko sen että nautakarjatalouteen ohjattaisiin enemmän varoja ja tuettaisiin reilua pelto-alaa suhteessa eläinmäärään ehkä 1/3? Ilman keinolannoitusta. Vain fosforia, kalia, kalsiumia ja magnesiumia lisää peltoon.

Tai sitten että kasvitilalla olisi apila/mailasnurmia lähes 50% alasta ja nurmen pitäisi olla 3-4 vuoden nurmia. Tuolloinkin pitäisi kasvijätteet kyntää 3-4 vuoden jälkeen peltoon syvälle. Hiili pysyisi silloin kauan maassa jos pellolta otetaan vain 1-2 satoa korjattuna. Eli 100 hehtaarin viljatilalla olisi 20 hehtaaria viljaa ja loput nurmea.

Ei taitaisi kaikille viljan käyttäjille käydä?🤔

Joo, karjakasvatus olisi, yllättävää kyllä, usein hyvä ratkaisu ilmasto- ja maaperäasioihin. Lihantuotanto laiduntamisen avulla ja kohtuullisemmalla valkuaisen käytöllä nykytapaa laajaperäisemmin, olisi maaperän kannalta hyvä juttu. Lihansyönti on ongelma silloin, kun kasvatus perustuu väkirehuun, eikä nurmeen. Ei liene ainakaan lähitulevaisuutta.

Kasvitiloilla se käytännössä vaatisi suunnilleen tuon. Toki variaatioita on paljonkin. Kuitenkin tehokkainta olisi pitää vähintään 2- vuotisia syväjuurisia nurmia. Apila ja mailaset ovat hviä ja lisäksi ruokonataa, koiranheinää, ruokohelpiä tms syväjuurisia heiniä sekaan. Esimerkiksi 2 nurmea, 3 viljaa. Siis n. 40 % nurmea vuosittain. Yksivuotinen, tehokas nurmi, ja perään syysvilja ja sitten kevätvilja. 33 % nurmea. Parantaa yleensä asiaa, kun nurmen perään laittaa syyskasveja. Ne tavallaan voivat korvata juurimassoillaan nurmea osittain. Myös tehokkaat kerääjäkasvit kevätviljan jälkeen ja talven yli säilytettynä tekisivät ihmeitä.

Tuo kyntö on aika suuri kysymysmerkki. Kun kasvijäte haudataan kovin syvälle, se hajoaa kyllä hitaasti. Toisaalta mikrobitoiminta tuottaisi vielä pysyvämpää hiiltä, mutta se on kovin hidasta niin syvällä maaperässä. Ja sittenkin vaikuttavimmat toimet näyttäisivät olevan kovin erilaisia eri maalajeilla... Tämä on kyllä vaikea laji...

Ja ei, ei mahda monillekaan sopia.
Don Essex

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Tuo "60 satoa jäljellä" on 1970-luvun myyttejä. Perustui sen ajan aktivistien puutarhapalstojen kompostiviljelykokeisiin, jossa oli verrattu brittiläisiä "tehovljeltyjä" vilja- ja rapsisatoja pienpalstan vihannessatoihin, ottamatta huomioon edes vihannesten vesipitoisuutta. Uudemmat kokeet näyttävät, että ns. orgaanisen aineksen tasoja ei pystytä kovin hyvin pitämään yllä luomuviljelyssäkään, orgaanista materiaalia pitää syöttää maahan monikertaiset ylijäämät, jotka sitten mikrobien aineenvaihdunnassa "palavat" hiljakseen hiilidioksidiksi, metaaniksi, liukoisiksi ravinteiksi.

Suurin maan hiilen haihtumista edistävä tekijä on pohjavesitasojen laskeminen ojituksella ja hapen saattaminen muokkauskerrokeen muokkaamalla. Tämä voidaan havaita soissa, joita ojiteaan, mutta joita ei edes viljellä ! Nämä toiminpiteet virkistävät mikrobitoimintaa ja hiilidioksidi- sekä metaanihengitystä. Tämä vaiva on sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn ns, hyvässä kemikaalivapaassa viljelytavassa.

