Puun oikea hinta riippuu mihin vertaa.
Nyrkkisäännöllä voi silti heti tehdä hiilipörssin ajatusleikin. Otetaan hiilitonnin hinta EU:n päästöpörssistä. Se oli tammikuun alkupuolella 83,3 Euroa alkuainehiilen tonnilta (mikä vastaa 22,7 Euroa hiilidioksidin tonnilta). Kasvata kolme kuutiota puuta, eli anna metsän niellä tonni hiiltä. Hiilipörssin meklari voisi (teoriassa) maksaa siitä 83,3 euroa - eli 29,4 euroa runkopuun kuutiolta.
Hinta on mukiinmenevä. Metsäteollisuuden maksama harvennusmetsien keskimääräinen kantohinta oli kuitupuukoon männylle vain 17,2 euroa kuutiolta, vuoden 2018 lopussa.
Jos hiilipörssi toimisi oikein, niin puun lisäkasvusta Pohjosen mukaan saisi nyt tuon n.30€ kuutiolta. Tiedä sitten paljonko joutuisi maksamaan kaadetusta puusta.
tässä on ajattelemisen aihetta, metsän kasvu sitoo hiiltä ja puuston ikääntymisen jälkeen hiilivarasto on suuri, mutta kasvu pysähtyy lopulta ja hiilen sidonta kääntyy luontaisesti päästöjen puolelle.
Energiapuu on hyvä ratkaisu ainoastaan siinä, että sillä ehkä korvataan vielä haitallisempia fossiilisia polttoaineita, muutenhan hiili palaa takaisin ilmakehään. Sellupuu kiertää myös hyvin nopeasti, siinäkään hyöty ei nouse hiilen sidonnan kannalta suureksi. Sahatavarasta noin puolet menee näihin sivuvirtoihin, mutta loppu voi päätyä talon runkoon ja olla varastossa jopa vuosisadan. Joku pyöröhirsi, joka sorvauksen jälkeen päätyy vähintään sadaksi vuodeksi rakennuksen seinään on aika ekologinen ratkaisu, samalla metsän kasvu voi olla jopa kymmenen mottia vuodessa.
Maan-/metsänomistajalla on kaikki eväät ansaita tällä päästökaupalla, mutta epäilen ettei ilmastonmuutoksen torjunnassa ole kuin keppiä maajusseille tarjolla... kansallisesti porkkanat kerätään yhteiskunnan kassaan, ei tarvitse esimerkiksi lentämisen tai liikenteen rajoituksiin sentään mennä
