Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 17.02.19 - klo:11:48

Muutama vuosi sitten rajanaapurin puolella  hakannut metsäkonekuski ihmetteli, kun koneen gepsi näyttää rajan ihan väärään paikkaan. Sittemmin ilmeni, että MML:n tiedoissa rajalinjan toinen rajapyykki on 40 m päässä siitä mihin se on maastossa merkitty. Luultavasti  digitointivirhe tjsp.

Kartoille tehtiin jotakin (digitalisaatioon liittyvää?) jonkin aikaa sitten. Kun Ratahallinto halusi aikaisemmin kaataa radan varrelta puita kauemmaksi, pyykit vastasivat kartan paikkaa. Muutaman vuoden kuluttua oli moto tulossa kaatamaan Valtion puita pois useita kymmeniä metrejä meidän ja naapureiden puolelta. Rajan paikka oli kartoissa muuttunut ja raja siirtynyt 20 - 30 metriä väärään paikkaan. Kannattaa tarkastaa, että kartat vastaavat pyykkejä vielä nykyäänkin...

Joo, meni hieman luottamus maanmittauslaitoksen karttapaikan tilusrajojen oikeellisuuteen tässä taannoin. Käytiin naapurin kanssa rajankäynti hyvässä yhteisymmärryksessä, kun oli 700m tukossa olevaa metsälinjaa. Sovittiin, että otetaan siihen maanmittari. Katselin aikaisemmin kyseiseltä linjalta lähtevää toista linjaa, että se on vedetty jonkun matkaan naapurin puolelle. Helppo päätellä ilmavalokuvan kanssa, kun näkee kovan metsän ja taimikon rajasta, että raja on kuviteltu väärään paikkaan. Ehdotin, että käydään sekin raja läpi. En viitsinyt puhua mitään rajan vikapaikasta. Sitten maanmittari meni kulmapyykille, joka oli onneksi aikamoinen isonjaon aikainen kivikasa. Aikansa katseli koordinaatteja ja totesi, että jostain syystä ne heittää parikymmentä metriä sivuun. Korjasi ne kohdilleen ja rajankin asettui siihen, missä sen oli kuviteltukin olevan.

Eli edelleen pätee se tosiasia, että raja menee siinä missä pyykit sen osoittavat olevan. Kaikki uudenaikainen tekniikka on lopulta epäluotettavaa, mutta kiviin voi luottaa. Siksi olisi erittäin tärkeää, että niitä ei tuhottaisi tai välinpitämättömyyttään jätetä johonkin pusikkoon kätkeytymään juurakoiden alle.

Muutama vuosi sitten rajanaapurin puolella  hakannut metsäkonekuski ihmetteli, kun koneen gepsi näyttää rajan ihan väärään paikkaan. Sittemmin ilmeni, että MML:n tiedoissa rajalinjan toinen rajapyykki on 40 m päässä siitä mihin se on maastossa merkitty. Luultavasti  digitointivirhe tjsp.

Muutama vuosi (10-15 v) sitten ostin pihapiiristä lisäpeltoa. Kulmapyykki laitettiin aivan eri paikkaan missä rajan kulma on, eli 40 metriä kulmapyykin paikasta. Nyt pyykki on paikassa missä siitä ei ole haittaa mutta raja on siinä missä pitääkin.

10 v sitten ostin metsäpalstan, mutta kukaan ei enää muistanut että siihen kuuluu myös kapea erillinen palanen aiemmin lohkotun talouskeskuksen ja yksityistien välissä. Myös viereiseen taloon kuljetaan tuon muutaman aarin palasen läpi. Voisin estää molempia kulkemasta siitä, mutta ei jaksa alkaa hankalaksi. Talouskeskuksen omistajillekin asia selvisi kun hakivat rak.lupaa autotallille. Oli rakennustarkastaja tuumannut, ettei se oikein sovi toisten maalle rakentaa.

Eräs viljelijä viljeli oman peltonsa nurkassa olevaa maalänttiäni , onko jotain pari aaria. En viitsinyt koskaan mainita että tiedätkö että siinä on minun maatani. Kun herra metsitti ko. pellon, oli hän ainakin olevinaan ihmeissään tilatessaan Maanmittauslaitokselta kartat ko. pellosta. Ei laittanut puun taimia minun peltotierakkeelleni. Ei sattunut kyseiselle viljelijälle EU-tarkastusta kertaakaan.

