• Tavallinen aihe

Aihe Ilmastomuutoskasvit  (Luettu 4147 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15450
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Edelleen, ei ole hyvästä luulla oikeaksi tutkimukseksi pamfletteja ja luomuviljelijoiden organisaatioiden julistuksia. Tätä viljelysmaan hedelmällisyyden häviämistä tehoviljelyssä ei ole ainakaan FAO:n sivuilla missään tutkimuksessa löydettävissä. Nuo 60 sadon arviot ovat muutaman FAO:n virkamiehen keskustelunavauksia. Kun seuraa Saharan Afrikan ja muutamien kuivien alueiden eroosiota, huoli onkin järkeenkäypä. Mutta se ei ole tehoviljelyn syytä, vaan kyseessä on hyvinkin alkukantainen laidunnusviljely. Mutta juurikin vuonna 2015 tämä "60 satoa jäljellä" tuotiin voimallisesti Guardian lehdessä esille. Nimittäin Georg Monbiot, joka on  kovan linjan vasemmistolainen aktivistitoimittaja, kirjoitti Guardianiin kiihkeän tekstin tästä ns. 60 sadon katastrofista. Nämä vain tänään
putkahtavat esille tympeänä vaalikarjan pelotteluna.

Esimerkiksi tehoviljelty Brittein Saaret eivät todista FAO:n omista tilastoista tätä trendiä tapahtuneen ainakaan viidenkymmenen vuoden aikana: Se, että viljelty maa-ala tilastoissa on vähentynyt, johtuu EU:sta ja ekologisen alueen kasvusta, sekä ylituotannon rajoituksista. Sadot ovat viljellyllä maalla kasvaneet säännönmukaisesti, vaikka esimerkisi nitraattidirektiivi on ollut pitkään voimassa.


Kuva:  Rehuviljan tuotantoala v. satotaso


Kuva: Viimeiset 20 vuotta satotasot eivät myöskään ole romahtaneet.

Sama tilanne on kaikissa suurissa elintaso-maataloustuottajamaissa. Jos ajatellaan vuosisademäärältään
juuri ja juuri joka toinen vuosi satoa tuottavaa preeriaa, niin kymmenen millin vuosisadannan lasku vie
satovuoden mahdollisuuden. Sadanta siis on ongelma, ei maaperän köyhtyminen. Sateiden
siirtymisestä muualle voidaan tehdä aivan toisen alan tutkimus, kunhan ei suututeta hiili- ja öljyteollisuutta.

Voi todeta, että bioetanolin, palmuöljyn, kahvin, teen,tupakan ja kaakaon suuri-
mittainen viljely etenkin kehitysmaissa on todellinen  suuri uhka, mutta se on maaperälle rasittavaa
ja eroosiolle altistavaa, myös luomuna. Kyllä taas kiukutti kuspäinen valehtelu, oli Prismassa
luomupuolukkaa ja tavallista puolukkaa. Juupa juu, kuinka viitiikään joku yrittää sumuttaa väkeä.
Ja onnistuakin siinä. 

Laaja laiduntaminen, etenkin lampaat, vuohet, vaatimattomat
märehtijälajit, ne syövät ruohon ylilaidunnuksen takia ja altistavat maan eroosiolle.
Maailman luomuviljelijät eivät ole tässäkään asiassa ollenkaan syyttömiä.

Mutta siis Monbiot uutisoi vahvasti, että kyse olisi ollut FAO:n tutkimuksesta. Ei,
Journal of Applied Ecology julkaisi tietyn gradun perusteella uutisen noin 15 vuotta
sitten, ja ylisti pienpalstojen ja omavaraisviljelyn ylivoimaisuutta, koska "satotasot olivat
4-11 kertaa parempia kuin tehoviljellyillä lohkoilla" Tästäpä Monbiot innostui, ja otti
nämä erilaisten aktivistiryhmien heitot tosissaan, eikä tarkistanut , että nuo ns. tulokset
olivat erään puutarhayhdistyksen 1970-luvun alussa lehteen tekemistä jutuista ja
tuon jutun Itä-Lontoon yliopiston gradun väärästä analyysistä, sekä paikallisen
ympäristöviranomaisen katsauksen varassa, joka katsaus ei edes maininnut mitään
satotasoista tai maan köyhtymisestä.

