Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 09.03.09 - klo:10:36

siis todellisuudessa vai vain kaunaisissa kuvitelmissa?

Niinhän siinä sitten kävi että meni keskusteluksi itse aiheesta gallupin sijasta. No, menköön sitten?

Kun kaunaisista kuvitelmista tuossa mainitset niin minulle tulee ihan ensimmäisenä mieleen "ab-alueen miljoonatuet investointeihin eu-ajan alussa". Mutta se on minun osaltani ihan pelkkkää kuvitelmaa ja harhaa varmasti sillä kyse ei siinä kohtaa ole kaunaisuudesta vaan ilmiselvästä osoitettavissa olevasta todella suuresta vääryydestä jota ei ole vieläkään korjattu. Mutta sen sijaan tämä nykyisillä tukipäätöksillä tulevaisuudessa muodostuva tukiero ei perustu mihinkään todelliseen vaan se on pelkkää harhaa ja kuvitelmaa ja kaunaisuutta eli näinhän se logiikka menee.

et kuitenkaan vastannut kysymykseen, eli miten c-alueella on kärsitty etelän korkeammasta tukitasosta?? Investointitukien vaikutus yksikkökokoon eli kannattavuuteen ja omavaraisuuteenkin on tietenkin selvä. Ja se on osa etelän korkemapaa kokonaistukitasoa. Mutta miten se on haitannut c-alueen tuottajia. Voisitko selventää?

Ja tuleeko mahdollisesti 2014 viimein pohjoisen eduksi muodostuva tukiporras vaikuttamaan kisoihin samalla tavalla vai jollakin toisella tavalla? Miten on?

et kuitenkaan vastannut kysymykseen, eli miten c-alueella on kärsitty etelän korkeammasta tukitasosta??

Mistä korkeammasta tukitasosta? Ole nyt mies ja lyö kerrankin selkeät numerot ja rätingit pöytään miten olet päätynyt tuohon korkeampaan tukitasoon? Toistaiseksi tiedämme vain sen että eläintuet ovat olleet koko ajan c-alueella korkeammat ja muussa joudumme luottamaan sinun väittämääsi. Muuta väite tiedoksi niin katsotaan sitten onko syytä jatkaa keskustelua aiheesta.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 09.03.09 - klo:15:02

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 09.03.09 - klo:14:49

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 09.03.09 - klo:14:44

Ja tuki ilmeisesti ainakin jonkun verran vaikuttaa katteen määrään?

Sillä ei ole merkitystä, merkitystä on vaan sillä, ettei se vaikuta myyntihintaan.

On se hyvä että vielä löytyy tuottajia joille katteen määrällä ei ole merkitystä     

HEH HEH tudramiehet tuottaa ilaman katteita, siis ihan pihalla

Ei tukipolitiikassa puhuta mitään tilojen katteista missään EU maassa, mikään sopimus tai vyöhyke ei takaa mitään katetta tilalle, ei missään maassa.
Kate on jokaisen oma ongelma.
[/quote]
Juu myönnän että se on vain minun ongelmani, kun saan muutama sata prosenttia vähemmän tukea emosta kuin sinä.

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 09.03.09 - klo:15:08

et kuitenkaan vastannut kysymykseen, eli miten c-alueella on kärsitty etelän korkeammasta tukitasosta??

Mistä korkeammasta tukitasosta? Ole nyt mies ja lyö kerrankin selkeät numerot ja rätingit pöytään miten olet päätynyt tuohon korkeampaan tukitasoon? Toistaiseksi tiedämme vain sen että eläintuet ovat olleet koko ajan c-alueella korkeammat ja muussa joudumme luottamaan sinun väittämääsi. Muuta väite tiedoksi niin katsotaan sitten onko syytä jatkaa keskustelua aiheesta.

ei siinä kummosia rätinkejä tarvita kun viimeisen kymmenen vuoden aikana eläintukiero on ollut keskimäärin 10e/ey korkeampi ja 150 eläinyksikön tilalla tekee 15000, eli jos tilat teki 30 keskimäärin tonnin investoinnin huipputukiaisilla niin tuet +-0. Ja ensimmäiset vuodet mentiin myös eläintuissa korkeammalla tasolla etelässä. Ja peltotuet olleet aina korkeammat. Jos tuon selkeämmät rätingit tarvitsee asian hahmottamiseen, niin eipä taida olla valmiuksia nykymaatalouteen...Kuitenkin olosuhteet tunnetusti ovat kasvukauden pituuden ja lämpösumman ja lämmityskauden keskilämpötilan osalta etelää suosivia.

