Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Ruisrypsimohralvehnä - 25.02.19 - klo:20:52
-
Olen tässä ideoinut kasveja joista olisi hyötyä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Onko mitä ideoita muilla agronettiläisillä. Itse pitäisin sänkikesantoa hyvänä ilmastomuutoskasvina. Ideana siinä olisi että viljelijä jättäisi puinnin jälkeen sängen koskematta ja ilmoittaisi sen seuraavana vuonna ilmastokesantona, niitä pitäisi olla koko viljelijän tukihakemuksessa 25 %. Idea siinä on nimenomaan se fossiilisten polttoaineiden kulutuksen säästö mikä 20 prosentin ilmastokesannossa tulisi. Siitä voisi sitten tehdä kesällä syysvilja- tai öljykasvimaita. Ihan kuinka viljelijä haluaa. Tai kyntö vasta myöhään syksyllä.
-
Olen tässä ideoinut kasveja joista olisi hyötyä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Onko mitä ideoita muilla agronettiläisillä. Itse pitäisin sänkikesantoa hyvänä ilmastomuutoskasvina. Ideana siinä olisi että viljelijä jättäisi puinnin jälkeen sängen koskematta ja ilmoittaisi sen seuraavana vuonna ilmastokesantona, niitä pitäisi olla koko viljelijän tukihakemuksessa 25 %. Idea siinä on nimenomaan se fossiilisten polttoaineiden kulutuksen säästö mikä 20 prosentin ilmastokesannossa tulisi. Siitä voisi sitten tehdä kesällä syysvilja- tai öljykasvimaita. Ihan kuinka viljelijä haluaa. Tai kyntö vasta myöhään syksyllä.
Ehkä ennemmin nurmi siihen sänkeen.
-
Olen tässä ideoinut kasveja joista olisi hyötyä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Onko mitä ideoita muilla agronettiläisillä. Itse pitäisin sänkikesantoa hyvänä ilmastomuutoskasvina. Ideana siinä olisi että viljelijä jättäisi puinnin jälkeen sängen koskematta ja ilmoittaisi sen seuraavana vuonna ilmastokesantona, niitä pitäisi olla koko viljelijän tukihakemuksessa 25 %. Idea siinä on nimenomaan se fossiilisten polttoaineiden kulutuksen säästö mikä 20 prosentin ilmastokesannossa tulisi. Siitä voisi sitten tehdä kesällä syysvilja- tai öljykasvimaita. Ihan kuinka viljelijä haluaa. Tai kyntö vasta myöhään syksyllä.
Ehkä ennemmin nurmi siihen sänkeen.
Näin. Ja syväjuurisia nurmikasveja.
-
jos halutaan miettiä ilmastonmuutoksen kannalta hommaa, niin nykyisestä aluskasvi käytännöstä pitäisi luopua. Viljelykiertoa ja se että maa on oikeasti kasvipeitteinen mahdolisimman paljon 4-5 vuoden jaksoissa. Tutkia uusia erillaisia kylvö/viljelytapoja, että voitaisiinko näillä nostaa satomääriä->vähentämällä viljelyyn menevää työtä suhteelisesti, vaikka ei saataisi huippu hehtaari satoja.
-
Ilmastonmuutoksen, eli hiilensidonnan kannalta olennaista on yhteyttämiseen käytetty aika kasvukaudella. Kasvipeitteisyys ei itsessään ole ratkaisu, vaan vihreä kasvipeitteisyys.
Aluskasvit ovat ihan hyvä juttu. Kun pääkasvi on kukkinut, se alkaa tuleentua. Samalla yhteyttäminen vähenee nopeasti. Silloin aluskasvit alkavat yhteyttää enemmän ja hiilen sitoutuminen jatkuu. Jos aluskasvi lähtee hyvin kasvuun, se toimii hyvin myös kerääjäkasvina ja yhteyttää talven tuloon asti ja vielä keväälläkin ellei sitä erikseen lopeteta. Jos aluskasvi on yksipuolinen ja vaatimaton, tai sitä ei ole, olisi hyvä kylvää puinnin yhteydessä tai heti sen jälkeen jokin nopea kasvi kerääjäksi. Retikka, ruis, syysvehnä tai miksei ihan kevätviljaakin keräämään ravinteita ja jatkamaan yhteyttämistä. Ruis on maailmalla enemmän tähän tarkoitukseen käytetty kerääjäkasvi kuin satokasvi.
Näitä mustaviiksen mainitsemia asioita on nyt alettu tutkimaan Carbon Action, eli hiiliviljely- hankkeessa.
-
Ilmastonmuutoksen, eli hiilensidonnan kannalta olennaista on yhteyttämiseen käytetty aika kasvukaudella. Kasvipeitteisyys ei itsessään ole ratkaisu, vaan vihreä kasvipeitteisyys.
Aluskasvit ovat ihan hyvä juttu. Kun pääkasvi on kukkinut, se alkaa tuleentua. Samalla yhteyttäminen vähenee nopeasti. Silloin aluskasvit alkavat yhteyttää enemmän ja hiilen sitoutuminen jatkuu. Jos aluskasvi lähtee hyvin kasvuun, se toimii hyvin myös kerääjäkasvina ja yhteyttää talven tuloon asti ja vielä keväälläkin ellei sitä erikseen lopeteta. Jos aluskasvi on yksipuolinen ja vaatimaton, tai sitä ei ole, olisi hyvä kylvää puinnin yhteydessä tai heti sen jälkeen jokin nopea kasvi kerääjäksi. Retikka, ruis, syysvehnä tai miksei ihan kevätviljaakin keräämään ravinteita ja jatkamaan yhteyttämistä. Ruis on maailmalla enemmän tähän tarkoitukseen käytetty kerääjäkasvi kuin satokasvi.
Näitä mustaviiksen mainitsemia asioita on nyt alettu tutkimaan Carbon Action, eli hiiliviljely- hankkeessa.
Tuossa itse mietin että onko järkeä käyttää aluskasvina jotain yksivuotista kasvustoa joka seuraavana keväänä viimeistään tuhotaan, vaan kylvää esi. aikainen ohra. Samalla juureen vaikkai syysvehnä/syysrypsi ja jonka juureen monivuotinen apila nurmi? Nyky koneilla ei enää ole turpeet se ongelma muokkauksessa. Käytännössä tuossa kierrossa 6 vuodessa olisi 2 puitavaa kasvia ja 4 apilanurmea.
-
Ilmastonmuutoksen, eli hiilensidonnan kannalta olennaista on yhteyttämiseen käytetty aika kasvukaudella. Kasvipeitteisyys ei itsessään ole ratkaisu, vaan vihreä kasvipeitteisyys.
Aluskasvit ovat ihan hyvä juttu. Kun pääkasvi on kukkinut, se alkaa tuleentua. Samalla yhteyttäminen vähenee nopeasti. Silloin aluskasvit alkavat yhteyttää enemmän ja hiilen sitoutuminen jatkuu. Jos aluskasvi lähtee hyvin kasvuun, se toimii hyvin myös kerääjäkasvina ja yhteyttää talven tuloon asti ja vielä keväälläkin ellei sitä erikseen lopeteta. Jos aluskasvi on yksipuolinen ja vaatimaton, tai sitä ei ole, olisi hyvä kylvää puinnin yhteydessä tai heti sen jälkeen jokin nopea kasvi kerääjäksi. Retikka, ruis, syysvehnä tai miksei ihan kevätviljaakin keräämään ravinteita ja jatkamaan yhteyttämistä. Ruis on maailmalla enemmän tähän tarkoitukseen käytetty kerääjäkasvi kuin satokasvi.
Näitä mustaviiksen mainitsemia asioita on nyt alettu tutkimaan Carbon Action, eli hiiliviljely- hankkeessa.
Tuossa itse mietin että onko järkeä käyttää aluskasvina jotain yksivuotista kasvustoa joka seuraavana keväänä viimeistään tuhotaan, vaan kylvää esi. aikainen ohra. Samalla juureen vaikkai syysvehnä/syysrypsi ja jonka juureen monivuotinen apila nurmi? Nyky koneilla ei enää ole turpeet se ongelma muokkauksessa. Käytännössä tuossa kierrossa 6 vuodessa olisi 2 puitavaa kasvia ja 4 apilanurmea.