Lainaus käyttäjältä: jalle - 17.02.19 - klo:18:35

10 v sitten ostin metsäpalstan, mutta kukaan ei enää muistanut että siihen kuuluu myös kapea erillinen palanen aiemmin lohkotun talouskeskuksen ja yksityistien välissä. Myös viereiseen taloon kuljetaan tuon muutaman aarin palasen läpi. Voisin estää molempia kulkemasta siitä, mutta ei jaksa alkaa hankalaksi. Talouskeskuksen omistajillekin asia selvisi kun hakivat rak.lupaa autotallille. Oli rakennustarkastaja tuumannut, ettei se oikein sovi toisten maalle rakentaa.

Eräs viljelijä viljeli oman peltonsa nurkassa olevaa maalänttiäni , onko jotain pari aaria. En viitsinyt koskaan mainita että tiedätkö että siinä on minun maatani. Kun herra metsitti ko. pellon, oli hän ainakin olevinaan ihmeissään tilatessaan Maanmittauslaitokselta kartat ko. pellosta. Ei laittanut puun taimia minun peltotierakkeelleni. Ei sattunut kyseiselle viljelijälle EU-tarkastusta kertaakaan.

 Eu tarkastajat mittailevat todellisia viljelyaloja. Ei niitä kiinnosta niinkään pyykit eikä rajalinjat.

Eräs viljelijä viljeli oman peltonsa nurkassa olevaa maalänttiäni , onko jotain pari aaria. En viitsinyt koskaan mainita että tiedätkö että siinä on minun maatani. Kun herra metsitti ko. pellon, oli hän ainakin olevinaan ihmeissään tilatessaan Maanmittauslaitokselta kartat ko. pellosta. Ei laittanut puun taimia minun peltotierakkeelleni. Ei sattunut kyseiselle viljelijälle EU-tarkastusta kertaakaan.

Mitä se EU-tarkastus liittyy tähän?
Ei meillä ole koskaan Eu-tarkastajat tutkineet rajoja. Itsekään me ei aina tiedetä kuka mitäkin omistaa.
Kerran paljastui, että yksi pelto olikin kolmen eri kiinteistön omistuksessa ja me oltiin kynnettäessä irroitettu rajamerkki keskeltä peltoa. Se, joka meille pellon vuokrasi ei maininnut asiaa ollenkaan eikä kertonut rajamerkistä. Silloin ei ollut näitä hienouksia rajoista kuten nykyään.

... Sitten maanmittari meni kulmapyykille, joka oli onneksi aikamoinen isonjaon aikainen kivikasa. Aikansa katseli koordinaatteja ja totesi, että jostain syystä ne heittää parikymmentä metriä sivuun. Korjasi ne kohdilleen ja rajankin asettui siihen, missä sen oli kuviteltukin olevan.

Eli edelleen pätee se tosiasia, että raja menee siinä missä pyykit sen osoittavat olevan. Kaikki uudenaikainen tekniikka on lopulta epäluotettavaa, mutta kiviin voi luottaa. Siksi olisi erittäin tärkeää, että niitä ei tuhottaisi tai välinpitämättömyyttään jätetä johonkin pusikkoon kätkeytymään juurakoiden alle.

Tuo virhe taitaa johtua siitä, että vanhoille pyykeille koordinaatit on tiirailtu ilmakuvista eikä niitä ole millään tavoilla tarkistettu. Vasta sitten ne tulevat kohtuullisesti paikalleen maanmittauslaitoksen tiedostoissa kun raja käydään nykyisillä mittalaitteilla. Sen vuoksi rajapyykin koordinaatteihin liittyy myös luku, joka kuvaa pyykin paikan tarkkuutta. Samasta syystä karttapaikkojen kuvien rajalinjoihin yms. kannattaa suhtautua niin, että ne ovat suht hyvin vähän sinne päin mutteivät ole todennäköisesti tarkasti paikallaan.

Muutama vuosi sitten rajanaapurin puolella  hakannut metsäkonekuski ihmetteli, kun koneen gepsi näyttää rajan ihan väärään paikkaan. Sittemmin ilmeni, että MML:n tiedoissa rajalinjan toinen rajapyykki on 40 m päässä siitä mihin se on maastossa merkitty. Luultavasti  digitointivirhe tjsp.

