• Tavallinen aihe

Aihe Pikavippin oton syy  (Luettu 11717 kertaa)

alpo10

  • Vieras
Vs: Pikavippin oton syy
missään ei sanottu, keitä ja mistä tiloilta pikavippejä ottaneet viljelijät ovat? Konkurssiin menneistä on uutisoitu ainakin isoista tiloista, joilla on ollut kovempi paine pärjätä ja jatkaa. Pienet tilat näivettyvät, myyvät pikkuhiljaa peltoja tai hankkivat muita tuloja pärjätäkseen. Luultavasti näitä pikavippitiloja tiloja on vähän, eikä tästä voi vetää mitään johtopäätöstä.

Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita eli kumpaa sanomaa on uskominen? Jos taas tukijärjestelmä mahdollistaa isot investoinnit, vaikka tulo yrittämisestä jää neljään euroon on jossain vika. Tukiriippuvuudesta pitäisi päästä enemmän eroon, kuin mennä syvemmälle, kohta ollaan valtion työntekijöitä vailla omaa päätösvaltaa mistään. Tarkoittaisi enemmän teollisuuden ja kaupan asemaan puuttumista. Tukijärjestelmään pitäisi lisätä mm näitä esillä olleita verotuksellisia juttuja.
Tukiriippuvuudesta- ja luopumistuesta luopuminen on suurimmat uhat  huoltovarmuuden kannalta. Näkisin että elintarviketeollisuudella ei ole halukkuutta maksaa tuotteesta niin suurta hintaa, että se kattaa kaikki kulut ja mahdollistaa investoinnit ja maanviljelijän kohtuullisen toimeentulon. Esimerkiksi 100 euron/ha pudotus tuessa pitäisi kompensoida 100 euroo/tonni viljan hintaan..Ja silloin viljan hinta olisi noin 300 e/tonni, mikä on eläintiloille ihan liian suuri kuluerä. Nyt jo näemme sikatilojen kohdalla kuinka viljan hinta on vähentänyt niiden määrää merkittävästi ja kinkkupula 2019 Jouluna on jo väläytelty.
jälleen kerran on huomattava ero omavaraisuuden ja huoltovarmuuden välillä, jos kaikki syötävä ruoka tuotaisiin ulkoa, niin omavaraisuus on nolla, mutta huoltovarmuus voi silti olla hyvä. Meillä voi olla peltoa reservissä pelkillä tuilla ilman viljelyä, isot varastot, teollisuudella ja kaupalla pitkät sopimukset ulkomaisten tavarantoimittajien kanssa. Yhdellä maapallon vauraimmista maista ei ole ongelmaa edes kilpailla hinnalla kehitysmaita vastaan, tavaraa toimitetaan tänne kilvan, eikä loppua näy. Noin promille elintarvikkeista kulutetaan Suomessa, oltaisiin vähän kuin Pariisi tai Lontoo mutta minikoossa. Meille itselle ja teollisuuden työpaikoille tulisi ongelmia, eikä tämä muutenkaan olisi järkevää.

Teollisuuden ja kaupan osalta maksaminen perustuu tuloksen tekemiseen ja tehdään kaikki mitä lakipykälät sallii. Harmillisesti ruuasta on tullut kauppojen sisäänvetotuotteita eli katteiden tinkimisesta jopa kilpaillaan. Viljelijät taas pyrkivät hankkimaan itselleen rasitteita, mitä ei muissa maissa tunneta, tämä helpottaa tuonnin kasvua ja nostaa kotimaisen raaka-aineen hintaa. Tukipolitiikkalla tuetaan enemmän näitä sidosryhmiä, edes korkeilla tuilla ei tuotteiden hintaa saada alas. Lehdessä oli juttu lihantuottajasta joka haaveili laajennusinvestoinnista, 100 k€ oli hankkeeseen käytetty, kun rahoitusta ei yllättäen tullut. Lapion kärkeä peitti tuolloin vielä naarmuton maalipinta. Pelottaa seuraavan kauden kansalliset tukiratkaisut, nyt ilmapiiri on sitä myöten sekaisin, että ilmasto ja hiilineutraliteetti edellä mennään... kaikki muut joustaa.