Itse käytän alus-/ kerääjäkasvina nykyisin monivuotisia nurmikasveja terästettynä italianraiheinällä. Italianrai ja puna-apila kasvavat pääosin hyvin syksyllä puintien jälkeen. Timotei ja selvinnyt rai alkavat kasvaa aikaisin keväällä nopeasti. Apila on silloin hidasta. Jos on nurmivuosia niin jätetään nurmelle. Muutoin lopetetaan äkeellä ja kylvetään kevätvilja/härkäpapu. Ja sinne taas uusi alus- /kerääjäkasvi sekaan. Markkinoiden kysyntä kertoo pitkälti, mitä kannattaa viljellä. Nyt esimerkiksi luomumallasohra on pop ja ruista en kyllä halua laittaa. Siis härkäpapu, mallasohra ja syysrypsi satokasveina tänä vuonna.
Itsekin ajattelin kokeilla tuota syysrypsin kylvöä kevätviljan kylvön yhteydessä. Minulla on kuitenkin syysrypsi melko ahkerassa kierrossa tuon nurmen lopetuksen jälkeen. Varon erityisesti möhöjuurta. Rukiilla olen joskus kokeillut kevätkylvöä kevätviljan sekaan ja epäonnistunut. Pidän nykyrukiiden kasvutapaa hieman turhan nopeana toimiakseen kaksi satoa-yksi kylvö- periaatteella. Joku vanha ruislajike Voima tai Ensi voisi toimia, mutta se korsi... Virolainen Sangaste on vanha lajike myös. Toimisikohan... Aikoinaan kylvettiin kaskeamisen jälkeen nauris ja ruis samalla kertaa maahan. Nauris nostettiin, ruis ensin laidunnettiin ja seuraavana vuonna korjattiin sato. Siitä kaskirukiin nimitys. Tuo laidunnus on omalla kohdalla ongelma kun ei ole lehmiä.
Vihreää kasvuaikaa on tarkoitus lisätä ja muokkauksia rutkasti vähentää. Varsinkin kyntö jää vähälle. Nuo erilaiset ilmastonmuutoskasvien kasvatukset, vihreät kasvipeitteisyydet jne ovat paljolti riippuvaisia maan ominaisuuksista, joten asia pitää pohtia aina tila- ja peltolohkokohtaisesti.
-
Joku vanha ruislajike Voima tai Ensi voisi toimia, mutta se korsi... Virolainen Sangaste on vanha lajike myös. Toimisikohan... Aikoinaan kylvettiin kaskeamisen jälkeen nauris ja ruis samalla kertaa maahan. Nauris nostettiin, ruis ensin laidunnettiin ja seuraavana vuonna korjattiin sato. Siitä kaskirukiin nimitys. Tuo laidunnus on omalla kohdalla ongelma kun ei ole lehmiä.
Juhannusruis siis, eli tuo Ensi juurikin olisi sitä, muita lajikkeita ei liene säilynyt. Sitähän viljeltiin myös sekulina kevätviljan tai herneen kanssa mistä tehtiin rehua ja seuraavana vuonna ruissato.
-
Monivuotinen vilja olisi hyvä hiilensidonnan kannalta varmaan.
-
Hiilensidonta on tärkeää, mutta ei niin helppo saada sängen alle vihreää kasvipeitettä noin niin kuin isossa mittakaavassa. Jos lasketaan Suomen vuosittaiseksi puitavaksi alaksi 1 000 000 ha niin siitä 25 % on 250 000 ha niin siihen alalle sängen alle saatu vihreä kasvipeite vaatii niin paljon siemenheinän siementä, että haasteet kasvavat liian suureksi. Ajattelen sillä ilmastokesannolla polttoaine säästöä ja sitä kautta se olisi ilmastokasvia. Ajattelin 250 000 ha normaali viljelyssä käytettävän polttoaineen määrä: Kyntö- 15 litraa/ha, äestys-20 litraa/ha , kylvö-15 litraa/ha, kasvinsuojelu 10-litraa/ha, puinti -15 litraa/, kuivaus 40 litraa/ha. Tekisi 115 litraa /ha se kun kerrotaan 250 000 ha niin saadaan 10 000 000 litran ilmastomuutoskasvi säästö.
-
Viljan ilmastonmuutosominaisuudet ovat sitä mitä ovat. Vain jalostamalla sitä voidaan parantaa. Aluskasvillisuus alentaa pääkasvin satoa, joten ilmastovaikutus voi olla jopa negatiivinen. Parhaiten ilmastoa voi auttaa palauttamalla naudat nurmensyöjiksi nykyisen väkirehuboomin jälkeen.
-
Viljan ilmastonmuutosominaisuudet ovat sitä mitä ovat. Vain jalostamalla sitä voidaan parantaa. Aluskasvillisuus alentaa pääkasvin satoa, joten ilmastovaikutus voi olla jopa negatiivinen. Parhaiten ilmastoa voi auttaa palauttamalla naudat nurmensyöjiksi nykyisen väkirehuboomin jälkeen.
Aluskasvi ei juurikaan vaikuta pääsatokasvin satoon. Toki jotkin rajut kasvit niin saattavat tehdä, mutta yleensä ei.
https://www.uusirahahanke.fi/wp-content/uploads/sites/4/2018/04/Suorakylvokoe-seminaari-21.3.2018_HK.pdf
Jatkuvasti käytettäessä ne saattavat jopa parantaa pääkasvien satoa.
https://www.vyr.fi/document/1/186/a72ea37/mennee_ad1e79b_Kankanen_Hannu_Luke.pdf
Toki aluskasvien pitäisi enimmäkseen onnistua, jotta parhaat tulokset saavutetaan.
-
Känkänen taas fanatisoi. Vuonna 2017 ei ollut varmasti suojaviljaheinän orastumisongelmia, eikä minimitekijänä raiheinän haihduttaman kosteuden ongelmaa. Valkuainen kyllä laskee, nähty itse Zebra kevätvehnällä. Kokeen kasvit aika pitkälti eivät olleet kääpiölajikkeita. Tarson ja Ceylonin saa unohtaa, ei pysy italoheinän päällä.
Jos valkuainen laskee lisähintaportaan alle, vaikuttaa se satoon virtuaalisen useansadan kilon verran.
Kyllä kerääjäkasvitoimenpiteen roimalle putoamiselle lähes nollaan löytyy syy. Ja se ei ole kuviteltujen hyötyjen niukkus vaan ihan toinen niukkuus.
-SS-
-
Itsellä ei suoranaista kokemusta noista alus/kerääjäkasveista ole, mutta mitä tuossa olen yrittänyt noita apilanurmia perustaa suojaviljan kanssa niin yksinkertaisesti voisi sanoa, että siellä missä se suojavilja epäonnistuu niin nurmi alla on hyvä ja missä taas suojavilja onnistuu niin nurmi alla on niin kitukasvuinen eikä se tahdo ehtiä tokenemaan talveksi. Sitten jos kevät tulee kuivana niin ei siinä ekalla niitolla ole mitään niitettävää.
Paras tuohon kerääjäkasviin olisi ollut kun sen olisi saanut perustaa puinnin jälkeen ja säilyttämisvelvollisuus olisi seuraavaan kevääseen. Nyt se tuki sössittiin aivan täydellisesti. Rahaa jaettiin poskettomasti ja kaiken huipuksi kasvuston sai lopettaa lokakuussa..
-
Itsellä ei suoranaista kokemusta noista alus/kerääjäkasveista ole, mutta mitä tuossa olen yrittänyt noita apilanurmia perustaa suojaviljan kanssa niin yksinkertaisesti voisi sanoa, että siellä missä se suojavilja epäonnistuu niin nurmi alla on hyvä ja missä taas suojavilja onnistuu niin nurmi alla on niin kitukasvuinen eikä se tahdo ehtiä tokenemaan talveksi. Sitten jos kevät tulee kuivana niin ei siinä ekalla niitolla ole mitään niitettävää.
Paras tuohon kerääjäkasviin olisi ollut kun sen olisi saanut perustaa puinnin jälkeen ja säilyttämisvelvollisuus olisi seuraavaan kevääseen. Nyt se tuki sössittiin aivan täydellisesti. Rahaa jaettiin poskettomasti ja kaiken huipuksi kasvuston sai lopettaa lokakuussa..
Peukutus tälle!