ei siinä kummosia rätinkejä tarvita kun viimeisen kymmenen vuoden aikana eläintukiero on ollut keskimäärin 10e/ey korkeampi ja 150 eläinyksikön tilalla tekee 15000, eli jos tilat teki 30 keskimäärin tonnin investoinnin huipputukiaisilla niin tuet +-0. Ja ensimmäiset vuodet mentiin myös eläintuissa korkeammalla tasolla etelässä. Ja peltotuet olleet aina korkeammat.

Ja taas ne investointituet siellä kummittelevat. Todettakoon ensinnäkin että jos tädillä olisi munat niin tätikin olisi setä. Ja toiseksi että niistä investointituista eivät päässeet nautimaan läheskään kaikki etelän tilat kuka mistäkin syystä kun sen sijaan tuotantotuet ovat tulleet koko ajan kaikille kuin manulle illallinen. Että tilakohtaisesti ajatellen voi tilanne olla täysin päinvastainen, 0 euroa investointitukia ja koko ajan suuremmat eläinyksikkötuet. Ja luvuilla kun näytät nuo korkeammat peltotuet niin katsotaan sitten.

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 09.03.09 - klo:15:23

ei siinä kummosia rätinkejä tarvita kun viimeisen kymmenen vuoden aikana eläintukiero on ollut keskimäärin 10e/ey korkeampi ja 150 eläinyksikön tilalla tekee 15000, eli jos tilat teki 30 keskimäärin tonnin investoinnin huipputukiaisilla niin tuet +-0. Ja ensimmäiset vuodet mentiin myös eläintuissa korkeammalla tasolla etelässä. Ja peltotuet olleet aina korkeammat.

Ja taas ne investointituet siellä kummittelevat. Todettakoon ensinnäkin että jos tädillä olisi munat niin tätikin olisi setä. Ja toiseksi että niistä investointituista eivät päässeet nautimaan läheskään kaikki etelän tilat kuka mistäkin syystä kun sen sijaan tuotantotuet ovat tulleet koko ajan kaikille kuin manulle illallinen. Että tilakohtaisesti ajatellen voi tilanne olla täysin päinvastainen, 0 euroa investointitukia ja koko ajan suuremmat eläinyksikkötuet. Ja luvuilla kun näytät nuo korkeammat peltotuet niin katsotaan sitten.

Niin, no jos puhutaan 10 €/ey tukieroon ja 150 eläimen tilasta, niin siitä kertyy vain 1500 € enempi ....
Ei siinä tarvi olla kummoinenkaan investointi, jotta tuon ero kiinni kirii.

Lainaus käyttäjältä: sianlihantuottaja - 09.03.09 - klo:15:38

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 09.03.09 - klo:15:23

ei siinä kummosia rätinkejä tarvita kun viimeisen kymmenen vuoden aikana eläintukiero on ollut keskimäärin 10e/ey korkeampi ja 150 eläinyksikön tilalla tekee 15000, eli jos tilat teki 30 keskimäärin tonnin investoinnin huipputukiaisilla niin tuet +-0. Ja ensimmäiset vuodet mentiin myös eläintuissa korkeammalla tasolla etelässä. Ja peltotuet olleet aina korkeammat.

Ja taas ne investointituet siellä kummittelevat. Todettakoon ensinnäkin että jos tädillä olisi munat niin tätikin olisi setä. Ja toiseksi että niistä investointituista eivät päässeet nautimaan läheskään kaikki etelän tilat kuka mistäkin syystä kun sen sijaan tuotantotuet ovat tulleet koko ajan kaikille kuin manulle illallinen. Että tilakohtaisesti ajatellen voi tilanne olla täysin päinvastainen, 0 euroa investointitukia ja koko ajan suuremmat eläinyksikkötuet. Ja luvuilla kun näytät nuo korkeammat peltotuet niin katsotaan sitten.

Niin, no jos puhutaan 10 €/ey tukieroon ja 150 eläimen tilasta, niin siitä kertyy vain 1500 € enempi ....
Ei siinä tarvi olla kummoinenkaan investointi, jotta tuon ero kiinni kirii.