Ruisrypsimohralvehnä

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 107
Vs: Pikavippin oton syy
100 euron/ha pudotus tuessa pitäisi kompensoida 100 euroo/tonni viljan hintaan..Ja silloin viljan hinta olisi noin 300 e/tonni, mikä on eläintiloille ihan liian suuri kuluerä. Nyt jo näemme sikatilojen kohdalla kuinka viljan hinta on vähentänyt niiden määrää merkittävästi ja kinkkupula 2019 Jouluna on jo väläytelty.

4 t viljasadosta ehkä kuitenkin 25 €/tonni olisi kompensaatio sille 100 €/ha  pinta-alatuelle. 

Tuo suora viljan hintaan tuleva tuki ei koskaan enää tule sellaisenaan uudelleen käyttöön, se on aivan liian kallis järjestelmä sellaiselle pienelle valtiolle, jolla ei ole rikkaita hiili- ja öljyesiintymiä. Ja vaatii huumetarkastusten kaltaisia tiukkoja rajavalvontajärjestelmiä.

-SS-
25 E/tonni on laskennallisesti oikea kompensaatio 100 e/ha tuen alenemalle 4000 kg/ha sadolla. Mutta mun laskelma 100 e/tonni perustuu. Lannoite, siemen- kasvinsuojelu ja työkuluihin jotka tulevat joka tapauksessa vaikka ei saisi kilookaan puitua. Tukihan tulee joka tapauksessa tällä hetkellä. Ja maatalouden alistaminen täysin markkinaehtoiseksi on liian suuri riski pitkässä juoksussa. Jo pelkästään 450 e/ha tuki tuo tällä viljan hinnalla keskimäärin liikevaihtoa 4000 kg/ha 1250 e/ha. Siitä Suomen keskimääräinen vuokrahinta 300 e/ha, viljelykulut 300 e/ha, muut kulut 200 e/ha. Niin palkkaan jää 450 euro/ha ja siitä täytyisi vielä tehdä kone investoinnit. Ne jää tekemättä jos meinaa jättää elämiseenkin jotain rahaa. Ja se ettei koneinvestoihin ole mahdollista korvamerkitä rahaa, niin silloin tulevaisuuden näkymät ei näytä kovin hyvältä.

V.viljelijä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 239
Vs: Pikavippin oton syy
Se syy on holtiton rahankäyttö. Jos on ylikalliit investoinnit, niin varmaan se tuntipalkka onkin luokka 4€. Mulla on pieni viljatila ja tuntipalkkaa yritin laskea, tosi vaikeaa, mutta kun laski koneiden työtunnit ja vaikka pistäis niihin vielä puolet lisää, niin päästään.. No, en mä palkkatöissä tiena lähellekkään noin paljoa. Mutta mulla pellot omia ja koneet ja rakennukset aika vanhoja.

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2093
Vs: Pikavippin oton syy
Se syy on holtiton rahankäyttö. Jos on ylikalliit investoinnit, niin varmaan se tuntipalkka onkin luokka 4€. Mulla on pieni viljatila ja tuntipalkkaa yritin laskea, tosi vaikeaa, mutta kun laski koneiden työtunnit ja vaikka pistäis niihin vielä puolet lisää, niin päästään.. No, en mä palkkatöissä tiena lähellekkään noin paljoa. Mutta mulla pellot omia ja koneet ja rakennukset aika vanhoja.


Turhaa laskea jotain tuntipalkkaa maataloudesta. Jos työtä on vaikka se paljon puhuttu 2 vko eli 84 h vuodessa, ei paljoo auta vakka tuntipalkka
olis 40 €/h. Kun vuodessa kasaantuu vaan 3 360 €.