-
Itsellä ei suoranaista kokemusta noista alus/kerääjäkasveista ole, mutta mitä tuossa olen yrittänyt noita apilanurmia perustaa suojaviljan kanssa niin yksinkertaisesti voisi sanoa, että siellä missä se suojavilja epäonnistuu niin nurmi alla on hyvä ja missä taas suojavilja onnistuu niin nurmi alla on niin kitukasvuinen eikä se tahdo ehtiä tokenemaan talveksi. Sitten jos kevät tulee kuivana niin ei siinä ekalla niitolla ole mitään niitettävää.
Paras tuohon kerääjäkasviin olisi ollut kun sen olisi saanut perustaa puinnin jälkeen ja säilyttämisvelvollisuus olisi seuraavaan kevääseen. Nyt se tuki sössittiin aivan täydellisesti. Rahaa jaettiin poskettomasti ja kaiken huipuksi kasvuston sai lopettaa lokakuussa..
Ensimmäisen vuoden säännöillä kylvivät jotakin timoteitä 15.8 mennessä ja ruiskuttivat roundupit 15.9.
Tosi paljon keräsi - rahaa.
Rahankerääjäkasvi sen nykyisenkaltaisen toimenpiteen oikea nimikin on. Jos kerääjäkasvi olisi heti ollut sillä tavalla, että kylvettävä suojaviljaan , ja pakko pitää muokkaamatta ja ruuskuttamatta kevääseen asti, niin kuin esimerkiksi riistapelto, ei ehkä tuota tavatonta ruuhkaa maksutiskille olisi tullut.
-SS-
-
Itsellä ei suoranaista kokemusta noista alus/kerääjäkasveista ole, mutta mitä tuossa olen yrittänyt noita apilanurmia perustaa suojaviljan kanssa niin yksinkertaisesti voisi sanoa, että siellä missä se suojavilja epäonnistuu niin nurmi alla on hyvä ja missä taas suojavilja onnistuu niin nurmi alla on niin kitukasvuinen eikä se tahdo ehtiä tokenemaan talveksi. Sitten jos kevät tulee kuivana niin ei siinä ekalla niitolla ole mitään niitettävää.
Paras tuohon kerääjäkasviin olisi ollut kun sen olisi saanut perustaa puinnin jälkeen ja säilyttämisvelvollisuus olisi seuraavaan kevääseen. Nyt se tuki sössittiin aivan täydellisesti. Rahaa jaettiin poskettomasti ja kaiken huipuksi kasvuston sai lopettaa lokakuussa..
Ensimmäisen vuoden säännöillä kylvivät jotakin timoteitä 15.8 mennessä ja ruiskuttivat roundupit 15.9.
Tosi paljon keräsi - rahaa.
Rahankerääjäkasvi sen nykyisenkaltaisen toimenpiteen oikea nimikin on. Jos kerääjäkasvi olisi heti ollut sillä tavalla, että kylvettävä suojaviljaan , ja pakko pitää muokkaamatta ja ruuskuttamatta kevääseen asti, niin kuin esimerkiksi riistapelto, ei ehkä tuota tavatonta ruuhkaa maksutiskille olisi tullut.
-SS-
Ei varmaan. Siinä olisi se satanen voinut riittääkkin vuosiksi eteenpäin eikä olisi tarvinut alkaa sorvaamaan pykäli uusiksi.
-
Itsellä ei suoranaista kokemusta noista alus/kerääjäkasveista ole, mutta mitä tuossa olen yrittänyt noita apilanurmia perustaa suojaviljan kanssa niin yksinkertaisesti voisi sanoa, että siellä missä se suojavilja epäonnistuu niin nurmi alla on hyvä ja missä taas suojavilja onnistuu niin nurmi alla on niin kitukasvuinen eikä se tahdo ehtiä tokenemaan talveksi. Sitten jos kevät tulee kuivana niin ei siinä ekalla niitolla ole mitään niitettävää.
Paras tuohon kerääjäkasviin olisi ollut kun sen olisi saanut perustaa puinnin jälkeen ja säilyttämisvelvollisuus olisi seuraavaan kevääseen. Nyt se tuki sössittiin aivan täydellisesti. Rahaa jaettiin poskettomasti ja kaiken huipuksi kasvuston sai lopettaa lokakuussa..
Ensimmäisen vuoden säännöillä kylvivät jotakin timoteitä 15.8 mennessä ja ruiskuttivat roundupit 15.9.
Tosi paljon keräsi - rahaa.
Rahankerääjäkasvi sen nykyisenkaltaisen toimenpiteen oikea nimikin on. Jos kerääjäkasvi olisi heti ollut sillä tavalla, että kylvettävä suojaviljaan , ja pakko pitää muokkaamatta ja ruuskuttamatta kevääseen asti, niin kuin esimerkiksi riistapelto, ei ehkä tuota tavatonta ruuhkaa maksutiskille olisi tullut.
-SS-
No kun piti saada varmistettua karajtilojen kurmootus!
-
Kerääjäkasvi varmaan hyvä juttu mutta liian paljon "muuttuvia" tekijöitä, ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan. Sieltä mennään missä aita on matalin monessakin paikassa.
Juhannusruis vaikuttaa hyvältä, vielä kun siitä saatais markkinakelpoinen sato. Ja yhtenä kasvina suosittelisin syysohraa. Siinähän kylvö tehdään aikaisin ja puinti myös. Näihin kahteen lajikkeeseen sopisi kaiketi hyvin ilmastomuutoskasvi status. Ja myöskin lisätuki näiden ilmastokasvien viljelyyn houkuttelisi ainakin yrittämään.
-
En usko että millään näillä toimenpiteillä saadaan mitään mitattavissa olevaa vaikutusta ilmaston dynamiikkaan.
Sen sijaan paikalliseen ympäristön tilaan niillä voi olla vaikutusta ja (tuonti)öljyn käytön vähentäminen on varmaan aina hyvä idea. Mutta käsite "ilmasto-" on jo niin väärinkäytetty että se on jo suden huutamista.
-
En usko että millään näillä toimenpiteillä saadaan mitään mitattavissa olevaa vaikutusta ilmaston dynamiikkaan.
Sen sijaan paikalliseen ympäristön tilaan niillä voi olla vaikutusta ja (tuonti)öljyn käytön vähentäminen on varmaan aina hyvä idea. Mutta käsite "ilmasto-" on jo niin väärinkäytetty että se on jo suden huutamista.
Olen tuosta aika pitkälti samaa mieltä. Jos mitattavaa vaikutusta aikaan saadaan, olisi se kyllä hyvä juttu. Ilmasto tulee muuttumaan jotenkin, kuten se on aina kautta maailmanhistorian muuttunut.
Kuitenkin maaperän hiili on suunnilleen sama asia, kun maaperän hedelmällisyys. SE on minusta se oikeasti tärkeämpi asia. FAO on asiaa tutkinut, ja heidän mukaansa ilmastonmuutos ei ole ihmisten pahin uhka, ei myöskään lajien katoaminen tai moni muukaan ympäristökriisi. Ihmiskunnan vakavin kriisi tulee olemaan maaperän hedelmällisyyden katoaminen. Maailman monilla kasvien päätuotantoalueilla on vain noin 60 sadonkorjuuta jäljellä... ja mitä sitten? Ilmastokysymyksien avulla voidaan päästä vaikuttamaan paljon suurempaankin asiaan. Jos hiiltä saadaan sidottua ilmakehästä maaperään enemmän, kuin sieltä vapautuu, myös maaperän hedelmällisyys alkaa taas kasvaa.
http://www.fao.org/soils-2015/events/detail/en/c/338738/
Ilmastonmuutoksen varjolla voidaan viljelijöille ohjata varoja myös maan kasvukunnon parantamiseen. Emme me niillä mahdollisilla tuilla tule suoranaisesti tienaamaan, ne tullevat menemään toimenpiteiden maksamiseen vähän niinkuin kerääjäkasvipalkkionkin oli tarkoitus toimia. Toisaalta maan parempi kasvukunto voisi tuottaa suurempia satoja ja sitä kautta voisi viljelijäkin tienata enemmän.
-
"Toisaalta maan parempi kasvukunto voisi tuottaa suurempia satoja ja sitä kautta voisi viljelijäkin tienata enemmän."
