• Tavallinen aihe

Aihe Ilmastomuutoskasvit  (Luettu 3917 kertaa)

Ruisrypsimohralvehnä

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 124
Ilmastomuutoskasvit
Olen tässä ideoinut kasveja joista olisi hyötyä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Onko mitä ideoita muilla agronettiläisillä. Itse pitäisin sänkikesantoa hyvänä ilmastomuutoskasvina. Ideana siinä olisi että viljelijä jättäisi puinnin jälkeen sängen koskematta ja ilmoittaisi sen seuraavana vuonna ilmastokesantona, niitä pitäisi  olla koko viljelijän tukihakemuksessa 25 %. Idea siinä on nimenomaan se fossiilisten polttoaineiden kulutuksen säästö mikä 20 prosentin ilmastokesannossa tulisi. Siitä voisi sitten tehdä kesällä syysvilja- tai öljykasvimaita. Ihan kuinka viljelijä haluaa. Tai kyntö vasta myöhään syksyllä.

mustaviiksi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 132
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Olen tässä ideoinut kasveja joista olisi hyötyä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Onko mitä ideoita muilla agronettiläisillä. Itse pitäisin sänkikesantoa hyvänä ilmastomuutoskasvina. Ideana siinä olisi että viljelijä jättäisi puinnin jälkeen sängen koskematta ja ilmoittaisi sen seuraavana vuonna ilmastokesantona, niitä pitäisi  olla koko viljelijän tukihakemuksessa 25 %. Idea siinä on nimenomaan se fossiilisten polttoaineiden kulutuksen säästö mikä 20 prosentin ilmastokesannossa tulisi. Siitä voisi sitten tehdä kesällä syysvilja- tai öljykasvimaita. Ihan kuinka viljelijä haluaa. Tai kyntö vasta myöhään syksyllä.

Ehkä ennemmin nurmi siihen sänkeen.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1252
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Olen tässä ideoinut kasveja joista olisi hyötyä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Onko mitä ideoita muilla agronettiläisillä. Itse pitäisin sänkikesantoa hyvänä ilmastomuutoskasvina. Ideana siinä olisi että viljelijä jättäisi puinnin jälkeen sängen koskematta ja ilmoittaisi sen seuraavana vuonna ilmastokesantona, niitä pitäisi  olla koko viljelijän tukihakemuksessa 25 %. Idea siinä on nimenomaan se fossiilisten polttoaineiden kulutuksen säästö mikä 20 prosentin ilmastokesannossa tulisi. Siitä voisi sitten tehdä kesällä syysvilja- tai öljykasvimaita. Ihan kuinka viljelijä haluaa. Tai kyntö vasta myöhään syksyllä.

Ehkä ennemmin nurmi siihen sänkeen.

Näin. Ja syväjuurisia nurmikasveja.

mustaviiksi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 132
Vs: Ilmastomuutoskasvit
jos halutaan miettiä ilmastonmuutoksen kannalta hommaa, niin nykyisestä aluskasvi käytännöstä pitäisi luopua. Viljelykiertoa ja se että maa on oikeasti kasvipeitteinen mahdolisimman paljon 4-5 vuoden jaksoissa. Tutkia uusia erillaisia kylvö/viljelytapoja, että voitaisiinko näillä nostaa satomääriä->vähentämällä viljelyyn menevää työtä suhteelisesti, vaikka ei saataisi huippu hehtaari satoja.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1252
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Ilmastonmuutoksen, eli hiilensidonnan kannalta olennaista on yhteyttämiseen käytetty aika kasvukaudella. Kasvipeitteisyys ei itsessään ole ratkaisu, vaan vihreä kasvipeitteisyys.

Aluskasvit ovat ihan hyvä juttu. Kun pääkasvi on kukkinut, se alkaa tuleentua. Samalla yhteyttäminen vähenee nopeasti. Silloin aluskasvit alkavat yhteyttää enemmän ja hiilen sitoutuminen jatkuu. Jos aluskasvi lähtee hyvin kasvuun, se toimii hyvin myös kerääjäkasvina ja yhteyttää talven tuloon asti ja vielä keväälläkin ellei sitä erikseen lopeteta. Jos aluskasvi on yksipuolinen ja vaatimaton, tai sitä ei ole, olisi hyvä kylvää puinnin yhteydessä tai heti sen jälkeen jokin nopea kasvi kerääjäksi. Retikka, ruis, syysvehnä tai miksei ihan kevätviljaakin keräämään ravinteita ja jatkamaan yhteyttämistä. Ruis on maailmalla enemmän tähän tarkoitukseen käytetty kerääjäkasvi kuin satokasvi.