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2050
Vs: Pikavippin oton syy
Se syy on holtiton rahankäyttö. Jos on ylikalliit investoinnit, niin varmaan se tuntipalkka onkin luokka 4€. Mulla on pieni viljatila ja tuntipalkkaa yritin laskea, tosi vaikeaa, mutta kun laski koneiden työtunnit ja vaikka pistäis niihin vielä puolet lisää, niin päästään.. No, en mä palkkatöissä tiena lähellekkään noin paljoa. Mutta mulla pellot omia ja koneet ja rakennukset aika vanhoja.
Virallisissa laskelmissa omillekin pelloille lasketaan kustannus. Samoin tietysti omille (maksetuille) koneille. Sijotukselle pitää saada tuotto. Jos ei halua (laskea) omille sijoituksille tuottoa, on sekin tietysti ihan ok. Aika moni, joka sijoitta rahaa vaikka pörssiin haluaa sieltä tuottoa arvonnousuna ja/tai osinkona. Maauskoyrittäjyydessä tätä ei aina tunnuta hahmotettavan.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15061
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pikavippin oton syy
Se syy on holtiton rahankäyttö. Jos on ylikalliit investoinnit, niin varmaan se tuntipalkka onkin luokka 4€. Mulla on pieni viljatila ja tuntipalkkaa yritin laskea, tosi vaikeaa, mutta kun laski koneiden työtunnit ja vaikka pistäis niihin vielä puolet lisää, niin päästään.. No, en mä palkkatöissä tiena lähellekkään noin paljoa. Mutta mulla pellot omia ja koneet ja rakennukset aika vanhoja.
Virallisissa laskelmissa omillekin pelloille lasketaan kustannus. Samoin tietysti omille (maksetuille) koneille. Sijotukselle pitää saada tuotto. Jos ei halua (laskea) omille sijoituksille tuottoa, on sekin tietysti ihan ok. Aika moni, joka sijoitta rahaa vaikka pörssiin haluaa sieltä tuottoa arvonnousuna ja/tai osinkona. Maauskoyrittäjyydessä tätä ei aina tunnuta hahmotettavan.

Moni turvallista sijoituskohdetta etsivä sijoittaa arvometalleihin, vaikka kukaan ei sille kultaharkolle osinkoja maksa. Vertailussa maakiinteistö menee johonkin tuottosijoituksen ja jatkuvuuden turvaamis-sijoituksen väliin.

Tuo tuottovaatimus- näennäis-tappio marttyrisoi ison joukon varakkaita maanviljelijöitä, vaikka sukupolvesta toiseen varallisuusasema sen kun paranee suvulla, ja maaomaisuus turpoaa aina vaan.

-SS-

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2050
Vs: Pikavippin oton syy
Se syy on holtiton rahankäyttö. Jos on ylikalliit investoinnit, niin varmaan se tuntipalkka onkin luokka 4€. Mulla on pieni viljatila ja tuntipalkkaa yritin laskea, tosi vaikeaa, mutta kun laski koneiden työtunnit ja vaikka pistäis niihin vielä puolet lisää, niin päästään.. No, en mä palkkatöissä tiena lähellekkään noin paljoa. Mutta mulla pellot omia ja koneet ja rakennukset aika vanhoja.
Virallisissa laskelmissa omillekin pelloille lasketaan kustannus. Samoin tietysti omille (maksetuille) koneille. Sijotukselle pitää saada tuotto. Jos ei halua (laskea) omille sijoituksille tuottoa, on sekin tietysti ihan ok. Aika moni, joka sijoitta rahaa vaikka pörssiin haluaa sieltä tuottoa arvonnousuna ja/tai osinkona. Maauskoyrittäjyydessä tätä ei aina tunnuta hahmotettavan.

Moni turvallista sijoituskohdetta etsivä sijoittaa arvometalleihin, vaikka kukaan ei sille kultaharkolle osinkoja maksa. Vertailussa maakiinteistö menee johonkin tuottosijoituksen ja jatkuvuuden turvaamis-sijoituksen väliin.

Tuo tuottovaatimus- näennäis-tappio marttyrisoi ison joukon varakkaita maanviljelijöitä, vaikka sukupolvesta toiseen varallisuusasema sen kun paranee suvulla, ja maaomaisuus turpoaa aina vaan.

-SS-
Yleensähän sä vaan pidät maajusseja ei-oikeina -yrittäjinä. Nyt jos koitan selittää, miten joku lasketaan, niin sekin on väärin. Enhän mä pakottanut ketään laskemaan mitään, mutta hyvä olisi ymmärtää, miten homma noin pääpiirteissään menee.