Useimmiten suuret sadot lisäävät tarjontaa markkinoilla ja samalla alentavat viljelijän saamaa yksikköhintaa.
-
"Toisaalta maan parempi kasvukunto voisi tuottaa suurempia satoja ja sitä kautta voisi viljelijäkin tienata enemmän."
Useimmiten suuret sadot lisäävät tarjontaa markkinoilla ja samalla alentavat viljelijän saamaa yksikköhintaa.
Ai niin, totta. No sitten voisi vaihtoehtoisesti tuottaa nykyisen määrän satoa pienemmillä panoksilla. Kustannuksia säästyisi ja hinnat voisivat jopa nousta. Mutta onko viljelijöillä malttia tuottaa vähemmän hintojen tukemiseksi? Ei ainakaan vielä ole näyttänyt siltä. Olisihan tuo pienempien satojen tuottaminen jo nyt ihan mahdollista ja jopa kilpailukykyistäkin. Samalla voisi kiinnittää enemmän huomiota maan kasvukuntoonkin. Miksiköhän sitä ei nykyisin tehdä noin?
-
En usko että millään näillä toimenpiteillä saadaan mitään mitattavissa olevaa vaikutusta ilmaston dynamiikkaan.
Sen sijaan paikalliseen ympäristön tilaan niillä voi olla vaikutusta ja (tuonti)öljyn käytön vähentäminen on varmaan aina hyvä idea. Mutta käsite "ilmasto-" on jo niin väärinkäytetty että se on jo suden huutamista.
Olen tuosta aika pitkälti samaa mieltä. Jos mitattavaa vaikutusta aikaan saadaan, olisi se kyllä hyvä juttu. Ilmasto tulee muuttumaan jotenkin, kuten se on aina kautta maailmanhistorian muuttunut.
Kuitenkin maaperän hiili on suunnilleen sama asia, kun maaperän hedelmällisyys. SE on minusta se oikeasti tärkeämpi asia. FAO on asiaa tutkinut, ja heidän mukaansa ilmastonmuutos ei ole ihmisten pahin uhka, ei myöskään lajien katoaminen tai moni muukaan ympäristökriisi. Ihmiskunnan vakavin kriisi tulee olemaan maaperän hedelmällisyyden katoaminen. Maailman monilla kasvien päätuotantoalueilla on vain noin 60 sadonkorjuuta jäljellä... ja mitä sitten? Ilmastokysymyksien avulla voidaan päästä vaikuttamaan paljon suurempaankin asiaan. Jos hiiltä saadaan sidottua ilmakehästä maaperään enemmän, kuin sieltä vapautuu, myös maaperän hedelmällisyys alkaa taas kasvaa.
http://www.fao.org/soils-2015/events/detail/en/c/338738/
Ilmastonmuutoksen varjolla voidaan viljelijöille ohjata varoja myös maan kasvukunnon parantamiseen. Emme me niillä mahdollisilla tuilla tule suoranaisesti tienaamaan, ne tullevat menemään toimenpiteiden maksamiseen vähän niinkuin kerääjäkasvipalkkionkin oli tarkoitus toimia. Toisaalta maan parempi kasvukunto voisi tuottaa suurempia satoja ja sitä kautta voisi viljelijäkin tienata enemmän.
tuo vaatisi todennäköisesti joko sen että nautakarjatalouteen ohjattaisiin enemmän varoja ja tuettaisiin reilua pelto-alaa suhteessa eläinmäärään ehkä 1/3? Ilman keinolannoitusta. Vain fosforia, kalia, kalsiumia ja magnesiumia lisää peltoon.
Tai sitten että kasvitilalla olisi apila/mailasnurmia lähes 50% alasta ja nurmen pitäisi olla 3-4 vuoden nurmia. Tuolloinkin pitäisi kasvijätteet kyntää 3-4 vuoden jälkeen peltoon syvälle. Hiili pysyisi silloin kauan maassa jos pellolta otetaan vain 1-2 satoa korjattuna. Eli 100 hehtaarin viljatilalla olisi 20 hehtaaria viljaa ja loput nurmea.
Ei taitaisi kaikille viljan käyttäjille käydä?🤔
-
"Eli 100 hehtaarin viljatilalla olisi 20 hehtaaria viljaa ja loput nurmea."
"Mutta onko viljelijöillä malttia tuottaa vähemmän hintojen tukemiseksi? Ei ainakaan vielä ole näyttänyt siltä. Olisihan tuo pienempien satojen tuottaminen jo nyt ihan mahdollista ja jopa kilpailukykyistäkin."
Kokonaisuutta ajatellen "hömppäily" ei ehkä sittenkään ole p*skempi vaihtoehto.
-
En usko että millään näillä toimenpiteillä saadaan mitään mitattavissa olevaa vaikutusta ilmaston dynamiikkaan.
Sen sijaan paikalliseen ympäristön tilaan niillä voi olla vaikutusta ja (tuonti)öljyn käytön vähentäminen on varmaan aina hyvä idea. Mutta käsite "ilmasto-" on jo niin väärinkäytetty että se on jo suden huutamista.
Olen tuosta aika pitkälti samaa mieltä. Jos mitattavaa vaikutusta aikaan saadaan, olisi se kyllä hyvä juttu. Ilmasto tulee muuttumaan jotenkin, kuten se on aina kautta maailmanhistorian muuttunut.
Kuitenkin maaperän hiili on suunnilleen sama asia, kun maaperän hedelmällisyys. SE on minusta se oikeasti tärkeämpi asia. FAO on asiaa tutkinut, ja heidän mukaansa ilmastonmuutos ei ole ihmisten pahin uhka, ei myöskään lajien katoaminen tai moni muukaan ympäristökriisi. Ihmiskunnan vakavin kriisi tulee olemaan maaperän hedelmällisyyden katoaminen. Maailman monilla kasvien päätuotantoalueilla on vain noin 60 sadonkorjuuta jäljellä... ja mitä sitten? Ilmastokysymyksien avulla voidaan päästä vaikuttamaan paljon suurempaankin asiaan. Jos hiiltä saadaan sidottua ilmakehästä maaperään enemmän, kuin sieltä vapautuu, myös maaperän hedelmällisyys alkaa taas kasvaa.
http://www.fao.org/soils-2015/events/detail/en/c/338738/
Ilmastonmuutoksen varjolla voidaan viljelijöille ohjata varoja myös maan kasvukunnon parantamiseen. Emme me niillä mahdollisilla tuilla tule suoranaisesti tienaamaan, ne tullevat menemään toimenpiteiden maksamiseen vähän niinkuin kerääjäkasvipalkkionkin oli tarkoitus toimia. Toisaalta maan parempi kasvukunto voisi tuottaa suurempia satoja ja sitä kautta voisi viljelijäkin tienata enemmän.
tuo vaatisi todennäköisesti joko sen että nautakarjatalouteen ohjattaisiin enemmän varoja ja tuettaisiin reilua pelto-alaa suhteessa eläinmäärään ehkä 1/3? Ilman keinolannoitusta. Vain fosforia, kalia, kalsiumia ja magnesiumia lisää peltoon.
Tai sitten että kasvitilalla olisi apila/mailasnurmia lähes 50% alasta ja nurmen pitäisi olla 3-4 vuoden nurmia. Tuolloinkin pitäisi kasvijätteet kyntää 3-4 vuoden jälkeen peltoon syvälle. Hiili pysyisi silloin kauan maassa jos pellolta otetaan vain 1-2 satoa korjattuna. Eli 100 hehtaarin viljatilalla olisi 20 hehtaaria viljaa ja loput nurmea.
Ei taitaisi kaikille viljan käyttäjille käydä?🤔
Joo, karjakasvatus olisi, yllättävää kyllä, usein hyvä ratkaisu ilmasto- ja maaperäasioihin. Lihantuotanto laiduntamisen avulla ja kohtuullisemmalla valkuaisen käytöllä nykytapaa laajaperäisemmin, olisi maaperän kannalta hyvä juttu. Lihansyönti on ongelma silloin, kun kasvatus perustuu väkirehuun, eikä nurmeen. Ei liene ainakaan lähitulevaisuutta.