Näitä mustaviiksen mainitsemia asioita on nyt alettu tutkimaan Carbon Action, eli hiiliviljely- hankkeessa.

mustaviiksi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 132
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Ilmastonmuutoksen, eli hiilensidonnan kannalta olennaista on yhteyttämiseen käytetty aika kasvukaudella. Kasvipeitteisyys ei itsessään ole ratkaisu, vaan vihreä kasvipeitteisyys.

Aluskasvit ovat ihan hyvä juttu. Kun pääkasvi on kukkinut, se alkaa tuleentua. Samalla yhteyttäminen vähenee nopeasti. Silloin aluskasvit alkavat yhteyttää enemmän ja hiilen sitoutuminen jatkuu. Jos aluskasvi lähtee hyvin kasvuun, se toimii hyvin myös kerääjäkasvina ja yhteyttää talven tuloon asti ja vielä keväälläkin ellei sitä erikseen lopeteta. Jos aluskasvi on yksipuolinen ja vaatimaton, tai sitä ei ole, olisi hyvä kylvää puinnin yhteydessä tai heti sen jälkeen jokin nopea kasvi kerääjäksi. Retikka, ruis, syysvehnä tai miksei ihan kevätviljaakin keräämään ravinteita ja jatkamaan yhteyttämistä. Ruis on maailmalla enemmän tähän tarkoitukseen käytetty kerääjäkasvi kuin satokasvi.

Näitä mustaviiksen mainitsemia asioita on nyt alettu tutkimaan Carbon Action, eli hiiliviljely- hankkeessa.

Tuossa itse mietin että onko järkeä käyttää aluskasvina jotain yksivuotista kasvustoa joka seuraavana keväänä viimeistään tuhotaan, vaan kylvää esi. aikainen ohra. Samalla juureen vaikkai syysvehnä/syysrypsi ja jonka juureen monivuotinen apila nurmi? Nyky koneilla ei enää ole turpeet se ongelma muokkauksessa. Käytännössä tuossa kierrossa 6 vuodessa olisi 2 puitavaa kasvia ja 4 apilanurmea.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1252
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Ilmastonmuutoksen, eli hiilensidonnan kannalta olennaista on yhteyttämiseen käytetty aika kasvukaudella. Kasvipeitteisyys ei itsessään ole ratkaisu, vaan vihreä kasvipeitteisyys.

Aluskasvit ovat ihan hyvä juttu. Kun pääkasvi on kukkinut, se alkaa tuleentua. Samalla yhteyttäminen vähenee nopeasti. Silloin aluskasvit alkavat yhteyttää enemmän ja hiilen sitoutuminen jatkuu. Jos aluskasvi lähtee hyvin kasvuun, se toimii hyvin myös kerääjäkasvina ja yhteyttää talven tuloon asti ja vielä keväälläkin ellei sitä erikseen lopeteta. Jos aluskasvi on yksipuolinen ja vaatimaton, tai sitä ei ole, olisi hyvä kylvää puinnin yhteydessä tai heti sen jälkeen jokin nopea kasvi kerääjäksi. Retikka, ruis, syysvehnä tai miksei ihan kevätviljaakin keräämään ravinteita ja jatkamaan yhteyttämistä. Ruis on maailmalla enemmän tähän tarkoitukseen käytetty kerääjäkasvi kuin satokasvi.

Näitä mustaviiksen mainitsemia asioita on nyt alettu tutkimaan Carbon Action, eli hiiliviljely- hankkeessa.

Tuossa itse mietin että onko järkeä käyttää aluskasvina jotain yksivuotista kasvustoa joka seuraavana keväänä viimeistään tuhotaan, vaan kylvää esi. aikainen ohra. Samalla juureen vaikkai syysvehnä/syysrypsi ja jonka juureen monivuotinen apila nurmi? Nyky koneilla ei enää ole turpeet se ongelma muokkauksessa. Käytännössä tuossa kierrossa 6 vuodessa olisi 2 puitavaa kasvia ja 4 apilanurmea.