Tuo puutarhalehden koe antoi vesipitoisia kasviksia, kurpitsaa, saalattia, hedelmiä, juureksia,
ja lannoitettuna 31 t/ha, osaksi lasinalaisviljelyksesä heti maaliskuulta asti.   
Samaan aikaan Brittein Saarilla tavanomaisen viljelyn hehtaarisadot juurikasveilla olivat
40 tonnia, perunalla 40 tonnia, porkkanalla 32 tonnia, ja niin edelleen.

Kuiva-aine- ja valkuaissadot ovatkin aivan eri asia, tällaisia kuivaamattomia
puutarhasatoja ei siis voida verrata  enempää kuin omenoita harjanvarsiin.

Oikeallekin tieteelliselle tutkimukselle on paikkansa, kumma kun ympäristönsuojelijat
karkoittavat epärehellisellä ajattelulla kaikki vähänkin itsenäisesti ajattelemaan pystyvät, siis ongelmia on,
mutta ehkä tuollainen luomupalstanäpertely rauhoittaa milleniaalien päätä.

Muuten tuo George Monbiot ei ole tullut toimeen kaikkien luonnonsuojeluliikkeiden kanssa,
johtuen juuri siitä, että osa luonnonsuojelijoista näkee, että epätoivoinen pyrkiminen
päältä luonnonmukaiselta näyttävään ilmastonmuutoksen torjumiseen voi olla kaksiteräinen miekka.
Että tehdään ihan  kaikkea muuta, mutta ei lopeteta hiilen ja öljyn kaivamista ja sen nopeaa polttamista
ilmakehään. 

Eipä Monbiot itsekään säästynyt syövältä, 56 -vuotiaana, vaikka on varmasti kaikkea GMO:ta välttänyt
kuin ruttoa.

Jos karjankasvatusta ajatellaan, selvimmät eroosion merkit tulivat meidän lehmänviljelyajalta,
lehmät sotkivat märkinä syksyinä laitumien polkujen kulkuaukkojen ja juomapaikkojen
ympäristöt niin, että vieläkin on vanhan aidan paikalla rinteessä noin metrin kynnys näkyvissä .
Kaikki se multa on jossakin alarinteessä. Tai meressä.

Luomuvuohien ja lampaiden laidunnuksella on tuhottu Kreikan ja eteläisen Euroopan metsät ja osa
laidunmaistakin jo yli 2000 vuotta sitten.

-SS-

Lemmy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 728
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Tuo eka käppyrä kertoo, että satotaso on kasvanut niin kauan kuin heikompia lohkoja on jäänyt pois viljelystä. Sitten 1995 lähtien satotaso on jämähtänyt paikalleen.

Varmaan uusi tekniikka mahdollistaa kasvisuojeluaineiden käyttömäärien pudottamisen murto-osaan tavanomaisessa viljelyssä. Toisaalta luomussa uusi tekniikka mahdollistaa muokkaamisen vähentämisen ja varmaan tulevaisuudessa ihan suorakylvönkin.
Kaaoksesta nousee harha, meille se on tähtitarha.
http://haapasalontila.fi/index.html

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15450
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Tuo eka käppyrä kertoo, että satotaso on kasvanut niin kauan kuin heikompia lohkoja on jäänyt pois viljelystä. Sitten 1995 lähtien satotaso on jämähtänyt paikalleen.

Varmaan uusi tekniikka mahdollistaa kasvisuojeluaineiden käyttömäärien pudottamisen murto-osaan tavanomaisessa viljelyssä. Toisaalta luomussa uusi tekniikka mahdollistaa muokkaamisen vähentämisen ja varmaan tulevaisuudessa ihan suorakylvönkin.

Se itse asiassa kertoo, jos toisia tilastoja katsoo, että öljykasvit ja
leipävilja (jotka eivät kuulu coarse graineihin) ovat vallanneet alaa näiltä rehukasveilta.

Näissä erikoiskasviksi katsottavissa, ml. sokerijuurikas, satotasot ja kokonaistuotanto ovat kasvaneet runsaammin.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15450
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Satotasoja USA:ssa Luvut eivät tue huhuja satojen romahtamisesta.


Kuva: Maissisadot USA


Riisisadot USA


soijasadot USA


Syysvehnäsadot USA


Kevätvehnäsadot USA



Kuva: sokerijuurikassadot USA 1910 alkaen

Ehkä sanomani tuli selväksi kuitenkin.