Kasvitiloilla se käytännössä vaatisi suunnilleen tuon. Toki variaatioita on paljonkin. Kuitenkin tehokkainta olisi pitää vähintään 2- vuotisia syväjuurisia nurmia. Apila ja mailaset ovat hviä ja lisäksi ruokonataa, koiranheinää, ruokohelpiä tms syväjuurisia heiniä sekaan. Esimerkiksi 2 nurmea, 3 viljaa. Siis n. 40 % nurmea vuosittain. Yksivuotinen, tehokas nurmi, ja perään syysvilja ja sitten kevätvilja. 33 % nurmea. Parantaa yleensä asiaa, kun nurmen perään laittaa syyskasveja. Ne tavallaan voivat korvata juurimassoillaan nurmea osittain. Myös tehokkaat kerääjäkasvit kevätviljan jälkeen ja talven yli säilytettynä tekisivät ihmeitä.
Tuo kyntö on aika suuri kysymysmerkki. Kun kasvijäte haudataan kovin syvälle, se hajoaa kyllä hitaasti. Toisaalta mikrobitoiminta tuottaisi vielä pysyvämpää hiiltä, mutta se on kovin hidasta niin syvällä maaperässä. Ja sittenkin vaikuttavimmat toimet näyttäisivät olevan kovin erilaisia eri maalajeilla... Tämä on kyllä vaikea laji...
Ja ei, ei mahda monillekaan sopia.
-
Tuo "60 satoa jäljellä" on 1970-luvun myyttejä. Perustui sen ajan aktivistien puutarhapalstojen kompostiviljelykokeisiin, jossa oli verrattu brittiläisiä "tehovljeltyjä" vilja- ja rapsisatoja pienpalstan vihannessatoihin, ottamatta huomioon edes vihannesten vesipitoisuutta. Uudemmat kokeet näyttävät, että ns. orgaanisen aineksen tasoja ei pystytä kovin hyvin pitämään yllä luomuviljelyssäkään, orgaanista materiaalia pitää syöttää maahan monikertaiset ylijäämät, jotka sitten mikrobien aineenvaihdunnassa "palavat" hiljakseen hiilidioksidiksi, metaaniksi, liukoisiksi ravinteiksi.
Suurin maan hiilen haihtumista edistävä tekijä on pohjavesitasojen laskeminen ojituksella ja hapen saattaminen muokkauskerrokeen muokkaamalla. Tämä voidaan havaita soissa, joita ojiteaan, mutta joita ei edes viljellä ! Nämä toiminpiteet virkistävät mikrobitoimintaa ja hiilidioksidi- sekä metaanihengitystä. Tämä vaiva on sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn ns, hyvässä kemikaalivapaassa viljelytavassa.
Satotasojen jatkuva nousu tehoviljellyillä pelloilla ei edes vahvista tuota maan viljavuuden ja edes "hedelmällisyyden" vähenemistä. Intian ja kiinan metsiä muuten on istutettu enemmän kuin koskaan, Uttar Pradeshin osavaltiossa istutettiin vuorokaudessa 49,3 miljoonaa puuntainta.
https://www.newsmax.com/TheWire/uttar-pradesh-tree-planting-india-guinness-world-record/2016/07/12/id/738283/
FAO:n mainitussa raportissa - jota itse en kyllä kehtaisi jakaa netissä enää osoituksena jostakin maanviljelyn ekokatastrofista - suurimmat luetteloidut tekijät eivät edes olleet tehoviljely vaan metsänraivaus, soiden ojitus, eroosio (joka syntyy mm. ylilaidunnuksesta ja maan muokkaamisesta), ja lopulta ilmastonmuutos, joka tekee toisaalle kuivuuskausia ja tulvia toisaalle. On aika härskiä vetää ilmastonmuutoksen ilmiöitä viljelyn piikkiin, koska ilmastomuutos on hiili- ja öljy- ja liikennevälineteollisuuden heiniä, eivät viljele kumpikaan. Loppukaneetissa myönnetään , että luomuviljely ei välttämättä ole ollenkaan ratkaisu, mutta heidän luomuparadigmansa mukaan se on paras kuitenkin.
Koska heillä ei ajatus taivu ajattelemaan muuta kuin luomua.
-SS-
-
"Eli 100 hehtaarin viljatilalla olisi 20 hehtaaria viljaa ja loput nurmea."
"Mutta onko viljelijöillä malttia tuottaa vähemmän hintojen tukemiseksi? Ei ainakaan vielä ole näyttänyt siltä. Olisihan tuo pienempien satojen tuottaminen jo nyt ihan mahdollista ja jopa kilpailukykyistäkin."
Kokonaisuutta ajatellen "hömppäily" ei ehkä sittenkään ole p*skempi vaihtoehto.
Eiköhän tuo ole vähän eri asia kuin nykyinen hömppäily jossa metsösaarekkeista kannattaa maksaa maltaita ja pistää ikiheinälle. Puulle ne kuuluisi.
-
Se on suurilla pelureilla vaikeeta, kun joutuu oman tuotoksen vaikutuksen maailmanmarkkinahintoihin ottamaan huomioon. Itselle ei ole moinen solidaarisuus tullut edes mieleen.
Satoja varmaan maailmalla saadaan keinokastelulla ja monilla lannoituksilla ilman multavuuttakin. Täällä nyt ei ole esm öljykasvisadot ainakaan parantuneet ja valitus kuivuudesta alkaa suht lyhyen poudan jälkeen..
-
Tuo "60 satoa jäljellä" on 1970-luvun myyttejä. Perustui sen ajan aktivistien puutarhapalstojen kompostiviljelykokeisiin, jossa oli verrattu brittiläisiä "tehovljeltyjä" vilja- ja rapsisatoja pienpalstan vihannessatoihin, ottamatta huomioon edes vihannesten vesipitoisuutta. Uudemmat kokeet näyttävät, että ns. orgaanisen aineksen tasoja ei pystytä kovin hyvin pitämään yllä luomuviljelyssäkään, orgaanista materiaalia pitää syöttää maahan monikertaiset ylijäämät, jotka sitten mikrobien aineenvaihdunnassa "palavat" hiljakseen hiilidioksidiksi, metaaniksi, liukoisiksi ravinteiksi.
Suurin maan hiilen haihtumista edistävä tekijä on pohjavesitasojen laskeminen ojituksella ja hapen saattaminen muokkauskerrokeen muokkaamalla. Tämä voidaan havaita soissa, joita ojiteaan, mutta joita ei edes viljellä ! Nämä toiminpiteet virkistävät mikrobitoimintaa ja hiilidioksidi- sekä metaanihengitystä. Tämä vaiva on sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn ns, hyvässä kemikaalivapaassa viljelytavassa.
Satotasojen jatkuva nousu tehoviljellyillä pelloilla ei edes vahvista tuota maan viljavuuden ja edes "hedelmällisyyden" vähenemistä. Intian ja kiinan metsiä muuten on istutettu enemmän kuin koskaan, Uttar Pradeshin osavaltiossa istutettiin vuorokaudessa 49,3 miljoonaa puuntainta.
https://www.newsmax.com/TheWire/uttar-pradesh-tree-planting-india-guinness-world-record/2016/07/12/id/738283/
FAO:n mainitussa raportissa - jota itse en kyllä kehtaisi jakaa netissä enää osoituksena jostakin maanviljelyn ekokatastrofista - suurimmat luetteloidut tekijät eivät edes olleet tehoviljely vaan metsänraivaus, soiden ojitus, eroosio (joka syntyy mm. ylilaidunnuksesta ja maan muokkaamisesta), ja lopulta ilmastonmuutos, joka tekee toisaalle kuivuuskausia ja tulvia toisaalle. On aika härskiä vetää ilmastonmuutoksen ilmiöitä viljelyn piikkiin, koska ilmastomuutos on hiili- ja öljy- ja liikennevälineteollisuuden heiniä, eivät viljele kumpikaan. Loppukaneetissa myönnetään , että luomuviljely ei välttämättä ole ollenkaan ratkaisu, mutta heidän luomuparadigmansa mukaan se on paras kuitenkin.
Koska heillä ei ajatus taivu ajattelemaan muuta kuin luomua.