Satotasojen jatkuva nousu tehoviljellyillä pelloilla ei edes vahvista tuota maan viljavuuden ja edes "hedelmällisyyden" vähenemistä. Intian ja kiinan metsiä muuten on istutettu enemmän kuin koskaan, Uttar Pradeshin osavaltiossa istutettiin vuorokaudessa 49,3 miljoonaa puuntainta.

https://www.newsmax.com/TheWire/uttar-pradesh-tree-planting-india-guinness-world-record/2016/07/12/id/738283/

 FAO:n mainitussa raportissa - jota itse en kyllä kehtaisi jakaa netissä enää osoituksena jostakin maanviljelyn ekokatastrofista -  suurimmat luetteloidut tekijät eivät edes olleet tehoviljely vaan metsänraivaus, soiden ojitus, eroosio (joka syntyy mm. ylilaidunnuksesta ja maan muokkaamisesta), ja lopulta ilmastonmuutos, joka tekee toisaalle kuivuuskausia ja tulvia toisaalle. On aika härskiä vetää ilmastonmuutoksen ilmiöitä viljelyn piikkiin,  koska ilmastomuutos on hiili- ja öljy- ja liikennevälineteollisuuden heiniä, eivät viljele kumpikaan.  Loppukaneetissa myönnetään , että luomuviljely ei välttämättä ole ollenkaan ratkaisu, mutta heidän luomuparadigmansa mukaan se on paras kuitenkin.

Koska heillä ei ajatus taivu ajattelemaan muuta kuin luomua.

-SS-

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 414
Vs: Ilmastomuutoskasvit
"Eli 100 hehtaarin viljatilalla olisi 20 hehtaaria viljaa ja loput nurmea."

"Mutta onko viljelijöillä malttia tuottaa vähemmän hintojen tukemiseksi? Ei ainakaan vielä ole näyttänyt siltä. Olisihan tuo pienempien satojen tuottaminen jo nyt ihan mahdollista ja jopa kilpailukykyistäkin."


Kokonaisuutta ajatellen "hömppäily" ei ehkä sittenkään ole p*skempi vaihtoehto.

Eiköhän tuo ole vähän eri asia kuin nykyinen hömppäily jossa metsösaarekkeista kannattaa maksaa maltaita ja pistää ikiheinälle. Puulle ne kuuluisi.

Lemmy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 917
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Se on suurilla pelureilla vaikeeta, kun joutuu oman tuotoksen vaikutuksen maailmanmarkkinahintoihin ottamaan huomioon. Itselle ei ole moinen solidaarisuus tullut edes mieleen.

Satoja varmaan maailmalla saadaan keinokastelulla ja monilla lannoituksilla ilman multavuuttakin. Täällä nyt ei ole esm öljykasvisadot ainakaan parantuneet ja valitus kuivuudesta alkaa suht lyhyen poudan jälkeen..
Kaaoksesta nousee harha, meille se on tähtitarha.
http://haapasalontila.fi/index.html

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Tuo "60 satoa jäljellä" on 1970-luvun myyttejä. Perustui sen ajan aktivistien puutarhapalstojen kompostiviljelykokeisiin, jossa oli verrattu brittiläisiä "tehovljeltyjä" vilja- ja rapsisatoja pienpalstan vihannessatoihin, ottamatta huomioon edes vihannesten vesipitoisuutta. Uudemmat kokeet näyttävät, että ns. orgaanisen aineksen tasoja ei pystytä kovin hyvin pitämään yllä luomuviljelyssäkään, orgaanista materiaalia pitää syöttää maahan monikertaiset ylijäämät, jotka sitten mikrobien aineenvaihdunnassa "palavat" hiljakseen hiilidioksidiksi, metaaniksi, liukoisiksi ravinteiksi.