-SS-

mustaviiksi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 180
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Satotasoja USA:ssa Luvut eivät tue huhuja satojen romahtamisesta.


Kuva: Maissisadot USA


Riisisadot USA


soijasadot USA


Syysvehnäsadot USA


Kevätvehnäsadot USA



Kuva: sokerijuurikassadot USA 1910 alkaen

Ehkä sanomani tuli selväksi kuitenkin.

-SS-


Olisi mielenkiintoista nähdä miten viljelyala on USAssa samaan aikaan muuttunut.

Lemmy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 728
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Eikös kasvipeitteisyys ole USAssa kunnossa, koska kasvit on paljolti talven yli tai samana vuonna voi olla jopa kaksi satokasvia? Keskilännen pölymyrskyt oli joskus 1930-luvun paikkeilla, jotka johtui maaperän köyhtymisestä. Silloin jo alettiin muuttamaan viljelytapoja sielläpäin. Suomessa kasvukausi on sata päivää, jonka ulkopuolella maa olisi mustana mahdollisesti.
Kaaoksesta nousee harha, meille se on tähtitarha.
http://haapasalontila.fi/index.html

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15450
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ilmastomuutoskasvit

Olisi mielenkiintoista nähdä miten viljelyala on USAssa samaan aikaan muuttunut.

Tilastoja en ole purkanut vielä kuviksi, mutta vuonna viljojen tuotantoalasta on käyrä.


Kuva: kuivien jyväviljojen tuotantoala USA

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15450
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Eikös kasvipeitteisyys ole USAssa kunnossa, koska kasvit on paljolti talven yli tai samana vuonna voi olla jopa kaksi satokasvia? Keskilännen pölymyrskyt oli joskus 1930-luvun paikkeilla, jotka johtui maaperän köyhtymisestä. Silloin jo alettiin muuttamaan viljelytapoja sielläpäin. Suomessa kasvukausi on sata päivää, jonka ulkopuolella maa olisi mustana mahdollisesti.

Joo double crop on yleistä etelämpänä, ja sitten kuivilla preerioilla, joilla sademäärä ei riitä jokavuotiseen viljelyyn, on lepovuorossa oleva pinta-ala jollakin peitekasvilla. Tai sitten sänkenä. Maata on poistettu esim. New Jerseyn osavaltiossa luonnontilaistamisen nimissä, metsäala on kasvanut noin puolet maatalousmaan pinta-alan vähenemisen verran.

-SS-

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2192
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Eikös kasvipeitteisyys ole USAssa kunnossa, koska kasvit on paljolti talven yli tai samana vuonna voi olla jopa kaksi satokasvia? Keskilännen pölymyrskyt oli joskus 1930-luvun paikkeilla, jotka johtui maaperän köyhtymisestä. Silloin jo alettiin muuttamaan viljelytapoja sielläpäin. Suomessa kasvukausi on sata päivää, jonka ulkopuolella maa olisi mustana mahdollisesti.

Mitäs sillon maassa tapahtuu, kun se on esim 15 cm pinnastaan jäätyneenä.

Mikä virka tällöin kasvipeitteisyydellä on ?

Lemmy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 728
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Eikös kasvipeitteisyys ole USAssa kunnossa, koska kasvit on paljolti talven yli tai samana vuonna voi olla jopa kaksi satokasvia? Keskilännen pölymyrskyt oli joskus 1930-luvun paikkeilla, jotka johtui maaperän köyhtymisestä. Silloin jo alettiin muuttamaan viljelytapoja sielläpäin. Suomessa kasvukausi on sata päivää, jonka ulkopuolella maa olisi mustana mahdollisesti.

Mitäs sillon maassa tapahtuu, kun se on esim 15 cm pinnastaan jäätyneenä.

Mikä virka tällöin kasvipeitteisyydellä on ?

