Elikkä n. 3000m2 lämmitettävää tilaa n. 20c lämpötila ja tehokas ilmanvaihto, asuinrakennus 270m2/8henk, mummonmökki 90m2, paja parisataa neliöä. Tulevasta lämpökeskuksesta/kontista jokaiseen rakennukseen n. 100m matkaa. Tällä hetkellä jokaisessa öljyä, sähköä ja puutulisijaa.  Minkä tehoinen lämmityslaitteisto tarvitaan? Talven keskiläpötila ilmatieteenlaitoksen mukaan jyväskylän korkeudella n. -8c, ja minkä tehoisella lämmityksellä selviäisi jos talvi lämpenee Helsingin olosuhteisiin eli sen 4 astetta 50 vuodessa?

500 kw

Ei tartte nuan suurta. Korkeintaan 300kw. Meillä tehokkaasti ilmastoitu tuotantotila yli 3100 neliötä jossa lämpötila vaihdellen 20-34 astetta. Asuinrakennus 250m2, paja 150m2 ja kanaaleita reilu parisataa metriä. Kattilana 200kw ja tämän lisäksi leikataan huippuja noin 1000 litralla öljyä vuosittain.
Ei mitään järkeä laittaa ylisuurta kattilaa joka toimii sitten huonosti puolet vuodesta. Ennemmin vaikka kaikkein kylmimpiä kelejä (=alle -20c) varten öljyä kaveriksi. Toimii myös varajärjestelmänä ja kesäkuumalla tuottamassa lämpöistä vettä!

Ei tartte nuan suurta. Korkeintaan 300kw. Meillä tehokkaasti ilmastoitu tuotantotila yli 3100 neliötä jossa lämpötila vaihdellen 20-34 astetta. Asuinrakennus 250m2, paja 150m2 ja kanaaleita reilu parisataa metriä. Kattilana 200kw ja tämän lisäksi leikataan huippuja noin 1000 litralla öljyä vuosittain.
Ei mitään järkeä laittaa ylisuurta kattilaa joka toimii sitten huonosti puolet vuodesta. Ennemmin vaikka kaikkein kylmimpiä kelejä (=alle -20c) varten öljyä kaveriksi. Toimii myös varajärjestelmänä ja kesäkuumalla tuottamassa lämpöistä vettä!

Jotain tuontapaista itsekkin ajattelin, kun lämmönkulutus vaihtelee paljon vuoden aikana. Kuitenkin lämmönluovutuspinta-alaa hehtaarin verran rakennuksissa ja ilmaston lämpeneminen asteellakin varmaan näkyy melkoisesti lämmönkulutuksessa. Tyhmää olisi laittaa liian iso pannu joka sitten palaisi huonolla hyötysuhteella, toisaalta laajentamisen pakko pitää ottaa huomioon siirtokanaalia mitoitettaessa. Paljonkohan tuollainen kaksinkertaiselle kulutukselle mitoitettu putki hukkaa lämpöä?

Lainaus käyttäjältä: Mä - 06.03.09 - klo:09:30

Ei tartte nuan suurta. Korkeintaan 300kw. Meillä tehokkaasti ilmastoitu tuotantotila yli 3100 neliötä jossa lämpötila vaihdellen 20-34 astetta. Asuinrakennus 250m2, paja 150m2 ja kanaaleita reilu parisataa metriä. Kattilana 200kw ja tämän lisäksi leikataan huippuja noin 1000 litralla öljyä vuosittain.
Ei mitään järkeä laittaa ylisuurta kattilaa joka toimii sitten huonosti puolet vuodesta. Ennemmin vaikka kaikkein kylmimpiä kelejä (=alle -20c) varten öljyä kaveriksi. Toimii myös varajärjestelmänä ja kesäkuumalla tuottamassa lämpöistä vettä!

Jotain tuontapaista itsekkin ajattelin, kun lämmönkulutus vaihtelee paljon vuoden aikana. Kuitenkin lämmönluovutuspinta-alaa hehtaarin verran rakennuksissa ja ilmaston lämpeneminen asteellakin varmaan näkyy melkoisesti lämmönkulutuksessa. Tyhmää olisi laittaa liian iso pannu joka sitten palaisi huonolla hyötysuhteella, toisaalta laajentamisen pakko pitää ottaa huomioon siirtokanaalia mitoitettaessa. Paljonkohan tuollainen kaksinkertaiselle kulutukselle mitoitettu putki hukkaa lämpöä?

20-30 w / metri. Käytetään ainakin kaukolämpöhommissa kanaalihäviön mitoituksena. Lienee likempänä kahtakymppiä. Toinen mitä käytetään on, että 5% kokonaistuotannosta menee maan matosille. Toi wattia/metri lienee totuudenmukaisempi tässä. Putkivalmistaja sen kyllä kertoo kun kysyt.

Nyt on kyllä tykillä etitään kärpäsiä. Meillä lämpee 7 omakotitaloa, 2 navettaa tuolla 300 kilowatilla.. Liikaa on vieläkin, huippukuormat olleet siellä 120 kw ja kanalia vaihtamalla selviäis vielki pienemmällä. Joten tollaseen syteemiin laittasin jonkun 90. Tietty kannattaa miettiä kyllä sitte tulevaisuuttaki, mutta tuosta jo kuivuriaki avittais vähäsen.