-SS-
Tuo 60 satoa jäljellä perustuu FAO:n 2015 tekemään selvitykseen, että on se vähän tuoreempi kuin 1970- luvulta... Myytti se toki voi olla, mutta onko meillä varaa olla huomioimatta sitä mahdollisuutta, että se voisikin olla näin? Pidän kuitenkin YK- tasoista tutkimusta ainakin jossain määrin luotettavana. Ainakin asioita olisi hyvä sitten tutkia lisää ja etsiä sellaisia tutkimustapoja, jotka olisivat toimivampia. Nykyinen tutkimustieto vaihtelee kyllä liian paljon! Lisäksi tuntuu siltä, että nykyaikainen tutkimus olisi useimmiten aivan liian tarkoitushakuista. Niin luomu-, tavanomaisissa- kuin kaupallisissakin tutkimuksissa.
Voi toki olla, että totuus löytyy jostain tuosta välistä. Kuitenkin olen sitä mieltä, että peltomaan hedelmällisyydestä ja kasvukunnosta huolehtiminen ei koskaan mene hukkaan.
Olen myös samaa mieltä siinä, että luomullakin on ongelmia maan hiilen hallinnassa. Syinä pidän itse turhan suuria muokkausmääriä ja liian pientä kasvipeitteistä aikaa vuodessa. Omalla kohdallani pyrin lisäämään yhteyttävää aikaa tehostamalla kerääjäkasvien määrää satokauden ulkopuolella ja siirtämällä entistä enemmän muokkauksia kevääseen. Oleellista saattaa olla yhteyttävän kasvimassan määrä sen jälkeen, kun viljelykasvi lopettaa yhteyttämisensä tuleentumisen alkaessa. Näin saataisi aikaan orgaanista massaa ja juurieritteitä mikrobien ravinnoksi. Syy siihen, miksi hiilen sitominen maaperään on niin hidasta on luultavasti se, että kuolleiden mikrobien massa maassa lisääntyy kovin hitaasti. Ranskan 4 promillea vuodessa onkin jo kova tavoite. Mikrobit tosiaan muuttavat biomassan osittain kaasuiksi ja ravinteiksi, mutta hyvin pieni osa jää mikrobiin itseensä ja sen kuollessa maaperään. Ja tuon viimeksi mainitun hiilen pitäisi olla pitkäkestoista.
Tuossa toisessa kappaleessa mainitsemasi pohjaveden laskeminen on varmasitikin se maa- ja metsätalouden suurin ongelma. Sitä voitaisi ehkä peltomaalla hallita jossain määrin säätösalaojituksella, jossa nostettaisi pohjaveden korkeus mahdollisimman ylös aina, kun liikkuminen pellolla ei olisi tarpeen. Ja ainakin karuilla soilla olisi syytä ennallistaa ja tukkia ojia, ellei ojitus ole tehostanut puuntuotantoa reilusti. Minullakin on tuollainen suoalue metsässä, ja sen ojien sulkemista pohditaan. Se on ojitettu joskus 1970 luvun alussa ja sieltä löytyy nykyisin muutama käkkäräinen kuitupuukokoinen mänty hehtaarilta...
Tuosta satotasojen noususta tehoviljellyillä pelloilla en osaa sanoa että tarkoitetaanko samoja alueita, en tiedä. USA:n keskiosista ainakin oli jokin aika sitten ohjelma, jossa arvioitiin satotasojen alkaneen pudota keskilännen preeria-alueilla. En löytänyt ohjelmaa nyt, enkä ole kovin varma siitä, että oliko kysymyksessä jonkilainen pidempi jakso. Toisaalta tuolla alueella on eniten alettu kiinnostua Cover cropseista ja jatkuvista kasvipeitteisyyksistä. Miksi? Turhaanko? Myös brittiläinen vehnäsatoennätysviljelijä tekee valtavasti työtä biomassan lisäämiseksi pelloillaan. Satovuoden lannoituksilla ja kasvinsuojelulla saatu supersato ovat suuren pohjatyön huipentumia.
Tuo FAO:n raportti pitää toki sisällään paljon muitakin asioita kuin peltomaan hedelmällisyyden muutokset. Siitä nyt vain sattui olemaan tällä kertaa kysymys. Siis ilmastonmuutoskasveista pellolla. On toki selvää, että suurimmat ongelmat aiheutuvat monista eri seikoista. Minäkin uskon, että jos vuosimiljoonien kuluessa maaperään muodostunut kivihiili, öljy ja muukin fossiilinen hiili vapautetaan ilmakehään vain parissa vuosisadassa, vaikuttaa se jotenkin johonkin. Miten, emme sitä voi tietää. Mutta voimme tehdä senkin asian eteen jotakin kukin omalla tavallaan. Ja uskollaan.
Pidän selvänä, että ihmisen pitää elääkseen tuottaa jotain päästöjä. Jos ne jotenkin voidaan kompensoida, olisi se koko systeemin kannalta suotavaa. Metsien kasvattaminen on meille varmaankin hyvä keino, mutta voidaanhan maaperästäkin huolehtia. Ja luomu ei välttämättä ole tosiaankaan ratkaisu. Kuitenkin se on suurimman osan tämän hetken tutkimustiedoista mukaan parempi ratkaisu kuin kemiallinen tehoviljely. Uskon vahvasti myös siihen, että tavanomaisellakin viljelytekniikalla olisi paljon mahdollisuuksia parantaa tilannetta. Kukaties paremmaksi kuin luomu. Jos keksitään tapa tuottaa hiiltä (hedelmälliyyttä) maaperään ja silti tuottaa korkea sato. Ja ne keinot vielä otettaisi käyttöönkin! Olisi se minusta hienoa. En ole ihan täysin puhdas luomu-uskovainen, mutta olen asiasta hyvin kiinnostunut, ja siirryin luomuun paljolti siksi, etten saanut peltojani kasvamaan nin hyvin kuin olisin halunnut. Maan kasvukunto oli jotenkin vain kadonnut. Nyt näyttää siltä, että kasvukunto on taas parantumassa, enkä ole enää kovin mahdottomasti tavanomaisen viljelyn satotasoja perässä. Voihan se olla, että olin vain huono käyttämään kemiallisia panoksia, mutta siltikin.
-
Edelleen, ei ole hyvästä luulla oikeaksi tutkimukseksi pamfletteja ja luomuviljelijoiden organisaatioiden julistuksia. Tätä viljelysmaan hedelmällisyyden häviämistä tehoviljelyssä ei ole ainakaan FAO:n sivuilla missään tutkimuksessa löydettävissä. Nuo 60 sadon arviot ovat muutaman FAO:n virkamiehen keskustelunavauksia. Kun seuraa Saharan Afrikan ja muutamien kuivien alueiden eroosiota, huoli onkin järkeenkäypä. Mutta se ei ole tehoviljelyn syytä, vaan kyseessä on hyvinkin alkukantainen laidunnusviljely. Mutta juurikin vuonna 2015 tämä "60 satoa jäljellä" tuotiin voimallisesti Guardian lehdessä esille. Nimittäin Georg Monbiot, joka on kovan linjan vasemmistolainen aktivistitoimittaja, kirjoitti Guardianiin kiihkeän tekstin tästä ns. 60 sadon katastrofista. Nämä vain tänään
putkahtavat esille tympeänä vaalikarjan pelotteluna.
Esimerkiksi tehoviljelty Brittein Saaret eivät todista FAO:n omista tilastoista tätä trendiä tapahtuneen ainakaan viidenkymmenen vuoden aikana: Se, että viljelty maa-ala tilastoissa on vähentynyt, johtuu EU:sta ja ekologisen alueen kasvusta, sekä ylituotannon rajoituksista. Sadot ovat viljellyllä maalla kasvaneet säännönmukaisesti, vaikka esimerkisi nitraattidirektiivi on ollut pitkään voimassa.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Uk_grain_prod.jpg)
Kuva: Rehuviljan tuotantoala v. satotaso
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Uk_grain_prod_2.jpg)
Kuva: Viimeiset 20 vuotta satotasot eivät myöskään ole romahtaneet.
Sama tilanne on kaikissa suurissa elintaso-maataloustuottajamaissa. Jos ajatellaan vuosisademäärältään
juuri ja juuri joka toinen vuosi satoa tuottavaa preeriaa, niin kymmenen millin vuosisadannan lasku vie
satovuoden mahdollisuuden. Sadanta siis on ongelma, ei maaperän köyhtyminen. Sateiden
siirtymisestä muualle voidaan tehdä aivan toisen alan tutkimus, kunhan ei suututeta hiili- ja öljyteollisuutta.