Suurin maan hiilen haihtumista edistävä tekijä on pohjavesitasojen laskeminen ojituksella ja hapen saattaminen muokkauskerrokeen muokkaamalla. Tämä voidaan havaita soissa, joita ojiteaan, mutta joita ei edes viljellä ! Nämä toiminpiteet virkistävät mikrobitoimintaa ja hiilidioksidi- sekä metaanihengitystä. Tämä vaiva on sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn ns, hyvässä kemikaalivapaassa viljelytavassa.

Satotasojen jatkuva nousu tehoviljellyillä pelloilla ei edes vahvista tuota maan viljavuuden ja edes "hedelmällisyyden" vähenemistä. Intian ja kiinan metsiä muuten on istutettu enemmän kuin koskaan, Uttar Pradeshin osavaltiossa istutettiin vuorokaudessa 49,3 miljoonaa puuntainta.

https://www.newsmax.com/TheWire/uttar-pradesh-tree-planting-india-guinness-world-record/2016/07/12/id/738283/

 FAO:n mainitussa raportissa - jota itse en kyllä kehtaisi jakaa netissä enää osoituksena jostakin maanviljelyn ekokatastrofista -  suurimmat luetteloidut tekijät eivät edes olleet tehoviljely vaan metsänraivaus, soiden ojitus, eroosio (joka syntyy mm. ylilaidunnuksesta ja maan muokkaamisesta), ja lopulta ilmastonmuutos, joka tekee toisaalle kuivuuskausia ja tulvia toisaalle. On aika härskiä vetää ilmastonmuutoksen ilmiöitä viljelyn piikkiin,  koska ilmastomuutos on hiili- ja öljy- ja liikennevälineteollisuuden heiniä, eivät viljele kumpikaan.  Loppukaneetissa myönnetään , että luomuviljely ei välttämättä ole ollenkaan ratkaisu, mutta heidän luomuparadigmansa mukaan se on paras kuitenkin.

Koska heillä ei ajatus taivu ajattelemaan muuta kuin luomua.

-SS-

Tuo 60 satoa jäljellä perustuu FAO:n 2015 tekemään selvitykseen, että on se vähän tuoreempi kuin 1970- luvulta... Myytti se toki voi olla, mutta onko meillä varaa olla huomioimatta sitä mahdollisuutta, että se voisikin olla näin? Pidän kuitenkin YK- tasoista tutkimusta ainakin jossain määrin luotettavana. Ainakin asioita olisi hyvä sitten tutkia lisää ja etsiä sellaisia tutkimustapoja, jotka olisivat toimivampia. Nykyinen tutkimustieto vaihtelee kyllä liian paljon! Lisäksi tuntuu siltä, että nykyaikainen tutkimus olisi useimmiten aivan liian tarkoitushakuista. Niin luomu-, tavanomaisissa- kuin kaupallisissakin tutkimuksissa.

Voi toki olla, että totuus löytyy jostain tuosta välistä. Kuitenkin olen sitä mieltä, että peltomaan hedelmällisyydestä ja kasvukunnosta huolehtiminen ei koskaan mene hukkaan.

Olen myös samaa mieltä siinä, että luomullakin on ongelmia maan hiilen hallinnassa. Syinä pidän itse turhan suuria muokkausmääriä ja liian pientä kasvipeitteistä aikaa vuodessa. Omalla kohdallani pyrin lisäämään yhteyttävää aikaa tehostamalla kerääjäkasvien määrää satokauden ulkopuolella ja siirtämällä entistä enemmän muokkauksia kevääseen. Oleellista saattaa olla yhteyttävän kasvimassan määrä sen jälkeen, kun viljelykasvi lopettaa yhteyttämisensä tuleentumisen alkaessa. Näin saataisi aikaan orgaanista massaa ja juurieritteitä mikrobien ravinnoksi. Syy siihen, miksi hiilen sitominen maaperään on niin hidasta on luultavasti se, että kuolleiden mikrobien massa maassa lisääntyy kovin hitaasti. Ranskan 4 promillea vuodessa onkin jo kova tavoite. Mikrobit tosiaan muuttavat biomassan osittain kaasuiksi ja ravinteiksi, mutta hyvin pieni osa jää mikrobiin itseensä ja sen kuollessa maaperään. Ja tuon viimeksi mainitun hiilen pitäisi olla pitkäkestoista.