Navetta hieman eria asia kuin sikalan lämmitäminen käsittääkseni...
Sialla pitää olla lämmin

Navetta hieman eria asia kuin sikalan lämmitäminen käsittääkseni...
Sialla pitää olla lämmin

Ei kai nykyajan naveitoita kannata erikseen lämmittää, se mikä niisä vie sitä lämpöä on käyttövesi

Lainaus käyttäjältä: Bonde - 06.03.09 - klo:12:24

Navetta hieman eria asia kuin sikalan lämmitäminen käsittääkseni...
Sialla pitää olla lämmin

Ei kai nykyajan naveitoita kannata erikseen lämmittää, se mikä niisä vie sitä lämpöä on käyttövesi

Tarkentamatta todella jäi että on kyse sikalasta. Vaikuttaa olennaisesti asiaan.

Elikkä n. 3000m2 lämmitettävää tilaa n. 20c lämpötila ja tehokas ilmanvaihto, asuinrakennus 270m2/8henk, mummonmökki 90m2, paja parisataa neliöä. Tulevasta lämpökeskuksesta/kontista jokaiseen rakennukseen n. 100m matkaa. Tällä hetkellä jokaisessa öljyä, sähköä ja puutulisijaa.  Minkä tehoinen lämmityslaitteisto tarvitaan? Talven keskiläpötila ilmatieteenlaitoksen mukaan jyväskylän korkeudella n. -8c, ja minkä tehoisella lämmityksellä selviäisi jos talvi lämpenee Helsingin olosuhteisiin eli sen 4 astetta 50 vuodessa?

Meinasitko laitaa valmiuden myös viljankuivaamolle

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 06.03.09 - klo:08:59

Elikkä n. 3000m2 lämmitettävää tilaa n. 20c lämpötila ja tehokas ilmanvaihto, asuinrakennus 270m2/8henk, mummonmökki 90m2, paja parisataa neliöä. Tulevasta lämpökeskuksesta/kontista jokaiseen rakennukseen n. 100m matkaa. Tällä hetkellä jokaisessa öljyä, sähköä ja puutulisijaa.  Minkä tehoinen lämmityslaitteisto tarvitaan? Talven keskiläpötila ilmatieteenlaitoksen mukaan jyväskylän korkeudella n. -8c, ja minkä tehoisella lämmityksellä selviäisi jos talvi lämpenee Helsingin olosuhteisiin eli sen 4 astetta 50 vuodessa?

Meinasitko laitaa valmiuden myös viljankuivaamolle

Ei. Ja kuivurin käyttö ei onneksi ole aivan lämmityskauden huipputehon aikaan eli jos jotain pienempää vaunumallia joskus tulevaisuudessa esilämmitetäänkin radiaattorilla, niin tuosta pitäisi kapasiteettia riittää. Monesti tosin kuivatessa on pakkastakin ja lämmitystä tarvitaan kaikissa rakennuksissa, että jos jotain 300+ hl ajatteleis lämmittävän radiaattorilla niin sitten ehkä pitäisi erikseen  varautua.

Tollanen tossa meijänkylällä käytössä kans 170 mepu ja 280 kattila. Talot ym lämpee samaan aikaan. Jos kiinnostaa niin pistä yv:tä ja tuu kattoos noit laitoksia. Ei maha kaukana olla...

Laskennalisesti 3000 kuutiota pysyy lämpimänä 75 kilowatilla ja linjat syövät ehkä 10 kilowattia.Meillä iso kaukolämpösysteemi, takana noin 160000 kuutiota, tänä talvena huipputeho pannussa ollut luokkaa 2,3 MW ja linjaakin on sentään yli 3 kilometriä. Että 100 kilowatin palopäällä tuon pitäsi pelata. Etuna pienemmässä palopäässä on, että pelaa huomattavasti paremmin aikoina, jolloin ei tarvita kuin pieniä tehoja esim. kun tarvitaan vain lämmintä vettä, mutta ei lämmitysenergiaa.

Tollanen tossa meijänkylällä käytössä kans 170 mepu ja 280 kattila. Talot ym lämpee samaan aikaan. Jos kiinnostaa niin pistä yv:tä ja tuu kattoos noit laitoksia. Ei maha kaukana olla...

Kiitosta vaan pidetään mielessä, kunhan laitevalinta tulee ajankohtaiseksi, nyt suunnittelu alkutekijöissä ja kartoitetaan järkevää teholuokkaa ja yhteistyömahdollisuuksia.

Laskennalisesti 3000 kuutiota pysyy lämpimänä 75 kilowatilla ja linjat syövät ehkä 10 kilowattia.Meillä iso kaukolämpösysteemi, takana noin 160000 kuutiota, tänä talvena huipputeho pannussa ollut luokkaa 2,3 MW ja linjaakin on sentään yli 3 kilometriä. Että 100 kilowatin palopäällä tuon pitäsi pelata. Etuna pienemmässä palopäässä on, että pelaa huomattavasti paremmin aikoina, jolloin ei tarvita kuin pieniä tehoja esim. kun tarvitaan vain lämmintä vettä, mutta ei lämmitysenergiaa.

Kuutioita tulee tuossakin jotain luokkaa 12000. Öljyä tullaan ehkä käyttämään huipputehoon ja keskikesällä. Valmiit lämpökontit tuntuvat hieman ylihintaisilta, itse rakentamalla sääsätää varmasti melkoisesti ainakin isompikokoisessa kohteessa. Muistelen lukeneeni että asteen ero keskilämpötilaerossa vähentäisi lämmöntuoton tarvetta jopa 10%, että pienelläkin ilmastonmuutoksella pannu tulee isoksi kun luovutuspintaa on paljon.