Voi todeta, että bioetanolin, palmuöljyn, kahvin, teen,tupakan ja kaakaon suuri-
mittainen viljely etenkin kehitysmaissa on todellinen suuri uhka, mutta se on maaperälle rasittavaa
ja eroosiolle altistavaa, myös luomuna. Kyllä taas kiukutti kuspäinen valehtelu, oli Prismassa
luomupuolukkaa ja tavallista puolukkaa. Juupa juu, kuinka viitiikään joku yrittää sumuttaa väkeä.
Ja onnistuakin siinä.
Laaja laiduntaminen, etenkin lampaat, vuohet, vaatimattomat
märehtijälajit, ne syövät ruohon ylilaidunnuksen takia ja altistavat maan eroosiolle.
Maailman luomuviljelijät eivät ole tässäkään asiassa ollenkaan syyttömiä.
Mutta siis Monbiot uutisoi vahvasti, että kyse olisi ollut FAO:n tutkimuksesta. Ei,
Journal of Applied Ecology julkaisi tietyn gradun perusteella uutisen noin 15 vuotta
sitten, ja ylisti pienpalstojen ja omavaraisviljelyn ylivoimaisuutta, koska "satotasot olivat
4-11 kertaa parempia kuin tehoviljellyillä lohkoilla" Tästäpä Monbiot innostui, ja otti
nämä erilaisten aktivistiryhmien heitot tosissaan, eikä tarkistanut , että nuo ns. tulokset
olivat erään puutarhayhdistyksen 1970-luvun alussa lehteen tekemistä jutuista ja
tuon jutun Itä-Lontoon yliopiston gradun väärästä analyysistä, sekä paikallisen
ympäristöviranomaisen katsauksen varassa, joka katsaus ei edes maininnut mitään
satotasoista tai maan köyhtymisestä.
Tuo puutarhalehden koe antoi vesipitoisia kasviksia, kurpitsaa, saalattia, hedelmiä, juureksia,
ja lannoitettuna 31 t/ha, osaksi lasinalaisviljelyksesä heti maaliskuulta asti.
Samaan aikaan Brittein Saarilla tavanomaisen viljelyn hehtaarisadot juurikasveilla olivat
40 tonnia, perunalla 40 tonnia, porkkanalla 32 tonnia, ja niin edelleen.
Kuiva-aine- ja valkuaissadot ovatkin aivan eri asia, tällaisia kuivaamattomia
puutarhasatoja ei siis voida verrata enempää kuin omenoita harjanvarsiin.
Oikeallekin tieteelliselle tutkimukselle on paikkansa, kumma kun ympäristönsuojelijat
karkoittavat epärehellisellä ajattelulla kaikki vähänkin itsenäisesti ajattelemaan pystyvät, siis ongelmia on,
mutta ehkä tuollainen luomupalstanäpertely rauhoittaa milleniaalien päätä.
Muuten tuo George Monbiot ei ole tullut toimeen kaikkien luonnonsuojeluliikkeiden kanssa,
johtuen juuri siitä, että osa luonnonsuojelijoista näkee, että epätoivoinen pyrkiminen
päältä luonnonmukaiselta näyttävään ilmastonmuutoksen torjumiseen voi olla kaksiteräinen miekka.
Että tehdään ihan kaikkea muuta, mutta ei lopeteta hiilen ja öljyn kaivamista ja sen nopeaa polttamista
ilmakehään.
Eipä Monbiot itsekään säästynyt syövältä, 56 -vuotiaana, vaikka on varmasti kaikkea GMO:ta välttänyt
kuin ruttoa.
Jos karjankasvatusta ajatellaan, selvimmät eroosion merkit tulivat meidän lehmänviljelyajalta,
lehmät sotkivat märkinä syksyinä laitumien polkujen kulkuaukkojen ja juomapaikkojen
ympäristöt niin, että vieläkin on vanhan aidan paikalla rinteessä noin metrin kynnys näkyvissä .
Kaikki se multa on jossakin alarinteessä. Tai meressä.
Luomuvuohien ja lampaiden laidunnuksella on tuhottu Kreikan ja eteläisen Euroopan metsät ja osa
laidunmaistakin jo yli 2000 vuotta sitten.
-SS-
-
Tuo eka käppyrä kertoo, että satotaso on kasvanut niin kauan kuin heikompia lohkoja on jäänyt pois viljelystä. Sitten 1995 lähtien satotaso on jämähtänyt paikalleen.
Varmaan uusi tekniikka mahdollistaa kasvisuojeluaineiden käyttömäärien pudottamisen murto-osaan tavanomaisessa viljelyssä. Toisaalta luomussa uusi tekniikka mahdollistaa muokkaamisen vähentämisen ja varmaan tulevaisuudessa ihan suorakylvönkin.
-
Tuo eka käppyrä kertoo, että satotaso on kasvanut niin kauan kuin heikompia lohkoja on jäänyt pois viljelystä. Sitten 1995 lähtien satotaso on jämähtänyt paikalleen.
Varmaan uusi tekniikka mahdollistaa kasvisuojeluaineiden käyttömäärien pudottamisen murto-osaan tavanomaisessa viljelyssä. Toisaalta luomussa uusi tekniikka mahdollistaa muokkaamisen vähentämisen ja varmaan tulevaisuudessa ihan suorakylvönkin.
Se itse asiassa kertoo, jos toisia tilastoja katsoo, että öljykasvit ja
leipävilja (jotka eivät kuulu coarse graineihin) ovat vallanneet alaa näiltä rehukasveilta.
Näissä erikoiskasviksi katsottavissa, ml. sokerijuurikas, satotasot ja kokonaistuotanto ovat kasvaneet runsaammin.
-SS-
-
Satotasoja USA:ssa Luvut eivät tue huhuja satojen romahtamisesta.
(https://www.nass.usda.gov/Charts_and_Maps/graphics/cornyld.png)
Kuva: Maissisadot USA
(https://www.nass.usda.gov/Charts_and_Maps/graphics/riceyld.png)
Riisisadot USA
(https://www.nass.usda.gov/Charts_and_Maps/graphics/soyyld.png)
soijasadot USA
(https://www.nass.usda.gov/Charts_and_Maps/graphics/wwyld.png)
Syysvehnäsadot USA
(https://www.nass.usda.gov/Charts_and_Maps/graphics/swyld.png)
Kevätvehnäsadot USA
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Sugarbeet_yield_USA.jpg)
Kuva: sokerijuurikassadot USA 1910 alkaen
Ehkä sanomani tuli selväksi kuitenkin.
-SS-
-
Satotasoja USA:ssa Luvut eivät tue huhuja satojen romahtamisesta.
(https://www.nass.usda.gov/Charts_and_Maps/graphics/cornyld.png)
Kuva: Maissisadot USA
(https://www.nass.usda.gov/Charts_and_Maps/graphics/riceyld.png)
Riisisadot USA
(https://www.nass.usda.gov/Charts_and_Maps/graphics/soyyld.png)
soijasadot USA
(https://www.nass.usda.gov/Charts_and_Maps/graphics/wwyld.png)
Syysvehnäsadot USA
(https://www.nass.usda.gov/Charts_and_Maps/graphics/swyld.png)
Kevätvehnäsadot USA
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Sugarbeet_yield_USA.jpg)
Kuva: sokerijuurikassadot USA 1910 alkaen
Ehkä sanomani tuli selväksi kuitenkin.
-SS-
Olisi mielenkiintoista nähdä miten viljelyala on USAssa samaan aikaan muuttunut.
-
Eikös kasvipeitteisyys ole USAssa kunnossa, koska kasvit on paljolti talven yli tai samana vuonna voi olla jopa kaksi satokasvia? Keskilännen pölymyrskyt oli joskus 1930-luvun paikkeilla, jotka johtui maaperän köyhtymisestä. Silloin jo alettiin muuttamaan viljelytapoja sielläpäin. Suomessa kasvukausi on sata päivää, jonka ulkopuolella maa olisi mustana mahdollisesti.
-
Olisi mielenkiintoista nähdä miten viljelyala on USAssa samaan aikaan muuttunut.