Tuossa toisessa kappaleessa mainitsemasi pohjaveden laskeminen on varmasitikin se maa- ja metsätalouden suurin ongelma. Sitä voitaisi ehkä peltomaalla hallita jossain määrin säätösalaojituksella, jossa nostettaisi pohjaveden korkeus mahdollisimman ylös aina, kun liikkuminen pellolla ei olisi tarpeen. Ja ainakin karuilla soilla olisi syytä ennallistaa ja tukkia ojia, ellei ojitus ole tehostanut puuntuotantoa reilusti. Minullakin on tuollainen suoalue metsässä, ja sen ojien sulkemista pohditaan. Se on ojitettu joskus 1970 luvun alussa ja sieltä löytyy nykyisin muutama käkkäräinen kuitupuukokoinen mänty hehtaarilta...

Tuosta satotasojen noususta tehoviljellyillä pelloilla en osaa sanoa että tarkoitetaanko samoja alueita, en tiedä. USA:n keskiosista ainakin oli jokin aika sitten ohjelma, jossa arvioitiin satotasojen alkaneen pudota keskilännen preeria-alueilla. En löytänyt ohjelmaa nyt, enkä ole kovin varma siitä, että oliko kysymyksessä jonkilainen pidempi jakso. Toisaalta tuolla alueella on eniten alettu kiinnostua Cover cropseista ja jatkuvista kasvipeitteisyyksistä. Miksi? Turhaanko? Myös brittiläinen vehnäsatoennätysviljelijä tekee valtavasti työtä biomassan lisäämiseksi pelloillaan. Satovuoden lannoituksilla ja kasvinsuojelulla saatu supersato ovat suuren pohjatyön huipentumia.

Tuo FAO:n raportti pitää toki sisällään paljon muitakin asioita kuin peltomaan hedelmällisyyden muutokset.  Siitä nyt vain sattui olemaan tällä kertaa kysymys. Siis ilmastonmuutoskasveista pellolla. On toki selvää, että suurimmat ongelmat aiheutuvat monista eri seikoista. Minäkin uskon, että jos vuosimiljoonien kuluessa maaperään muodostunut kivihiili, öljy ja muukin fossiilinen hiili vapautetaan ilmakehään vain parissa vuosisadassa, vaikuttaa se jotenkin johonkin. Miten, emme sitä voi tietää. Mutta voimme tehdä senkin asian eteen jotakin kukin omalla tavallaan. Ja uskollaan.

Pidän selvänä, että ihmisen pitää elääkseen tuottaa jotain päästöjä. Jos ne jotenkin voidaan kompensoida, olisi se koko systeemin kannalta suotavaa. Metsien kasvattaminen on meille varmaankin hyvä keino, mutta voidaanhan maaperästäkin huolehtia. Ja luomu ei välttämättä ole tosiaankaan ratkaisu. Kuitenkin se on suurimman osan tämän hetken tutkimustiedoista mukaan parempi ratkaisu kuin kemiallinen tehoviljely. Uskon vahvasti myös siihen, että tavanomaisellakin viljelytekniikalla olisi paljon mahdollisuuksia parantaa tilannetta. Kukaties paremmaksi kuin luomu. Jos keksitään tapa tuottaa hiiltä (hedelmälliyyttä) maaperään ja silti tuottaa korkea sato. Ja ne keinot vielä otettaisi käyttöönkin! Olisi se minusta hienoa. En ole ihan täysin puhdas luomu-uskovainen, mutta olen asiasta hyvin kiinnostunut, ja siirryin luomuun paljolti siksi, etten saanut peltojani kasvamaan nin hyvin kuin olisin halunnut. Maan kasvukunto oli jotenkin vain kadonnut. Nyt näyttää siltä, että kasvukunto on taas parantumassa, enkä ole enää kovin mahdottomasti tavanomaisen viljelyn satotasoja perässä. Voihan se olla, että olin vain huono käyttämään kemiallisia panoksia, mutta siltikin.
Don Essex