Itse käytän alus-/ kerääjäkasvina nykyisin monivuotisia nurmikasveja terästettynä italianraiheinällä. Italianrai ja puna-apila kasvavat pääosin hyvin syksyllä puintien jälkeen. Timotei ja selvinnyt rai alkavat kasvaa aikaisin keväällä nopeasti. Apila on silloin hidasta. Jos on nurmivuosia niin jätetään nurmelle. Muutoin lopetetaan äkeellä ja kylvetään kevätvilja/härkäpapu. Ja sinne taas uusi alus- /kerääjäkasvi sekaan. Markkinoiden kysyntä kertoo pitkälti, mitä kannattaa viljellä. Nyt esimerkiksi luomumallasohra on pop ja ruista en kyllä halua laittaa. Siis härkäpapu, mallasohra ja syysrypsi satokasveina tänä vuonna.

Itsekin ajattelin kokeilla tuota syysrypsin kylvöä kevätviljan kylvön yhteydessä. Minulla on kuitenkin syysrypsi melko ahkerassa kierrossa tuon nurmen lopetuksen jälkeen. Varon erityisesti möhöjuurta. Rukiilla olen joskus kokeillut kevätkylvöä kevätviljan sekaan ja epäonnistunut. Pidän nykyrukiiden kasvutapaa hieman turhan nopeana toimiakseen kaksi satoa-yksi kylvö- periaatteella. Joku vanha ruislajike Voima tai Ensi voisi toimia, mutta se korsi... Virolainen Sangaste on vanha lajike myös. Toimisikohan... Aikoinaan kylvettiin kaskeamisen jälkeen nauris ja ruis samalla kertaa maahan. Nauris nostettiin, ruis ensin laidunnettiin ja seuraavana vuonna korjattiin sato. Siitä kaskirukiin nimitys. Tuo laidunnus on omalla kohdalla ongelma kun ei ole lehmiä.

Vihreää kasvuaikaa on tarkoitus lisätä ja muokkauksia rutkasti vähentää. Varsinkin kyntö jää vähälle. Nuo erilaiset ilmastonmuutoskasvien kasvatukset, vihreät kasvipeitteisyydet jne ovat paljolti riippuvaisia maan ominaisuuksista, joten asia pitää pohtia aina tila- ja peltolohkokohtaisesti.

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5119
Vs: Ilmastomuutoskasvit

 Joku vanha ruislajike Voima tai Ensi voisi toimia, mutta se korsi... Virolainen Sangaste on vanha lajike myös. Toimisikohan... Aikoinaan kylvettiin kaskeamisen jälkeen nauris ja ruis samalla kertaa maahan. Nauris nostettiin, ruis ensin laidunnettiin ja seuraavana vuonna korjattiin sato. Siitä kaskirukiin nimitys. Tuo laidunnus on omalla kohdalla ongelma kun ei ole lehmiä.
Juhannusruis siis, eli tuo Ensi juurikin olisi sitä, muita lajikkeita ei liene säilynyt. Sitähän viljeltiin myös sekulina kevätviljan tai herneen kanssa mistä tehtiin rehua ja seuraavana vuonna ruissato.

Lemmy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 711
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Monivuotinen vilja olisi hyvä hiilensidonnan kannalta varmaan.
Kaaoksesta nousee harha, meille se on tähtitarha.
http://haapasalontila.fi/index.html

Ruisrypsimohralvehnä

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 124
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Hiilensidonta on tärkeää, mutta ei niin helppo saada sängen alle vihreää kasvipeitettä noin niin kuin isossa mittakaavassa. Jos lasketaan Suomen vuosittaiseksi puitavaksi alaksi 1 000 000 ha niin siitä 25 % on 250 000 ha niin siihen alalle sängen alle saatu vihreä kasvipeite vaatii niin paljon siemenheinän siementä, että haasteet kasvavat liian suureksi. Ajattelen sillä ilmastokesannolla polttoaine säästöä ja sitä kautta se olisi ilmastokasvia. Ajattelin 250 000 ha normaali viljelyssä käytettävän polttoaineen määrä: Kyntö- 15 litraa/ha, äestys-20 litraa/ha , kylvö-15 litraa/ha, kasvinsuojelu 10-litraa/ha, puinti -15 litraa/, kuivaus 40 litraa/ha. Tekisi  115 litraa /ha se kun kerrotaan 250 000 ha niin saadaan 10 000 000 litran ilmastomuutoskasvi säästö.