Mitä kultaharkkoon tulee, niin arvonnousun ja osingon välissä oli ja/tai. Ei kaikelle muullekaan sijoitustoiminnalle saa molempia, mutta pellolle voi saada, jos pellonarvon nousee ajan saatossa ja viljelytoiminnasta saa voittoa tai sitten ottaa osingon vuokraamalla. Mutta mua ainakin harmittaisi, jos kultaharkon joutuisi myymään halvemmalla kuin sen on joskus ostanut, kun ei sitä osinkoakaan sittä saanut. Sama tietysti pellon osalta. Harrastuksena jos ottaa, niin nehän saa maksaa.

alpo10

  • Vieras
Vs: Pikavippin oton syy
Virallisissa laskelmissa omillekin pelloille lasketaan kustannus. Samoin tietysti omille (maksetuille) koneille. Sijotukselle pitää saada tuotto. Jos ei halua (laskea) omille sijoituksille tuottoa, on sekin tietysti ihan ok. Aika moni, joka sijoitta rahaa vaikka pörssiin haluaa sieltä tuottoa arvonnousuna ja/tai osinkona. Maauskoyrittäjyydessä tätä ei aina tunnuta hahmotettavan.

Moni turvallista sijoituskohdetta etsivä sijoittaa arvometalleihin, vaikka kukaan ei sille kultaharkolle osinkoja maksa. Vertailussa maakiinteistö menee johonkin tuottosijoituksen ja jatkuvuuden turvaamis-sijoituksen väliin.

Tuo tuottovaatimus- näennäis-tappio marttyrisoi ison joukon varakkaita maanviljelijöitä, vaikka sukupolvesta toiseen varallisuusasema sen kun paranee suvulla, ja maaomaisuus turpoaa aina vaan.

-SS-
Yleensähän sä vaan pidät maajusseja ei-oikeina -yrittäjinä. Nyt jos koitan selittää, miten joku lasketaan, niin sekin on väärin. Enhän mä pakottanut ketään laskemaan mitään, mutta hyvä olisi ymmärtää, miten homma noin pääpiirteissään menee.

Mitä kultaharkkoon tulee, niin arvonnousun ja osingon välissä oli ja/tai. Ei kaikelle muullekaan sijoitustoiminnalle saa molempia, mutta pellolle voi saada, jos pellonarvon nousee ajan saatossa ja viljelytoiminnasta saa voittoa tai sitten ottaa osingon vuokraamalla. Mutta mua ainakin harmittaisi, jos kultaharkon joutuisi myymään halvemmalla kuin sen on joskus ostanut, kun ei sitä osinkoakaan sittä saanut. Sama tietysti pellon osalta. Harrastuksena jos ottaa, niin nehän saa maksaa.
jos oikein tarkkaan tätä ruoditaan, niin arvo ja arvon säilyttäminen tai omaisuuden tuoton ja kulujen suhde, niistähän se varallisuus muodostuu. Kultaharkko vaatii hyvän vartioinnin ja luotettavat kauppiaat, eipä siinä muita kuluja ole, arvo nousee tai laskee. Asunto-osakeeeseen kohdistuu putkiremonttia, peruskorjausta ja elinkaarensa päässä sitä odottaa purkaminen. Vuokratuotolla pitäisi omistusaikana saada tuottoa sitäkin varten.

Peltomaata ei ole hyväksytty maatalouden investointina vähennettäväksi poistoina, vaan verotetaan luovutusvoittojen tai tappioden perusteella. Suvussa maaomaisuus menee verotta, joten isoisän ostamalle maalle ei mitään tuottoa tarvitse saada, koska siihen ei mitään kuluakaan mene. Maan arvon ylläpitoon menee normaalin viljelyn lisäksi esimerkiksi salaojitukset, eipä juuri muuta. Jos pellolle on pääoman korkovaatimus, niin siitä pitäisi osata vähentää vähintään 4/5 osaa, kun omaisuus on verotta saatu lahjana, selvästi käypää arvoa alempaan hintaan. Ainoat vääryyttä kärsivät ovat ne, joilla menee pellon tuotosta pääomaveroa korkeampaa veroa, kun peltoa on hankittu markkinahintaan, kaikki muuthan maksavat vain pääomaveron, ei koskaan enempää. Toinen potentiaalinen ryhmä häviäjiä ovat ne, jotka myyvät peltonsa tappiolla pois eivätkä pysty tappiota vähentämään veroista, vastaavan tulon puuttuessa. Joskus niitäkin voi tulla.