Ei mitään. Mutta mehän ei syksyllä tiedetä, koska maa jäätyy ja jäätyykö koko talvena. Sitä täällä joskus muistaakseni jankkasin, että on aivan eri asia, jos maa on jäässä koko talven tai sitten sataa vettä suuren osan talvea. Mielestäni täällä päin alettiin todella kiinnittää huomiota maan rakenneongelmiin, kun oli ollut muutamia vesitalvia melko peräkkäin.
Kaaoksesta nousee harha, meille se on tähtitarha.
http://haapasalontila.fi/index.html

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15450
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Ei-talvenkestävällä kasvipeitteisyydellä (kuten italoheinällä) ei taida talvella umpiroutaisessa maassa olla muuta merkitystä kuin se, että maasta kasvustoon pumppautuneet ravinteet valuvat tehokkaasti kevätvesien mukana vesistöihin, koska pakkasen rikkoessa solukot, niistä vapautuu ravinteet vesiliukoisina.  Näin oli tapahtunut suorakylvösuojellun järven valuma-alueella olisko Kanadassa. Rehevöityminen odotusten vastaisesti paheni eikä helpottanut, koska etenkin fosfaatit rikastuivat maan pinnan kasvinjätteisiin talveksi.

-SS-

Lemmy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 728
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Eikö syysviljoista sitten vapaudu? Toisaalta nurmi, joka olisi aitoa kasvipeitteisyyttä, on jätetty hassusti tukipolitiikassa heikompaan asemaan.

Muistaakseni Kanadan tutkimuksessa oli mukana paljon maissia, joka jättää lähinnä paljasta maata jälkeensä tuoreena korjattuna.
Kaaoksesta nousee harha, meille se on tähtitarha.
http://haapasalontila.fi/index.html

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15450
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Eikö syysviljoista sitten vapaudu? Toisaalta nurmi, joka olisi aitoa kasvipeitteisyyttä, on jätetty hassusti tukipolitiikassa heikompaan asemaan.

Muistaakseni Kanadan tutkimuksessa oli mukana paljon maissia, joka jättää lähinnä paljasta maata jälkeensä tuoreena korjattuna.

Syysviljat ja talvivihannat heinäkasvit pidättävät paremmin kuin talveksi kuolevat yksivuotiset kasvit ja leveälehtiset lehtensä tuleennuttavat kasvit , niin olen käsittänyt. Syysvilja suojaa lehtisolukkoaan erilaisilla heikommin jäätyvillä yhdisteillä, jotka sinänsä ovat kasville myrkyllisiä, mutta pitävät sen lumen alla 0 -  -5 asteen pakkasessa elossa. Siksi pitkäaikainen paljas paukkupakkanen tappaa syysviljatkin, muistaakseni pari viikkoa riittää, jos lumet ovat hävinneet ja tulee -20 asteen pakkaset.

-SS-

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4881
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Eikö syysviljoista sitten vapaudu? Toisaalta nurmi, joka olisi aitoa kasvipeitteisyyttä, on jätetty hassusti tukipolitiikassa heikompaan asemaan.

Muistaakseni Kanadan tutkimuksessa oli mukana paljon maissia, joka jättää lähinnä paljasta maata jälkeensä tuoreena korjattuna.

Syysviljat ja talvivihannat heinäkasvit pidättävät paremmin kuin talveksi kuolevat yksivuotiset kasvit ja leveälehtiset lehtensä tuleennuttavat kasvit , niin olen käsittänyt. Syysvilja suojaa lehtisolukkoaan erilaisilla heikommin jäätyvillä yhdisteillä, jotka sinänsä ovat kasville myrkyllisiä, mutta pitävät sen lumen alla 0 -  -5 asteen pakkasessa elossa. Siksi pitkäaikainen paljas paukkupakkanen tappaa syysviljatkin, muistaakseni pari viikkoa riittää, jos lumet ovat hävinneet ja tulee -20 asteen pakkaset.

-SS-
italo ja muut aidosti yksivuotiset käyttäytyvät juuri kuten SS kuvasi; pakkasen rikkomasta solukosta vuotaa kaikki ulos. Monivuotisessa pysyvät tallessa, koska solu pysyy ehjänä. Ja jos jätetään pinnalle, niin huuhtoutuu helposti pintavirtailun mukana; fosfori vielä usein orgaanisessa muodossa, mitä on työlästä analyyttisesti osoittaa, mutta vesistössä käyttökelpoisuus liukoisen veroinen.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7255
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Jos oikein hiuksia halotaan italo on kylläkin aidosti kaksivuotinen. Täällä etelässä se leudoimpien talvien jälkeen lähtee kasvamaan ja tekee röyhyn.
Mystinen kesälaatumies