Mulla metsäsarka päättyy päätyojaan, jonka nurkissa pyykit. Tuo oma sarka ostettu 90-luvun puolivälissä, naapuritila, ja pyykeiltä jatkuva samasta tilasta aikoinaan erotettu kauan ennen tilan myyntiä. Kartan mukaan mun sarka jatkuu vielä lähes 100 metriä, maanmittauslaitoksen karttojenkin mukaan pyykit väärässä paikassa. Pitää käydä kesällä mittaamassa kun vain muistaisi, seuraavalle pyykille noin 450 metriä.
Ihan vähällä ei viitsi alkaa riitauttamaan 80 aarin ryteikön takia, jota ei ole koskaan hakattu. Rajanaapuri sattuu olemaan vieläpä pienen peltoalan vuokraisäntä

Yhden tutun naapuri haastoi tutun oikeuteen. Tuttu oli kaatanut vanhan kuusen omalta puolelta oikeuteen haastaneen tien vierestä. Kuusi oli noin metrin, puolentoista pyykistä tutun puolella, ei siis enää "rajalinjalla, mutta tien vieressä. Tosin naapuri syytti tuttua alun perin rajapyykin siirrosta. Tuttu otti itselleen lakimiehen ja olivat ihan varmoja että voittavat. Mutta … oikeuden päätös olikin , että kyseessä oli mittaamattoman arvokas pihapuu, joka kasvoi rasitetien tiealueella, ei siis tutun tontilla vaikka pyykki niin näyttikin. Rajapyykin siirto syytös sentäs kumottiin.

Mulla metsäsarka päättyy päätyojaan, jonka nurkissa pyykit. Tuo oma sarka ostettu 90-luvun puolivälissä, naapuritila, ja pyykeiltä jatkuva samasta tilasta aikoinaan erotettu kauan ennen tilan myyntiä. Kartan mukaan mun sarka jatkuu vielä lähes 100 metriä, maanmittauslaitoksen karttojenkin mukaan pyykit väärässä paikassa. Pitää käydä kesällä mittaamassa kun vain muistaisi, seuraavalle pyykille noin 450 metriä.
Ihan vähällä ei viitsi alkaa riitauttamaan 80 aarin ryteikön takia, jota ei ole koskaan hakattu. Rajanaapuri sattuu olemaan vieläpä pienen peltoalan vuokraisäntä

Mitäköhän lohkomisen yhteydessä tehdyt kartat ja pöytäkirjat asiasta sanovat. Ne kun loppujen lopuksi ratkaisevat aika paljon. Tiedä vaikka olisit löytänyt jonkin ikivanhan ties mikän kylän yhteisen hiekka-, savi- tai mutakuoppakiinteistön. Tai kauan unohduksissa olleen tiemaan

Sitten jos rajamerkkien paikkoja joku alkaa ihan vakavissaan ihmettelemään niin toimituskartta tai ainakin rajakivien numeroluettelo kannattaa hakea maanmittauslaitokselta. Se olisi perin noloa jos menee naapurille väittämään rajan olevan väärässä paikassa ja itse olisi ollut väärällä pyykillä.

Lainaus käyttäjältä: PELTOLAINE - 18.02.19 - klo:07:10

Lainaus käyttäjältä: jalle - 17.02.19 - klo:18:35

10 v sitten ostin metsäpalstan, mutta kukaan ei enää muistanut että siihen kuuluu myös kapea erillinen palanen aiemmin lohkotun talouskeskuksen ja yksityistien välissä. Myös viereiseen taloon kuljetaan tuon muutaman aarin palasen läpi. Voisin estää molempia kulkemasta siitä, mutta ei jaksa alkaa hankalaksi. Talouskeskuksen omistajillekin asia selvisi kun hakivat rak.lupaa autotallille. Oli rakennustarkastaja tuumannut, ettei se oikein sovi toisten maalle rakentaa.

Eräs viljelijä viljeli oman peltonsa nurkassa olevaa maalänttiäni , onko jotain pari aaria. En viitsinyt koskaan mainita että tiedätkö että siinä on minun maatani. Kun herra metsitti ko. pellon, oli hän ainakin olevinaan ihmeissään tilatessaan Maanmittauslaitokselta kartat ko. pellosta. Ei laittanut puun taimia minun peltotierakkeelleni. Ei sattunut kyseiselle viljelijälle EU-tarkastusta kertaakaan.

 Eu tarkastajat mittailevat todellisia viljelyaloja. Ei niitä kiinnosta niinkään pyykit eikä rajalinjat.

Mutta ei omista pelloista pitäisi olla vuokrasopimukset, vai eikö teilläpäin?