Jos aletaan pääoman tuottoa ja korkovaatimusta laittaa, niin ostomailla viljelevät, sukutilojen isännät ja vuokraviljelijät ovat niin erilaisissa lähtökohdissa, ettei tämmöistä asiaa kannata edes pohtia tai laskea.

Viimeksi muokattu: 27.12.18 - klo:21:58 kirjoittanut alpo10

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15061
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pikavippin oton syy
Virallisissa laskelmissa omillekin pelloille lasketaan kustannus. Samoin tietysti omille (maksetuille) koneille. Sijotukselle pitää saada tuotto. Jos ei halua (laskea) omille sijoituksille tuottoa, on sekin tietysti ihan ok. Aika moni, joka sijoitta rahaa vaikka pörssiin haluaa sieltä tuottoa arvonnousuna ja/tai osinkona. Maauskoyrittäjyydessä tätä ei aina tunnuta hahmotettavan.

Moni turvallista sijoituskohdetta etsivä sijoittaa arvometalleihin, vaikka kukaan ei sille kultaharkolle osinkoja maksa. Vertailussa maakiinteistö menee johonkin tuottosijoituksen ja jatkuvuuden turvaamis-sijoituksen väliin.

Tuo tuottovaatimus- näennäis-tappio marttyrisoi ison joukon varakkaita maanviljelijöitä, vaikka sukupolvesta toiseen varallisuusasema sen kun paranee suvulla, ja maaomaisuus turpoaa aina vaan.

-SS-
Yleensähän sä vaan pidät maajusseja ei-oikeina -yrittäjinä. Nyt jos koitan selittää, miten joku lasketaan, niin sekin on väärin. Enhän mä pakottanut ketään laskemaan mitään, mutta hyvä olisi ymmärtää, miten homma noin pääpiirteissään menee.

Mitä kultaharkkoon tulee, niin arvonnousun ja osingon välissä oli ja/tai. Ei kaikelle muullekaan sijoitustoiminnalle saa molempia, mutta pellolle voi saada, jos pellonarvon nousee ajan saatossa ja viljelytoiminnasta saa voittoa tai sitten ottaa osingon vuokraamalla. Mutta mua ainakin harmittaisi, jos kultaharkon joutuisi myymään halvemmalla kuin sen on joskus ostanut, kun ei sitä osinkoakaan sittä saanut. Sama tietysti pellon osalta. Harrastuksena jos ottaa, niin nehän saa maksaa.
jos oikein tarkkaan tätä ruoditaan, niin arvo ja arvon säilyttäminen tai omaisuuden tuoton ja kulujen suhde, niistähän se varallisuus muodostuu. Kultaharkko vaatii hyvän vartioinnin ja luotettavat kauppiaat, eipä siinä muita kuluja ole, arvo nousee tai laskee. Asunto-osakeeeseen kohdistuu putkiremonttia, peruskorjausta ja elinkaarensa päässä sitä odottaa purkaminen. Vuokratuotolla pitäisi omistusaikana saada tuottoa sitäkin varten.

Peltomaata ei ole hyväksytty maatalouden investointina vähennettäväksi poistoina, vaan verotetaan luovutusvoittojen tai tappioden perusteella. Suvussa maaomaisuus menee verotta, joten isoisän ostamalle maalle ei mitään tuottoa tarvitse saada, koska siihen ei mitään kuluakaan mene. Maan arvon ylläpitoon menee normaalin viljelyn lisäksi esimerkiksi salaojitukset, eipä juuri muuta. Jos pellolle on pääoman korkovaatimus, niin siitä pitäisi osata vähentää vähintään 4/5 osaa, kun omaisuus on verotta saatu lahjana, selvästi käypää arvoa alempaan hintaan. Ainoat vääryyttä kärsivät ovat ne, joilla menee pellon tuotosta pääomaveroa korkeampaa veroa, kun peltoa on hankittu markkinahintaan, kaikki muuthan maksavat vain pääomaveron, ei koskaan enempää. Toinen potentiaalinen ryhmä häviäjiä ovat ne, jotka myyvät peltonsa tappiolla pois eivätkä pysty tappiota vähentämään veroista, vastaavan tulon puuttuessa. Joskus niitäkin voi tulla.

