Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Tuliko pelastus Karhiselta?  (Luettu 77575 kertaa)

timotej

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 977
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.

Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä. Mutta kyllä lanta pitäisi voida sijoittaa sille peltoalalle, jolta rehukin on korjattu. Ei siinä voi typpeä kertyä pohjavesiin, jos apulantaa ei käytettäisi. Rehualavaatimus tietysti kaikille navettainvestoinneille. Se ohjaisi investoinnit peltojen laidoille.

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.

Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä. Mutta kyllä lanta pitäisi voida sijoittaa sille peltoalalle, jolta rehukin on korjattu. Ei siinä voi typpeä kertyä pohjavesiin, jos apulantaa ei käytettäisi. Rehualavaatimus tietysti kaikille navettainvestoinneille. Se ohjaisi investoinnit peltojen laidoille.
Hyvin kirjoitettu. Ei tosin mene läpi kepulandiassa varsinkaan kesäteatteri ministerin toimesta.

PelleH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 992
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Ympäristölupa säännöstö ajaa eläinsuojat metsään. NIMBY ilmiö toimii tässäkin.
Paskan haju ei haittaa omistajaa,muita kylläkin. Tosin paskanlevitys itsessään ei lupaa
tarvitse. Elukat vaan.

Rakkine

  • Vieras
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä. Mutta kyllä lanta pitäisi voida sijoittaa sille peltoalalle, jolta rehukin on korjattu. Ei siinä voi typpeä kertyä pohjavesiin, jos apulantaa ei käytettäisi. Rehualavaatimus tietysti kaikille navettainvestoinneille. Se ohjaisi investoinnit peltojen laidoille.
Hyvin kirjoitettu. Ei tosin mene läpi kepulandiassa varsinkaan kesäteatteri ministerin toimesta.

Ja näin. Täällä vain taitaa porukka olla niin nuorta ja / tai yksituumaisen kepulaista, että eivät edes tajua, mitä oikein on tehty ja miksi. Jättimäinen munaus ja ihan kepun kannatuksen takia. Jos ajatellaan mitä tahansa muuta Euroopan maata, niin jokaisessa valtaosa maidontuotannosta on kuitenkin niillä edullisemmilla alueilla. Heikommilla alueilla tuotetaan pieni osa maidosta suurempien tukien varassa. Vaikkapa Ruotsissa niin kyllä Skånessa tuotetaan enemmän maitoa kuin Tukholman pohjoispuolella pohjoisilla tuilla. Meillä taas? Tehty jättimäinen typeryys kun on ohjattu eläimet pois valmiin pellon äärestä. Ja niillä isommilla pohjoisilla tuilla tuotetaan suurin osa maidosta heikommissa olosuhteissa. Mitä järkeä? Ei mitään.

Mut Helsinki-Tampere-Turku kolmion sisäpuolella ei kyllä enää saa minkäänlaista lupaa eläintuotantorakennuksille.

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kyllä kotieläinten, jotka märehtivät, tukitaso nousee pohjoiseen mentäessä.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?


Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-

Kylhän tuossa varmasti perää on. Toki voidaan miettiä, että mikäli näin ei olisi toimittu niin kuinka hirveä se peltopula olisi kyseisillä alueilla?


Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä. Mutta kyllä lanta pitäisi voida sijoittaa sille peltoalalle, jolta rehukin on korjattu. Ei siinä voi typpeä kertyä pohjavesiin, jos apulantaa ei käytettäisi. Rehualavaatimus tietysti kaikille navettainvestoinneille. Se ohjaisi investoinnit peltojen laidoille.

Niinkuin yllä kirjoitin niin mikäli ne navetat olisi kaikki siellä valmiitten peltojen laidoilla niin kuin hirveä se peltopula olisi? Rehua ja lantaa ajettaisiin pitkin pitäjää, kun taas nyt raivaamalla on saatu 500 km pohjoisemana useampia kymmeniä jopa satoja hehtaareita viereen.

Ympäristölupa säännöstö ajaa eläinsuojat metsään. NIMBY ilmiö toimii tässäkin.
Paskan haju ei haittaa omistajaa,muita kylläkin. Tosin paskanlevitys itsessään ei lupaa
tarvitse. Elukat vaan.