Onha nuita tappauksia, ite ostin monijaeta vuosie sitte kuutisen hehtaarie maata, jossa 4 peltoa ja loput mehtää ynnä joutomaata. Entinen omistaja ajatti moton palstani läpi, joka tietennii kaato puita mennessään ja rypi hyvänlaisesti sinä suossa. Talavi kun oli, ja jälet näky hyvin, niin käppäelin jäläkie pitkin perässä ja maenihin että kukahan se lupasi tuosta ajjaa. Paikalla oli myös mehtäliiton hakkuusta vastaava. Silimijään vaen pyöritteli, naenen kun oli... meleko sievä vielä, niin en kehannu kilstoilla. Eikä siinä montaa kiintoa läheny vissiinkää. Muuvan vuosi kulu ja sama omistaja hakkautti siitä peltojeni takkaa mhy:llä. Käytiin kato toemihenkilän kans rajoja ja sannoen siinä sarkaen takana että tuo puurypäs (oliko niitä puolenkymmentä petäjää) on minun puolella, eikä niitä saa kaataa. No, ensimmäesenä löevät ne nurin, eikä oo rahoja vielä tähän päevään mennesä näkyny. Oli se entinen omnistaja sjossaki välissä soetellu pankinjohtajalle, että on se tuo ostaja *****maenen, kun ei anna hakata maetasa, tae jotaki siihen suuntaan...

Noo, on mulla muuvvan pelto, josta naapuri on viimme kesänä niittäny itellesä semmosen kymmenen metrin levysesti saan metrin matkalta, että pitänee joku keppi pyykkiin syrjään hakata

Kannattaa ennen sotatoemie tarkistaa ne pyykit. Ite ostin kerran mehtätilan jonka sisällä oli tontti, tontti oli kartotettu noen 300 metriä vikapaekkaan

40luvulla tehty rajankäynti oli myös täällä joitain  metrejä pielessä.so, 100 metriä. Siis kartoilla.maastossa niinkuin aina ollutkin.

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 18.02.19 - klo:07:29

Lainaus käyttäjältä: PELTOLAINE - 18.02.19 - klo:07:10

Lainaus käyttäjältä: jalle - 17.02.19 - klo:18:35

10 v sitten ostin metsäpalstan, mutta kukaan ei enää muistanut että siihen kuuluu myös kapea erillinen palanen aiemmin lohkotun talouskeskuksen ja yksityistien välissä. Myös viereiseen taloon kuljetaan tuon muutaman aarin palasen läpi. Voisin estää molempia kulkemasta siitä, mutta ei jaksa alkaa hankalaksi. Talouskeskuksen omistajillekin asia selvisi kun hakivat rak.lupaa autotallille. Oli rakennustarkastaja tuumannut, ettei se oikein sovi toisten maalle rakentaa.

Eräs viljelijä viljeli oman peltonsa nurkassa olevaa maalänttiäni , onko jotain pari aaria. En viitsinyt koskaan mainita että tiedätkö että siinä on minun maatani. Kun herra metsitti ko. pellon, oli hän ainakin olevinaan ihmeissään tilatessaan Maanmittauslaitokselta kartat ko. pellosta. Ei laittanut puun taimia minun peltotierakkeelleni. Ei sattunut kyseiselle viljelijälle EU-tarkastusta kertaakaan.

 Eu tarkastajat mittailevat todellisia viljelyaloja. Ei niitä kiinnosta niinkään pyykit eikä rajalinjat.

Mutta ei omista pelloista pitäisi olla vuokrasopimukset, vai eikö teilläpäin?

 Ei vuokrasopimuksissa oo ollu tapana pyykkejä merkitä ja yksilöidä.

onneks itellä parit pyykit nuita isojaon aikasia kivikasoja.   net ei ihan hevin lähe koneen mukaan.   mut nuo tavon kivet vaan tahtoo aina koneitten jalkoihin jäähä.   nykyään jos vain löytän pyykin niin laitan   muovisen aurauskepin siihen.   se löytyy ryteikönki keskeltä.. ja heijastin näkyy pimiällä..   ja kestää jopa vuosia.    mutta surkeinta on tuo jos molemmin puolin rajaa on samanlaista rytöä ja linja pitkä...

Kartan mukaan täälläkin on yksi vanha (n.100v) rakennus toisella puolen rajaa  nyt pyykki on merkitty karttaan n. 15m toiselle nurkalle jolloin pihapiiristä yksi rakennus jää rajan taa, nurkalla oli pyykin näköinen kivi ennen, mutta vesiputken vedon jälkeen se hävisi, voihan olla se rakennus olla vanhaa toista pihapiiriä, koska parin kymmenen metrin päässä on ikivanhoja kivijalkoja toisella puolen rajaa, silloin kartta olisi oikein, koska on sama omistaja se ei ole kiinnostanut ketään, jos rakentaa kannattaisi pyykit etsiä naapureitten kanssa yhdessä, epäselvissä tapauksessa maamittari mittaa paikan, siitä ettei tiedä rajoja varmasti enemmän haittaa ja ajan hukkaa