Jos aletaan pääoman tuottoa ja korkovaatimusta laittaa, niin ostomailla viljelevät, sukutilojen isännät ja vuokraviljelijät ovat niin erilaisissa lähtökohdissa, ettei tämmöistä asiaa kannata edes pohtia tai laskea.

Sohaisin kusiaispesään juu. Juuri tuo maatalousmaan verokohtelu sukupolvien yli tekee
siitä jopa paremman turvasataman sijoitusmielessä kuin kullasta, josta
joutuu maksamaan ainakin käyvän arvon perintöveroja ja myyntivoitostakin mahdollista veroa.
Lisäksi maatalousmaan kiinteistövero ei ole vielä tullut ajankohtaiseksi, niin kuin
kaupunkikiinteistömassassa ja tonteissa on.

Totta kai maatalousmaassa on rasitteena sukupolvien ketjun viljelijästatuksen pito, jotta
verohuojennukset ym. voidaan hyödyntää.

-SS-

wtf

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 206
Vs: Pikavippin oton syy
Onko jonkinlainen sääntö että maa kulkee suvussa eteenpäin vastikkeetta?

Meillä esimerkiksi isoisän isältään ostamat maat on ostettu edelleen, osa kahteen kertaan ja osa jo kolmanteenkin. Siitä syntyy korkovaade, enkä oikeen keksi miksi siitä pitäisi osata 4/5 osaa vähentää, tai mitään muutakaan. Kulu muiden joukossa.

Täällä meillä pääomalle on tuottovaatimus, vaikka sukutilalla ollaan. Se on ihan faktaa että kaikilla on eri lähtökohdat, samoin kaikilla on erillaiset laskentatavatkin, jos niitä nyt on laisinkaan.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15061
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pikavippin oton syy
Tuo sukupolvenvaihdoksissa jatkajan polvilleen laitto isolla kauppahintavaatimuksella on yleensä sisaruksista lähtöisin (vaikka sitä harvoin myönnetään) , vaikka nykyinen lainsäädäntö antaa mahdollisuuden lahjoittaa maatilan hyvinkin alhaisella hinnalla yhdelle lapsista, tarvitsematta huolehtia verottajan kohtuuttomista lahjaverovaatimuksista tahi mahdollisten tulevien perillisten osuuksista. Siksi maatilalle ei pidäkään viljelijäperheen hankkia kuin yksi poika, se jatkaja.

Sanoisin, että merkittävä osa kokotilan sukupolvenvaihdoksista silti tehtäneen hinnaltaan lähempänä laskennallista verotusarvoa, jopa lahjanluonteisia kauppoja on tehty, lahjaveroseuraamus ei ole niin merkittävä, että ei kannattaisi pientä lunnasta verottajallekin antaa.

-SS-

alpo10

  • Vieras
Vs: Pikavippin oton syy
Onko jonkinlainen sääntö että maa kulkee suvussa eteenpäin vastikkeetta?

Meillä esimerkiksi isoisän isältään ostamat maat on ostettu edelleen, osa kahteen kertaan ja osa jo kolmanteenkin. Siitä syntyy korkovaade, enkä oikeen keksi miksi siitä pitäisi osata 4/5 osaa vähentää, tai mitään muutakaan. Kulu muiden joukossa.

Täällä meillä pääomalle on tuottovaatimus, vaikka sukutilalla ollaan. Se on ihan faktaa että kaikilla on eri lähtökohdat, samoin kaikilla on erillaiset laskentatavatkin, jos niitä nyt on laisinkaan.
ei ole sääntöä, mutta se sallitaan. Kaupan verovapaus selvitetään yleensä etukäteen ja siihen moni pyrkii.

Jos teillä pelto vaihtaa sukupolvenvaihdoksessa omistajaa käypään hintaan, niin sulla ei pitäisi olla tuottovaatimusta välttämättä ollenkaan. Omistuksen arvonnousu riittää, kun myyt aikoinaan pellot jälkipolville. Pellon hintahan on historiallisesti noussut ja kaikissa sukupolvenvaihdosissa parhaan tilin tekee yleensä luopuja, kun oletetaan pinta-alan kasvavan vuosien saatossa.