Tilastoja en ole purkanut vielä kuviksi, mutta vuonna viljojen tuotantoalasta on käyrä.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/US_viljojen_tuotantoala.jpg)
Kuva: kuivien jyväviljojen tuotantoala USA
-SS-
-
Eikös kasvipeitteisyys ole USAssa kunnossa, koska kasvit on paljolti talven yli tai samana vuonna voi olla jopa kaksi satokasvia? Keskilännen pölymyrskyt oli joskus 1930-luvun paikkeilla, jotka johtui maaperän köyhtymisestä. Silloin jo alettiin muuttamaan viljelytapoja sielläpäin. Suomessa kasvukausi on sata päivää, jonka ulkopuolella maa olisi mustana mahdollisesti.
Joo double crop on yleistä etelämpänä, ja sitten kuivilla preerioilla, joilla sademäärä ei riitä jokavuotiseen viljelyyn, on lepovuorossa oleva pinta-ala jollakin peitekasvilla. Tai sitten sänkenä. Maata on poistettu esim. New Jerseyn osavaltiossa luonnontilaistamisen nimissä, metsäala on kasvanut noin puolet maatalousmaan pinta-alan vähenemisen verran.
-SS-
-
Eikös kasvipeitteisyys ole USAssa kunnossa, koska kasvit on paljolti talven yli tai samana vuonna voi olla jopa kaksi satokasvia? Keskilännen pölymyrskyt oli joskus 1930-luvun paikkeilla, jotka johtui maaperän köyhtymisestä. Silloin jo alettiin muuttamaan viljelytapoja sielläpäin. Suomessa kasvukausi on sata päivää, jonka ulkopuolella maa olisi mustana mahdollisesti.
Mitäs sillon maassa tapahtuu, kun se on esim 15 cm pinnastaan jäätyneenä.
Mikä virka tällöin kasvipeitteisyydellä on ?
-
Eikös kasvipeitteisyys ole USAssa kunnossa, koska kasvit on paljolti talven yli tai samana vuonna voi olla jopa kaksi satokasvia? Keskilännen pölymyrskyt oli joskus 1930-luvun paikkeilla, jotka johtui maaperän köyhtymisestä. Silloin jo alettiin muuttamaan viljelytapoja sielläpäin. Suomessa kasvukausi on sata päivää, jonka ulkopuolella maa olisi mustana mahdollisesti.
Mitäs sillon maassa tapahtuu, kun se on esim 15 cm pinnastaan jäätyneenä.
Mikä virka tällöin kasvipeitteisyydellä on ?
Ei mitään. Mutta mehän ei syksyllä tiedetä, koska maa jäätyy ja jäätyykö koko talvena. Sitä täällä joskus muistaakseni jankkasin, että on aivan eri asia, jos maa on jäässä koko talven tai sitten sataa vettä suuren osan talvea. Mielestäni täällä päin alettiin todella kiinnittää huomiota maan rakenneongelmiin, kun oli ollut muutamia vesitalvia melko peräkkäin.
-
Ei-talvenkestävällä kasvipeitteisyydellä (kuten italoheinällä) ei taida talvella umpiroutaisessa maassa olla muuta merkitystä kuin se, että maasta kasvustoon pumppautuneet ravinteet valuvat tehokkaasti kevätvesien mukana vesistöihin, koska pakkasen rikkoessa solukot, niistä vapautuu ravinteet vesiliukoisina. Näin oli tapahtunut suorakylvösuojellun järven valuma-alueella olisko Kanadassa. Rehevöityminen odotusten vastaisesti paheni eikä helpottanut, koska etenkin fosfaatit rikastuivat maan pinnan kasvinjätteisiin talveksi.
-SS-
-
Eikö syysviljoista sitten vapaudu? Toisaalta nurmi, joka olisi aitoa kasvipeitteisyyttä, on jätetty hassusti tukipolitiikassa heikompaan asemaan.
Muistaakseni Kanadan tutkimuksessa oli mukana paljon maissia, joka jättää lähinnä paljasta maata jälkeensä tuoreena korjattuna.
-
Eikö syysviljoista sitten vapaudu? Toisaalta nurmi, joka olisi aitoa kasvipeitteisyyttä, on jätetty hassusti tukipolitiikassa heikompaan asemaan.
Muistaakseni Kanadan tutkimuksessa oli mukana paljon maissia, joka jättää lähinnä paljasta maata jälkeensä tuoreena korjattuna.
Syysviljat ja talvivihannat heinäkasvit pidättävät paremmin kuin talveksi kuolevat yksivuotiset kasvit ja leveälehtiset lehtensä tuleennuttavat kasvit , niin olen käsittänyt. Syysvilja suojaa lehtisolukkoaan erilaisilla heikommin jäätyvillä yhdisteillä, jotka sinänsä ovat kasville myrkyllisiä, mutta pitävät sen lumen alla 0 - -5 asteen pakkasessa elossa. Siksi pitkäaikainen paljas paukkupakkanen tappaa syysviljatkin, muistaakseni pari viikkoa riittää, jos lumet ovat hävinneet ja tulee -20 asteen pakkaset.
-SS-
-
Eikö syysviljoista sitten vapaudu? Toisaalta nurmi, joka olisi aitoa kasvipeitteisyyttä, on jätetty hassusti tukipolitiikassa heikompaan asemaan.
Muistaakseni Kanadan tutkimuksessa oli mukana paljon maissia, joka jättää lähinnä paljasta maata jälkeensä tuoreena korjattuna.
Syysviljat ja talvivihannat heinäkasvit pidättävät paremmin kuin talveksi kuolevat yksivuotiset kasvit ja leveälehtiset lehtensä tuleennuttavat kasvit , niin olen käsittänyt. Syysvilja suojaa lehtisolukkoaan erilaisilla heikommin jäätyvillä yhdisteillä, jotka sinänsä ovat kasville myrkyllisiä, mutta pitävät sen lumen alla 0 - -5 asteen pakkasessa elossa. Siksi pitkäaikainen paljas paukkupakkanen tappaa syysviljatkin, muistaakseni pari viikkoa riittää, jos lumet ovat hävinneet ja tulee -20 asteen pakkaset.
-SS-
italo ja muut aidosti yksivuotiset käyttäytyvät juuri kuten SS kuvasi; pakkasen rikkomasta solukosta vuotaa kaikki ulos. Monivuotisessa pysyvät tallessa, koska solu pysyy ehjänä. Ja jos jätetään pinnalle, niin huuhtoutuu helposti pintavirtailun mukana; fosfori vielä usein orgaanisessa muodossa, mitä on työlästä analyyttisesti osoittaa, mutta vesistössä käyttökelpoisuus liukoisen veroinen.
-
Jos oikein hiuksia halotaan italo on kylläkin aidosti kaksivuotinen. Täällä etelässä se leudoimpien talvien jälkeen lähtee kasvamaan ja tekee röyhyn.
-
Jos oikein hiuksia halotaan italo on kylläkin aidosti kaksivuotinen. Täällä etelässä se leudoimpien talvien jälkeen lähtee kasvamaan ja tekee röyhyn.
Joo ei vielä 80-luvulla olisi tullut italoheinän siemenviljelystä mitään, nyt kävin katomassa omaa italoheinän ja valkoapilan koepalstaa, löytyi vihreitä versoja, saattaisi jopa tullakin siementä, on ollut koko ajan märkää lunta paksulti päällä ? Saiko ensi kesän EFA alan korjata milloin, nyt ei tule nopeasti mieleen.
Onhan tuo tiedossa, voisin muuttaa arviotani italoheinästä, että ne kasvit, jotka vahingoittuvat maan yläpuolisilta tuleentumattomilta osiltaan, laskevat ravinteita maahan enemmän kuin sellaiset, jotka ovat talvivihantoja kylmänkin yli, tai osaavat siirtää ravinteet juurakkoon. Mielestäni esimerkiksi omenapuu ei oikein osaa siirtää juurakkoon ravointovarastojaan, vaan lehdet putoavat paleltuneina maahan. Onhan ne herkkiä pakkaselle, 1987 kulottui aika moni jalo-omenapuu pakkasissa. Luumupuut meni kaikki.
-SS-
-
Mielestäni kannattaisi tuottaa itse siemenheinät, joilla kylvää ilmastonmuutosta hillitseviä aluskasveja. Siihen ei kannata "tuhlata" serti siemenheinää. A se on liian kallista, B käytetään ne vähät serti siemenheinät rehupeltojen perustamiseen ja täydennyskylvöihin.