Tämä on niin totta. Ei itselle tulisi mieleenkään alkaa minkäänlaiselle eläinsuojalle hakemaan lupaa asutuksen vierestä, siitä ei saa kuin ongelmia. Raivaamalla pellot johonkin korpeen ja navetta sinne pääsee taatusti paljon helpommalla.

Aikoinaan käytiin saksassa tutustumassa yhteen emakkotilaan jolla on noin 250 emakko. Sikala oli uusi ja sijaitsi kylän keskellä. Ihmeteltiin siinä sitten joukolla paikkaa niin omistaja sanoi, ettei kellään kyläläisellä ollut mitään valittamista. Joku siinä sitten kyseli miksi ei sikalaa ole tehty vähän matkan päässä näkyvää metsään niin omistaja totesi jotenkin tyyliin, että metsää on niin vähän saksassa, että sitä suojellaan tarkasti eikä pilata sikalalla.  ;D

Ja näin. Täällä vain taitaa porukka olla niin nuorta ja / tai yksituumaisen kepulaista, että eivät edes tajua, mitä oikein on tehty ja miksi. Jättimäinen munaus ja ihan kepun kannatuksen takia. Jos ajatellaan mitä tahansa muuta Euroopan maata, niin jokaisessa valtaosa maidontuotannosta on kuitenkin niillä edullisemmilla alueilla. Heikommilla alueilla tuotetaan pieni osa maidosta suurempien tukien varassa. Vaikkapa Ruotsissa niin kyllä Skånessa tuotetaan enemmän maitoa kuin Tukholman pohjoispuolella pohjoisilla tuilla. Meillä taas? Tehty jättimäinen typeryys kun on ohjattu eläimet pois valmiin pellon äärestä. Ja niillä isommilla pohjoisilla tuilla tuotetaan suurin osa maidosta heikommissa olosuhteissa. Mitä järkeä? Ei mitään.

Ongelma on vain se niinkuin yllä kirjoitin, että mikäli elukat olisi jääneet valmiin pellon viereen niin millainen kisa ja pula niistä pelloista mahtaisikaan olla? Pitää myös muistaa että jossain pohjoisempana ei välttämättä niitä muita ansainta keinoja ole siinä määrin kuin täällä etelämpänä. Tällä seudulla moni on laittanut elukat pois jo 70 ja 80 luvuilla ja lähtenyt tehtaalle tai johonkin muualle töihin helpomman elämän toivossa.

Mut Helsinki-Tampere-Turku kolmion sisäpuolella ei kyllä enää saa minkäänlaista lupaa eläintuotantorakennuksille.

P.skapuhetta. Puuttuu vaan hakijat. Luvat kyllä heltiää, jos ei nyt aivan älyttömään paikkaan laita.

Niin ja vertailun vuoksi? Helsinki - Hanko - Turku - Pori - Tampere - Helsinki lienee suurinpiirtein Tanskan kokoinen alue. Tuolla alueella tuotetaan muistaakseni noin 10-kertainen määrä sianlihaa mitä meillä. Muistaakseni Tanskan kuukauden tuotanto on noin meidän vuosituotantontomme. Maitomääriä en muista mutta suuremmat kuin meillä. Ja kummasti mahtuu. Elukat samalle alueelle millä 5+ miljoonaa ihmistä. Tosin onhan tanskalaisilla monia tiukempia ehtoja kuin meillä juuri asutuksen läheisyydestä johtuen. Mutta siitä ei varmasti jää kiinni, etteikö tuotanto mahtuisi ja etteikö lupia saisi. Puuttuu vaan hakijat.


Kyllä se lupa varmaan vielä irtoaa. Mutta mitään järkeä ei näillä hintasuhteilla ole alkaa tuonne tekemään mitään. Eikä edes johdu pelkästään siitä, että tuet olisivat korkeammat pohjoisessa. Pelto maksaa maltaita tuolla aluella ja vuokratkin pilvissä. Alue on muuten huono vertailukohta, aika paljon osuus metsää tuohonkin alueeseen katsokaa vaikka kartasta. Olisiko pellon hinta alempi jos koko alue olisi kuin tanska eli ei metsää?

Loppuviimein kyse on vain kysynnästä ja tarjonnasta. Pellolle on kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Tukipolitiikan avustuksella märehtijät on siirretty pohjoiseen johon raivaamalla on saatu hyvät rehun ja lannantuotantoalat navettalan viereen. Tähän kun sotketaan vielä osuuskuntalainen politiikka jolla kaikkien tulee saada tuottaa ja paikasta riippumatta niin soppa on valmis.

Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8681
  • Don't dream your life, live your dreams.
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Mut Helsinki-Tampere-Turku kolmion sisäpuolella ei kyllä enää saa minkäänlaista lupaa eläintuotantorakennuksille.

P.skapuhetta. Puuttuu vaan hakijat. Luvat kyllä heltiää, jos ei nyt aivan älyttömään paikkaan laita.

Niin ja vertailun vuoksi? Helsinki - Hanko - Turku - Pori - Tampere - Helsinki lienee suurinpiirtein Tanskan kokoinen alue. Tuolla alueella tuotetaan muistaakseni noin 10-kertainen määrä sianlihaa mitä meillä. Muistaakseni Tanskan kuukauden tuotanto on noin meidän vuosituotantontomme. Maitomääriä en muista mutta suuremmat kuin meillä. Ja kummasti mahtuu. Elukat samalle alueelle millä 5+ miljoonaa ihmistä. Tosin onhan tanskalaisilla monia tiukempia ehtoja kuin meillä juuri asutuksen läheisyydestä johtuen. Mutta siitä ei varmasti jää kiinni, etteikö tuotanto mahtuisi ja etteikö lupia saisi. Puuttuu vaan hakijat.

Fordifaktaa?  ;D
On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.

PelleH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 992
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Kai silläkin on asian kanssa jotain tekemistä,että tanskalaiset on muutenkin lungia porukkaa.
Samantapaisia sääntöjä on kuin suomessakin,mutta tanskalaiset ei niille korviaan lotkauta.
Ja silti ovat elossa. Suomen ongelma on nykyään siinä,että täällä pahoitetaan mieli joka ainoasta
asiasta. Mitään ei oikein uskalla sanoa,ettei tule paskamyrsky niskaan. Tälläkin palstalla ilmiö
havaittavissa. ;D

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8681
  • Don't dream your life, live your dreams.
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Helsinki - Hanko - Turku - Pori - Tampere - Helsinki lienee suurinpiirtein Tanskan kokoinen alue.

Fordifaktaa?  ;D

Mahtaako sinulla kielipuolena olla vaikeuksia ymmärtää tai hahmottaa? Mitä tarkoitetaan. Kun rajataan alue Helsinki-Hanko-Turku-Pori-Tampere-Helsinki niin siihen kuuluvat noin Uusimaa (9.500 km2), Varsinais-Suomi (20.500), Satakunta (8.200), Pirkanmaa (14.600) ja Kanta-Häme (5.100), yhteensä 57.900 km2. Tanskan pinta-ala on 43.000 km2. Jos piirretään tarkka raja kaupungista toiseen niin saattaa pinta-ala jäädä hiukan tuon Tanskan pinta-alan alle mutta nuo maakunnat yhteensä ovat jo enemmän kuin Tanska. Ja ovat onnistuneet sille alalle ahtamaan 10x määrän sikatuotantoa ja enemmän nautatuotantoa kuin mitä meillä on koko maassa.

Kiitos vaan kohteliaisuudesta, mutta näin ymmärtämättömänä kyselen, että jos vedetään raja Oulusta-Helsinkiin ja sanotaan, että sen linjan länsipuoli on jotakin, niin onko Kuusamokin sen linjan länsipuolella? (Pohjois-Pohjanmaan maakunta).
Keskisuomi, Päijät-Häme ja Uusimaakin on linjalla. Onko Jyväskylä, Lahti ja Porvookin lännempänä, kuin Oulu ja Helsinki?

Mä vertaisin linjaa Pori-Imatra eteläpuolta, ei siihen liittyviä maakuntia, se vastannee n. Tanskan pinta-alaa ja jos sisävesistöt poistetaan pinta-alasta, niin ehkä vielä hieman ylempänä.