Jos taas pellosta on maksettu 2000€/ha, niin silloinhan ei ole maksettu mitään, kun on saatu lahjaksi 8000€/ha jos pellon käypä hinta olisi 10000€/ha. Korkovaatimus tälle? Lasketaanko korkoa maksetulle osalle vai käyvälle arvolle? Jos maataloutta harjoitetaan perheviljelmänä, niin mitä hyötyä on ylipäätään laskea jotain korko- tai palkkavaatimusta? Turha vaatia, kun kukaan ei niitä kuitenkaan maksa. Lisämaan ostossa voisi olla merkitystä, mutta se päätöshän tehdään puhtaasti tunnepohjalta, eikä siihen laskinta tarvita :)

Eastwood

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 512
  • Go ahead, make my day. Hanko -####- Helsinki
Vs: Pikavippin oton syy
Niin... Korkovaatimus maatalouteen sitoutuneelle pääomalle vai siihen sijoitetulle pääomalle? Kaksi aika eri asiaa. Mutta pidän kyllä hieman itsensä huijaamisella jos laskee tuoton vain tuolle jälkimmäiselle, jos se näyttää paperilla paremmalta. Jos omaisuuden/omistuksen voi realisoida, on sillä myös joku rahallinen arvo.  Tuon arvon perusteella voi laskea, ainakin suuntaa antavan tuoton omistukselleen. Sitten onkin valinnan paikka...
So What?!

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15061
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pikavippin oton syy
Niin... Korkovaatimus maatalouteen sitoutuneelle pääomalle vai siihen sijoitetulle pääomalle? Kaksi aika eri asiaa. Mutta pidän kyllä hieman itsensä huijaamisella jos laskee tuoton vain tuolle jälkimmäiselle, jos se näyttää paperilla paremmalta. Jos omaisuuden/omistuksen voi realisoida, on sillä myös joku rahallinen arvo.  Tuon arvon perusteella voi laskea, ainakin suuntaa antavan tuoton omistukselleen. Sitten onkin valinnan paikka...

Maan hinnan arvostus perustuen lisämaasta ja pienistä kappaleista maksettavaan korkeaan hintaan on myös hieman itsepetosta, mutta tietenkin se on peruste sekin, jos ei muuta perustetta ole. Jos maata tulee paljon myyntiin esimerkiksi koko alan kriisiytymisen takia, ei hinta realisoitaessa välttämättä ole lähelläkään niitä toiveita, joita voi itselleen vakuutella silloin kun kaikilla on kova maan puute ja hinnat kohoavat.

-SS-

alpo10

  • Vieras
Vs: Pikavippin oton syy
Niin... Korkovaatimus maatalouteen sitoutuneelle pääomalle vai siihen sijoitetulle pääomalle? Kaksi aika eri asiaa. Mutta pidän kyllä hieman itsensä huijaamisella jos laskee tuoton vain tuolle jälkimmäiselle, jos se näyttää paperilla paremmalta. Jos omaisuuden/omistuksen voi realisoida, on sillä myös joku rahallinen arvo.  Tuon arvon perusteella voi laskea, ainakin suuntaa antavan tuoton omistukselleen. Sitten onkin valinnan paikka...
eläintiloilla ja varsinkin ulosmaksettujen palkkojen määrään seuraamisella on merkitystä. Samoin voi ajankuluksi laskeskella omaa omistustaan ja sen tuottoprosentteja. Joskus hyvistä numeroista voi olla hyötyä, jos joutuu ulkopuolisille selittämään tilan taloudellista tilaa esimerkiksi kun hakee investointitukia ym.

Pääosa maatilan töistä on sellaisia, jotka tehdään ajallaan ja työ kestää minkä kestää. Rahaa jää vuodessa se mitä jää, siihenkään ei juuri voi vaikuttaa. Rahat ei laskemalla lisäänny. En oikein keksi mitä iloa olisi tietää paljonko on palkkavaatimus ja saavutinko sen tai tuliko korkoa tarpeeksi sijoitetulle pääomalle. Kertokaa konkreettisia esimerkkejä, mihin toimiin te ryhdytte heti, kun asetettu palkkatavoite ei täyty tai pääomalle ei näyttäisi kertyvän riittäävää korkoa? Jätättekö jonkun työn tekemättä tai myytte peltoja pois vai miten tavoitteisiin päästään? Lehtiin kirjoittamista tai traktorimarssia en nyt tässä kaipaa, ne on jo sanottu :)