timotej

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 796
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Viljan ilmastonmuutosominaisuudet ovat sitä mitä ovat. Vain jalostamalla sitä voidaan parantaa. Aluskasvillisuus alentaa pääkasvin satoa, joten ilmastovaikutus voi olla jopa negatiivinen. Parhaiten ilmastoa voi auttaa palauttamalla naudat nurmensyöjiksi nykyisen väkirehuboomin jälkeen.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1252
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Viljan ilmastonmuutosominaisuudet ovat sitä mitä ovat. Vain jalostamalla sitä voidaan parantaa. Aluskasvillisuus alentaa pääkasvin satoa, joten ilmastovaikutus voi olla jopa negatiivinen. Parhaiten ilmastoa voi auttaa palauttamalla naudat nurmensyöjiksi nykyisen väkirehuboomin jälkeen.

Aluskasvi ei juurikaan vaikuta pääsatokasvin satoon. Toki jotkin rajut kasvit niin saattavat tehdä, mutta yleensä ei.

https://www.uusirahahanke.fi/wp-content/uploads/sites/4/2018/04/Suorakylvokoe-seminaari-21.3.2018_HK.pdf

Jatkuvasti käytettäessä ne saattavat jopa parantaa pääkasvien satoa.

https://www.vyr.fi/document/1/186/a72ea37/mennee_ad1e79b_Kankanen_Hannu_Luke.pdf

Toki aluskasvien pitäisi enimmäkseen onnistua, jotta parhaat tulokset saavutetaan.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15271
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Känkänen taas fanatisoi. Vuonna 2017 ei ollut varmasti suojaviljaheinän orastumisongelmia, eikä minimitekijänä raiheinän haihduttaman kosteuden ongelmaa. Valkuainen kyllä laskee, nähty itse Zebra kevätvehnällä. Kokeen kasvit aika pitkälti eivät olleet kääpiölajikkeita. Tarson ja Ceylonin saa unohtaa, ei pysy italoheinän päällä.

Jos valkuainen laskee lisähintaportaan alle, vaikuttaa se satoon virtuaalisen useansadan kilon verran.

Kyllä kerääjäkasvitoimenpiteen roimalle putoamiselle lähes nollaan löytyy syy. Ja se ei ole kuviteltujen hyötyjen niukkus vaan ihan toinen niukkuus.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2085
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Itsellä ei suoranaista kokemusta noista alus/kerääjäkasveista ole, mutta mitä tuossa olen yrittänyt noita apilanurmia perustaa suojaviljan kanssa niin yksinkertaisesti voisi sanoa, että siellä missä se suojavilja epäonnistuu niin nurmi alla on hyvä ja missä taas suojavilja onnistuu niin nurmi alla on niin kitukasvuinen eikä se tahdo ehtiä tokenemaan talveksi. Sitten jos kevät tulee kuivana niin ei siinä ekalla niitolla ole mitään niitettävää.

Paras tuohon kerääjäkasviin olisi ollut kun sen olisi saanut perustaa puinnin jälkeen ja säilyttämisvelvollisuus olisi seuraavaan kevääseen. Nyt se tuki sössittiin aivan täydellisesti. Rahaa jaettiin poskettomasti ja kaiken huipuksi kasvuston sai lopettaa lokakuussa..
Osa-aikaisten ja eläkeläisviljelijöiden riistäjä.

timotej

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 796
Vs: Ilmastomuutoskasvit
Itsellä ei suoranaista kokemusta noista alus/kerääjäkasveista ole, mutta mitä tuossa olen yrittänyt noita apilanurmia perustaa suojaviljan kanssa niin yksinkertaisesti voisi sanoa, että siellä missä se suojavilja epäonnistuu niin nurmi alla on hyvä ja missä taas suojavilja onnistuu niin nurmi alla on niin kitukasvuinen eikä se tahdo ehtiä tokenemaan talveksi. Sitten jos kevät tulee kuivana niin ei siinä ekalla niitolla ole mitään niitettävää.

Paras tuohon kerääjäkasviin olisi ollut kun sen olisi saanut perustaa puinnin jälkeen ja säilyttämisvelvollisuus olisi seuraavaan kevääseen. Nyt se tuki sössittiin aivan täydellisesti. Rahaa jaettiin poskettomasti ja kaiken huipuksi kasvuston sai lopettaa lokakuussa..
Peukutus tälle!