Muuten olen sitä mieltä, että Tanskan ja Suomen rinnastaminen on hieman hölmöä, samoin Skånen ja Suomen, olosuhteet poikkeavat niin paljon toisistaan.
On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8681
  • Don't dream your life, live your dreams.
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä. Mutta kyllä lanta pitäisi voida sijoittaa sille peltoalalle, jolta rehukin on korjattu. Ei siinä voi typpeä kertyä pohjavesiin, jos apulantaa ei käytettäisi. Rehualavaatimus tietysti kaikille navettainvestoinneille. Se ohjaisi investoinnit peltojen laidoille.
Hyvin kirjoitettu. Ei tosin mene läpi kepulandiassa varsinkaan kesäteatteri ministerin toimesta.

Ja näin. Täällä vain taitaa porukka olla niin nuorta ja / tai yksituumaisen kepulaista, että eivät edes tajua, mitä oikein on tehty ja miksi. Jättimäinen munaus ja ihan kepun kannatuksen takia. Jos ajatellaan mitä tahansa muuta Euroopan maata, niin jokaisessa valtaosa maidontuotannosta on kuitenkin niillä edullisemmilla alueilla. Heikommilla alueilla tuotetaan pieni osa maidosta suurempien tukien varassa. Vaikkapa Ruotsissa niin kyllä Skånessa tuotetaan enemmän maitoa kuin Tukholman pohjoispuolella pohjoisilla tuilla. Meillä taas? Tehty jättimäinen typeryys kun on ohjattu eläimet pois valmiin pellon äärestä. Ja niillä isommilla pohjoisilla tuilla tuotetaan suurin osa maidosta heikommissa olosuhteissa. Mitä järkeä? Ei mitään.

On totta, että Skånessa tuotetaan paljon maitoa. Ei aivan yhtä paljoa, mitä Tukholman yläpuolisissa maakunnissa, mutta noin puolet siitä määrästä.  Tosin laskukäyrät näyttäisivät nyt olevan Skånessa jyrkempiä.
On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19863
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Ruotsin maatalousmaasta valtaosa on linjan Gävle - Falun , ym. eteläpuolella. Ja silloin ollaan noin Turun korkeudella vasta. Ehkä kuitenkin jo 1970-luvulta alkaen on Suomessa ja Ruotsissa maan alueellinen kehitys ollut erilainen, täällä on ollut Ruotsiin verrattuna ylikorostunut aluepolitiikka ehkä vallalla.



-SS-

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8681
  • Don't dream your life, live your dreams.
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Eiköhän tämä fyysinen kartta anna selviä viitteitä mistä syystä Ruotsin maatalous on vähäistä Gävlen pohjoispuolella.

https://previews.123rf.com/images/pbardocz/pbardocz1905/pbardocz190500685/122716345-high-detailed-sweden-physical-map-with-labeling-.jpg
On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.

Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä.

Kuka määrittää mitkä pellot ovat mainitsemiasi liikapeltoja?

Sovitaanko niin, että juuri sinun peltosi ovat ns.liikapeltoja ja ne pitää metsittää?


Tai jottain.
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

timotej

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 977
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.

Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä.

Kuka määrittää mitkä pellot ovat mainitsemiasi liikapeltoja?

Sovitaanko niin, että juuri sinun peltosi ovat ns.liikapeltoja ja ne pitää metsittää?


Tai jottain.
Kyllä ne melko pian joutavat minulta vaikka metsitettäviksi. Toki muukin järkevä käyttö käy. Jo yli puolet meidän kylän pelloista voidaan laskea tuohon luokkaan (eri asteista näennäisviljelyä).

Eemeli

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21949
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Eihän liikapellon määritteleminen ole edes vaikeaa.
Kaikki on kirjoissa ja kansissa.

Kaikki Unioniin liittymisen jälkeen raivattu jopa kiistatta sitä liikapeltoa.

Liityttäessä sovittiin tietty pinta-ala, tietty tuotanto ja tietty tuki.
Ja jopa kiellettiin maatalouden siirtyminen.

Sitten kuvioon iski ahneus, kepulainen maatalouspolitiikka sekä aluepolitiikka.

Miksi muutoin vasta silloin c-alueella alkoi mittavat raivuut.
Miksi ei historian saatossa jo aikaisemmin.

Mahdollisuus teki ahneesta varkaan.
Jaettavaan pottiin tuli laskettua enemmän jakajia, työnnettin kättä toisten taskuun.

Heikon liittymis-sopimuksen yksi työkalu oli aleneva tuotanto, mutta miten sitten kävikään.

Viimeksi muokattu: 31.08.19 - klo:07:23 kirjoittanut Eemeli