Juu ja emoilla tukiero AB vs C1 on 217 euroa ja investointituessa ero 15% eli 342 euroa! Kun tekee puolentoista vuoden välein uuden pihaton, niin tukieron saa kirittyä kiinni ja tuotanto kasvaa mukavasti, kun joka laajennuksessa tuotannon täytyy kasvaa vähintään 25%

Ja paalinpyörittäjä saa koko ajan 130e/ha enemmän peltotukea kuin c1 alueen viljamies,tekee sen300 hehtaarilla 39000 aiheetonta tukea

Minun kotikunnassanikin on alle 10 asukasta per neliökilsa ja silti en saa tundratukea

Mitäs tukea sulle pitäis maksaa? Yksinäisen paalinpyörittäjän tukea?

Pitäs näköjään tuplata lapsilisät....

Ja paalinpyörittäjä saa koko ajan 130e/ha enemmän peltotukea kuin c1 alueen viljamies,tekee sen300 hehtaarilla 39000 aiheetonta tukea

Jooo, niin se vaan jää aina mainitsematta nämä omat ylimääräiset tuet ....

Ja paalinpyörittäjä saa koko ajan 130e/ha enemmän peltotukea kuin c1 alueen viljamies,tekee sen300 hehtaarilla 39000 aiheetonta tukea

Juu ja C1-alueen emomies saa 500 enempi hehtaarilta, mitä jauholakkikolleegansa, eli tekee jo 150 tonttua!!!!!

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 09.03.09 - klo:15:00

Minun kotikunnassanikin on alle 10 asukasta per neliökilsa ja silti en saa tundratukea

Mitäs tukea sulle pitäis maksaa? Yksinäisen paalinpyörittäjän tukea?

300 hehtaarin yksinäisyys

Vanhaa on paha korjata sen tietää jokainen vanhaa navettaa tai taloa remontoinut,  toki sekin joskus onnistuu,  mutta vaatii taitoa ja tarkkuutta.
Suomalalainen maataloustukijärjestelmä ABC-tukialuejakoineen on niin syvältä perseestä ja täysin epäonnistunut ratkaisu,  että sitä ei korjaa enää mikään.  Olisi parempi pistää koko homma uusiksi.   Oikeudenmukaisuus ja terve järki on todella kaukana tehdyistä ratkaisuista.   Ja kuten todettu tehdyillä ratkaisuilla saatetaan saman alan tuottajat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä missä tila sijaitsee ja se vääristää kilpailutilannetta Suomalaisilla elintarvikemarkkinoilla.   Lisäksi epäoikeudenmukaiset ratkaisut ja tuottajien eriarvoinen kohtelu vie uskottavuutta Suomalaisen elintarviketuotannon eettisestä laadusta ja avaa näin osaltaan kuluttajien kynnystä ostaa sitä halvinta ei kotimaista.

Vanhaa on paha korjata sen tietää jokainen vanhaa navettaa tai taloa remontoinut,  toki sekin joskus onnistuu,  mutta vaatii taitoa ja tarkkuutta.
Suomalalainen maataloustukijärjestelmä ABC-tukialuejakoineen on niin syvältä perseestä ja täysin epäonnistunut ratkaisu,  että sitä ei korjaa enää mikään.  Olisi parempi pistää koko homma uusiksi.   Oikeudenmukaisuus ja terve järki on todella kaukana tehdyistä ratkaisuista.   Ja kuten todettu tehdyillä ratkaisuilla saatetaan saman alan tuottajat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä missä tila sijaitsee ja se vääristää kilpailutilannetta Suomalaisilla elintarvikemarkkinoilla.   Lisäksi epäoikeudenmukaiset ratkaisut ja tuottajien eriarvoinen kohtelu vie uskottavuutta Suomalaisen elintarviketuotannon eettisestä laadusta ja avaa näin osaltaan kuluttajien kynnystä ostaa sitä halvinta ei kotimaista.

Toisaalta aika moni nuori yrittäjä on ottanut paljon velkaa ja sijoittanut huomattavia summia maatilaansa, ei sekään ole oikein että näitä tukijärjestelmiä roplataan joka vuosi, pitäähän jokin varmuus olla siitä, ettei tila mene nurin, näiden oikeudenmukaisuuden ritareiden vaatimusten kanssa ...